Instagram-muutos avainsanoissa

Maaliskuun lopussa Instagramissa kiersi käyttäjien vetoomus: kiltti Instagram, älä muutu. Olette varmaan huomanneet saman ilmiön esimerkiksi Facebookissa - käyttäjät eivät pidä siitä, että heidän käyttämäänsä palvelua muutetaan. Tällä kertaa muutos oli kuitenkin minusta parempaan suuntaan, kunhan vaan käyttäjät siihen tottuvat. Kyse on siis siitä, että Instagram on muuttanut tapaansa käsitellä avainsanoja.

The way tags work in Instagram has been changed. #twpa #Repost @maurelita ・・・ IMPORTANT ANNOUNCEMENT!!! ...

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Mar 29, 2015 at 7:56pm PDT

Käytännössä ennen siis pystyi saamaan vanhoille kuville uutta eloa lisäämällä niihin uusia avainsanoja. Esimerkiksi viime vuonna Jyväskylässä ottamani kuva nousi #jyväskylä-haussa ensimmäiseksi, kun lisäsin siihen uuden avainsanan #jyväskylä, vaikka kyseessä oli ikivanha kuva. Tämä oli varsin kätevää sille, joka halusi uusia katseluita vanhalle kuvalleen, mutta haun käyttäjille toisinaan pieni pettymys - eihän siellä Jyväskylässä tänään tällaista paikkaa enää olekaan. Myös kilpailuihin oli helppo osalllistua vanhoilla kuvilla.

Nykyään vanha kuva nousee kyllä #avainsana-hakuun, mutta sen sijaan että se näytettäisiin ensimmäisenä, se menee siihen kohtaan aikajaa, jolloin kuva oli otettu. Eli jos #jyväskylä-avainsanaa on käytetty 25 000 kertaa sen jälkeen, kun minä kuvani Instagramiin lisäsin, käyttäjä löytää minun kuvani, jos jaksaa kahlata taaksepäin 25 001 kuvaa. Jos kyseessä on harvinaisempi #avainsana, esimerkiksi #lievestuore tai #ekokoulu, asialla ei ole suurta merkitystä, mutta suosituissa avainsanoissa muutos on iso.

Käytännössä sinun kannattaakin nyt laittaa kuvaan heti kaikki tärkeimmät ja suosituimmat avainsanat, jälkikäteen kannattaa lisätä vain harvinaisia ja vähän käytettyjä avainsanoja. Ja jos haluat järjestää Instagramissa kilpailun, johon tahdot myös vanhoja kuvia, valitse uniikki #avainsana.

Inspiraatiota Instagramiin ja sopivien avainsanojen keksimiseen! :)

#BusinessStudio Jyväskylän yliopistolla

Osallistuin eilen Jyväskylän yliopistolla järjestettyyn tilaisuuteen, jonka nimi oli "BusinessStudio: Markkinoinnin uudet kanavat". Professori Heikki Karjaluodon johtamaan paneeliin oli kutsuttu JSBE:n tutkija Heini Lipiäinen, Valtran markkinoija Matti Tiitinen, Mediataivaan toimitusjohtaja Tatu Könönen ja Keskisuomalaisesta Kirsi Hakaniemi.

Kattaus oli mielenkiintoinen ja liveraportoin parhaita paloja Twitteriin. Jälkikäteen kuitenkin havahduin siihen, että aktiivisia twiittaajia oli suuresta osallistujamäärästä (ja twiittaajille rakkaasta markkinointiaiheesta) huolimatta aika vähän.

Mistä tämä sitten johtui ja mitä olisi voitu tehdä toisin?

Illan #häsä oli kyllä hienosti esillä liitutaululla, mutta koska tilaisuudessa ei jaettu eikä esitetty minkäänlaista materiaalia, eikä tilaisuudessa ollut ns. virallista liveraportoijaa, oli kaikki puheen (ja tilaisuuden nettisivuesittelyn) varassa. Pelkästä puheesta oleellisia juttuja on vaikeampi nostaa twiitteihin (osa esiintyjistähän optimoi nykyään materiaalinsa niin, että niistä löytyy valmiiksi someen tarkoitettuja asioita: bit.ly-linkkejä, nasevia väitteitä tai hyvin visuaalista sisältöä) ja tämä konkretisoitui eilen. Ehkä myös #häsä olisi voinut olla helpompi tai nasevampi, 3 ässää peräkkäin saattoi olla jollekin liikaa? ;)

Vieruskaverini Jaana Nyströmin kanssa kaipasimme esim. panelistien Twitter-handleja esille, nekin olisi voitu taululle kirjoittaa. Kaivelimmekin sitten Jaanan kanssa itse panelistien nimet, mikä ei ollutkaan niin helppoa, sillä Kirsin nimeä ei ollut nettisivulla (hän tuli paikalle Mikko Kovalaisen tilalle) ja Matti Tiitisellä oli Twitterissä 4 kokonimikaimaa.

Mutta sitten niitä poimintoja:

Heini mainitsi tutkimuksesta, jonka mukaanvain 10% keskisuomalaisista pk-yrityksistä käyttää digimarkkinointia. Pelkän puheen varassa toimiessani minulta meni ohi se, mihin kysymykseen yritykset olivat vastanneet: siihen käyttävätkö he ylipäätään digitaalista markkinointia (esim. nettisivuja) vai ovatko he siinä hyviä. Kaksi aivan eri asiaa. Suomalaiseen vaatimattomuuteen kuuluu kai vähätellä omaa osaamista, joten vain 10% pk-yrityksistä uskalsi kehua digitystään?

@jjanhone tarkennus:2012selvityksessä n10% pk-firmoista koki hyödyntävänsä digiä markkinoinnissaan hyvin tai erittäin hyvin #businessstudio
— Heini Lipiäinen (@HeiniLi) November 21, 2014 

Aiheesta voi lukea lisää Heinin väikkäristä:

Väitöskirja by @HeiniLi : "Digitization of the communication and its implications for marketing" https://t.co/xuWfEyXj4q #businessstudio
— Aleksi Koski (@aksukoski) November 20, 2014

Tähän asti Valtra on ollut tukevasti AGCO-konsernin markkinoinnin sylissä, mutta uuden tuotelanseerauksen myötä he ovat kuulemma ottaneet itselleen enemmän tilaa myös Twitterissä. Ulkomailla onkin kuulemma jo ihmetelty Valtran rohkeaa asennetta, jossa halutaan näyttää suomalaisten hulluutta.

With 250 hp and 1000 nm, you have power to spare. http://t.co/9oYgS8INl4 #ValtraNewT #Valtra pic.twitter.com/KARevXGEdv
— AGCO (@AGCOcorp) November 19, 2014

AGCO:n tavoin myös Keskisuomalainen on ottanut haltuun videomaailmaa ja sen tekemillä videouutisilla onkin ollut aiempaa helpompaa antaa kasvot toimittajille (vrt nimi paperijutun alussa). Toimittajien brändäämiseen kannattaa satsata, sanoi Kirsi, sillä hyviä toimittajia seurataan kyllä. Heikki Karjaluoto arvuutteli panelisteilla myös sitä, milloin paperilehdet lakkaavat ilmestymästä. Kirsi ei suostunut aika-arvaustaan antamaan, mutta kertoi kuitenkin, että mobiililaitteista tulee jo 40% verkkosivujen lukijoista.


Mutta ehkä paperilehdet eivät kuitenkaan kokonaan häviä, niistä voisi tulla luksustuotteita, joista ollaan valmiita maksamaan!

@jjanhone @kirsihakaniemi Toimittajista brändejä, printistä luksustuote jolla täysin oma, erilainen käyttökontekstinsa. Tykkään ajatuksesta!
— Heidi Sharma (@HeidiSharma) November 20, 2014

Heikki toi puheeksi myös pankkin tulevaisuuden: siirtyvätkö kaikki pankkipalvelut, esim. asuntolainaneuvottelut verkkoon? Heini toppuutteli, etteivät ihmiset ole vielä valmiita käymään ns kovia neuvotteluita etänä. Myös Matti oli sitä mieltä, että tärkeitä myyntineuvotteluita ei vielä voi hoitaa etäpalavereilla. Verkkopalavereilla voi kuitenkin hoitaa jo paljon asioita, totesi Tatu ja paljasti sitten, mitä Meditaivas on tutkimassa:

Verkkopalaverit ovat arkea, mutta @mediataivas miettii jo miten tehdä sisältöjä kellonnäyttökokoon #businessstudio
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 20, 2014

Heikki haastoi lopuksi kysymällä, onko digi tärkeämpää uusasiakashankinnassa vai vanhojen asiakassuhteiden hoidossa. Tähän paneeli ei mielestäni osannut vastata yksimielisesti: verkko on tärkeä molemmissa. Jaana taas muistutti vierestäni siitä, että osa kanta-asiakkaista on niin tärkeitä, ettei heitä ole varaa unohtaa verkossa:

Brändievankelistoista kannattaa pitää erityistä huolta, muistuttaa @JaanaNystrom #businessstudio
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 20, 2014

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli oikein mukava, joten yhdyn Marian twiittiin

Markkinoinnin uudet kanavat -paneelissa JSBE:llä. Mahtavaa että tällaisia järjestetään! #businessstudio #digitalmarketing #marketing

— Maria Kukkonen (@MariaKukkonen) November 20, 2014

ja toivon lisää vastaavia tapahtumia. Kiitos!

Wikittelyä Lontoossa - matkani kouluttajaksi

Terveisiä junasta! Olen matkalla Lontooseen, sillä huomenna alkaa #mywikiweek, mun wikiviikko. Osallistun ensin Wikimedia UK:n järjestämään kansainväliseen Wikipedia-kouluttajien workshoppiin (ma&ti), torstaina taas heidän Wikimedia-hallituskoulutukseensa. Perjantaista sunnuntaihin on vuorossa Wikimania, vuoden tärkein tapahtuma sadoille wikipedisteille ja -medisteille. Osallistuin vastaavaan tapahtumaan vuonna 2010 Puolan Gdanskissa, jossa sain suuren Wikipedia-herätyksen.

Hallituskoulutukset ovat yleensä kaksipäiväisiä, mutta tällä kertaa se on vain päivän mittainen, eli minulle jää myös vähän vapaa-aikaa. Se onkin kiva juttu, sillä olen lähes ensikertalainen Lontoon kävijä. Kävin siellä vuonna 2006, silloinkin wikien merkeissä. Haastattelin Nokian Southwoodin kampuksen väkeä siitä, miten he wikiä käyttivät, mitkä olivat heidän parhaita käytäntöjään ja toiveitaan. Vastaavia haastatteluja tein Suomen lisäksi myös S60 SW -organisaatiossa Vancouverissa ja Tokiossa ja niiden pohjalta kirjoitin ohjeistuksen siitä, miten Mediawikiä (valitsin sen meille alustaksi, toinen vaihtoehto olisi ollut twiki) käytetään. Policyyn kirjasin myös sen, mihin niitä ei saa käyttää - wikit eivät täyttäneet kaikkia arkistoinnin vaatimuksia. Selvitys opetti minulle paljon myös tietoturvasta, sillä kaikkea tietoa ei saanut Nokian intranetissäkään jakaa, vaan meillä piti olla myös projektikohtaisia wikejä.

Wikipedia-kouluttajien työpajaa odotan ehkä eniten, sillä harvemmin sitä toisia Wikipedia-kouluttajia pääsee tapaamaan ja koulutuskokemuksia vaihtamaan. Mietin taannoin koulututtajakokemustani ja sain ahaa-elämyksen: kouluttaminen on ollut osa työtehtävieni ihan ensimmäisestä Nokian kesätyöpaikasta lähtien (kesällä 1998): haastattelin silloin kollegoitani siitä, miten GSM-rekisterit käytännössä toimivat ja vaihtavat tietoja keskenään ja keräsin haastatteluni tulokset koko päivän koulutukseen. Sitten minusta tuli projektikoordinaattori, joka toimi Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä. Ajoin raportteja tietokannoista ja toimin silloin tällöin myös kouluttajana. Alkuun kouluttaminen tuntui tosi vaikealta: en oikein pitänyt esiintymisestä ja tuntui epävarmalta käyttää muiden tekemiä materiaaleja - mikähän tämänkin kalvon idea oikein on? Toki meillä oli kouluttajien koulutuksia, mutta eihän niissä kaikkea oleellista huomannut kysyä. Pikkuhiljaa kouluttaminen alkoi kuitenkin sujua ja kouluttajaurani huipentui siihen, kun kävin kollegani Petran kanssa Budapestissä kouluttamassa, vuosi oli silloin ehkä 2001. Seuraavana vuonna muutin Jyväskylään ja aloitin uudessa roolissa, softan laatuinsinöörinä. Rooliin kuului mm. laatuprosessien (esim.katselmoinnit) määrittelyä ja koulutusta, mutta siinä vaiheessa olin jo niin innostunut kouluttamisesta, että koulutin huvikseni muitakin kuin minulle kuuluvia työkaluja. Tampereella olin päivittänyt jaokseni intranet-sivuja ja nyt halusin tuoda intranetin puhelinprojektimmekin käyttöön, sillä se oli minusta hyvä tapa jakaa tietoa.

Seuraavana työni softaerroreiden managerina vei minut jälleen ulkomaille, seitsemän keväisen viikon ajan olin Tokiossa erroreita manageeraamassa, mutta samalla myös koulutin työkaluja ja prosesseja. Tokiossa tapasin myös tulevan pomoni Jussin, joka oli innostunut wikeistä tuotekehityksen työvälineenä ja kesän jälkeen aloinkin perehtyä wikien maailmaan. Myöhemmin koulutin Nokiassa myös blogeja ja syötteenlukijoita.

Ensimmäisen Nokian ulkopuolisen some-koulutukseni pidin keväällä 2009 Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta, kun toimin intrablogituttuni-Minnan sijaisena ja törmäsin ensimmäistä kertaa Miiaan. Tehtyäni sinne uuden 3 tunnin some-koulutusmateriaalin päätin kouluttaa samalla setillä myös kollegani Jyväskylässä. Me olimme silloin kaikki yhdessä suuressa veneessä, miettien sitä, mitä tehdä kun työt Jyväskylän toimipisteestä loppuvat. Meille järjestettiin paljon erilaisia koulutuksia, mutta kuvaavaa on, ettei (ulkopuolinen) työnhakukouluttajamme ollut edes kuullut LinkedIn:stä, jota me nokialaiset olimme jo vuosia käyttäneet... Some-koulutukseni avasi monen kollegani silmät sille, miten some-työkaluja voi käyttää työssä ja sain siitä paljon hyvää palautetta (löydät suositukset LinkedIn-profiilistani). Nokia-kalvopohjat olivat olleet aika sitovia, mutta tuossa viimeisessä koulutuksessani irrottelin ja tein materiaalista värikkään ja visuaalisen - ja olin siitä hyvin ylpeä. Nykyään ko. materiaali lähinnä punastuttaa - tästäkö minä oikeasti tohkeilin?

Kouluttajana olen siis aika itseoppinut ja käytännönläheinen - opettelen ensin työkalun käyttöä ja kulttuuria, tarkkailen ja haastattelen muita käyttäjiä ja kerron sitten havainnoistani muille. Mielestäni asioita ei voi oppia vain lukemalla muiden kokemuksista, vaan pitää heittäytyä itsekin mukaan. Vaikka netti on pullollaan hyvää ja opettavaista sisältöä, uskon yhä koulutuksiin, siihen, että joku kahlaa ja omaksuu valtavan määrän tietoa ja suodattaa siitä oleellisen yleisölle, ottaen huomioon heidän taustansa ja tarpeensa.

Seuraapa siis ensi viikolla matkaani somessa, korkkasin äsken #mywikiweek -tagin Instagramissa, Wikimanian häsä taas on #wikimania2014.

Mikä on Twitter-chat ja miten se tehdään, case #webforexecs

Twitter harkitsee parasta aikaa ominaisuuksiensa uudistamista, vaakalaudalla on jopa #hashtageista luopuminen. Muutos olisi radikaali, sillä ko. ominaisuus juuri tekee Twitteristä Twitterin eli mahdollistaa sen, että löydämme samoista asioista kirjoittavat, oli se asia sitten tv-ohjema, puhelin tai seminaari.

#Avainsanoilla voi toteuttaa myös Twitter-chatteja, eli ennakkoon sovittuja aikoja, jolloin twiittaillaan tietyllä aihetunnisteella. Niitä ei ole Suomessa vielä juuri pidetty, mutta maanantaina osallistuin sellaiseen. +ari manninen kutsui minut chattiin Google+:n kautta näin:

Video loppui minusta vähän kesken, enkä ymmärtänyt mikä on chatin tavoite, mutta kun satuin olemaan maanantaina koneella chatin alkaessa, osallistuin siihen muutamalla twiitillä. Koska kyseessä oli yksi Suomen ensimmäisistä (ja viimeisistä, jos meiltä viedään #häsä) Twitter-chateista, kaikki ei mennyt ihan putkeen, mutta annan Arille ja +Pasi Aaltolalle täydet pioneeripisteet. :)

Miten Twitter-chat toteutetaan

1. Mieti tavoite, miksi chatti pidetään ja se, tuleeko siitä säännöllinen tapahtuma vai ei. 
2. Mieti tavoitetta tukeva nimi chatille. Nimen pitää olla lyhyt, helppo kirjoittaa, yksilöllinen ja helposti ymmärrettävä. #webforexecs ei ehkä ihan täytä noita vaatimuksia, mutta ilmeisesti chatin tavoite oli tehdä koulutusta tunnetuksi, eli saada ihmiset ylipäätään käyttämään häsää. Se mikä minua tässä häiritsi oli se, että @webforexecs-tili ei itse osallistunut chattiin, se olisi ollut hyvä tapa saada sille seuraajia
3. Tee ohjeet chattiin osallistumiseen.
4. Valitse chatille teema. #webforexecs-chattiin oli kutsuttu vieraaksi +Esko Kilpi ja aiheena oli "työn muutos, johtaminen ja Esko Kilven ajattelu" ja "Main themes: changing working life, change management and digitalization". Aihe olisi minusta kaivannut vielä vähän tarkempaa rajausta, eli noin laajaan aiheeseen on vaikea tarttua lyhyillä twiiteillä.
5. Valitse kieli. Kuten edellisestä kävi ilmi, chatissa käytettiin kahta kieltä, mikä teki siitä ainakin minusta hieman sekavan.
6. Promotoi chattia niin Twitterissä kuin muissakin some-kanavissasi, huomioi erityisesti ne henkilöt, jotka muutenkin twiittaavat aktiivisesti valitusta teemasta.
7. Sovi ainakin muutama henkilö, joka osallistuu chattiin ns. työnsä puolesta. Tässä tapauksessa virkatwiittaajia oli (ainakin) Pasi, Ari ja Esko, eli he saivat jo omalla väellä aikaan keskustelua (yksin on vähän vaikea keskustella, Twitterissäkin). 
8. Chatin alussa rohkaise ihmisiä osallistumaan, toivota tervetulleeksi ja anna tarvittaessa ohjeita mm. aikataulusta. Ehkä ihmiset voisivat myös esitellä itsensä?
9. Mieti työkalut ja harkitse chatin upottamista nettisivullesi.
10. Talleta chatti esim. Storifyn avulla

Lue lisää twiitti-chatti-vinkkejä Forbesista.

Kerroin Arille, että olen bloggaamassa chatista ja kysyin hänen kommenttejaan ja näin hän vastasi:

Ainakin seuraavia pitää miettiä: 1) kutsut etukäteen eri kanavia pitkin, 
2) chatin rakenne - alakysymyksiä chatin aikana 
3) tunti hyvä aika.

Alakysymyksiä minäkin olisin chattiin kaivannut.

Alla vielä Arin Storify-kooste chatista.

Pidetään nyt peukut pystyssä, että Twitter-chatteja tulee vielä lisää :).

18 tapaa saada Twitter-seuraajia

Usein toistuu kysymys: miten Twitterissä (tai yleensä somessa) saa seuraajia. Tässäpä siis kaikenkattava listaus:

1. tärkein neuvo ensin: tuota hyvää (mielenkiintoista) sisältöä
2. seuraa muita, mutta tee se hitaasti, siis seuraa joka päivä korkeintaan kymmentä uutta ihmistä, älä satoja. Tutustu seurattaviisi kunnolla, keskustele heidän kanssaan. Seuraa vain ihmisiä, joilla on jotain yhteistä (samoja mielenkiinnonkohteita) sinun kanssasi
3. osallistu ajankohtaisiin #keskusteluihin ja koita olla omaperäinen ja viihdyttävä. Jos saat twiittisi telkkariin, esim #suoralinja-ohjelmaan, seuraajia sataa. Myös seminaareissa kannattaa twiitata eli liveraportoida tapahtumia. Osuvat twiitit saavat paljon retwiittejä ja sitä kautta voi tulla myös seuraajia. Bongaa ajankohtaisia aiheita esim. Twiitit-tililtä: Tweets by @twiitit 
4. linkitä Twitter-tilisi esim. LinkedIn-profiiliisi ja mainosta twiittaamistasi esim. sähköpostisi allekirjoituksessa ja kahvipöydässä
5. kirjoita etupäässä englanniksi, niin saat seuraajia myös ulkomailta. Käytä niin usein kuin mahdollista @replyä osallistuessasi suomalaisiin keskusteluihin, niin et hermostuta ulkolaisia seuraajiasi.
6. valitse itsellesi aihe tai aiheita, joista twiittaat. Oman elämänsä twiittaajat eivät kiinnosta kaikkia. Voit toki välillä kertoa myös henkilökohtaisia juttuja, mutta asiassa pysymällä et menetä seuraajiasi niin helposti
7. täytä profiilitietosi kunnolla, kerro mistä aiheista twiittaat ja käytä avainsanoja. Täyttämällä profiilisi englanniksi, voit saada ulkomaalaisia seuraajia. Saan usein seuraajikseni ulkolaisia some-asiantuntijoita, jotka haluavat kasvattaa omia seuraajamääriään seuraamalla kollegoitaan eri maista - eivät he juuri ole minun kanssani itse kommunikoineet, vaikka yleensä kyllä sentään vastaavat, kun ihmettelen, miten he ehtivät seurata tuhansia ihmisiä.
8. vältä itsekeskeisyyttä - älä siis puhu vain itsestäsi
9. huomioi muut: retwiittaa muiden hyviä twiittejä tai lisää niitä suosikeiksesi, lisää Twitter-tilejä omille listoillesi
10. ole ystävällinen, tee hyviä tekoja, ole avuksi, vastaa muiden kysymyksiin tai kehu twiittaaja päivässä. Osallistumalla #FF-suositteluihin (Follow Friday tarkoittaa sitä, että perjantaisin suositellaan omille seuraajille uusia seurattavia perustelujen kera) ainakin suosittelemasi ihmiset kiinnostuvat siitä kuka olet
11. älä ole munapää: laita profiilisi kuvasi ja käyttäydy asiallisesti, ilkeilemällä ja ivallisuudella ei pitkälle pötki, somessa positiivisuus kannattaa
12. jaa metasisältöä, eli twiittaa Twitter-vinkkejä ja -uutisia
13. ole aktiivinen, eli käytä Twitteriä säännöllisesti, mieluiten joka päivä. Älä kuitenkaan twiittaa liikaa (mielestäni esimerkiksi 20 twiittiä joka aamu on aivan liikaa)
14. vältä muiden palveluiden turhaa linkitystä Twitteriin: esim. HeiaHeia- ja Foursquare-kavereitasi kiinnostaa urheilusuorituksesi ja olinpaikkasi, Twitter-seuraajia ei välttämättä. Harkitse myös MyWeekInTwitter-tyyppisten sovellusten käyttämättä jättämistä.
15. vältä twiittien automatisointia. Jos ajastat twiittisi etukäteen, et voi millään tietää mikä on tapahtuma-aikana ajankohtaista tai sopivaa. Automatisointia tulee herkästi tehtyä myös liikaa. Guy Kawasakilla on kaksi Twitter-tiliä, joista toinen EI sisällä tuplatwiittejä: Guy Kawasaki ‏ @Alltop, "Primarily the postings of http://
    Holykaw.com with no duplication" 
16. käytä rahaa eli osta seuraajia 
17. pyri Twitter-kermaan eli seuraa ja keskustele julkkisten kanssa, ja toivo että he retwiittaavat juttujasi
18. ryhdy julkkikseksi, lahjojesi mukaan lähde Idolsiin tai BB-taloon, ala seurustella jonkun Seiskan kannesta tutun ihmisen kanssa tai ala poliitikoksi.

Puuttuukohan tältä listalta nyt jokin oleellinen juttu?

MUOKS: Twitterissä saamani palautteen innoittamana on vielä pakko lisätä, ettei tämä listaus ollut suinkaan "Näin saat eniten irti Twitteristä". :)

Mitä eroa on Twitterin @- ja #--merkeillä

Kaipa te tiedätte, ettei tyhmiä kysymyksiä ole. Minulta nimittäin kysyttiin juuri, mikä ero on Twitterin @ ja # -merkeillä ja vaikka olen aihetta täällä usein sivunnutkin, aion silti vastata :).

@-merkillä, at, voidaan merkitä paikkaa vaikka tekstiviestissä:
"I'm @home."

Twitterissä se kuitenkin tarkoittaa Twitter-tilejä: @jjanhone, @hsfi ja niin edelleen. Kun kirjoitat twiittiin jonkun tilin @nimen, tilin omistaja huomaa kohdasta @reply, että hänet on mainittu. Laittamalla @nimen hakuun (Search) voit katsoa, mitä ihmiset ovat jutelleet esim. @alexstubille. Kun klikkaat twiitissä olevaa @nimeä, päädyt ko. tilin sivulle.

Tweets about "@alexstubb"

@-merkkiä voi käyttää muissakin palveluissa (esim. Facebookissa ja LinkedIn:ssä), kun haluat päivityksessä mainita jonkun ihmisen nimen.

#, risuaita, häsä taas kertoo twiitissä puheenaiheesta, joskus myös paikasta: #laukaa, #jyvaskyla, #helsinki, #diili, #linnanjuhlat, #euroviisut, #royalbaby ja niin edelleen. Kuka tahansa voi luoda uuden #tagin kirjoittamalla twiittiin #sanan, jolloin Twitter muuttaa sen automaattisesti linkiksi, jota klikkaamalla voi katsella kaikkia saman termin sisältäviä twiittejä. Joskus #sanat ovat ns. hassuja: #thiscanhappenonlytome, mutta yleensä ne ovat ihan hyödyllisiä. Kun esimerkiksi haluan jutella muiden N9-puhelinten omistajien / Flickr-palvelun käyttäjien kanssa, kirjoitan twiittiin #n9 tai #flickr. Käyttämällä sopivia ja suosittuja #tageja voi saada seuraajia tai löytää uusia seurattavia. # tavallaan avaa puheenaiheen. Yleisimmät Suomessa käytettävät #kanavat on lueteltu tässä Google-dokumentissa. Jos ihmettelet, miksi jotkut #häsät ovat #hasoja, se johtuu siitä, että kaikki Twitter-sovellukset eivät tunnista (varsinkaan #ennenvanhaan) ääkkösiä ja niinpä esim #työpaikat -linkki ei toimi kaikille. Ja ulkomaalaisten voi olla vaikea löytää tarvittavia näppäinyhdistelmiä, kun he haluavat tietää, mitä vaikka Jyväskylässä tapahtuu. Siksi kannattaakin aina suosia sanoja, joissa ei ole ääkkösiä (#duunit). Siinä on myöskin syy, miksi yritykseni nimi on Piilotettu aarre, ei Kätketty aarre ;).

Miten analysoidaan Twitter-verkostoja: case #cmadfi

SOITA-hankkeen tiimikaverini Jari Jussila julkaisi tänään SlideSharessa ensimmäisen osan Twitter-verkostoanalyysistään. Aineistona hän käytti #cmadfi-twiittejä ja tässä ekassa osassa hän kertoi, miten twiittejä tutkittiin erilaisten työkalujen avulla.

Odotan jo innolla seuraavaa osaa, jossa toivon mukaan kerrotaan enemmän siitä, mitä löydöksiä analyysilla saatiin.


 

Twitter verkostoanalyysi: case #cmadfi from Jussila Jari

Tässä ekassa osassa selvisi jo, ketkä olivat #cmadfi-keskusteluissa keskeisiä ja arvostettuja toimijoita (s. 19).

Muoks:
Jari Jussila kommentoi bloggaustani LinkedIn:ssä näin:
Jari Jussila #cmadfi Twitter-verkostoanalyysin löydöksille meillä on deadlinenä toukokuun 10 (Academic MindTrek deadline for long papers), soveltuvin osin pyritään kertomaan tuloksia sitä mukaa kun niitä syntyy. Aihepiirin liittyen on juuri ilmestynyt loistava kirja: "Otteita verkosta - Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät", jota voin kaikille suositella ( http://bit.ly/otteitaverkosta ). Jukka Huhtamäki ja Olli Parviainen ovat kirjoittaneet kirjaan luvun Verkostoanalyysi sosiaalisen median tutkimuksessa.

Miten tehdään viraali seminaariesitys a la @rautasilta

Seurasin eilen Talentumin järjestämään some&viestintä-seminaaria Twitterin kautta, #talentumsome-tagin avulla. Päivän puhujat olivat nimekkäitä ja aiheet mielenkiintoisia:

• Sosiaalisesta mediasta syvemmälle: aktiivinen avoimuus on läpinäkyvyyttä, keskeneräisten asioiden jakamista ja yhteistyötä / Tuija Aalto, strategiapäällikkö, Yle  
• CASE Palkittu kansainvälinen menestyskampanja Quality Hunters – miten se tehtiin? / Anna-Kaisa "Aku" Varamäki, Social Media Manager, Finnair  
• Asiantuntijapoolin kokoaminen sometuotantoa varten / Eero Leppänen, viestinnän ja sosiaalisen median konsultti, journalisti, Rautasilta  
• Miten hyödyntää LinkedIniä viestinnässä? / Helene Auramo, toimitusjohtaja, ZipipopCASE Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä organisaation viestinnässä / Anna-Maria Maunu, viestintäjohtaja, Tampereen kaupunki 
• Johdon vakuuttaminen somen hyödyistä / Esko Kilpi, toimitusjohtaja, Esko Kilpi Oy 
• CASE World Design Capital Helsinki 2012 - näin viestimme sosiaalisessa mediassa / Kaija Rossi, Digital Communications Officer, World Design Capital Helsinki 2012

Somessa eniten puhutti Rautasillan Eero Leppäsen esitys, eikä ihme. Eero osaa sosiaalisen median keinot ja onnistui tekemään esityksestään viraalin, mutta oleellisessa roolissa siinä oli tietenkin esityksessä esitetyt ajatukset:

• organisaatio ei pärjää pienellä (yhden hengen) someresurssoinnilla, someen pitää valjastaa jopa koko organisaatio kuuntelemaan asiakasta, seuraamaan sitä 24/7, aitouteen ja analysointiin. 
• Laaja tiimi sitouttaa koko organisaation someen
• Sparraus on tärkeä osa some-koulutusta ja sitä voi tehdä esim. asiakkaan, työkaverin tai some-asiantuntijan kanssa

Tiimit-Resurssit-Koulutus /Sosiaalinen media from rautasilta

Näin siis tehdään viraali, somessa leviävä esitys Eeron opein:

• Herätä mielenkiinto ennen esitystä (omille verkostoillesi ja oikealla #tagilla): 

Tänään puhumassa #talentumsome :Tiimit resurssit, koulutus. Mutta aikamoinen julistus siitä tulee!
— Eero Leppänen (@rautasilta) December 4, 2012

• Käytä esityksessäsi nasevia iskulauseita, jotka on helppo twiitata eteenpäin. Muista myös #tagit ja huumori.
• Keksi omia termejä, joita viljelet esityksessä ja johon myös lopetat "sosiaalisoikaa organisaationne"
• Jaa materiaalisi julkisesti pian esityksen jälkeen

Source: saurau.posterous.com via Johanna on Pinterest

Näillä opeilla saadaan myös etäyleisö (joka on paljon suurempi kuin paikalla oleva yleisö) innostumaan esityksestä ja ymmärtämään sen ydinidea.

Esimerkiksi  Linda Saukko-Rauta istui kotona, mutta pystyi silti piirtämään esityksestä visuaaliset muistiinpanonsa, kiitos Eeron viraalin esitystaktiikan ja paikalla olevien twiittajien. Lindan esitystä twiitattiin jopa enemmän kuin Eeron alkuperäistä SlideShare-esitystä (jota muuten on tähän mennessä katsottu jo 212 kertaa).

Ja innostuipa Eeron esityksestä myös muuan bloggaaja...

Jännityksellä jään odottamaan, mikä onkaan #talentumsomen anti tänään :). Kaunis kiitos paikalla oleville twiittaajille, jotka tekevät etäseuraamisen mahdolliseksi. :)

Somen tietoähky kuriin, osa 2: Twitterin tiedotteet

Viimeviikkoinen Facebookin ryhmistä lähtenyt tietoähkynvälttökuuri jatkuu tällä kertaa Twitterillä. En ole vähään aikaan asetuksiin koskenut, ja sinne olikin tullut uusia valintoja, joista en ollut tietoinen, ihmettelin vain, ettei kaikista asioista enää tulekaan mailia.

 Kun käyt Twitter-asetuksesi läpi, mieti miten usein Twitteriä käytät. Jos twiittailet säännöllisesti, huomaat kyllä @replyt Twitterissäkin, jos taas kirjaudut harvakseltaan, sinua ehkä kiinnostaa tietää, että joku on lähettänyt sinulle yksityisviestin.

Yksityisviestejä (DM) ei muuten voi sinulle lähettää muut kuin ne, joita sinä itse seuraat, mikä vähentää spammin määrää ihan kivasti. Vaikka toisaalta DM:t ovat usein nimenomaan roskaa, kun Twitter-virukset liikkuvat käyttäjien klikattua varomattomasti DM-viestiensä linkkejä. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos joku vieraampi henkilö laittaa viestin sinulle, että "Hei, joku puhuu sinusta pahaa täällä" tai "Tässäpä hurja kuva sinusta".

Jos kaipaat muistutusta siitä, että palvelussa voi olla hyviä viestejä, Top Tweets and Stories-uutiskooste sähköpostiin voi olla sinulle paikallaan. Koosteesta voi sitten poimia vaikka tällaisia helmiä: 

I'd rather be weird as fuck than be boring as hell.
— TED (@QuotingJokes) September 12, 2012

(yo. viesti oli retweetattu yli 1000 kertaa, joten sen täytyy olla varsinainen piilotettu aarre).

Vastaavia aarteita voi kaivella myös Twitterin Stories-osiosta.

Mieti siis tarpeet kohdalleen ja lopeta turhanpäiväisten tiedotteiden tilaaminen. Esimerkiksi jokaisen uuden seuraajan perään ei tarvitse hötkyillä, kun ottaa tavaksi käydä uudet seuraajat läpi säännöllisin väliajoin. Apuna seuraajien läpikäymisessä voi käyttää esim. Friend or Follow -palvelua, jonka avulla löydät helposti mm. ne ihmiset, jotka seuraavat sinua, mutta joita sinä et seuraa. Ja ennenkuin vedät herneet nenään siitä, ettei joku kaverisi seuraakaan sinua Twitterissä muista:

a) että kaikki saavat seurata Twitterissä ketä haluavat, palvelu ei perustu vastavuoroisuuteen. Ehkä olet niin aktiivinen, että sinun virtasi tukkisi hänen etusivunsa kokonaan, ehkä twiiteistäsi vain 10% kiinnostaa häntä.
b) että hän saattaa seurata sinua Twitterin listan (tai #tagin) avulla
c) että Twitterissä on (ainakin ollut) bugi, jonka johdosta ihmisiltä tippuu sattumanvaraisesti seurattavia pois.

Some-työkalut opetuksen ja koulutuksen apuna

Valmistaudun tässä kouluttamaan joukkoa aikuiskouluttajia, ja rakentaessani päivän agendaa mieleeni tuli infografiikka, jonka repinnasin pari viikkoa sitten. Infografiikka (ei infograafi kuten joskus olen sanonut, vaan kuten Outi Lammi meille Nettikahvilla opetti, infografiikka) on alunperin peräisin Online Colleges -sivustolta, minä bongasin sen Maarit Riikosen pinnailuista (kannattaa seurata häntäkin!).

Sivuutetaan nyt se oleellinen seikka, ettei grafiikka juuri

Source: mediabistro.com via Johanna on Pinterest

kerro, mistä se on tietonsa saanut ja keitä tässä on tutkittu (ilmeisesti jenkkejä kuitenkin) ja keskitytään vain siihen, mitä se meille kertoo.

• somen käyttö ei riipu opettajan iästä, 90% opettajista käyttää somea luokkahuoneissa tai ammatillisiin tarkoituksiin.
• 2/3 käyttää somea luokkahuoneessa
• työkaluista blogeja ja wikejä käytetään enemmän ammattillisesti kuin henkilökohtaisesti, eniten opettajat käyttävät YouTubea, Facebookia ja blogeja

Miten eri some-välineitä sitten käytetään luokassa?

Opettaja voi käyttää Facebookia esim.

•  tehdäkseen luokkakohtaisia äänestyksiä
• jakaakseen kirja-arvosteluja
• käydäkseen keskusteluja (opettaja-oppilas tai koko luokan kesken)
• muistuttaakseen tehtävien palauttamispäivistä tai tärkeistä tapahtumista
• jakaakseen omaan alaan liittyviä uutisia ja lisäopiskelumateriaalia opetuksen ulkopuolella

Twitterissä voi tehdä samoja asioita kuin Facebookissakin, mutta sen lisäksi

• opettaja ja luokka voivat seurata tiettyjä ajankohtaisia #tageja
• verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa, voidaan löytää esim. ystäväluokka tai keskustella jonkun asiantuntijan kanssa
• opettajan itse kannattaa seurata oman alansa guruja ja omia kollekoitaan, jotta pysyy ajan tasalla ja saa vertaistukea esim. ideointiin

Pinterest on nopeasti noussut tällekin listalle ja alasta riippuen sitä voi käytää esim.

• ideoiden keräämiseen opetukseen (erityisesti kädentaitoihin ja ruuanlaittoon liittyen)
• oppilaita voi kannustaa keräämään koulutöihinsä liittyvät linkit yhteisiin tai henkilökohtaisiin tauluihin
• Pinterestin käyttäminen erilaisissa kuvahauissa korvaa pian Googlen kuvahaun
• oppimateriaalin kerääminen aihealueiden mukaan
• verkostoitumiseen ja oman alan seurantaan

YouTubessakin voi seurata alaa ja verkostoitua, mutta se sopii myös

• opetustilanteiden jakamiseen
• koulutöiden kuvaamiseen
• soittolistojen tekemiseen

Blogi voi olla joko opettajan oma, luokan yhteinen tai opiskelijan oma ja sillä voi olla erialaisia käyttötarkoituksia.

• Blogia voi käyttää esim. läksyjen ilmoittamiseen (ks. esim. Ja läksyksi tuli -blogi)
• Keskustelun käymiseen blogikommenteissa
• Opiskelutehtävien julkaisu blogeissa
• Oppimispäiväkirjan pitäminen

Em. infografiikan ja koulutettavieni ennakkotoiveiden perusteella rakensin päivälle tällaisen alustavan agendan:

8.30-10.00 Twitter, Pinterest, Facebook ja muut linkkien jakopalvelut, eli miten verkostoidutaan, seurataan alaa, kuratoidaan ja opitaan uutta ja miten näitä välineitä voi käyttää opetuksessa

10.00-11.30 tietokoneluokassa: Twitterin ABC eli miten perustetaan Twitter-tili, miten löydetään hyviä seurattavia ja miten Twitterin eri ominaisuudet toimivat käytännössä. Jos ollaan nopeita, niin sessiossa voidaan käydä läpi myös muita ekan session työkaluja toiveidenne mukaan.

12.30-13.30 Wikit ja blogit opetuksessa
13.30-14.30 SlideShare ja Youtube oppimisessa ja opetusmateriaalien jaossa
14.30-15.30 tietokoneluokassa: perehtyminen SlideShareen ja YouTubeen, tilin/kanavan luominen, asetusten läpikäynti ja materiaalin lisääminen. YouTube-tiliä varten tarvitaan gmail-tunnus, joka tulee luoda etukäteen.

Odotan päivää jo innolla :).

Käytätkö sinä some-välineitä opetuksessa tavalla, jota tässä ei ole mainittu? Miten?

Uudelleenkäytön tulevaisuus seminaaria liveraportoimassa

Viime viikolla olin liveraportoimassa asiakkaani Kierrätysverkon Uudelleenkäytön tulevaisuus -seminaaria Sitralla Helsingissä.

Iltapäiväseminaarissa olivat puhumassa

– Harri Välimäki, toimitusjohtaja, Kierrätysverkko Oy: Uudelleenkäytön uusi aikakausi 
– Arto O. Salonen, KT, kestävän kehityksen tutkija: Nykyinen kulutuskeskeisyys ja hyvinvointi
– Vesa-Matti Lahti, Sitran johtava asiantuntija: Jakamistalous
– Tony Tavi, Suomen Yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistysen hallitusjäsen: Yhteiskunnallinen yrittäjyys – inhimillinen liiketoimintamalli

Mitä liveraportointi sitten käytännössä tarkoitti?

Kaikki kiinnostuneet eivät mahtuneet seminaariin, joten heille haluttiin tarjota mahdollisuus osallistua etänä. Raportoinnin avulla tietoisuus seminaarin asioista levisi osallistujien verkostoille. Kierrätysverkolla on enemmän tykkääjiä Facebookissa kuin seuraajia Twitterissä, siksi seminaariraportoin ensi sijassa Facebookiin. Twitterissäkin keskustelua syntyi, ja siitä tein Storify-koosteen: Ahaa, tarinasta tuli niin pitkä, ettei se näkynyt kokonaan, katso loput Storifyssa.

Liveraportointi oli rankempaa kuin muistin, sillä se, että raportoi jotain itselle ja omalle verkostolle on ihan eri asia kuin se, että raportoi asiasta kiinnostuineille kaiken mahdollisen. Mutta mielenkiintoista se oli, varsinkin kun aihe on lähellä omaakin sydäntä. :)

Sometime2012 kokosi taas Suomen some-hörhöt

Viikonloppuna osallistuin kolmatta kertaa Sometime-tapahtumaan. Kyseessä on yhteisöllisesti järjestetty tapahtuma, jonka tärkein tavoite on tuoda yhteen Twitteristä ja muualta somesta tutut naamat verkostoitumaan ja jakamaan kuulumisia. Aiemmista kerroista poiketen tilaisuus järjestettiin nyt Helsingin keskustassa Aivokuntokeskus Briimissä ja sillä oli uusi alanimi: KISS - Kivaa Ilman Suurta Säätöä.



Käytännössä se tarkoitti mm. sitä, ettei tilaisuudella ollut etukäteen kovin tarkkaan lukkoon lyötyä agendaa. Olin lupautunut vetämään kaksi sessiota, toisen community managereille, toisen some-tutkijoille, mutta koska community managereiden ensimmäinen sessio venähti, pidimme sen kahteen kertaan Mäkelän Pauliinan kanssa. Olemme kumpikin työryhmässä, joka suunnittelee seuraavaa CMAD:ia (Community Manager Appreciation Day), jota vietämme ensi tammikuun 4. maanantaina ja nyt kyselimme kollegoiltamme, mitä he haluaisivat tapahtumassa kuulla tai tehdä. Herkullisia keskusteluja meillä jo olikin, toivon että keskustelu jatkuu verkossa LinkedIn-ryhmässämme "CMF Community Managers in Finland". Joitakin toiveita tapahtumalle:

• mikä on community managerin vastuu yhteisön tuottamasta sisällöstä (juridisesti)
• yhteisön säännöt ja viestien arkistointi

SMAT-porukan kanssa jutteli Oskari Niitamo, joten odottelen raporttia keskusteluista SMAT-ryhmäämme. :) Kiva olisi kuulla myös muista sessioista: suuri blogikeskustelu, työn johtaminen ja koulunmuutos ainakin olivat tapetilla.



Paikan päälle mahtui noin 120 henkeä ja reilut 100 pääsi lopulta paikalle. Kaukaisin vieras taisi olla Amsterdamista piipahtanut Twitter-kirjan kirjoittanut Maija Haavisto. Hänen kalamaljapuheenvuoronsa kertoi siitä, miten Hollannissa "kaikki" ovat Twitterissä: ihmiset ja yritykset. Hollantilaiseen kulttuuriin kuuluu mielipiteiden ilmaisu, koulussa opetetaan, että opettajan kanssa saa (ja pitää?) olla eri mieltä, muuten ei tule keskustelua. Niinpä Twitteriä käytetään mielipiteiden ilmaisuun, ei siihen, että raportoitaisiin niinkään omia tekemisiä. Hollannin Twitter-kulttuuriin kuuluu myös aktiivinen #uskallakysyä-kanava, jossa voi kysyä ihan mitä vaan: ravintolasuosituksia tai apua tietokoneongelmiin. Tuollaisen kanavan toisin mielelläni Suomeenkin, ja Twitterissä asiaa jo palloteltiinkin. Olisiko hyvä tagi #kysymitavaan tai #kysyvaan?

Paikan seinälle nostettiin #sometime2012-twiitit ja pian hämmästyimme: Amerikan teinit valtasivat tagin käyttöönsä ja alkoivat kertoa, mitä aikovat tänä vuonna tehdä. Saimme siis aikaan globaalisti trendaavan topicin, ei hassumpaa :).  Siksi jouduimme ottamaan käyttöön toisenkin tagin: #somebriim (emme uskaltaneet ottaa käyttöön #sometimekiss:iä, sillä emme halunneet yllyttää teinejä haaveilemaan suudelmista ;).

Päivästä jäi käteen myös seuraavia juttuja:

• Ilkka Pirttimaan sokeille suunnittelema Blindsquare-sovellus, joka auttaa sokeita löytämään tapahtuman keskiöön (Tuijan bloggaus) ja koodaamista opetteleville suunnattu codecasting -demopäivä
• "Rakkaus ja tieto lisääntyvät, kun niitä jaetaan."
• Janne Ruohiston tarina pankinjohtajista, jotka olivat noviiseja somessa mutta ymmärsivät että, jotta siellä menestyy, pitää antaa tilaa (käyttää somea) ja kiitosta (siitä että on yrittänyt käyttää)
• "Wiki tekee työn läpinäkyväksi, mietitään, voiko työkaverin tekstiä korjata"
• Juha Krapinoja kertoi perustamastaan suomalaisten Yammer-ylläpitäjien yhteisöstä, joka sijaitsee jossain Yammer Customer Networkissa ja Yammeria vastaavasta Tibbr-palvelusta, johon oli juuri tutustunut

Päivä päättyi yhteiskuvaan


 ja flashmobiin, nyt foliohattu ja naurujooga-teemalla.



Kiitos järjestäjille, kiitos osallistujille, ensi vuonna taas tavataan! :)

Lue myös muita Sometime-bloggauksia:
Anne Rongas
Eija Kalliala

Kierrätystä & tuunausta @kiepaus

Kesällä olen ehtinyt panostaa omiin juttuihin :). Jo keväällä perustin Kiepauksen Facebookiin, Twitteriin, Flickriin ja Paper.li:hin.

Miksi perustin Kiepauksen?

Alunperin asiakkaan takia, mutta paljolti myös itseni vuoksi.

Kierrätysverkko on uusi yritys, jonka liikeideaa ihailen kovasti ja odotan innolla että pääsen palvelua itsekin hyödyntämään. Auttaakseni heidän viestiään menemään paremmin perille tarvitsin paikkoja, joissa puhua kierrätyksestä (ja tuunauksesta) ja kun niitä ei valmiina löytynyt, ne piti perustaa.

Mutta koska kierrätys&tuunaus kiinnostavat minua ihan henkilökohtaisella tasollakin, perustin kanavat myös itseäni varten. Aiemmin seurasin aiheeseen liittyviä blogeja syötteenlukijalla, mutta koska Twitter ja Facebook ovat syöneet syötteenlukija-aikaani, piti syötteet tuoda käyttämiini palveluihin (ja paikkoihin, joissa muutkin asiasta kiinnostuneet voivat niitä helposti seurata).

Miten perustin Kiepauksen?

Harjoituksen tarkoitus oli siis luoda kierrätysaiheisia kanavia someen, esim. Twitteristä ei esim. keväällä löytynyt #kierratys- tai #tuunaus-kanavaa - nyt löytyy :). Kanaviahan voi kuka tahansa perustaa lisäämällä tweettinsä #kanava-sanan, mutta vaikeampi asia on se, että saa kanavan pysymään aktiviisena ja elossa - Twitterin muisti on lyhyt, vain noin viikon mittainen, joten automatisoin sisällöntuotannon niin, että sisältöä tulee viikottain. Miten? Otin käyttöön syötteet esim. suosituimmista kierrätys/tuunausblogeista (jos blogeissa puhutaan muistakin aiheista, valitsin kierrätys/tuunaus-kategorian syötteen) ja pistin Twitterfeedin robotin hommiin. Nämä blogit ovat täynnä piilotettuja aarteita, hauskoja ja inspiroivia vinkkejä siitä, miten elää ja kuluttaa ekologisemmin - jos voin helposti edistää omien arvojeni mukaista elämäntapaa, toki sen teen, ja siksi kiepahtelen - myös omalla ajallani. Viime aikoina olen etsinyt uutta sisältöä (uusia syötteitä) Kiepaukseen, ja ai että sieltä tulee herkullisia juttuja vastaan - kun olisi vain aikaa toteuttaa kaikki vastaan tulevat ideat...

Jos siis aihe kiinnostaa sinua, valitse itsellesi sopiva tapa kiepahdella ja seuraa Kiepausta somessa:
Facebook, Twitter, Flickr-kuvaryhmä tai Paper.li-nettilehti - äläkä unohda antaa minulle vinkkejä hyvistä syötteistä!

Ja jos sinäkin haluat edistää Kiepausta, lisää esim. blogiisi Kiepauksen linkki&logo. :)

Bloggaamisesta ja Twitter-työkaluista

Kehtaanko mä enää blogata tänään? :) Kyllä kehtaan, sehän on osa mun työtä, ei mikään ylimääräinen juttu.

Annoin tänään haastattelun lopputyöhön, joka koskettelee B2B-yritysten someilua, erityisesti asiakashankinnan kannalta. Kerroin miten käytän eri työkaluja ja siitä, mihin blogia tarvitaan, se on:

-ensisijassa muistin apuväline, paikka johon kerään hyviä esityksiä
-paikka, jossa voin kertoa omia ajatuksiani somesta ja yritykseni kuulumisia

Laitoin juuri blogin sivupalkin uuteen uskoon ja samalla huomasin, että blogissani on käynyt tässä kuussa noin 90% koko vuoden kävijöistä, eli blogi on ollut aika pimennossa tähän asti. Jos siis olet löytänyt blogiini ihan vastikään, et ole todellakaan ainoa :). Jatkossa toivonkin, että blogini saa enemmän lukijoita, ja myös niitä kaikkien bloggaajien himoamia kommentteja.

Tänään olen valmistautunut loppuviikon esityksiin kotikonttorillani (ihanaa kun ei tarvinnut lähteä pakkaseen), ja ollut kovasti tekemisissä kollegoideni kanssa Twitterin ja blogini kautta.

Valmistaudun Twitter-työpajaan, jota varten piti vähän virkistää muistiani siitä, mitä kaikkia Twitter-työkaluja onkaan olemassa, kurkkasin mm. Wikipediaan ja gallupoin Twitterissä (tällä kertaa tosin laihoin tuloksin), ja paras lista löytyi SlideSharesta:

Top Twitter Tools for Business

View more presentations from Ravi Verma.

Itse käytän Twitteriä aika perinteisesti. Luen sitä joko twitter.com:ista tai mobiililla m.twitter.com:sta, laitan välillä kuvia TwitPiciin, ohjaan sisältöä Twitterfeedillä, päivitän seuraajalistoja ajoittain FriendOrFollow:lla.

TweetDeckiä olen kokeillut, mutta koska käytän monta eri päätelaitetta, se ei ollut käyttötapaani sopiva. Muitakin twiittien lukuohjelmia olen kokeillut, mutta palannut aina nopeasti Twitteriin. Kontaktieni innoittamana lisään itseni aina välillä jonnekin Twitter-listalle, mutta unohdan listat enkä käy sieltä itselleni uusia kontakteja etsimässä, sillä Twitter sekä omat kontaktini osaavat ehdottaa hyviä seurattavia. Samoin säännöllisin väliajoin kokeilen, jotain statistiikka-palvelua, joka kertoo minusta twiittieni ja seuraajieni perusteella erilaisia asioita, tuoreimpana näistä FollowFriday.com, josta vastikään bloggasin, mutta mikään näistä ei ole päätynyt säännölliseen työkaluvalikoimaani.

GroupTweetiä käytimme Ambientialla siten, että lähettämällä yksityisviestin (DM) @ambientia-tilille siitä tulikin @ambientian julkaisema twiitti, joka alkoi nimelläni: via @jjanhone. Ihan näppärä peli, mutta aika pienelle käytölle se ainakin multa jäi.

Twiittien ja Facebook-statusten ajastusta kokeilin kesällä Hootsuite-työkalulla (muistaakseni se oli se), mutta en ollut siihen kovin tyytyväinen, sillä se antoi aikatauluttaa vain yhden viestin kerrallaan.

Parhaat Twitter-vinkkini muuten saan Maija Haavistolta, joka kirjoitti viime vuonna kirjan Twitteristä (vilkutuksia sinne etelään!). Ota sinäkin seurantaasi @twtrkirja. Saakohan yritykset muuten kirjoittaa joulupukille? Taidanpa nimittäin toivoa Piilotettuun aarteeseen uudistetun painoksen Twitter-kirjasta. :)

Edit:
Hui! Unohdin työkalujen listasta kolme, joista @jal53 minulle viime viikolla vinkkasi.

Tagdef ja Twapperkeeper arkistoivat twiittejä joltain tietyltä #kanavalta, Twitterin oma muisti kun on huono ja lyhyt, hausta löytyy yleensä vain noin viikon vanhoja twiittejä, sitä vanhemmat ovat mennyttä kauraa. Eli jos haluat säilyttää jonkun #kanavan-twiitit, niin laita ne tuonne arkistoon, niin minäkin tein, eli nyt löytyy esittelyt: http://tagdef.com/esittely
ja http://twapperkeeper.com/hashtag/esittely

Listaa suomalaisista hashtageista kerätään taas tänne: http://bit.ly/htag-fi.

Unohdin myös bit.ly:n, jota tarvitaan linkkien lyhentämiseen.

Mitähän muuta mahdoin unohtaa? Auta virkistämään muistiani :).

#esittely @twitter

Mun piti kirjoittaa uudesta Twitter-kanavasta, mutta huomasin että Hanna oli ehtinyt ensin. Kanava ei ehkä ole paras suomennos hashtagille (risuaita), mutta sitä mä oon käyttänyt, eilen tosin kuulin Jyväskylän Hubissa uuden termin, "aita", jota voisin myös harkita käyttäväni.

Kuka tahansa voi perustaa Twitteriin uuden kanavan: omaan twiittiin kirjoitetaan vain "#sana", jossa sana on joku kuvaava termi, esim. tuote, yritys, telkkariohjelma, paikkakunta, tapahtuma, bändi, elokuva.

Kun viime vuonna sain N900:n, seurasin aktiivesti ko. puhelimen kanavaa, opin uusia juttuja ja sain kanavalta myös apuja ongelmiini. Muita aktiivikäytössä olevia kanaviani on mm. #taskujkl, jossa sovimme Jyväskylän Twitter-ihmisten tweetupeista eli treffeistä.

#kuntasome-kanavaa käytin aktiivisesti keväällä, kun tutkin suomalaisten kuntien someilua ja #duunit-kanavan perustin, kun piti saada uutta näkyvyyttä Ambientian avoimille työpaikoille. Vinkkasin kanavasta työpaikkailmoituksia välittäville Twitter-tileille ja nykyään kanava onkin aika aktiivinen ja hyvä paikka bongailla työpaikkailmoituksia. :)

Porilaisille ehdotin kanavaksi #porissa, sillä pori on yleinen sana esim. Aasiassa, ja siksi #pori ei oikein toimi. Muita haastavia paikannimiä ovat mm. Hämeenlinna ja Jyväskylä, sillä #kanavassa ääkköset eivät oikein toimi. Tai joskus toimivat, joskus eivät, siksi niitä kannattaa välttää. Jyväskylään olen nyt ajamassa #jyvaskyla-kanavaa, #jkl viittaa taas ihan eri asiaan mitä suomalaiset ajattelevat... Eli se vaikeus näissä kanavissa onkin, että joku voi vallata käyttämäsi kanavan johonkin ihan eri tarkoitukseen...

Perjantaisin, kuten Hannakin selitti, Twitterin täyttää #FF, eli #FollowFriday, jolloin suositellaan twiittaajia, joita muittenkin kannattaisi seurata. Alunperin FF:ssä yhdessä twiitissä suositeltiin vain yhtä twiittaajaa ja samalla perusteltiin miksi tätä pitäisi seurata, mutta nykyisin tyypillisessä FF-twiitissä luetellaan kymmenisin nimeä ja perään laitetaan #FF.

Viime vuonna käytiin iso keskustelu siitä, kuuluuko FF:stä kiittää: toisten mielestä se on kohteliasta, toisten mielestä spämmiä. Minä kuulun jälkimmäiseen leiriin, enkä ole ikinä FF-suositellut ketään. Minusta paras suositteluni on se, että retweettaan (lyhennetään RT, sähköpostitermein forwardoin, laitan eteenpäin) muitten tweettejä tai keskustelen jonkun kanssa. Jo se, että seuraan jotakuta, tarkoittaa sitä, että hän on seurauksen arvoinen, eli suosittelen muitakin häntä seuraamaan. Myös Twitterin listat ovat oiva tapa suositella ihmisiä, esim. Sykön Markolla on FF-lista, jossa hän suosittelee tällä hetkellä 179 twiittaajaa.

En siis oikein innostu FF:stä, kuten en yleensä muistakaan somemeemeistä. Ai mikä on meemi? No esim. tällä hetkellä Facebookissa kiertää tekijänoikeuksia rikkova sarjakuvameemi, jossa kehotetaan vaihtamaan profiilikuvan tilalle jonkun omasta lapsuudesta tutun sarjakuvahahmon kuva ja kummimeemi, jossa luetellaan kummilasten nimiä.

Olipa pitkä alustus aiheeseen, eli #esittely-kanavaan! Se syntyi näin:

13.11.2010 @toninummela kirjoitti Twitterissä:

Saisiko Suomi-Twitterin aloituskynnystä madallettua tyyliin "kirjoita tweettiin [hashtag] niin saat jeesiä"? #twitterkampanja

Mikä olisi hyvä hashtagi uusille käyttäjille? #twitterkampanja

Ja minähän innoistuin heti ajatuksesta, ja aloin heitellä ehdotuksia ilmaan. Tästä Toni innostui:

Just! RT @jjanhone: @toninummela #esittely ? =kanava jossa uudet voi esittäytyä, saada uusia seuraajia ja apua ongelmiinsa #twitterkampanja

Viime perjantaina kun ihmiset pistivät taas FF-kierroksen pystyyn, haastoinkin seuraajiani kirjoittamaan #esittelyn, eli kertomaan yhdessä twiitissä miksi heitä pitäisi seurata. Itse tiivistin itseni avainsanoilla:

some(työkalut,caset,kulttuuri,juorut), yrittäminen, oppiminen, innovointi,wikit, #jyvaskyla, leppoistaminen #esittely

Jos siis olette Twitterissä ja haluaisitte a)lisää seuraajia ja b)uusia seurattavia, niin #esittely-kanava on juuri sinulle. :) Aika näyttää jääkö kanava käyttöön, pidän peukkuja! :)

Edit: Tonikin bloggasi samasta aiheesta samana iltana :).