Pages

Showing posts with label viestintä. Show all posts
Showing posts with label viestintä. Show all posts

Wednesday, December 21, 2016

10 kysymystä ja vastausta somesta Maaseutuviestintäpäivässä

Näin vuoden loppuun esittelen vielä yhden hauskan konseptin, jonka tänä vuonna keksin: "10 kysymystä ja vastausta somesta". Minua pyydettiin pitämään lokakuussa noin tunnin esitys "ajankohtaisista someasioista" Maaseutuviestintäpäivässä. Paha nakki, paha nakki - mistä minä voin tietää, mikä kenenkin mielestä on ajankohtaista? No, onhan minulla tapana pyytää osallistujia täyttämään esitietolomake. Osallistujien listaamien kysymysten joukosta valitsin kymmenen yleisintä tai mielenkiintoisinta kysymystä, joihin esityksissäni sitten vastasin.

Joululahjaksi te saatte nyt kolmasosan esityksestä, eli vastauksia mm. kysymyksiin somen seuraamisesta, videoiden muokkaamisesta, häiriköiden käsittelystä (kiitos +Mari Paavoseppa WWF-kokemustesi jakamisesta) ja siitä, kuinka usein someen pitäisi postata.

10 kysymystä somesta Maaseutuviestintäpäivässä from Johanna Janhonen

Viestintäpäivässä luonnollisesti myös sometettiin. Kävin äsken katsomassa, mitä tapahtuman twiittejä Twitter pitää tärkeimpinä.













Tuesday, November 24, 2015

Yritysten sisäiset keskustelualustat, mitä, miksi ja miten

Eilen oli jo kuudes #CMADFI-aiheinen Twitter-chatti. Chateissa on olleellista se, että ne pidetään aina samaan aikaan, jotta osallistujat eivät "eksy" ja voivat merkitä ajan kalenteriinsa. Olen valinnut ajan (kuukauden neljäs ma klo 14.00-15.00) niin, että se sopii useimmiten minulle, mutta eilen olin ongelmissa. Ely-keskus nimittäin kutsui Jari Parantaisen puhumaan paikallisille pk-yrittäjille ja se oli tilaisuus, jota en halunnut missata.

Siksi hoidin chatin tällä kertaa pelkän automatisoinnin varassa, mistä olin etukäteen varoittanutkin Jannea.

Jälkikäteen olikin sitten aika jännittävä nähdä, miten chatti sujui ilman minua. :)

Chatin aiheena olivat yritysten sisäiset keskustelut.

Osallistujat mainitsivat käyttävänsä/käyttäneensä seuraavia välineitä:
  • AAPO
  • Connection
  • Facebook Groups ja Facebook Messenger
  • Flowdock
  • IBM expertise locator
  • internal "Faces"
  • LinkedIn-ryhmät
  • Lync 
  • maili
  • Meetings 
  • Office 365 Groups 
  • puhelinsoitot
  • S4B 
  • Sametime-chat 
  • SharePoint
  • Skillhive
  • Skype ja Skype for business
  • Slack
  • Trello 
  • Twitter DM:t
  • Valo intranet
  • Verse
  • WhatsApp
  • Yammer

Pitkä lista!

Haasteita sisäisten viestintäjärjestelmien käytössä taas aiheuttavat:

Kulttuurimuutos -toisten mielestä muut ovat liian hitaita muuttumaan, toinen ihmettelee, miksi pitäisi muuttua, jos sille ei ole esitetty mitään syytä, hyvinhän tällä sähköpostillakin asiat hoituu. Eli tarvitaan ohjeita, koulutusta, motivointia, jopa pakottamista: viestejä pitää seurata, niihin pitää reagoida. Jos välineen käyttötarkoitus ei ole kirkas, se ei liity oikeiden asioiden ratkomiseen tai viestintä on jätetty puolitiehen, homma ei vaan lennä! Ohjeissa tulee huomioida a) yksilön tarpeet, b) tiimin tarpeet ja c) koko organisaation tarpeet eli tarvitaan yhteiset pelisäännöt siitä, mitä missäkin välineessä puhutaan ja miten tiedot siirtyvät välineestä toiseen, esim. koodareiden backlogiin tai kuittaukseksi asiakkaalle.

Monikanavaisuutta pidettiin haasteena: viestintä, tieto ja tiedostot pirstaloituvat useaan kanavaan, pitäisi olla aktiivinen jokaisessa kanavassa samaan aikaan, mutta käytännössä joku käyttää jotain työkalua, toinen toista, eivätkä ihmiset löydä toisiaan eli pahimmillaan viestintä siiloutuu eri välineisiin, vaikka tavoiteltiin muuta.

Muina haasteina mainittiin tietoturvavaatimusten selvitys, työasemien vanhanaikaisuus ja yhden keskitetyn sijainnin puute.

Mihin keskustelualustoja sitten käytetään?

Kehitystyö: strategiatyö,  suunnittelu, tiedon jalostus, tuotekehitys
Viestintä: myynnin ja markkinoinnin seuranta, projektiviestintä, muistutukset, muistiot viikkopalavereista, kiitokset, kannustukset, tiedon jako, Q&A (eli yleisiä kysymyksiä ja vastauksia), tiedotus, uutisointi
ideointi, ongelmien ratkaisu
Aikataulutus (palaverien aika, agenda)
Off-topic asiat: huumori (huono sellainen), lounaspaikan valinta, yleiset kuulumiset, hyvinvointivinkit, pikkujoulujen biisilista, it-tuki

Mutta: keskustelut ovat vielä turhan vahvasti yksisuuntaista tiedonvälitystä. Tavoitteena on keskustelukulttuuri, joka tukee ja kehittää "normitoimintaa", vuorovaikutus toimii sitä paremmin, mitä tiiviimpi ryhmä ja kirkkaampi agenda.

Jos yrityksellä on jo intranet, tarvitaanko myös keskustelutyökaluja?

Ei tarvita, jos ei haluta hyödyntää koko organisaation tietoa, osaamista ja kokemusta tai kehittää läpinäkyvämpää työkulttuuria.

Eli siis joku sosiaalinen kanava on hyvä olla tukena, jotta tärkeä keskustelu (arjen tiedot ja kysymykset) on poissa meileistä tai kahvipöydistä (muidenkin pitää kuulla niistä). Chatti mahdollistaa pienen kynnyksen tiedonjakamisen, -hakemisen ja oppimisen. Pienet firmat eivät tarvitse "perinteistä" intraa, mutta isoilla tiedon määrä on niin suuri, että pitää olla rakenne, johon julkaista tietoa. Intranet sopii tiedotteille, uutisille, ohjeille ja ns. "painetuille" viesteille, keskustelualusta taas vapaaseen keskusteluun ja ideointiin. Aika harva kuitenkaan enää rakentaa staattisia introja, vaan ne ovat myös yhteistyöalustoja. Jos tiedotteet ovat yrityksen sisäisessä blogissa, kommenteissa käydään keskustelua ja ns. tietotuutti tuntuu tarpeettomalta.

Mitä pitää sitten ottaa huomioon, kun valitsee sisäisille keskusteluille työkalua?

Ihmiset, käyttäjät - ovatko he jo tottuneet johonkin? Voisiko sen käyttöä parantaa? Kulttuurinmuutos on teknologiaa haastavampi seikka.

Yrityksen keskustelualusta kannattaa valita helppokäyttöisyyden ja käyttötarkoituksen mukaan. Työkalua voisi testata ensin pienellä tiimillä, mutta jos keskitettyä ratkaisua ei ole, kohta kaikilla tiimeillä on omat työkalut ja työtavat. Pitää siis sopia, mitä työkalua mihinkin käytetään.
Kannattaa miettiä yrityksen tarpeita, tarvitaanko sisäisen, asiakasviestinnän vai molempien ratkaisua. Voiko alusta tukea koko organisaatiota? Nousevia teemoja introissa: sosiaalisuus, videot, some-kanavat, mobiilius, mutta myös hallittavuus, integroitavuus muihin järjestelmiin, päätelaiteriippumattomuus, avoimuus, koulutuksen saatavuus, ketteryys, keveys, helppokäyttöisyys, käyttäjäystävällisyys, kustannustehokkuus ja yhteisöllistä oppimisen edistäminen ovat tämän päivän avainsanoja,  "silmäkarkkiominaisuudet" ovat out, viestihistorian pitää olla helposti löydettävissä.

Kiitos hyvistä kommenteista, kurkkaa koko chatti tästä:

Wednesday, November 18, 2015

Kun viestintätoimisto päivittää Wikipediaa...

Olen viestitelllyt muutaman viestintä/mainostoimiston kanssa Wikipedia-aiheisista kysymyksistä ja ajattelin jakaa ajatukseni nyt täälläkin.

1. Tein asiakkaalle sisältöä Wikipediaan. Tekstin syötti Wikipediaan kollegani, koska hän on jo vakiintunut Wikipedian kirjoittaja.

Minusta tuo on hieman kyseenalainen tapa, sillä Wikipedian käyttöehtojen mukaan tilit ovat henkilökohtaisia. Suosittelen siis kaikkia Wikipediaan sisältöjä tuottavia ihmisiä tekemään oman henkilökohtaisen tilin, siinähän se maine kasvaa, kun päivityksiä tekee. Sillä, onko yksittäisen päivityksen tehnyt uusi vai vanha tili, ei pitäisi olla mitään merkitystä, vaan sillä, onko päivitykset tehty oikein. Toki uusia päivittäjiä saatetaan tarkkailla enemmän kuin vakiintuneita, mutta ei se haittaa.

2. Olemme tehneet asiakkaan puolesta päivityksiä Wikipediaan. Ai pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin?

Kyllä, jos asiaan liittyy jonkin näköinen vastike, niin viime vuodesta lähtien on pitänyt. Vastike voi siis olla palkkaa, palkkio tai viinipullo, oleellista on olla mahdollisimman läpinäkyvä. Tapoja on kolme: voit kertoa asiasta
1. artikkelin muutoshistoriassa
2. artikkelin keskustelusivulla tai
3. omalla käyttäjäsivullasi.

3. Wikipedialla ei ole mitään tekemistä hakukoneoptimoinnin kanssa!

No ehkä ei suoraan, mutta Google kyllä käyttää Wikipediaan syötettyjä tietoja ja jos yrityksellä/tuotteella on Wikipedia-sivut, ne nousevat hakutuloksissa korkealle. Uskon myös, että ihmiset luottavat Wikipedian sisältöihin enemmän kuin yritysten nettisivuihin. Tietosanakirjan teksti on sävyltään neutraalia ja usein monen silmäparin valvomaa. Lisäksi asiaa pidetään merkittävämpänä, jos aiheesta löytyy myös Wikipedia-artikkeli. Viime vuonna Iso-Britanniassa tehtiin tutkimus, jossa ihmiset kertoivat luottavansa wikipedisteihin enemmän kui BBC:n uutistoimittajiin, mikä oli minusta hätkähdyttävä tulos.

Wikimedia Commonsin etusivulla esitellään mm. päivän kuva


4. Syötimme Wikimedia Commonsin kautta asiakasartikkeliin liittyiviä valokuvia. Saimme kuvia asiakkaalta, latasimme ne Wikimedia Commonsiin ja asiakas lähetti niitä koskevat tekijänoikeuskaavakkeet kyseiseen Wikimedian osoitteeseen kuviin viittaavine URL:eineen. Osa kuvista hyväksyttiin aluksi ok, osan kaavakkeita ei ilmeisesti käsitelty lainkaan. Tärkeimpien kuvien kaavakkeet lähetettiin pariinkin kertaan ja osa kuvistakin syötettiin kahdesti, kun viikon määräaika umpeutui. Lopulta jo hyväksytytkin kuvat lähtivät pois.​ Sähköpostiosoite ja kaavakkeet olivat tiettävästi kuitenkin oikeat, koska osa kuvista hyväksyttiin aluksi. Samoin kuvien syöttö onnistui teknisesti, koska ne tulivat Commonsiin näkyviin määräaikaisesti. Osaatko neuvoa hyvän tavan syöttää kuvia Wikipediaan, kun kuvat eivät ole omaa tuotantoa, mutta työn tilaajalla on niihin toki täydet tekijänoikeudet?

Kaikista helpointa Commonsiin on syöttää itse otettuja kuvia. OTRS-jonoa taas käsittelevät vapaaehtoiset, kun kiireiltään kerkiävät. En tiedä, miten he keskenään kommunikoivat ja miksi teille tuollainen sotku pääsi syntymään. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Wikimedia-säätiö voisi käyttää osan keräämistään lahjoituksista tuollaisiin byrokraattisiin hommiin, jotta ne hoituisivat nopeasti virka-aikaan.

Olen itsekin kokenut OTRS-luvanpyynnin vähän kankeaksi ja siksi toimin itse niin, että kerron ensin asiakkaalle, mitä kuvien eri lisenssit käytännössä tarkoittavat. Teen sen jakamalla tämän matskun:



Jos asiakas on edelleen sitä mieltä, että he haluavat lahjoittaa ammattikuvaajan heille ottamia ja täysillä oikeuksilla myymiään kuvia Commonsiin CC-BY-SA -lisenssillä pyydän, että he joko ilmoittavat ko. lisenssin omilla sivuillaan tai lataavat sen Flickriin, jossa on helppo merkitä kuvan lisenssi.

Toki lisenssit voi ilmoittaa vaikka Instagramissa, kuten minä tämän kuvan kohdalla tein, kun Susanna halusi sitä käyttää.

Ja nyt lähetän tämän bloggauksen vertausarviointiin Wikipedia-tutuilleni, niin nähdään mistä asiosta he ovat kanssani eri mieltä. Bloggausta voi kommentoida myös anonyymisti, joten jos sinulla on kysyttävää tai tunnustettavaa, käytä paikka hyväksesi.

Ps. Jos sinä teet työajallasi päivityksiä Wikipediaan, mutta tunnet itsesi epävarmaksi asiasta, ota yhteyttä, niin sovitaan vaikka muutaman tunnin sessio, jonka aikana käydään läpi yleisiä virheitä ja hyviä päivityskikkoja.

Monday, November 16, 2015

#CMADFI-chat 23.11.15: Yritysten sisäiset keskustelut


Ensi viikolla, maanantaina 23.11., on taas kuukausittaisen Twitter-chatin aika. Olen antanut CMADFI-sponsoreille mahdollisuuden tulla #CMADFI-chattiin vieraiksi ja ensimmäisenä tilaisuuteen tarttui Sininen Meteoriitti. Heiltä tulee CMADFI-tapahtumaan kaksi puheenvuoroa:

Markkinointijohtaja Janne Gylling, Sininen Meteoriitti: Sisältö-DJ - kaikkien sisällönjanoisten sankari
Konsultti, yhteisömanageri Jussi Sivonen Sininen Meteoriitti: Johtajuus sosiaalisessa intrassa
Twitter-chatissa meillä on teemana yritysten sisäiset keskustelukanavat. Pyysin vieraiksi sekä Jannea että Jussia, mutta päätimmekin ottaa toiseksi vieraaksi Sinisen Meteoriitin Tiina Mannisen, joka on tehnyt teemaan liittyen gradua, jossa käsitellään Yammerin käyttöönottoa Jyväskylän Energialla.


Tutkimussuunnitelma - Yammerin omaksuminen ja käyttö from Tiina Manninen

Vaikka Yammer on sekä Tiinan gradun aiheena että SiMen myymä tuote, chatissa on tarkoitus puhua myös muista työkaluista, joita yritykset voivat sisäisiin keskusteluihinsa käyttää. Se, mikä millekin yritykselle parhaiten sopii riippuu paitsi henkilöstön määrästä, myös heidän käyttötottumuksistaan.

Joissakin yrityksissä esimerkiksi Whatsapp on paras tapa olla yhteyksissä:



Minä taas käytän asiakkaiden kanssa esimerkiksi Facebookin ja LinkedIn:in ryhmiä.

Tuttuun tapaan jaan taas etukäteen Twitter-chatin kysymykset, mikä mahdollistaa osallistumisen myös ajastuksen avulla.

Aika: Ma 23.11.2015 kello 14-15.

Kysymykset:
K1:  Kuka olet, mistä tulet? (14.00)
K2:  Millä välineillä te hoidatte yrityksen sisäisen keskustelun? (14.10)
K3: Millaisia haasteita olet huomannut yrityksen sisäisten keskusteluvälineiden käytössä tai käyttöönotossa? (14.20)
K4:  Mihin eri tarkoituksiin te käytätte sisäisiä keskustelualustojanne? (14.30)
K5:  Jos yrityksellä on jo intranet, tarvitseeko se erikseen keskustelualustaa? Miksi, miksi ei? (14.40)
K6: Millaisia asioita kannattaa ottaa huomioon, kun valitsee yritykselle keskustelualustaa? (14.50)

Osallistumisohje:
  • liitä jokaiseen twiittiisi vastauksesi numero (V1, V2...) ja chatin tunnus #cmadfi
  • merkitse ajastettujen twiittien loppuun AT = ajastettu twiitti
  • chattia kannattaa seurata Twitterin haun kautta
Tervetuloa mukaan keskustelemaan! 

Friday, August 7, 2015

Kosmos15 - partioleirinä Instagramissa

Terveisiä metsästä, tarkemmin sanottuna Puumalan Pistohiekalta ja Kosmos15-partioleiriltä, josta palasin eilen. Olin partioleirillä perheeni kanssa ja kuten kuvioon kuuluu, aikuisilla on pestejä, joiden avulla koko 2000 hengen leiri pyörii. Pestejä oli tarjolla rakentamisesta ja purkamiseen, ruokahuollosta bajamajojen hoitoon, ohjelmapisteiden vedosta ja lääkintävoimiin. Minun pestini oli viestinnässä, jossa suurin osa porukasta teki juttuja ja otti kuvia leirilehteen ja nettiin. Viestinnästä vastasi Kaisa Huttunen, joka nakitti minulle instagrammailua. Olin tyytyväinen siihen, että sain keskittyä yhteen somekanavaan ja hoitaa sen siten mahdollisimman hyvin. Oman sisällöntuotannon lisäksi seurailin kosmoslaisia ja tykkäsin heidän Kosmos-kuvistaan ja nostin osan niistä Kosmoksen tilille. Leiriohjeissa varoitettiin kännyköiden tuomisesta leirille (ne voivat hävitä tai mennä rikki, eikä niitä ole mahdollista ladata), mikä tietysti näkyi Instassakin: kuvia tuli enemmän aikuisilta kuin leiriläisiltä (aikuisilla oli latausmahdollisuuksia). Muuten meillä oli käytössä myös Facebook ja Twitter sekä Ask.fm, jossa salaperäinen mestari Malinen (joka seikkaili mm. iltanuotiolla) vastaili kysymyksiin.

Vaikka Facebook tavoittikin parhaiten mm. leiriläisten vanhemmat ja tuttavat, somekanavista Instagramiin tuotettiin ehdottomasti eniten materiaalia. Sovimme Kaisan kanssa päälinjoista, tahdista ja käytettävistä tageista, siitä mitä saa ja ei saa kuvata, mutta muuten sain aika vapaat kädet. Koska leiriläisillä ei ollut mahdollisuutta käyttää puhelimiaan normaaliin tapaan, koin tärkeäksi taltioida tavallisia leiriasioita heidän puolestaan.

Kirjoitin aiemmin Instagramin regrammailu/repostaus-etiketistä, mutta sain nyt kokea karvaasti sen, ettei se olekaan aina niin helppoa: Repost-sovellus, jota olen tähän asti käyttänyt, muutti toimintaansa niin, ettei uudelleen jaettuun kuvaan enää tullutkaan mukaan alkuperäisen kuvaajan kuvatekstiä. Metsäolosuhteissa tekstien uudelleen kirjoittaminen ei tullut kysymykseen, joten kirjoitin omat tekstit ja mainitsin kuvateksteissä alkuperäisen kuvaajan ja myös taggasin hänet. Taggaus on tärkeää, sillä varsinkin suosituilla tileillä on vaikea pysyä perillä tilille tulleista kommenteista, taggaukset on helpompi huomata.

A photo posted by Kosmos'15 (@partiokosmos15) on
A photo posted by Kosmos'15 (@partiokosmos15) on


Tein myös joitakin kuvakollaaseja, taustaksi otin Kosmoksen ilmeestä tutut elementit ja kuviin jätin alkuperäisten kuvaajien nimet.


Tähän kollaasiin taas on taltioitu hetki, jolloin ruokapyötä kaatui kesken ruokailun. Yhden kuvan sijasta asia oli kivampi kertoa usealla kuvalla.



Innostuin myös tekemään videoita ja pidin tarkoituksella julkaisukynnyksen aika alhaalla. Tärkeämpää oli taltioida tunnelmaa, ei tehdä mahdollisimman hienoa videota.



A video posted by Kosmos'15 (@partiokosmos15) on

Yksittäisistä leirikuvista ehdottomasti upein on tämä:

A photo posted by Kosmos'15 (@partiokosmos15) on
Kiitos kaikille leiriläisille ja leirin tekijöille! Kurkkaa lisää Kosmos15-kuvia ja -videoita PartioKosmos15-tililtä tai katso kaikki #kosmos15-tagatut julkiset IG-kuvat.

Ja mitäs tästä itse opin Kosmos15-instailusta:

  • Mieti etukäteen mitä häsää tapahtumassa käytetään ja tiedota siitä selkeästi. Instasta löytyy myös #kosmos ja #kosmos2015, jotka tarkoittavat ihan eri asioita kuin #kosmos15. Käy kuitenkin välillä kurkkimassa myös sukulaishäsiä, niin voit poimia seurantaasi myös ne osallistujat, jotka ovat käyttäneet väärää häsää. Voit löytää kuvia myös tapahtumapaikan avulla - ketkä muut ovat taganneet kuvia Pistohiekalle?
  • Tee etukäteen pohjat kollaaseja varten. Valitsimme pohjaan mustavalkoiset elementit, jotta värikkäät kuvat erottuvat paremmin. 
  • Liveraportoinnissa on hienoa, jos voi keskittyä yhteen välineeseen sen sijaan, että säntäilee palveluiden välillä. Varaa siis jokaiseen palveluun oma vastuullinen, mutta pyydä muitakin auttamaan heitä. Instagramin yksityisviesteillä on kätevä siirtää kuvia tililtä toiselle. Varasin kännykkäni omaan instailuun ja tabletin Kosmos-instaan, mutta parasta tietty olisi, jos voisit päivittää tapahtumatiliä monella laitteella, jolloin voit vaihtaa lennossa laitteesta toiseen, kun akku loppuu.
  • Instagram bugittaa, eli virtaasi ei tule kaikkien seuraamiesi tilien kuvia, vaikka suurin osa kuvista tuleekin.
  • Kommentteja ei helposti huomaa, kun joka kerran kun avaa Instan, sinulla on 99 uutta toimintaa. Kurki siis välillä vanhoja kuvia läpi ja vastaa kommentteihin. Yritä myös osallistaa seuraajiasi, kysy kysymyksiä, joihin on helppo vastata. Leiriläiset kertoivat esimerkiksi mitä he olivat tehneet ensimmäisenä kotiin saavuttuaan ja mikä oli paras asia leirillä.
  • Ole johdonmukainen, tykkää kaikista tapahtumakuvista, seuraa kaikkia seuraajiasi, älä tuota pahaa mieltä osallistujille siten, että valitset heistä vain osan. Ja jos kuvaat yhden palkitun, sinun pitää kuvata toki muutkin. Yritä välttää sitä, että osa porukasta näkyy muita enemmän, vaihda välillä kuvauspaikkaa.
  • Isosta tapahtumasta saa yhteisöllisempää sisältöä, kun käyttää osallistujien ottamia kuvia. He pääsevät sitä paitsi paikkoihin, joihin yksi ihminen ei ehdi tai pääse.
  • Videoista tykättiin paljon, ne välittävät tunnelmaa paremmin kuin kuvat. Videoissa kiinnitä huomiota taustamusiikkiin (tekijänoikeudet) ja tarinaan, mitkä ovat kriittisimmät asiat, jotka pitää ottaa mukaan? Voit tehdä pienen haastattelun tai pyörähtää tapahtuman keskeisellä paikalla ympäri. Instavideot pyörivät luupissa, joten niitä voi katsoa monta kertaa peräkkäin, jotta kaikki yksityiskohdat huomaa. Luuppia varten olisi kätevä, jos videon alku ja loppu sopisivat yhteen. Jos lisäät videoon filtterin, kannattaa ehkä käyttää samaa filtteriä kaikissa videoissa. Mieti haluatko videoon äänet ja millaisen kansikuvan siihen laitat.
  • Varaudu siihen, että verkko saattaa pätkiä kriittisellä hetkellä. Kuvasin päättäjäisissä videoita, mutta kun verkko alkoi pätkiä, lopetin. Olisi kannattanut vain jatkaa ja postata videot Instaan seuraavana päivänä. Ilotulitusvideoita kuvasin 7, mutta jälkikäteen poistin niistä yli puolet. On siis helpompi poistaa turhia videoita ja kuvia, kuin harmitella jälkikäteen sitä, että jätti jotain oleellista kuvaamatta. 

Thursday, April 9, 2015

Ekokoulu tiedottaa ... ei vaan bloggaa!

Olen vastikään aloittanut some-tiedottajana uudessa mielenkiintoisessa projektissa. Kotikuntaani Laukaaseen suunnitellaan kolmen kylän yhteistä kyläkoulua. Pienten kyläkolujen tilalle rakennetaan uusi koulurakennus sadalle oppilaalle, mutta vielä ei tiedetä millainen siitä tulee, ns. perinteinen koulu vai aivan uudenlainen Ekokoulu.

Mitä se Ekokoulu sitten tarkoittaa? Annan projektipäällikkö Antti Tourusen kertoa sen itse tässä välissä:

Tässä vaiheessa Ekokoulun tiedotus keskittyy blogiimme, jossa päästämme niin kuntalaiset, kunnanvaltuutetut (jotka syksyllä tekevät päätöksen siitä rakennetaanko Ekokoulua vai ei), kyläläiset, opettajat kuin oppilaatkin seuraamaan hankkeemme etenemistä - ja toivon mukaan myös kommentoimaan juttujamme! Hankkeemme on herättänyt mielenkiintoa myös muualla Suomessa, joten Antin on nyt helppoa kertoa kysyjille - katsokaa lisätietoa blogistamme.

Halusin tehdä viestinnästämme hauskaa ja mieleenpainuvaa ja siksi hankimme meille maskotin. Piirtäjäksemme pyysin +Linda Saukko-Rautaa: piirrä meille "sarjakuvamainen hirven vasa". Lue lisää maskotin synnystä.

Blogimme on vielä hyvin nuori, se julkaistiin vain 3 viikkoa sitten. "Blogimme" - en siis aio blogata yksin, vaan haluan blogista ryhmäblogin. Projektitiimissämme on lisäkseni vain yksi bloggaaja, kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä, joka on jo pitkään blogannut kunnan sivuilla - nyt täytyy saada muutkin mukaan. Ihmisillä on usein pieni kynnys alkaa kirjoittamaan työstään omalla nimellään nettiin, kaiken kansan ulottuville - ja vaikeuksia löytää aikaa itse kirjoittamiseen. Mielenkiinnolla jään odottamaan millaisia kirjoituksia meiltä vielä syntyykään.

Bloggaamisen aloittamista helpottaakseni olen pitänyt palavereissamme pientä blogikoulua. Jaan siitä lopuksi pienen palan kanssanne - ehkä se inspiroi muitakin bloggauksen alkumetreillä empiviä.


Blogikoulutus ekokoulu from Johanna Janhonen

Miten sinä rohkaisisit asiantuntijaa, joka ei ole vielä koskaan kertonut työstään netissä?