Kurion trendiraportti: oliko 2016 somevideoiden vuosi?

MUOKS: luin vahingossa vuoden vanhan raportin, kun se nousi googlatessa korkeammalle kuin uusi, enkä ollut tarkkana. Alla olevat kommentit on siis tehty vuosi sitten. Pahoittelen aiheuttamaani hämmennystä ja luen seuraavaksi oikean rapsan! Tässä siis uusi blogipostaus.

**

Luin äsken Kurion tuoreen trendiraportin. Koska olen järjestämässä ensi kuussa Somen avaimet: Tarinavideot -koulutusta Tampereella, luin erityisen suurella mielenkiinnolla sitä, mitä someasiantuntijat sanoivat videoista ja tarinallisuudesta.

Tähän bloggaukseen olen poiminut heidän kommenttejaan, mutta käy toki lukemassa koko raportti itsekin.

Mitä somessa tapahtuu 2017? @villetolvanen ja 25 muuta kotimaista asiantuntijaa ennustavat: https://t.co/gnMfTylgoL#sometrendit2017 pic.twitter.com/sE92LEcIaj

— Kurio (@Kurio_Marketing) December 22, 2016

Videot lyövät läpi niin, että niitä tehdään myös B2B-puolella enemmän ja ne ovat erittäin lyhyitä. Yritykset alkavat tuottaa enemmän videosisältöä sekä ulkoiseen että sisäiseen käyttöön. Jotkut yritykset ovat jo heränneet videotuotantoon, mutta näkisin että myös vlogi-aikakausi alkaa yrityspuolella ensi vuonna. Videoista halutaan laadukkaita, joten itse kuvatut selfie-videot eivät tule kyseeseen.
-Helene Auramo 

Snapchat-tarinoiden rakentaminen vaatii brändeiltä erinomaista tarinankerrontaa ja visuaalisesti kiinnostavaa tykitystä. Onnistuminen vaatii taitavaa infotainment-sisällöntuotantotiimiä.
-Christina Forsgård 

Seuraavaksi teinit – ja nuoret aikuiset perässä – siirtyvät Periscopen tyyppisiin live-striimauspalvelujen pariin. Yrityksille tämä kehitys luo kiinnostavan kysymyksen liittyen sisältöjen tuotantoasteeseen: Millaista kevyesti käsikirjoitettua reaaliaikaista sisältöä ja millaisella tuotantoasteella asiakkaat odottavat lempibrändeiltään.
-Ida Hakola 

Ilman riittävän korkeatasoisia, ammattimaisesti tuotettuja teksti-, kuva- ja videosisältöjä millään omilla kanavilla ei ole mitään arvoa, ansaittua mediaa ei synny, kuluttajat eivät aktivoidu eikä parhaillakaan mittareilla ole mitään mitattavaa.
-Antti Isokangas

Keinovalikon merkittävin kehityssuunta on video kaikissa mahdollisissa ja vielä keksimättömissä muodoissa.
-Jani Halme 

Kaiken kaikkiaan video tulee ottamaan yhä suuremman roolin monissa some-palveluissa. Eniten päätään nostavat hetkessä luotu livesisältö ja livestriimauspalvelut kuten Periscope ja Twitch. Livesisällöt luovat brändeille uudenlaisia haasteita sisällöntuotantoon, ketteryyteen, ilmiöihin reagointiin ja aitoon keskusteluun.
-Susanna Lähteenmäki 

Kaikki puhuvat tarinankerronnasta, mutta harva tekee tai osaa tehdä sitä. Loppujen lopuksi kyse on sisällöstä, joka on inspiroivaa, mielenkiintoista, hauskaa ja relevanttia. Hyvä sisällön tekemiseen ei tarvitse kallista tuotantoa. Esimerkiksi kännykällä voi kuvata HD-laatuisen videon, jonka voi ladata sosiaaliseen mediaan ja pelkästään oikeanlainen kuva kertoo enemmän kuin tuhat call-to-actionia.
-Henri Molin 

Tarinallisuus ja elämyksellisyys nostavat merkitystään. Videoiden ja kuvien voittokulku jatkuu. Liveraportointi lisääntyy.
-Pauliina Mäkelä

Erilaiset videoformaatit ja niihin liittyvät mekaniikat sekä kanavat lisääntyvät koko ajan. Tämä on linjassa yleisen visuaalisuuden trendin kanssa. GIF-formaatti saavuttaa nyt ennennäkemätöntä nousua ihmisten feedeissä. Livestriimaukselle löytyy varmasti monta käyttötarkoitusta. [...] Videolähetykset vievät brändin sisälle kurkistamisen uudelle tasolle lyhyiden videoiden jälkeen.
-Aki Ovaska

Kokonaisuutena some on kehittymässä aiempaa kiireisempien ja pinnallisempien ihmisten ympäristöksi, minkä takia haasteena on ylipäätään käyttäjien mielenkiinnon herättäminen. Yritysten viestien on oltava yhä selvempiä ja erottuvampia.
-Harto Pönkä

Video ja valokuvat ovat yhä suuremmassa määrin somen perusyksikkö, ei vain kiva lisä. Tämä kiihtynee 2016.
-Alf Rehn 

En puhuisi niinkään yksittäisestä palvelusta, vaan nousevasta tavasta tuottaa video- ja kuvasisältöä reaaliaikaisesti. Varsinkin nuoret käyttäjät ovat omaksuneet Snapchatin ”tässä hetkessä” -sisällön uudeksi tavaksi kommunikoida ja myös isot jätit kehittelevät jatkuvasti toimintoja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen sisällön. [..] Vaikka Snapchatissä ei vielä voi mainostaa, tulee markkinoijan kuitenkin opetella kevyen, reaaliaikaisen sisällöntuotannon lainalaisuudet. Kanavan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tulevaisuudessa osaa luoda kanavaan sopivaa mainontaa. Nyt viimeistään on aika hylätä raskaat ja aikaa vievät tuotannot ja opetella elämään hetkessä, myös markkinoijana.
-Mervi Siikala

Liikkuva kuva valtaa hitaasti mutta varmasti viestintää verkossa. Kaikki tieto tulisi visualisoida ja tekstejäkin kuvittaa vahvasti.
 -Ville Tolvanen 

YouTube ja sen ”ikääntyminen”. Uskon vahvasti, että tulemme pikapuoliin todistamaan yli kolmekymppisten tubettajatähtien syntyä. Ja tämähän on näin markkinointihessun näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoista.
-Tommi Taponen

Sosiaalisen median markkinoinnissa tullaan vaatimaan entistä nopeampia liikkeitä, eli reagointia ajankohtaisiin teemoihin. Livestriimaus eli todellinen läsnäolo, jota ei ole muokattu tai kaunisteltu, tulee vaatimaan kykyä heittäytyä erilaisiin tilanteiseen.
-Minna Valtari

Vaikka Snapchat ei palveluna eläisi pitkään, Snapchat on tehnyt videokerronnasta arkea, ja se ei tule poistumaan - päinvastoin, ilmiö vain voimistuu.
-Aku Varamäki 

Uskon vahvasti esimerkiksi Instagramiin ja sen mahdollisuuksiin. Liikkuva kuva, syksyllä tullut mainostamisen mahdollisuus sekä nopeasti kasvava käyttäjäkunta kiinnostavat varmasti niin mainostajia kuin käyttäjiäkin. Lisäksi se on aidosti mobiilikäyttöön suunniteltu palvelu. Tämä ominaisuus on vuonna 2016 ehdoton edellytys massojen suosioon pyrkivälle palvelulle.
-Mikko Vieri

Suomen paras museovideo!

Terveisiä Suomen kansallismuseosta! Pidin siellä eilen YouTube-koulutuksen museoille. Museot (ja kunnat & seurakunnat) ovat asiakkaina siitä hauskoja, että heillä ei ole kauheasti liikesalaisuuksia, vaan voin jakaa heille pitämiäni somekoulutuksia somessa. Toista se on yritysten kanssa: jos teen heille kilpailijakartoituksen, niin eihän siitä parane niille kilpailijoille kertoa!

Räätälöin koulutukseni kohderyhmälle ja teen siinä ison työn: esimerkiksi eilistä koulutusta varten kävin läpi kaikki suomalaisten museoiden YouTube-kanavat, jotka löysin. Mielenkiintoisimmat videot kokosin Museosome-soittolistalle (katso toki myös Kirkkosome- ja Kuntasome -soittolistat). Ja nyt haluan julistaa puolueellisen tutkimukseni voittajan.

Raahen museon viime vuonna tehty video sisältää sellaista heittäytymistä, josta minkä tahansa asiantuntijaorganisaation sopii ottaa oppia. Biisonimafian Kaitsun mielestä parhaat videot ovat yhtäaikaa hyödyllisiä ja hauskoja ja sellainen tämä video juuri on. Se esittelee Raahen museot hauskalla tavalla ja herätti minussa suuren halun vierailla Raahessa ja nähdä livenä videossa esiintyneitä asioita ja henkilöitä.

Raahen museo jakoi Instagramissa tällaisen pätkän videon tekemisestä:

Tän päivän #museosome'koulutuksessa näytin Raahen museon #youtubefi-irroittelun, joka on puolueellisten tutkimusteni mukaan #Suomenparas #museovideo. Mutta mitä ihmettä, viime vuonna tehtyä videota oli katsottu alle sata kertaa? Siksi olen promoillut tänään videota somessa, sillä siinä on video, josta jokainen #asiantuntijaorganisaatio voi hakea itselleen rohkaisua ja inspiraatiota! #asiantuntijasome #piilotettuaarrehyväksyy #somefi #suomitube #puolueellinentutkimus @Regrann from @raahenmuseo - Emme suinkaan ole unohtaneet lupaamaamme tanssivideota! Tässä vähän esimakua, olkaatten hyvät :) Valmis video ilmestyy nähtäväksi jahka kuvaukset ja editoinnit on saatettu onnellisesti loppuun. #raahenmuseo #danceoff #sukelluspuku #nuoriherra #Regrann

A video posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 12, 2016 at 11:44am PDT

ja kun jaoin eilen kyseisen pätkän, se kommentoi jakoa näin:

"Ripaus hullua heittäytymistä tekee aina hyvää ja se tuulettaa mahdollisia ennakkokäsityksiä vaikkapa museoista kuivakoina, pölyttyneinä paikkoina, joissa aika on pysähtynyt😉"

Ja tässä sitten se varsinainen video, joka teki melkoisen vaikutuksen myös sen eilen ensimmäistä kertaa nähneisiin museoammattilaisiin.



En ollut uskoa silmiäni, kun näin, että tätä videota oli katsottu alle sata kertaa, joten annan sille nyt niin paljon buustia kuin voin. :) Anna sinäkin, jos se saa sinut hymyilemään! Museoiden ei tarvitse olla pölyttyneitä paikkoja, eikä asiantuntijoiden tarvitse ottaa itseään liian vakavasti.

PS. Jaan pätkän eilisestä YouTube-koulutuksestani myöhemmin SlideShare-tililläni. Tein koulutuspäivästäni myös ensimmäisen MyDay-videon YouTubeen. On tämä rankkaa tämä kouluttaminen, kun pitää totella omia neuvojaan ja tehdä sisällöntuotannosta nopeaa!

MUOKS:

Raahen museo kertoi minulle somessa vielä seuraavaa:

Video julkaistiin alunperin Facebook-sivullamme. Näyttöjä,jakoja,kommentteja ja tykkäyksiä on kertynyt huikea määrä :). Youtube-sivumme oli tanssivideon julkaisun aikaan alkutekijöissään, siksi FB valikoitui pääasialliseksi "levityskanavaksi". Videota katsottiin kyllä tuhansia kertoja ja se levisi todella tehokkaasti Facebookissa. YouTube-kanavan perustimme vasta tuon videon suosion jälkimainingeissa.

Huh! Minä jo luulin, että ihmisissä on jotain pahasti vialla, kun he eivät tunnista hyvää videota sellaisen nähdessään :).

Ja ei tämä loppunut vielä! Kyselyistäni innostuneena Raahen museolaiset kaivoivat arkistoistaan vielä tällaisen unohtuneen making-of-videon. On ne vaan kovia. :)

Tekniikan akateemiset: Minustako työntekijälähettiläs?

Vuonna 2005 aloin brändätä
itseäni somessa tällä kuvalla

Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Nimike ei oikeastaan kerro koulutuksestani, tilastotieteilijä olisi paljon kuvaavampi nimi. Koulutustaustani vuoksi kuulun Tekniikan akateemisiin, enkä ole siitä eronnut, vaikka olenkin yrittäjä. TEK tukee nykyään myös yrittäjyyttä ja saan sen lehdistä ja koulutuksista uutta inspiraatiota uraani vieläkin. Viimeisten 7 vuoden aikana olen osallistunut melkein kaikkiin TEKin Jyväskylässä järjestämiin urailtoihin. Aiheet ovat olleet mielenkiintoisia, mutta kouluttajana on opettavaista nähdä myös miten muut esiintyvät ja kouluttavat. Yhtä oikeaa tyyliä ei ole, vaan oleellista on löytää omaan persoonaan sopiva tapa.

Tätä taustaa vasten olinkin hyvin ilahtunut, kun minua pyydettiin pitämään somekoulutusta TEKin urailtaan.

Uraillat ovat TEKin täysjäsenille tarkoitettuja tilaisuuksia, joissa käsitellään omaan työuraan, työhyvinvointiin, työnhakuun ja työelämässä jaksamiseen liittyviä teemoja.

Mietimme mikä teema olisi ajankohtainen, millainen otsikko vetäisi ihmiset paikalle. Urailloissa on puhuttu usein työnhausta, joten some työnhaussa -koulutuksen sijaan ehdotin työntekijälähettilyyttä, sillä siitä on etua ihan kaikille - hyvästä henkilöbrändäyksestä hyötyy niin työnhakija kuin yrittäjä, myyjä, rekrytoija, tutkija tai oman alan asiantuntijakin.

#tekniikanakateemiset #jäsenlehti #tek esitteli mielenkiintoisen koulutusuutuuden: Minustako #työntekijälähettiläs, miksi ja miten, #ensiilta syksyllä #Turku ja vähän myöhemmin #jyväskylä. Taidanpa mennä paikalle ;). #työntekijälähettilyys #tekniikanakateeminen #johannanmatkassa #somekoulutus #sosiaalinenmedia #asiantuntijasome #asiantuntija #

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Jun 17, 2016 at 5:49am PDT

Eilen pidin ensimmäisen työntekijälähettiläskoulutuksen Turussa. Kysyin kuulijoilta, olivatko he törmänneet työntekijälähettiläs-termiin ennen koulutustani ja kuulin, että termi oli kaikille uusi. Tämä ei yllättynyt, sillä termiä alettiin käyttää enemmän viime vuonna, mutta lähinnä konsulttipiireissä.

Tässä ote koulutuksesta.

Tekniikanakateemiset työntekijälähettiläs (ote) from Johanna Janhonen

Kävimme koulutuksessa niin vilkasta keskustelua, että someosallistuminen jäi vaisummaksi. Twiittausintoa pienensi varmaan sekin, että osallistujat tekivät itselleen muistiinpanoja siitä, kannattaisiko heidän brändätä itseään ammattilaisena vai ei:

.@jjanhone haastoi miettimään omaa somestrategiaa ja osaamisen brändäämistä @TEK_akateemiset #urailta pic.twitter.com/QY1LkZE9XL

— Annina Takala (@AnninaTakala) September 21, 2016

Seuraavaksi puhun siis tästä samasta teemasta Jyväskylässä.

Sähköpostista löytyi tutut kasvot, eka kerta kun minut kutsuttiin omaan koulutukseeni :D. Tekin #urailta siis lähenee, paikkana #turku ja #jyväskylä. #tekniikanakateemiset #työntekijälähettilyys #työntekijälähettiläs

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Sep 10, 2016 at 12:31am PDT

Siellä nähdään siis, Jyväskylän TEKkiläiset! :)

Erilaisia twiittaajia ja Twitter-bioja

Kyselin maanantaina, milloin ihmiset ovat perustaneet Twitter-tilinsä ja sain 132 vastausta:

Milloin sinä perustit Twitter-tilisi?#twitterfi #twittergallup #somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) August 8, 2016

Aikoja mielenkiintoisempi oli kuitenkin keskustelu, jonka kävin kahden twiittaajan kanssa. Toinen, @ruttokoira, kertoi aloittaneensa twiittailun vuonna 2008, mutta poistaneensa parin vuoden jälkeen lähes kaikki twiittinsä ja aloittaneensa lähes puhtaalta pöydältä. Vanhoissa twiiteissä oli kuulemma mukana paljon työpaikka-ahdistusta ja muuta, jotka olivat alkaneet häntä harmittaa.

@anninahaarala totesi, ettei Twitteriin kannata kirjoittaa mitään, mitä ei voi julkisesti sanoa. Se ei kuitenkaan hänen twiittailuaan hiljennä, sillä kolmessa vuodessa hän on kirjoittanut yli sata tuhatta twiittiä, eli 86 twiittiä päivässä.

86! Onko se paljon? No sain tästä kimmokkeen tehdä pienen vertailun, johon otin mukaan kolme muutakin, jotka vastasivat kysymykseeni.

@pilvinummi twiittaa 2 kertaa viikossa,
@leenalaamanen 7 kertaa viikossa,
@ruttokoira 2 kertaa päivässä.
@Velogi 3 kertaa päivässä,
@jjanhone 6 kertaa päivässä ja
@jaanahuhta 10 kertaa päivässä.

Jaana pääsi mukaan vertailuun, sillä hän kertoi työstään viime viikonloppuna Helsingin Sanomissa: kehitän itseäni ammatillisesti Twitteriä seuraamalla.

Twitter-biossa on tekstarin verran tilaa kertoa itsestään. Ei siis kovin paljon, mutta katsotaan nyt, mitä meistä seitsemästä paljastuu pelkän bion avulla. Järjestys perustuu twiittiemme määriin.

@pilvinummi 

Verkko-osallistumisen tutkija ja Aalto-yliopiston tohtoriopiskelija.#osallistuminen #kaupsusome#ePlanning #eParticipation

 Sipoo, Finland

verkko-osallistuminen.fi

 Joined June 2009

      Born on March 27

Pilvin biossa kerrotaan, missä roolissa hän twiittaa sekä häntä eniten kiinostavat häsät. Linkkipaikka on annettu Pilvin blogille.

@leenalaamanen  

Vaikuttavan viestinnän mentori ja mahdollistaja.
Positiivisuus edellä: 'Jokainen tsäänssi on mahdollisuus'#viestintä #vuorovaikutus #johtajuus#terveys #kirjat

 Helsinki

fi.linkedin.com/pub/leena-laam…

 Joined March 2010

Leena kertoo paitsi itsestään, myös positiivisesta asenteestaan Matti Nykäseltä lainaten. Mukana myös Leenalle tärkeimmät häsät ja linkki LinkedIn-profiiliin.

@Ruttokoira

Tweets in Finglish.
I like karate bugmen and board games, geocaching and geeky things.
Penkkiurheileva nörtti.
Lähellä sydäntä: tee, japanijutut ja hirvikoirat.

 Cherry Valley, Nangijala

ruttokoira.flavors.me

 Joined August 2008

 Born on October 23

Ainoa tileistä, jossa on käytetty kokonaisia lauseita kahdella kielellä. Kiinnostuksen kohteet ovat harrastuksia, eikä twiittaajan oikeaa nimeä ole kerrottu. Sijainti tuo mieleen Veljeni Leijonamielen. :) Linkin takaa paljastuu Flavors-palvelu, johon on koottu Ruttokoiran muut sometilit.

@velogi_com
Uusi pyöräilyvideo aina tiistaisin klo 18 ja lauantaisin klo 08 = Vuoden pyöräilyteko 2015.

youtube.com/c/velogi

 Joined January 2015

Velogi tekee biossa lupauksen: hän julkaisee kaksi pyöräilyvideota viikossa ja on saanut siitä vissiin tunnustuksenkin. Linkistä löytyy lupaukseen sopivasti YouTube-tili. Ei kerro sijaintiaan eikä oikeaa nimeään.

@jjanhone

#socialmedia pro (tools&culture) @piilotettuaarre, 

#cmgr, #wikipedian,
#ekokoulu blogger,
mum of @kiepaus, @minitreasures, @someorg, #taskujkl tweetup & @cmadfi

 Finland

piilotettuaarre.fi

 Joined March 2009

Muihin verrattuna bioni on vähän kryptinen. Kerron siinä muut ylläpitämäni Twitter-tilini ja häsiä, joilla houkuttelen myös ulkolaisia seuraajia. Kielenä englanti samasta syystä, mutta myös siksi, että englanniksi bioon mahtuu enemmän asioita. Sijaintini on Suomi, koska sillä tavalla pääsen mukaan Suomessa twiitaavien listoille - Laukaan twiittajia tuskin koskaan listataan :). Linkkipaikan olen antanut yritykseni nettisivuille, jossen olisi yrittäjä, siinä olisi ehkä blogi tai LinkedIn-tili.
#cmgr tarkoittaa muuten community manageria

@jaanahuhta 
# Kirjat Tilastot Maantiede
Fillari Punk Eirasismille
Kuntasektori Svenska
Pohjanmaa Jooga
StraightEdge Vihreät
Historia Tulevaisuus

 Aviapolis - Vantaa - Finland

jaanahuhtakirjoitti.blogspot.fi

 Joined May 2009 

Jaanan biossa ei ole häsiä, vaan häntä kiinnostavia avainsanoja, etupäässä suomeksi. Jaana on kertonut sijaintinsa meistä kaikista tarkimmin. Jaana on linkittänyt bloginsa.

@AnninaHaarala

Kirjat elämäni rakkaus,
muistisairaat työni,
Vihreä värini,
kulttuurilautakunnan jäsen,
varavaltuutettu, 120.

 Kotka

 Joined May 2013

 Born on May 25

Anninan bio muodostuu yhdestä vähän runollisesta lauseesta. Hän on meistä ainoa, joka ei ole hyödyntänyt linkin paikkaa.

Millaisia huomioita sinä meidän bioista teit ja mitä sinä kerrot itsestäsi Twitter-biossa (ja mitä jätät kertomatta)?

Suomalaiset itseään brändäämässä

Pari viikkoa sitten tein visuaaliset muistiinpanot Talouselämästä lukemastani jutusta, jossa saksalainen konsultti Antonella Mei-Pochtler neuvoi etenkin suomalaisia naisia pitämään enemmän ääntä itsestään.

Osallistuin kuvalla Instagramin #fmsphotoaday-haasteeseen, kun päivän teemana oli "cool". Kyseinen haaste pistää mielikuvitukseni välillä koville, mutta se kannattaa, sillä tästäkin haastetta varten luodusta kuvasta on tykätty 17 kertaa Instagramissa, mutta peräti 20 kertaa LinkedIn:ssä - yleensä on paljon helpompaa saada reaktioita aikaan Instagramissa kuin LinkedIn:ssä!

#fmskuvapäivässä aiheena #cool. #asiantuntija on cool, kun hänellä on #henkilöbrändi. #antonellameipochtler antoi #talouselämä'ssä vinkkejä siihen, miten sellaisen saa. Tärkeää on jättää #muistijälki ja vaikuttaa ihmisten tunteisiin. #fms_cool #fmsphotoaday #asiantuntijasome #somefi #brändi #brändätä #brändäys

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Apr 3, 2016 at 11:47pm PDT

2. Viime viikolla jaoin LinkedIn:ssä myös alkuperäisen Talouselämän jutun, sillä se tuli sopivasti vastaan virrastani vähän sen jälkeen, kun olin jutellut siitä erään asiakkaani kanssa. Mietimme syksyllä pidettävälle somekoulutukselleni näkökulmaa ja ehdotin, että ottaisimme aiheeksi työntekijälähettilyyden ja henkilöbrändäyksen. 

7d

Johanna Janhonen via Ilse Skog

Juttelin juuri tästä artikkelista yhden asiakkaan kanssa. Oletko sinä ajatellut sitä, että myös työpaikalla kannattaa brändätä itseään? Brändäys ei ole rakettitiedettä, vaan perustuu itsensä tuntemiseen: mitkä on minun hyvät puoleni ja miten tuon niitä esiin?

CMADFI:sta monelle blogini lukijalle tuttu Lämpöykkösen Matti Perkkiö kommentoi artikkelia:

Matti Perkkiö

Kyllä ehdottomasti jokaisen kannattaisi brändätä itsensä nykymaailmassa. En tarkoita tällä sitä että itsestä pitäisi tehdä julkkis, vaan sitä että esim. blogien kautta kirjoittamalla voi kertoa niistä asioista mitä parhaiten osaa ja mitä ajattelee ihan jokapäiväisistä asioista. Siitä olis varmasti hyötyä työyhteisöille. Ja hupia myös..😊

Ja minä lainasin Mattia uutiskirjeessäni, jonka otsikko oli "Pitääkö kaikkien brändätä itsensä" (sain muuten kirjeestäni aika ihanaa palautetta Instagramissa). 

Sen jälkeen myös Sonja Rahkonen JAMK:in markkinoinnista kommentoi Talouselämän juttua:

Sonja Rahkonen

Tämä ihan sama asia on itsellä pyörinyt jonkin aikaa mielessä... Oman osaamisen ja etenkin kiinnostusten rohkealla esiin nostamisella omassa työyhteisössä saa parhaimmillaan tulevaisuuttaan haltuun. Avoimuudella irti uhriutumisesta. :)

Sonjan kommentti osui sikäli hyvään saumaan, että olin juuri kirjoittamassa tänään Suur-Jyväskylän Lehdessä julkaistua somekolumnia henkilöbrändäyksestä, joten lainasin siinä sekä Mattia että Sonjaa.

Tämän jälkeen muutkin innostuivat kommentoimaan. Koska LinkedIn on perin etevä hävittämään sinne tehtyjä sisältöjä, otan kommentit tähän talteen, jotta voin lainata niitä tulevissa koulutuksissani. Koskaan ei ole nimittäin liian aikaista aloittaa koulutuksiin valmistautumista, kuten Juhana Torkki Tekniikan akateemisten uraillassa vähän aikaa sitten meille opetti.

1. 
   Jyrki Perämäki
   

   3d

   Jyrki Perämäki

   Ryvettyäkin saa ja jopa pitääkin. Brändi vaan paranee ryvetyksessä.. @rekkurumpali

1d

Antti Halonen

Tuo on myös lohdullinen teksti meille tunareille: aina voi ajatella, että työnantaja ei vain ole huomannut lahjakkuuttani 😉

2h

Miia Moisio-Nurminen

Tämä on mielenkiintoinen aihe tämä brändäys. Ja varsinkin suomalaisille haastavaa, kun on tottunut, että tekee sen minkä lupaa, niin kyllä ainakin itsestä tuntuu kauhistuttavalta katsella, kuinka nykyään työhakemuksissa ja CVssä omaa osaamista ja työkokemusta liioitellaan reippasti. Ehkä siihen on vain totuteltava.

Jyrki Perämäki

Mun mielestä itsensä brändäämisessä pitää olla vahvasti oma persoona mukana. Ollakseen uskottava, pitää olla myös aito. Ei voi siis vaan keksiä olevansa jotain, mitä persoonallisuus ei tue. Pois mukavuusalueelta miettimästä mitä muut ajattelee musta. Ihan sama, ja jopa parempi jos ajattelee, edes jotain. Siitä se brändi syntyy. Sekä sisältä omasta persoonasta, että siitä miten ympäristö sut määrittää. Mutta jos annat pelkästään toisten määrittää sut, ei luultsvasti osu kohdalle. Armeijassa (x vuotta sitten) oli parempi olla aina "keskitien kulkija" ja mieluiten näkymätön, jos siis halusi päästä helpolla. Ei vaan toimi työelämässä tänään. Mieti mitä haluat olla tai miksi haluat tulla ja brändää ittes!

1. 
   
   

   20h

   Antti Halonen

   Vakavasti ottaen en pidä ajatuksesta, että kaikkien kannattaa brändätä itsensä. Minusta vain sellaisten ihmisten kannattaa tehdä se, jotka kokevat sen a) itselleen luontevana ja b) enemmän hyödyllisenä kuin ajanhukkana. Moni kammoksuu itsensä altistamista toisten huomiolle. Jos tällainen ihminen alkaa "brändätä" itseään esim. velvollisuudentunnosta tai sosiaalisen paineen vuoksi, tuloksena on pelkkää päälleliimattua, kiusallisen väkinäistä yrittämistä, josta ei saa brändiä tekemälläkään. Toiseksi, minusta olisi hyvä tehdä jonkinlainen raja brändäyksen ja pelkän some-aktiivisuuden välille. Brändäyksessä on kai taustalla hyötymisnäkökulma, toimintatapa on johdonmukaista ja sillä tavoitellaan jotain ylimääräistä arvoa. Eikös brändi ole jonkin arvostustason saavuttanut objekti, joka on enemmän kuin vaikkapa liike- tai tuotemerkki? Kolmanneksi, itsensä brändäys ei vaadi somea. Suomi ja maailma on täynnä itsensä onnistuneesti brändänneitä, jotka eivät käytä somea lainkaan. Esimerkiksi Toivo Sukari.

Jyrki Perämäki

Hyviä pointteja Antti, luontevaa pitää olla, oma pointtini oli myös siinä, että persoonallisuuden pitää tukea, muuten tulee päälleliimattu, kuten sanoit. Ja huh, toivottavasti kukaan ei roiku täällä velvollisuudentunnosta. Luova hulluus ja heittäytyminen on kovasti avuksi :). Hyötymisnäkökulmasta voi olla monta mieltä. Jotkut brändää huvikseen tai vaan kokeillakseen. Hyöty saattaa tulla "sivutuotteena". Konteksti oli tässä keskustelussa oli käsittääkseni some -lähtöinen, mutta luonnollisesti sitä voi tehdä monella muullakin tapaa! Ihan vaikka tekemällä kotain tarp.eeksi

Jyrki Perämäki

Tässä sitä ollaan brändäämässä, tekstit karkaa typon kera..😄 Loppu piti olla: tekemällä jotain tarpeeksi "näkyvää" tai vaikka hullua. Mutta yleensä johonkin mediaan sen täytyy päätyä, nykyään useimmiten someen. Ja sitä kautta brändi syntyy tai vahvistuu.

Olli Österberg

Antti Halonen on mielestäni asian ytimessä. Itsensä brändääminen = itsenänsä olemista. Jos yrität olla jotakin muuta kun olet, pitkässä juoksussa pissii omille nilkoille. Aitous, omistautuminen ja innostus, niistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin. Jos niitä puuttuu veikkaan itsensä brändäämisen olevan vähintäänkin haastavaa.

1. 
   
   

   1d

   Matti Perkkiö

   Pakko palata tähän vielä. Miettikääpä vlogaajia/blogaajia työnantajan näkökulmasta. Olet jonkun alan asiantuntija ja vlogaat/blogaat aiheesta ja haet työpaikkaa. Valitaanko työhaastattelussa sinut vai toinen henkilö jolla on yhtä paljon asiantuntemusta kuin sinulla, mutta hän ei blogaa/vlogaa?

Miia Moisio-Nurminen

Toki vastaus on helppo, se joka osaa kirjoittaa tai kertoa aiheesta, mikäli haemme juuri sellaista, joka osaa puhua ja/ tai kirjoittaa aiheesta. Entä jos haemmekin henkilöä, joka osaa oikeasti tehdä sitä työtä? Osaammeko silloin valita oikein ja oikeilla perusteilla?

Antti Halonen

Matti Perkkiön huomio on hyvä, mutta "koeasetelma" täysin hypoteettinen. Haastattelutilanteessa ei ole koskaan tilannetta, jossa on kaksi muuten samanlaista kandidaattia, mutta toinen bloggaa ja toinen ei. Kuten Miiakin totesi, kysymys on mieluumminkin siitä, onko bloggaaminen tai vloggaaminen yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä ja millainen painoarvo sille laitetaan. Lisäksi tietysti vaikuttaa positio, johon työntekijää haetaan ja se, millainen henkilö sattuu haastattelemaan

now

Johanna Janhonen

Kuulin hiljattain tapauksesta, jossa suuresta hakijamäärästä nousi esiin hakija, jolla oli hyvin vaikuttava (ja siis muista hakijoista poikkeava) somepresenssi. Hän pääsi haastatteluun, jossa paljastui, ettei hän sovikaan työhön. Tilannetta päivitelleelle sanoin, että se, että nousee esiin massasta ja pääsee haastatteluun on jo voitto sinänsä. Eiköhän se sopivakin paikka löydy, kun tarpeeksi monessa haastattelussa käy. :)

1. 
   
   

   6d

   Miia Moisio-Nurminen

   Totta Johanna, jos hakijoita valitaan haastatteluun sen perusteella, miten paljon he ovat näkyvillä somessa omalla "brändillään", niin eiköhän joka positioon tulisi valittua viestintäalan ammattilainen. Siitä, miten he sopivat esimerkiksi konepajaan kehitysprojektitehtäviin, voidaankin olla sitten montaa eri mieltä. Mutta koska hakijoita on paljon, on helpompi valita sellainen, josta jo tiedät jotain (the name you know), kuin sellainen, jonka tunnet vain hakemuksen ja CV:n pohjalta.

1. 
   
   

   5d

   Sami Niemi

   Hyvä maanläheinen kirjoitus henkilöbrändäyksestä ilman sen kummempaa demonisointia. Henkilöbrändääminenhän on oikeastaan vain omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kirkastamista itselle ja muille. Oikeastaan kyse ei olekaan mistään sen kummemmasta kuin omasta urasuunnittelusta.

5d

Sami Niemi

Olen myös huomannut että toimimalla oma-aloitteisesti ja itsenäisesti jossain asiantuntijatehtävissä ei välttämättä luo edellytyksiä urakehitykselle. "Liian" oma-aloitteinen ja tunnollinen työote voi helposti muuttaa koko työtehtävän muille näkymättömäksi. Eihän siivoojaakaan kukaan huomaa ennenkuin paikat ovat likaiset. Välillä onkin hyvä pysähtyä ja selkiyttää osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan itselle. Tästä on lopulta hyötyä sekä itselle että työnantajalle.

1d

Matti Perkkiö

Antti Halonen On se vähän hypoteettinen - vielä. ;) Mutta se olen huomannut että itse olen tehnyt valintoja myös sen perusteella että joku on vain tuonut tuotettaan / palveluaan niin hyvin esille. Ja "joku" on aina henkilö, ei yritys. Monessa asiassa kannattaa ostaa henkilön osaamista ja vasta toissijaisesti yrityksen osaamista. Eli brändäys nousee

Jyrki Perämäki

Hyvä pointti, olen myös monesti sanonut, että ensisijaisesti henkilöt tekevät palvelut, projektit, jne, eikä firmat. Jos henkilön brändin lisäksi asenne on kunnossa, niin voi odottaa hyvää

7d

Miia Moisio-Nurminen

Sami Niemi juuri tätä itsekin mietin, kun tätä keskustelua käytiin, että mitä oikeastaan tuolla itsensä brändäyksellä tarkoitetaan. Tärkeitän minusta on juuri tuo, että osaa löytää ne omat vahvuudet ja ymmärtää, miten niitä voisi hyödyntää. Monesti ajatellaan, että se tarkoittaa sitä, että maalataan tunnistamaton brändi jonkun blogikirjoituksen kautta, jos se ei ole itselleen luontaista. Ei kaikista tarvitse tulla niitä viestinnän ammattilaisia.

Johanna Janhonen

No minusta kaikkien pitäisi oppia viestimään omista vahvuuksistaan, ei välttämättä ammattilaisen keinoin, mutta niin, että muutkin huomaavat vahvuudet. Ja viestiähän voi myös tekojen kautta :).