Wikit Suomessa -raportti, osa 2

Viime viikolla alkanut Wikit Suomessa -raportti etenee tänään toiseen osaan. Ensi viikolla viimeisen osassa kerrotaan siitä, miten wikejä käytetään eri käyttötarkoituksissa. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan somen tilan Suomessa -raporttia. Tekstissä wikialustat on lihavoitu, niille pystytetyt wikit taas kursivoitu. 

Erilaisia wikialustoja Suomessa

Wikipedia on wikeistä tunnetuin ja se on Alexan mukaan Suomessakin 7 suosituimman nettisivun joukossa. Wikipedian lisäksi huhtikuussa 2013 sadan suosituimman nettisivun joukossa oli vain Wikimedia-säätiön oma sivusto (sijalla 88).

Puhekielessä wiki ja Wikipedia menevät usein sekaisin. Wikipedian mukaan wiki on

“Verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun.”

Wikialustoja on maailmassa olemassa kymmeniä ellei satoja. Niiden suosiota Suomessa on vaikea mitata mm. siksi, että osa wikeistä on salaisia. Wikipedia tuntee suomalaisia wikejä vain 60 kappaletta, joista 7 on Wikimedian ylläpitämiä (Wikiaineisto, Wikikirjasto, Wikiopisto, Wikipedia, Wikisanakirja, Wikisitaatit ja Wikiuutiset), neljä alueellista wikiä (Häme-Wiki, Poritieto, Mikkelin SeutuWiki ja Vaasapedia) ja muita wikejä on noin 50. Viimeisen vuoden aikana listalle on lisätty mm. seuraavat aktiiviset wikit:

• Hommaforumin Hommawiki 
• Liberalismiwiki 
• Salkkaripedia (Salatut Elämät -tv-sarjalle omistettu wiki) ja 
• Sarjakuvawiki 

Wikimedian wikit käyttävät Mediawiki-alustaa. Suomalaiseen Wikipediaan on kirjoitettu artikkeleita vain kuudesta muusta wiki-alustasta: Booktype, Confluence, MoinMoin, TiddlyWiki, UseModWiki ja Wikia. Viimeisten 90 päivän aikana yli sata kertaa niistä on luettu vain seuraavia: Mediawiki (672), Confluence (612) ja Wikia (404).

Yksi suosituimmista wikialustoista Google Trendsin datan mukaan on Wikipedian perustajan Jimmy Walesin kaupallinen wikituote Wikia. Vielä tammikuussa se sijoittui myös Alexan tilastoissa sijalle 55, mutta on sittemmin tippunut pois Suomen sadan suosituimman sivuston joukosta, muita wikipalveluja Alexan listalla ei tänä vuonna ole ollutkaan. Alexan mukaan Wikia on myös globaalisti suosituin wikialusta (sijalla 161 toukokuussa 2013).

Suomalaiset hakevat Google Trendsin mukaan tietoa eniten Wikiasta, Confluencesta ja Wikispaces -wikialustoista 

Suomen Wikiassa on tällä hetkellä 80 eri wikiä, joista 10 suosituinta on enimmäkseen vapaa-aikaan liittyviä: WWII books, Bionicle, Vaali, Spore, Super Mario, World of Warcraft, Ikariam, Airsoft, Muumitalo ja Minecraft. Suosituimmassa wikissä,WWII books, on 3600 artikkelia, jotka käsittelevät toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta. 

Wikialustoista toiseksi suosituin (lue: googlatuin) on Google Trendsin mukaan Confluence, kolmantena tulee Wikispaces. Confluence-wikiä käytetään mm. suositussa sosiaalinenmedia.org-wikissä, johon kerätään yhteisöllisesti esimerkkejä suomalaisten organisaatioiden someilusta. Sosiaalinenmedia.org on, toisin kuin wikit yleensä, ulkoasultaan herkullinen kuin karkki, mutta myös Mediawikien ulkoasua voi muokata ja tehdä se responsiiviseksi (lue: sen käyttö onnistuu sujuvasti älypuhelimilla ja täppäreillä), kuten logistiikka-alan wikipohjaiselle verkko-oppimisaineistolle, Logistiikan maailmalle, hiljattain tehtiin. Confluence-wiki, samoin kuin esimerkiksi pilvipalvelu Pbworks, on aikojen kuluessa alkanut muistuttaa enemmän julkaisujärjestelmää kuin puhdasta wikiä. Wikien erityispiirre on siinä, että versiohistoriasta näkee, mitä muutoksia sivulla on viimeksi tehty - ja kuka ne on tehnyt. 

Nokialla on perinteisesti käytetty avoimen lähdekoodin twikejä, joissakin yksiköissä myös Mediawikejä. twikit ovat hyvin ketteriä, minkä on huomannut esimerkiksi silloin, kun Nokia on myynyt jonkun osastonsa: läksiäislahjana porukalle on voinut antaa mukaan läppärin, jolle on asennettu muusta wikialustasta irrotettu wiki. Sama ketteryys mahdollistaa myös sen, että wikejä voi siirtää yhteen, paloitella ja siirtää intranetistä extranettiin. 

Myös Suomesta löytyy oma wikialustansa, Purot.net-wiki. Harto Pönkän mukaan alustalta löytyy jo noin 750 wikiä ja se on valmis lanseerattavaksi kansainvälisille käyttäjille. Yhteistä kaikille wikialustoille on se, että ne tukevat entistä paremmin plugineita, joiden avulla uusia toiminnallisuuksia voi asentaa oman maun mukaan tai tehdä vaikka ihan omia. Esimerkiksi Nokian single-sign-on-ratkaisu tehtiin twikiin kahdella koodirivillä, ilmaiseksi. Useimpiin wikeihin voi myös helposti upottaa sisältöjä muualta internetistä, esim. YouTube-videoita, SlideShare-esityksiä, Flickr-kuvia tai Twitter-virtaa.

Jatkuu ensi viikolla...

Confluence vs. Mediawiki

Koska olen käyttänyt sekä Mediawikiä että Confluencea, päätin vähän vertailla näitä wikialustoja. Katso aiheeseen liittyvä pitempi postaus myös Ambientian blogista.

Confluencessa on parempi hakukone, joka hakee tietoa myös liitetiedostoista. Mutta voidaan aiheellisesti kyllä kysyä, pitäisikö wikeissä ylipäätään olla liitteitä... Siinä on myös helpompi hallita käyttäjiä, kun voidaan tehdä ns. aliwikejä, joita kaikki eivät näe tai pääse muokkaamaan. Confluence, kuten kaikki muutkin some-palvelut, on matkinut Facebookia - käyttäjät voivat päivittää siihen status-päivityksensä ja Twitterin tapaan muita käyttäjiä voi ruveta "seuraamaan". Samalla selviää myös se, mitä wikisivuja muut ovat viimeksi päivittäneet. Mediawikissäkin käyttäjien päivityksiä voi seurata, mutta ne ovat pienen kaivelun takana.

Suomenkielinen Wikipedia uudistui kesäkuussa, ja Confluencen ja Mediawikin editorit ovat nyt entistä lähempänä toisiaan - Mediawiki ei ole enää vain nörteille vaan sekin on saanut wysiwyg-editorin. :)

Confluencessa sisältö ja kommentit näkyvät samalla sivulla, mikä on mielipiteestä riippuen joko hyvä tai huono asia. Mediawikissähän artikkeli ja keskustelu on eroteltu selkeästi eri sivuilleen.

Confluencen pluginit on helppo ottaa käyttöön ns. makro-browserin eli sovellusluettelon kautta.

Confluenceen voi tehdä erilaisia skinejä eli ilmeitä, mutta niin voi kyllä Mediawikiinkin, heinäkuussa Gdanskin Wikimaniassa (Wikipedian vuoden tärkein konferenssi) oli paikalla yksi saksalainen yritys, joka niitä tekee (olen harmittavasti unohtanut firman nimen).

Confluenceen on helppo tuoda sisältöjä esim. Wordistä, kun tiedostot saa muutettua wikisivuiksi.

Pitkillä Confluence-sivuilla kaipaa Mediawikistä tuttua Section(kappale)-editointia - muokkausnappula löytyy lähimmän otsikon tai aliotsikon vierestä, Confluensessa taas pitää rullata näytöllä.

Confluencessa ei ole myöskään Mediawikistä tuttua kategoriarakennetta vaan kaikki avainsanat ovat samanarvoisia.

Confluencessa voidaan tehdä alisivuja, mutta rakenne ei ulotu sivujen nimiin. Sivut ovat siis puumaisesti oikeassa järjestyksessä, mutta alueen kullakin sivulla pitää olla uniikki nimi. Esim. jos Mediawikissä oli sivut:

ryhmä x,

ryhmä x/pöytäkirjat,

projekti y ja

projekti y/pöytäkirjat,

niin Confluencessa vastaavat sivut ovat

ryhmä x,

projekti y,

ryhmä x:n pöytäkirjat ja

projekti y:n pöytäkirjat.

Tämä ei ehkä ole niin iso ero, paitsi silloin kun siirretään sisältöä Mediawikistä Confluenceen ;).

Terveisiä wiki-teema-aamusta

Tällä kertaa tuon terveiset wiki-teema-aamusta (lue koko tarina Ambientian blogista), jossa kerroin mm. siitä, miten Confluence-wikiin voi tuoda ulkopuolista sisältöä esim. syötteiden avulla, miten sinne voi tehdä eri ryhmien luettavissa olevia aliwikejä. Wikiin voi myös tehdä rakennetta tilojen ja avainsanojen avulla ja siihen on helppo tehdä erilaisia ilmeitä ja miten helppoa sitä on muihin wikeihin verrattuna päivittää.
Sosiaalista mediaa ja sen työkaluja voi hyödyntää yrityksissä esim. markkinointiin, asiakasrekisterin pitoon, tuotetukeen, tuotekehitykseen, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, tiedonjakoon ja vaikkapa kilpailijoiden seurantaan, kilpailijan avoimuudesta riippuen hyvinkin tarkasti… :)