Pages

Tuesday, April 28, 2015

Trendikkäät amatöörikuvat

Se, että amatöörikuvat ovat nyt
muodissa, suo lohdutusta minulle
 - haa olen kerrankin trendikäs :).
Uudessa Kamera-lehdessä (3-4/2015) kerrottiin amatöörimäisten kuvien noususta. Getty Images on suuri amerikkalainen valokuvatoimisto, joka myy lähinnä ammattilaiskuvaajien ottamia kuvia yritysten käyttöön. Nyt siellä on havahduttu uudenlaiseen trendiin: yritykset haluavat ostaa aitoja ja rehellisiä kuvia. Se tarkoittaa mm. sitä, etteivät kuvat ole täydellisiä (vaan "täydellisen epätäydellisiä"), niissä on amatöörimäisiä virheitä kuten rakenteellisia heikkouksia tai vajavaista asettelua ja tilanteetkin ovat aitoja - kiukuttelevia lapsia kuvaavat heidät vanhempansa sen sijaan että kuvaaja yrittäisi saada vieraita lapsia esittämään kiukkuisia.

Trendin takana on tietenkin kamerakännykät ja some, jossa tärähtäneitä ja rosoisia kuvia (ja videoita) jaetaan - niistä on tullut normi. Täydellisen kuvan sijaan janotaankin arkisia tarinoita, samaistumispintaa - tommoinen nuhanenä meilläkin on kotona, tollanen mäkin olin pienenä.

Vuonna 2007 Getty Images myi eniten kuvaa naisesta , joka oli täydellisen kaunis ja alasti ja katsoi suoraan kameraan. Vuonna 2012 myyvimmässä naiskuvassa oli viehättävä nainen matkalla, katse suunnattuna tablettiinsa.

Getty Images neuvoo kuvaajiaan ottamaan rosoisempia kuvia, mutta yritykset ovat maailmalla kääntymässä somestarojen puoleen, joilla on valmiina iso yleisö kuvilleen ja videoilleen. Kauppalehdessä Splay -verkoston (jossa vloggaristara Eetu Eeddspeaks Pesonen työskentelee) perustaja Vigor Sörman kertoi, että suomalaiset ovat tässä trendissä jäljessä. Jossain ollaan sentään edellä:
"Suomi on Pohjoismaiden ykkönen YouTube-tähtien määrässä. Lisäksi fanit Suomessa ovat paljon osallistuvampia kuin muissa maissa: Splayn datan mukaan Ruotsissa keskimääräisen instagrammaajan seuraajista viisi prosenttia tykkää tyypillisestä kuvasta. Suomessa sama luku on 25 prosenttia. En ole nähnyt näin korkeita osallistumisprosentteja missään"

Sörmanin mukaan Britanniassa voidaan maksaa 100 000 euroa kolmesta twiitistä ja Suomen hintataso on noin 25 prosenttia Ruotsin hinnoista. Helsingin Sanomat haastatteli somestaraa Janne Naakkaa, joka kuvaili hintoja näin: blogin kuvasarjasta, jossa tuote esiintyy, saa 500–800 euroa, yhdestä Instagram-kuvasta yleensä noin satasen. Seuraajia Naakalla on Instagramissa 21 000, YouTubessa puolet enemmän.

Somekoulutuksissa minultakin kysytään yhä useammin, miten näihin somestaroihin pääsee käsiksi. YouTube-verkostojen lisäksi, joita on jo Suomessa jo kolme: ruotsalaiset Splay ja United Screen sekä suomalainen Töttöröö (jossa Somen avaimista tuttu Kaitsu Rinkinen vaikuttaa) kurkkia voi Contentoriin, jossa sisällöntuottajia voi etsiä mm. Instagram-projekteihin.

Kurkataan nyt lopuksi Splay Suomen kolmen kovan staran, Eetun, Soikun ja Miisan, tuoreita Instagram-päivityksiä. Ovatko ne sivusta arkisia, luuletko, että niistä on maksettu?



A photo posted by Miisa (@mmiisas) on
Keneltä sinä haluat kuvasi ostaa?

Friday, April 24, 2015

SuomiTuben edelläkävijäkaupungit

Terveisiä Oulusta, jossa olin pari päivää somen merkeissä. Oulun kaupungilla pidin Kunta @ YouTube-koulutuksen (joka kuuluu siis räätälöityjen Organisaatio @ some- koulutusteni joukkoon).

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun jokin kunta tilasi minulta nimenomaan YouTubeen keskittyvän somekoulutuksen (aiemmin olen pitänyt eri kunnissa sekä yleisiä somekoulutuksia, joissa käsitellään kaikkia someasioita, sekä mm. Twitteriin, blogeihin, wikeihin ja Facebookiin liittyviä koulutuksia) - ja mikäs sen sopivampaa kuin se, että tilaajana oli Oulu, joka on muutenkin monella tavalla somen ja YouTuben edelläkävijä Suomessa.

Vahvistaakseni mutu-tuntumaani Oulun edelläkävijyydestä tein koulutusta varten pienen selvityksen siitä, miten Oulu pärjää YouTubessa muiden suomalaisten kaupunkien joukossa. Selvityksestä paljastui yllättäviä asioita ja löysin myös joukon kaupunkikanavien viraalivideoita (jotka keräsin Piilotetun aarteen uudelle Kuntasome-soittolistalle).

Katso siis seuraavasta setistä kuuluuko sinun kotikaupunkisi YouTuben edelläkävijöiden joukkoon:



Minua ilahdutti se, että eräs varsin pieni kaupunki nousee hyvin esille - joskus menestys YouTubessa vaatii siis vain rohkeutta ja tilaisuuteen tarttumista :).

Thursday, April 16, 2015

Tartu somessa hetkeen, case Morso

Jaan nyt tapauksen, jolle naureskelin eilen Instagramissa.

Se opettaa samalla myös jotain tärkeää somesta:

  • seuraa sitä, mitä teistä/alastasi viestitään ja reagoi siihen nopeasti
  • viljele huumoria aina kun se on mahdollista
  • älä ole mustasukkainen tykkääjistäsi - kilpailijoidenkin päivityksiä kannattaa jakaa, se osoittaa sen, että seuraat aikaasi

Ensin Hesarin Nyt-liite teki hauskan videopäivityksen, jolla puffattiin haastattelua:
A video posted by Nyt.fi (@nyt.fi) on



Sitten Yleisradio reagoi päivitykseen etsimällä käsiinsä Morso-hahmon.
Tässä Yle vs Hesari -kisassa Yle veti pisteet kotiin, sillä siinä missä Nytin seuraajista 2,4% reagoi päivitykseen, Ylen prosentti oli peräti 6,3%.

Onnittelen
  • Yleä nopeasta tilannetajusta ja 
  • Nytiä siitä, että sai Yleisradion puffaamaan juttuaan :)
Lopuksi annan Morson pelotella teitäkin +Arttu Silvastin tekemän videon avulla :

 

Tuesday, April 14, 2015

Instagram-etiketti - kuinka repostata oikein

Törmäsin hiljattain Instagramissa Marimekko Global -tiliin, joka pisti minut miettimään sitä, miten muiden kuvia saa käyttää Instagramissa eli millainen on repostauksen etiketti.

Huffington Post jakoi Instagram-ohjeita vuonna 2012. Pahimpana virheenä se piti muiden kuvien "varastamista":

"Make your own content and respect your fellow Instagrammers. It's not polite (or entirely legal) to take a screen shot of another person's photo, change the filter, and pretend like it's your own."

Create & Thrive -blogissa Jess taas kertoi Instagramin etiketistä näin heinäkuussa 2014

"NEVER regram someone’s image without crediting them. Just put something like ‘#regram from @createandthrive’ in your caption. Also, make sure to read the person’s bio before you regram their image – some photographers, for example, ask that people don’t do this with their images. Most people, however, are happy and flattered when you choose to regram their images, especially in the business world."

Kesäkuussa 2014 Diane Gottsman taas tuomitsi kuvakaappaukset ja neuvoi käyttämään niiden sijaan appseja:

Don’t “borrow” photos and quotes. Avoid the temptation to do a quick screen capture of a photo you happen to admire on Instagram, and then share it in your own feed. Instead, utilize one of several repost apps for Instagram so that credit is clearly given.

Samaa neuvoa on jaettu myös Instagramissa:


Regrammailussa, etenkin yritystilillä, kannattaa olla vähän varovainen. Kun käytän kuvakaappausten sijaan regrammaus-/repostaussovelluksia, kuviini tulee automaattisesti merkintä, joka kertoo, ettei kuva ole minun. Kas näin:



Kuvatekstiä lukemattakin näkee heti, kenen kuvasta on kyse! Ja toden totta - yritystilit ovat iloisia, kun heidän kuviaan jaetaan. Yksityishenkilöiden kuvien jakamista kannattaa harkita vähän tarkemmin.

Marimekko ei siis käytä tilillään repostaussovelluksia vaan ottaa kuvakaappauksia muiden kuvista. Näin se rikkoo sitä tapaa, johon olen ehtinyt tottua etenkin yritystilien kohdalla - suomalaisetkin tilit käyttävät yleensä repostaussovelluksia. Kun siis katselee vaikka Marimekon tilin yleisnäkymää, ei heti näe mitkä kuvat ovat Marimekon omia, mitkä muiden. Marimekko on tietysti valinnut asiakkailtaan vain niitä parhaita kuvia, sellaisia, jotka voisivat ihan hyvin olla heidän itse ottamiaan.

Kun kuva otetaan kuvakaappauksella, ei alkuperäinen kuvateksti seuraa mukana. Minun mielestäni Instagram-postauksissa myös kuvatekstit ovat tärkeitä, tavallaan Instagram-postaus ilman kuvatekstiä on vähän vajavainen ja kuvan jakaminen ilman alkuperäistä tekstiä rikkoo postaajan tarkoittaman kokonaisuuden. Marimekko on lisännyt kuviin täysin uudenlaiset, myyvät, tekstit.

Kun muistaa Marimekon aiemmat ongelmat tekijänoikeuksien kanssa, on tämä yleisestä käytännöstä poikkeava tapa käyttää asiakkaiden kuvia minusta aika rohkeaa.

Se, että joku kirjoittaa Instagram-kuvaansa #marimekko, ei mielestäni vielä anna Marimekolle lupaa käyttää kuvaa. Suomessa esimerkiksi Tupla-patukka ja Jenkki-purukumi käyttävät asiakkaiden kuvia säännöllisten kilpailujen kautta. Kun kuvassa lukee #tuplaa tai #jenkkihetki (ei siis #tupla tai #jenkki, joita kilpailusta tietämättömät asiakkaat voivat helposti käyttää), se osallistuu kilpailuun.

Tähän asti Marimekko-fanit ovat olleet kaiketi lähinnä tohkeissaan siitä, että heidän kuvia käytetään suositulla tilillä, mutta pian voi tulla eteen tapaus, jossa joku nostaa asiasta metakan.





Mitä sinä ajattelet siitä, että yritystilit käyttävät asiakkaidensa kuvia omilla Instagram-tileillään? Jos kuva on julkinen(*, tarvitaanko sen regrammaukseen "lupa"? Millainen?

(* Ainakin osa regrammaus-sovelluksista antaa repostata myös yksityisiä kuvia.

Sunday, April 12, 2015

Nyt hävettää: oikolukijoijta haetaan

Saamme kuulla nykyään usein mediassa, kuinka "moka on lahja", mutta harvemmin huomaan ihmisten julkisesti kertovan mokistaan (Katleena Kortesuo on piristävä poikkeus).

Sain eilen palautetta nettisivuistani, minkä johdosta korjasin sieltä juuri useita hyvin kuumottavia virheitä. Miten sisällöntuotantoa myyvä ihminen voikin kirjoittaa sanan sisällöntuotanto väärin? Argh! Kyllä nolottaa! (Onneksi kirjoitusvirheiden tekeminen Wikipediassa, johon sisältöä etupäässä teen, ei ole kovin vaarallista. Siellä liikkuu botteja, jotka korjailevat virheitä, minkä lisäksi useat "wikitontut" ovat erikoistuneet kirjoitusvirheiden korjaamiseen.)

Moka on siis lahja, mutta vain, jos siitä oppii. Mitä siis opin tästä tapauksesta?

  1. Vaikka omille kirjoitusvirheilleen onkin vähän sokea, kannattaa teksti silti lukea muutamaan kertaan, ennen kuin painaa julkaise-nappulaa. 
  2. Pyydä apua! Voiko tuttavasi lukea tekstisi? Voitko joukkoistaa? Piilotetun aarteen Aarrejahdissa etsitään taas kirjoitusvihreitä ja muuta parannettavaa nettisivuiltani, osallistu, vaikuta ja voita apua someesi. Voittajat (5 kpl) arvotaan marraskuussa, mutta osallistua voi jo nyt.
  3. Netistä löytyy ilmainen oikolukuohjelma nimeltä Oikofix. Se ei tunnista vielä some-palveluiden nimiä (mikä ihmeen Twitter tai YouTube?), mutta muuten se toimi näppärästi. Kiitos Harri Pitkänen!
  4. Hyväksy tilanne - Better done than perfect - ehkä minä voin tehdä kirjotusvirheistä itselleni samanlaisen tavaramerkin kuin Katleena rikkinäisistä sukkahousuistaan. Yhdys sanat osaan sentään yleensä kirjoittaa oikein, joten se, että kijraimet menevät joskus sekaisin lienee pienempi virhe. 

Jos sinäkin olet mokannut netissä, kurkkaa psykologi Tuija Matikan vinkit Ylen haastattelusta.

Friday, April 10, 2015

Instagram-muutos avainsanoissa

Maaliskuun lopussa Instagramissa kiersi käyttäjien vetoomus: kiltti Instagram, älä muutu. Olette varmaan huomanneet saman ilmiön esimerkiksi Facebookissa - käyttäjät eivät pidä siitä, että heidän käyttämäänsä palvelua muutetaan. Tällä kertaa muutos oli kuitenkin minusta parempaan suuntaan, kunhan vaan käyttäjät siihen tottuvat. Kyse on siis siitä, että Instagram on muuttanut tapaansa käsitellä avainsanoja.


A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on

Käytännössä ennen siis pystyi saamaan vanhoille kuville uutta eloa lisäämällä niihin uusia avainsanoja. Esimerkiksi viime vuonna Jyväskylässä ottamani kuva nousi #jyväskylä-haussa ensimmäiseksi, kun lisäsin siihen uuden avainsanan #jyväskylä, vaikka kyseessä oli ikivanha kuva. Tämä oli varsin kätevää sille, joka halusi uusia katseluita vanhalle kuvalleen, mutta haun käyttäjille toisinaan pieni pettymys - eihän siellä Jyväskylässä tänään tällaista paikkaa enää olekaan. Myös kilpailuihin oli helppo osalllistua vanhoilla kuvilla.

Nykyään vanha kuva nousee kyllä #avainsana-hakuun, mutta sen sijaan että se näytettäisiin ensimmäisenä, se menee siihen kohtaan aikajaa, jolloin kuva oli otettu. Eli jos #jyväskylä-avainsanaa on käytetty 25 000 kertaa sen jälkeen, kun minä kuvani Instagramiin lisäsin, käyttäjä löytää minun kuvani, jos jaksaa kahlata taaksepäin 25 001 kuvaa. Jos kyseessä on harvinaisempi #avainsana, esimerkiksi #lievestuore tai #ekokoulu, asialla ei ole suurta merkitystä, mutta suosituissa avainsanoissa muutos on iso.

Käytännössä sinun kannattaakin nyt laittaa kuvaan heti kaikki tärkeimmät ja suosituimmat avainsanat, jälkikäteen kannattaa lisätä vain harvinaisia ja vähän käytettyjä avainsanoja. Ja jos haluat järjestää Instagramissa kilpailun, johon tahdot myös vanhoja kuvia, valitse uniikki #avainsana.

Inspiraatiota Instagramiin ja sopivien avainsanojen keksimiseen! :)

Thursday, April 9, 2015

Ekokoulu tiedottaa ... ei vaan bloggaa!

Olen vastikään aloittanut some-tiedottajana uudessa mielenkiintoisessa projektissa. Kotikuntaani Laukaaseen suunnitellaan kolmen kylän yhteistä kyläkoulua. Pienten kyläkolujen tilalle rakennetaan uusi koulurakennus sadalle oppilaalle, mutta vielä ei tiedetä millainen siitä tulee, ns. perinteinen koulu vai aivan uudenlainen Ekokoulu.

Mitä se Ekokoulu sitten tarkoittaa? Annan projektipäällikkö Antti Tourusen kertoa sen itse tässä välissä:

Tässä vaiheessa Ekokoulun tiedotus keskittyy blogiimme, jossa päästämme niin kuntalaiset, kunnanvaltuutetut (jotka syksyllä tekevät päätöksen siitä rakennetaanko Ekokoulua vai ei), kyläläiset, opettajat kuin oppilaatkin seuraamaan hankkeemme etenemistä - ja toivon mukaan myös kommentoimaan juttujamme! Hankkeemme on herättänyt mielenkiintoa myös muualla Suomessa, joten Antin on nyt helppoa kertoa kysyjille - katsokaa lisätietoa blogistamme.

Halusin tehdä viestinnästämme hauskaa ja mieleenpainuvaa ja siksi hankimme meille maskotin. Piirtäjäksemme pyysin +Linda Saukko-Rautaa: piirrä meille "sarjakuvamainen hirven vasa". Lue lisää maskotin synnystä.

Blogimme on vielä hyvin nuori, se julkaistiin vain 3 viikkoa sitten. "Blogimme" - en siis aio blogata yksin, vaan haluan blogista ryhmäblogin. Projektitiimissämme on lisäkseni vain yksi bloggaaja, kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä, joka on jo pitkään blogannut kunnan sivuilla - nyt täytyy saada muutkin mukaan. Ihmisillä on usein pieni kynnys alkaa kirjoittamaan työstään omalla nimellään nettiin, kaiken kansan ulottuville - ja vaikeuksia löytää aikaa itse kirjoittamiseen. Mielenkiinnolla jään odottamaan millaisia kirjoituksia meiltä vielä syntyykään.

Bloggaamisen aloittamista helpottaakseni olen pitänyt palavereissamme pientä blogikoulua. Jaan siitä lopuksi pienen palan kanssanne - ehkä se inspiroi muitakin bloggauksen alkumetreillä empiviä.


Blogikoulutus ekokoulu from Johanna Janhonen

Miten sinä rohkaisisit asiantuntijaa, joka ei ole vielä koskaan kertonut työstään netissä?