Sunday, August 3, 2014
Wikittelyä Lontoossa - matkani kouluttajaksi
Terveisiä junasta! Olen matkalla Lontooseen, sillä huomenna alkaa #mywikiweek, mun wikiviikko. Osallistun ensin Wikimedia UK:n järjestämään kansainväliseen Wikipedia-kouluttajien workshoppiin (ma&ti), torstaina taas heidän Wikimedia-hallituskoulutukseensa. Perjantaista sunnuntaihin on vuorossa Wikimania, vuoden tärkein tapahtuma sadoille wikipedisteille ja -medisteille. Osallistuin vastaavaan tapahtumaan vuonna 2010 Puolan Gdanskissa, jossa sain suuren Wikipedia-herätyksen.
Hallituskoulutukset ovat yleensä kaksipäiväisiä, mutta tällä kertaa se on vain päivän mittainen, eli minulle jää myös vähän vapaa-aikaa. Se onkin kiva juttu, sillä olen lähes ensikertalainen Lontoon kävijä. Kävin siellä vuonna 2006, silloinkin wikien merkeissä. Haastattelin Nokian Southwoodin kampuksen väkeä siitä, miten he wikiä käyttivät, mitkä olivat heidän parhaita käytäntöjään ja toiveitaan. Vastaavia haastatteluja tein Suomen lisäksi myös S60 SW -organisaatiossa Vancouverissa ja Tokiossa ja niiden pohjalta kirjoitin ohjeistuksen siitä, miten Mediawikiä (valitsin sen meille alustaksi, toinen vaihtoehto olisi ollut twiki) käytetään. Policyyn kirjasin myös sen, mihin niitä ei saa käyttää - wikit eivät täyttäneet kaikkia arkistoinnin vaatimuksia. Selvitys opetti minulle paljon myös tietoturvasta, sillä kaikkea tietoa ei saanut Nokian intranetissäkään jakaa, vaan meillä piti olla myös projektikohtaisia wikejä.
Wikipedia-kouluttajien työpajaa odotan ehkä eniten, sillä harvemmin sitä toisia Wikipedia-kouluttajia pääsee tapaamaan ja koulutuskokemuksia vaihtamaan. Mietin taannoin koulututtajakokemustani ja sain ahaa-elämyksen: kouluttaminen on ollut osa työtehtävieni ihan ensimmäisestä Nokian kesätyöpaikasta lähtien (kesällä 1998): haastattelin silloin kollegoitani siitä, miten GSM-rekisterit käytännössä toimivat ja vaihtavat tietoja keskenään ja keräsin haastatteluni tulokset koko päivän koulutukseen. Sitten minusta tuli projektikoordinaattori, joka toimi Artemis-työkalujen pääkäyttäjänä. Ajoin raportteja tietokannoista ja toimin silloin tällöin myös kouluttajana. Alkuun kouluttaminen tuntui tosi vaikealta: en oikein pitänyt esiintymisestä ja tuntui epävarmalta käyttää muiden tekemiä materiaaleja - mikähän tämänkin kalvon idea oikein on? Toki meillä oli kouluttajien koulutuksia, mutta eihän niissä kaikkea oleellista huomannut kysyä. Pikkuhiljaa kouluttaminen alkoi kuitenkin sujua ja kouluttajaurani huipentui siihen, kun kävin kollegani Petran kanssa Budapestissä kouluttamassa, vuosi oli silloin ehkä 2001. Seuraavana vuonna muutin Jyväskylään ja aloitin uudessa roolissa, softan laatuinsinöörinä. Rooliin kuului mm. laatuprosessien (esim.katselmoinnit) määrittelyä ja koulutusta, mutta siinä vaiheessa olin jo niin innostunut kouluttamisesta, että koulutin huvikseni muitakin kuin minulle kuuluvia työkaluja. Tampereella olin päivittänyt jaokseni intranet-sivuja ja nyt halusin tuoda intranetin puhelinprojektimmekin käyttöön, sillä se oli minusta hyvä tapa jakaa tietoa.
Seuraavana työni softaerroreiden managerina vei minut jälleen ulkomaille, seitsemän keväisen viikon ajan olin Tokiossa erroreita manageeraamassa, mutta samalla myös koulutin työkaluja ja prosesseja. Tokiossa tapasin myös tulevan pomoni Jussin, joka oli innostunut wikeistä tuotekehityksen työvälineenä ja kesän jälkeen aloinkin perehtyä wikien maailmaan. Myöhemmin koulutin Nokiassa myös blogeja ja syötteenlukijoita.
Ensimmäisen Nokian ulkopuolisen some-koulutukseni pidin keväällä 2009 Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta, kun toimin intrablogituttuni-Minnan sijaisena ja törmäsin ensimmäistä kertaa Miiaan. Tehtyäni sinne uuden 3 tunnin some-koulutusmateriaalin päätin kouluttaa samalla setillä myös kollegani Jyväskylässä. Me olimme silloin kaikki yhdessä suuressa veneessä, miettien sitä, mitä tehdä kun työt Jyväskylän toimipisteestä loppuvat. Meille järjestettiin paljon erilaisia koulutuksia, mutta kuvaavaa on, ettei (ulkopuolinen) työnhakukouluttajamme ollut edes kuullut LinkedIn:stä, jota me nokialaiset olimme jo vuosia käyttäneet... Some-koulutukseni avasi monen kollegani silmät sille, miten some-työkaluja voi käyttää työssä ja sain siitä paljon hyvää palautetta (löydät suositukset LinkedIn-profiilistani). Nokia-kalvopohjat olivat olleet aika sitovia, mutta tuossa viimeisessä koulutuksessani irrottelin ja tein materiaalista värikkään ja visuaalisen - ja olin siitä hyvin ylpeä. Nykyään ko. materiaali lähinnä punastuttaa - tästäkö minä oikeasti tohkeilin?
Kouluttajana olen siis aika itseoppinut ja käytännönläheinen - opettelen ensin työkalun käyttöä ja kulttuuria, tarkkailen ja haastattelen muita käyttäjiä ja kerron sitten havainnoistani muille. Mielestäni asioita ei voi oppia vain lukemalla muiden kokemuksista, vaan pitää heittäytyä itsekin mukaan. Vaikka netti on pullollaan hyvää ja opettavaista sisältöä, uskon yhä koulutuksiin, siihen, että joku kahlaa ja omaksuu valtavan määrän tietoa ja suodattaa siitä oleellisen yleisölle, ottaen huomioon heidän taustansa ja tarpeensa.
Seuraapa siis ensi viikolla matkaani somessa, korkkasin äsken #mywikiweek -tagin Instagramissa, Wikimanian häsä taas on #wikimania2014.
Tuesday, December 17, 2013
Wikit Suomessa -raportti, osa 3
Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi Sometime-porukan tekemää Somen tilan Suomessa -raporttia. Tämä raportti tullaan lisäämään piakkoin kokonaisuudessaan myös Piilotetun aarteen nettisivulle Asiaa somesta -otsikon alle.
Wikejä eri käyttötarkoituksissa
Wikit ovat loistavia alustoja koulumaailmassa, niihin voi rakentaa erilaisia oppimisympäristöjä. Haastateltavat kehuivat niiden mahdollisuuksia paitsi harjoitustyöalustana myös koulutusten suunnittelutyökaluna ja internet-sivujen julkaisussa. Wikien käyttö vaatii kuitenkin vielä paljon "lähitukea", pääkäyttäjän läsnäoloa ja opastusta, mutta hyvää on se, että kaikki näkevät muidenkin työn hedelmät ja voivat oppia toisilta.
Lukiolaisille järjestettiin viime syksynä [2012] ensimmäistä kertaa Innolukio-ideakilpailu, jossa etsittiin tuoteideoita ja palvelukonsepteja. Kilpailu toteutettiin Innolukio Desk-wikissä. Tutkittuaan kilpailutöitä Harto Pönkä huomasi, että hyvät ja huonot ideat erotti ennen muuta vastaajien työskentelytapa.
“Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan [...] voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman [wikiympäristö tukemaa] prosessimaista työskentelyä.”
Innolukio-tapauksessa Pönkä nosti esiin Purot.net:in keskusteluominaisuuden tärkeyttä voittajien onnistumisessa. Siinä missä esimerkiksi Mediawiki piilottaa keskustelut omalle välilehdelleen, Purot-wikissä kommentointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi.
Miia Kosonen kertoi huomanneensa eri kurssiryhmien kanssa käymistään keskusteluista, että wikejä hyödyntävät edelleenkin lähinnä vain suhteellisen isot ICT-alan yritykset, jotka käyttävät niitä projektinhallintaan, dokumentointiin ja ohjeistamiseen. Esteenä wikien hyödyntämiseen on hänen mukaansa osaamisen puuttuminen (lue: tietokonekauhu ja kokemuksen puute). Hän totesi:
“Pienissä organisaatioissa ei nähdä wikien potentiaalia, mikä on sinänsä paradoksaalista - ongelmana koetaan se, ettei ole tarpeeksi massaa tuottaa sisältöä ‘muun tekemisen ohessa’.”
Nokialla pitkään wikien kanssa työskennelleen Antti Helmisen mukaan wikien haasteena on myös intranetin jatkuva “sharepointtautuminen”. Sharepoint siis sanoo hoitavansa intrassa kaiken mahdollisen, myös wikit, mutta Sharepoint-wikien ongelma on, että ne ovat oikeastaan vain yksinäisiä sivuja, joilla ei ole suhdetta edes saman tiimisivuston muihin wikisivuihin. Helmisen mukaan wikien toinen ongelma on se, että ne ovat menettäneet coolin maineensa, ‘nyt kun kuuminta hottia on mikrobloggaus ja “social business”’.
Siinä missä wikit ovat siis kadonneet pääkonttorin business-naisten kalvoista, ne elävät Helmisen mukaan edelleen insinöörien työkaluna, sillä insinööriys käy hyvin yhteen wikien kanssa.
“Wikit ovat yksinkertaisia työkaluja, joita insinöörit tykkäävät käyttää koska sitä voi muokata vapaasti ilman rajoitteita tai sisäänrakennettuja prosesseja. Wikissä kukaan ei ole etukäteen päättänyt miten ihmisen pitäisi tehdä työnsä. Samalla se on pelottavaa koska wiki on tyhjä taulu, tabula rasa, ilman valmista hierarkiaa tai rakennetta.“
Oskari Uotinen puolestaan kertoi, että myös maakuntaliitoissa ja etenkin teollisuudessa on herätty wikien käyttöön, esim. alihankintakonepaja Reiferissä wikiä käytetään laatukäsikirjana, kuten hän myöhemmin tässä raportissa [siis omassa osuudessaan, jota ei ole vielä julkaistu] kertoo. Harto Pönkä taas mainitsi mm. opetus- ja hankepuolen sekä viestintäyritysten aktiivisuuden wikien käytössä ja kertoi siitä, miten Suomen evankelisluterinen kirkko julkaisi viime syksynä [2012] sosiaalisen median ohjeistuksen, jota oli Kirkon suuntaviivat -wikissä työstänyt noin 150 työntekijää.
Wiki voi korvata myös kokonaisen intranetin, myös isossa organisaatiossa, kuten Finnairin kesäkuussa 2012 julkaistu Confluence-pohjainen intranet todistaa. Vanhasta intranetistä sen erottaa
- helpompi sisällöntuotanto ja ylläpito
- käyttäjille mahdollinen avoin kommentointi ja Facebookista tuttu seinä-toiminto
- tehokas ja monipuolinen haku
- yksinkertainen rakenne, mutta laaja sisältö
Intranet-wikillä Finnair halusi lisätä sisäistä yhteisöllisyyttään, mutta samalla se myös yksinkertaisti julkaisuprosessiaan merkittävästi.
Wikeillä nähdään olevan paljon potentiaalia ja esimerkiksi Wikipedian suosio kertoo siitä, että pienelläkin porukalla saadaan hyvää sisältöä isolle joukolle. Suomenkielisessä Wikipediassa on nimittäin viimeisen kuukauden aikana ollut vain 1800 aktiivista käyttäjää (rekisteröityneitä käyttäjiä on yli sata kertaa enemmän: 233 698). Suomalaiset ovat luoneet reilussa kymmenessä vuodessa 322 000 Wikipedia-artikkelia, mikä on vähän verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, jossa artikkeleita on jo 4,2 miljoonaa tai ruotsinkieliseen Wikipediaan, jossa on lähes miljoona artikkelia. Teemu Leinonen , joka toimii globaalin Wikimedia-säätiön yhtenä harvana eurooppalaisena neuvonantajana, kertoo, että syy suomenkielisen Wikipedian artikkelien vähyyteen on vahva deletionismi-kulttuuri - suomalaiset kun haluavat artikkeleita vain todella merkittävistä aiheista, muut poistetaan tylysti. Esimerkiksi Diili-ohjelmasta tunnetuksi tullutta Jethro Rostedtiä ei aluksi pidetty oman artikkelin arvoisena, vaikka hän oli julkisuudesta tuttu ja esiintynyt useissa eri tv-ohjelmassa.
Wikimedia Suomi ry:n toiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut. Se on pitänyt mm. wikikoulua Kiasmassa ja muutenkin panostanut yhteydenpitoon helsinkiläisten museoiden kanssa. Maailmalta tuttu GLAM (lyhenne sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums) -konsepti on rantautunut Suomeen, eli Wikimedia on aloittanut täälläkin yhteistyön muiden avoimia sisältöjä edistävien tahojen, kuten Ateneumin ja Kiasman kanssa, jotka ovat luovuttaneet Wikipediaan mm. kuvia taiteestaan ja alkaneet työstään niihin liittyviä artikkeleita.
Wikimedian toiminta ja budjetti ovat vuosien kuluessa vakiintuneet ja säätiö työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Kuluneen vuoden aikana Wikimedia on, lähes 7 vuoden tauon jälkeen, esitellyt myös uusia hankkeita:
- Wikidatan avulla eri asioihin liittyvät numerot ja yhteydet (esim. ihmisten sukulaisuussuhteet) saadaan yhdestä keskitetystä paikasta useisiin eri palveluihin
- Wiki voyage taas tuo Wikimediaan matkaoppaan (oppasta löytyy jo 13 kieliversiota, ei vielä suomea).
Wiki on Antti Helmisen sanoin “haikala, jonka pitää liikkua ollakseen olemassa - jos wikiä ei päivitetä, se kuolee.” Pidetään siis Wikipedia ja muut wikimme elävinä, vaikka ne eivät ehkä niitä viileimpiä some-palveluita olekaan.
Lähteet:
Alexa
Wikipedia ja Wikimedia
mm. wiki-artikkeli
Wikimedia ry
Wikidata
Wiki Voyage
Piilotetun aarteen artikkelit:
Wikit
Wikipedia
Haastattelut ja artikkelit
Ambientia, Case Finnair
Innowise, Case: Innolukio ja Case: Sosiaalisen median suuntaviivat kirkolle
Thursday, December 12, 2013
Wikit Suomessa -raportti, osa 2
Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi Sometime-porukan somen tilan Suomessa -raporttia. Tekstissä wikialustat on lihavoitu, niille pystytetyt wikit taas kursivoitu.
Erilaisia wikialustoja Suomessa
Wikipedia on wikeistä tunnetuin ja se on Alexan mukaan Suomessakin 7 suosituimman nettisivun joukossa. Wikipedian lisäksi huhtikuussa 2013 sadan suosituimman nettisivun joukossa oli vain Wikimedia-säätiön oma sivusto (sijalla 88).Puhekielessä wiki ja Wikipedia menevät usein sekaisin. Wikipedian mukaan wiki on
“Verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun.”
Wikialustoja on maailmassa olemassa kymmeniä ellei satoja. Niiden suosiota Suomessa on vaikea mitata mm. siksi, että osa wikeistä on salaisia. Wikipedia tuntee suomalaisia wikejä vain 60 kappaletta, joista 7 on Wikimedian ylläpitämiä (Wikiaineisto, Wikikirjasto, Wikiopisto, Wikipedia, Wikisanakirja, Wikisitaatit ja Wikiuutiset), neljä alueellista wikiä (Häme-Wiki, Poritieto, Mikkelin SeutuWiki ja Vaasapedia) ja muita wikejä on noin 50. Viimeisen vuoden aikana listalle on lisätty mm. seuraavat aktiiviset wikit:
- Hommaforumin Hommawiki
- Liberalismiwiki
- Salkkaripedia (Salatut Elämät -tv-sarjalle omistettu wiki) ja
- Sarjakuvawiki
Yksi suosituimmista wikialustoista Google Trendsin datan mukaan on Wikipedian perustajan Jimmy Walesin kaupallinen wikituote Wikia. Vielä tammikuussa se sijoittui myös Alexan tilastoissa sijalle 55, mutta on sittemmin tippunut pois Suomen sadan suosituimman sivuston joukosta, muita wikipalveluja Alexan listalla ei tänä vuonna ole ollutkaan. Alexan mukaan Wikia on myös globaalisti suosituin wikialusta (sijalla 161 toukokuussa 2013).
![]() |
| Suomalaiset hakevat Google Trendsin mukaan tietoa eniten Wikiasta, Confluencesta ja Wikispaces -wikialustoista |
Thursday, December 5, 2013
Wikit Suomessa -raportti, osa 1
![]() |
| Erilaisia wiki-alustoja |
Juttu on siis kirjoitettu toukokuussa, enkä sitä nyt ala ajantasaistamaan.
***
Wikit Suomessa viimeisen vuoden aikana
Wikit mediassa (osa 1)
Erilaisia wikialustoja Suomessa (osa 2)
Wikejä eri käyttötarkoituksissa (osa 3)
Wikiasiantuntija Johanna Janhonen, joka on itse perustanut mm. Nukkekotiwikin, Mini treasures wikin ja Sosiaalinenmedia.org-wikin, haastatteli tätä artikkelia varten muita suomalaisia wikiasiantuntijoita mm. siitä, mitkä ovat suomalaisten suosimia wikialustoja ja mihin eri tarkoituksiin niitä on Suomessa käytetty, etenkin viimeisen vuoden aikana. Tärkeimmän suomalaisen wikin, Wikipedian, kuulumiset käydään myös läpi.
Wikit eroavat monesta muusta sosiaalisen median palvelusta siinä, että
a) niitä ei useinkaan lasketa some-palveluiksi
b) niistä ei juuri mediassa puhuta ja
c) suuri osa niistä on salaisia, eli ne sijaitsevat yritysten sisäverkossa.
Wikit jäävät muiden some-palveluiden jalkoihin myös ns. mediaseksikkyydessä, ne ovat jo vanha juttu, josta ei jakseta intoilla samalla tavalla kuin esim. jostain mikroblogialustasta.
Edellä mainitut erot toivat tämän osuuden kirjoittamiseen omat haasteensa, joita taklattiin mm. haastattelemalla seuraavia asiantuntijoita:
tietojohtamisen ja sosiaalisen median tutkija Miia Kosonen, LUT
neuvonantaja +Teemu Leinonen, Wikimedia-säätiö
projektisuunnittelija +Jussi Linkola, Metropolia
service manager Antti Helminen, HCL (aiemmin Nokiassa)
konsultti Juha Pihlaja, Ambientia
yrittäjä +Harto Pönkä, Innowise
konsultti +Oskari Uotinen, Intosome
Wikit mediassa
Helsingin Sanomissa on kuluneen vuoden aikana mainittu wikit kahdesti: Vantaan ja Espoon vihreät valmistelivat kuntavaaliohjelmaansa avoimesti wikissä, jonne he ottivat vastaan kuntapäättämisestä kiinnostuneiden ihmisten ehdotuksia vaaliohjelmansa sisällöksi. Toinen maininta oli mielipidesivulla, jossa eräs lukiolainen tuskaili sitä, että kaikilla opettajilla on omat suosikkinsa harjoitustöiden palauttamiseen ja opiskelijoilla menee paljon aikaa erilaisten työkalujen (mm. wiki-sivustot) opetteluun. Muistutus on aiheellinen: koulujen olisi hyvä miettiä yhteiset linjaukset opetuksessa käytettävien työkalujen suhteen, jotta opiskelijat voisivat keskittyä oleelliseen: oppimiseen.Ylen ainoa wiki-uutinen taas liittyi siihen, että Mikkelissä otettiin käyttöön uusi paikalliswiki, SeutuWiki, jonka tarkoitus on kerätä talteen hiljaista tietoa kotiseudusta: muistoja, kokemuksia ja tarinoita. Wikit sopivatkin mainiosti ns. laaja-alaisen hiljaisen tiedon keräämiseen esim. jonkin organisaation sisällä, yksittäisiä dokumentteja on sen sijaan useimmiten helpompi kirjoittaa muilla välineillä (esim. Google Docs, Etherpad).
Enemmän osumia kuin wikit saivat Helsingin Sanomissa Wikileaks (28) ja Wikipedia (19). Wikipedia-osumistakin tosin vain neljä oli nimenomaan Wikipediaan liittyviä, muissa uutisissa Wikipediaa oli käytetty lähteenä tai vertauskuvana. Ainoa Suomeen liittyvä Wikipedia-uutinen oli se, että Wikipedia on alkanut käyttää suomalaista MariaDB:tä, avoimen lähdekoodin tietokantaohjelmaa, mikä on tietysti hieno juttu.
Jatkoa seuraa ensi viikolla...
Wednesday, October 23, 2013
Kunnat somessa eli #kuntasome
Minulta huhuiltiin Twitterissä tietoja kuntien someilusta, ja koska twiittiin ei monta merkkiä mahdu, päätin vastata bloggaamalla. Onko jollakin hyvä Twitter-lista kunta-alan toimijoista? Kunnat, kgit, hallinnon & valtuustojen väki? @Kuntaliitto @katleena oletko nähnyt?Tutkin Suomen kuntien someilua keväällä 2010 Rauman seudun kuntien toiveesta ollessani töissä Ambientialla. Järkeilin silloin, että tuollainen tieto vanhenee hyvin nopeasti, joten puhuin sekä Ambientian että eOppimiskeskuksen (jossa Ambientia itsekin aktiivisesti vaikutti) perustamaan uuden wikin, johon voisin keräämäni tiedot laittaa ns. siemenaineistoksi ja jota kunnat ja muut organisaatiot voisivat itsekin päivittää. Niin syntyi www.sosiaalinenmedia.org (Twitterissä @someorg), johon tehtiin osiot paitsi kuntasomelle myös yritysten ja muiden organisaatioiden someilulle. Promosin uutta wikiä mm. ihkaensimmäisessä Sometime-tapahtumassa, omissa koulutuksissani ja omille tutuilleni. Vuosien varrella hieno sivuston alku on päässyt kuitenkin ruostumaan, sillä kenelläkään ei ole oikein resursseja sitä kehittää tai markkinoida, ei minulla, Ambientialla tai eOppimiskeskuksellakaan. Toivon tietysti, että sivusto saisi vielä uuden elämän, siellähän se valmiina odottaa käyttäjiään!
— Tiina Heinilä (@THeinila) October 23, 2013
Tällä hetkellä kerään tietoa kuntien someilusta:
- omiin koulutusmateriaaleihini
- Pinterestiin Kuntasome-tauluun
- Twitterin #kuntasome-kanavalle (tuonne onneksi muutkin twiittaavat)
- satunnaisesti Twitter-listoille: kunnat, kunnanjohtajat, kirjastot...
- joskus myös someorgiin.
@jjanhone Tiedätkö, onko someorg ajantasalla?http://t.co/P3VgbDASIiRT @Kuntaliitto: @katleena @THeinila Twitter-lista kunta-alalta
— Anna Availa (@AnnaAvaila) October 23, 2013
@Kuntaliitto Myös @jjanhone kouluttaa paljon kuntia, kannattaa kysyä ylläpitääkö hän listoja. @THeinila @Piritta @katleena
— Outi Lammi (@outilammi) October 23, 2013
Thursday, August 1, 2013
Lomaltapaluuta ja someuran alun muistelua
Näin elokuun alussa muistelin sitä, miten 7 vuotta sitten palasin kesälomalta. Lomani alkoi Tokiossa, jossa olin ollut koko kevään auttamassa paikallista puhelinprojektia softabugien metsästyksessä viemällä sinne prosessi- ja mittaamisosaamistani. Pitkän, 6 viikon kesäloman jälkeen, aloitin virkein mielin uudessa työssäni (suosittelen lämpimästi lomarahojen muuttamista vapaaksi). Aiemmat työni olivat sisältäneet mm. koulutusta, projektin seurantaa, työkalukehitystä, prosessien määrittelyä ja mittaamista, mutta uudessa työssäni sain käyttää kokemuksiani myös nettiharrastusteni parista.
Tärkein tehtäväni oli tuoda wiki tuhatpäisen tuotekehitysporukkamme käyttöön. Nokiassa käytettiin silloin vielä aika vähän wikejä, +Harri Lakkala ja Antti Helminen puuhailivat twikien parissa kun taas Matti Pärnänen oli valinnut S60-puolella alustaksi Mediawikin (Harrin ja Matin yhteisessä wikikoulutuksessa sain muuten idean harrastuswikistä, Nukkekotiwikikin on siis pian jo 7-vuotias). Jos joku headhuntteri (tai rekrytoija) muuten blogiani lukee, niin kannattaa käydä tutkimassa Antin ja Matin LinkedIn-profiilit, harvoin tuollaisiin sisäisen somen osaajiin törmää.
Wikialustoja tutkittuani valitsin Mediawikin ja kävin haastattelemassa wikiosaajia mm. Vancouverissa ja Southwoodissa, jotta sain Wiki Policyyni (organisaation yhteiseen wikiohjeistukseen) mukaan parhaimmat käytännöt. Tärkeää oli myös määritellä se, mitä wikissä ei saa tehdä, sillä kätevä työkalu innosti vähän liikaakin ja sillä haluttiin tehdä kaikki mahdollinen, eikä dokumentointiorganisaatiomme ollut vielä valmis wikiaikaan. Kaiken kaikkiaan +Jussi Hurmolan vetämässä tiimisssä oli hyvin innostavaa työskennellä, koko ohjelmisto-organisaatiota palvelevassa iskujoukossamme oli mukana myös Jarkko Manninen ja +Ivan Kuznetsov, joista oli omassa työssänikin paljon hyötyä.
Aiemmin olin vaihtanut töitä Nokiassa parin kolmen vuoden välein, mutta seitsemässä vuodessa en ole vieläkään ehtinyt kyllästyä nykyiseen työhöni sosiaalisen median työkalujen parissa. Ne muuttuvat ja kehittyvät sellaista tahtia, ettei mukana vierivä kivi ehdi kerätä sammalta.
Tervetuloa siis opettelemaan kanssani uusia juttuja tänäkin syksynä! Syksyn uutuustuote liittyy sekin wikeihin, nimittäin Wikipediaan, josta olen kasaamassa uutta koulutusta.
Thursday, May 30, 2013
Some vahvistaa joukon voimaa (SJL-kolumni)
Joukossa on voimaa, jolla voi järjestää paitsi mielenosoituksia myös isoja Sometime2013:n tapaisia tapahtumia. Sometime kokosi pari viikkoa sitten jo neljättä kertaa parisataa sosiaalisesta mediasta kiinnostunutta ihmistä Helsinkiin (ja toisen mokoman etäosallistujia ympäri Suomea). Joukot voivat myös kerätä rahaa lastensairaalan varusteluun, Jolla-puhelinten kehitykseen tai dokumenttiin saksalaisesta eläkeläisrouvasta, joka taistelee mm. kynsilakanpoistoaineen voimin vihaa tihkuvia seinäkirjoituksia vastaan. Joukolla voimme myös pitää ympäristömme siistinä.
Itse osallistuin vastikään mahtavaan voimannäytteeseen kirjoittamalla mm. wikeistä Sosiaalinen media Suomessa 2013 -kirjaan. Kyseessä on Sometimen sivuprojekti, yli 200-sivuinen teos, joka syntyi reilussa kuukaudessa noin 65 kirjoittajan toimesta ja jota ollaan nyt kovasti viemässä kustantajalle. Rahaa me kirjoittajat emme siitä tule saamaan, vaan mahdollisilla tuotoilla kustannetaan ensi vuoden Sometime-tapahtumaa – näin se hyvä kiertää.
Wikit ovat myös hyvä esimerkki joukkovoimasta. Muista sosiaalisen median palveluista ne eroavat siinä, ettei niitä usein lasketa some-palveluiksi eikä niistä juuri puhuta. Esimerkiksi Ylen ainoa wikiuutinen viimeisen vuoden aikana liittyi siihen, että Mikkelissä on alettu kerätä wikiin talteen seutukuntaan liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita. Vastaavia alueellisia wikejä on myös Hämeenlinnassa, Vaasassa ja Porissa – milloinkahan sellainen saadaan myös Jyvässeudulle?
Toisin kuin usein luullaan, wiki ei ole Wikipedian synonyymi, vaikka Wikipedia jättimäinen wiki onkin. Wikit ovat Wikipedian määritelmän mukaan ”verkkosivustoja, joiden sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla”. Suomalaisia wikejä on lueteltu Wikipediassa vasta reilut 60, mutta niistäkin löytynee jokaiselle kiinnostavaa luettavaa Salkkaripediasta Hommawikiin, Kontuwikistä Kahwikiin tai Järviwikistä Diakoniawikiin.
Wikipediaan palatakseni ruotsalaiset johtavat meitä siellä luvuin 10-3: siinä missä ruotsinkielisessä Wikipediassa on noin miljoona artikkelia, suomenkielisessä niitä on vasta reilut 300 000. Vaikka lähes kaikki netinkäyttäjät Wikipediaa lukevatkin (kuuluuhan se Suomessakin kymmenen suosituimman sivuston joukkoon), niin sisällöntuotanto on varsin pienen porukan käsissä: viimeisen kuukauden päivityksistä vastaa 1700 henkilöä, mikä vastaa Alavetelin asukasmäärää. Pitäisiköhän meidän vähän tsempata?
Missäs joukoissa sinä vaikutat?
Friday, May 10, 2013
Wikejä Suomessa -raportin kimpussa
Monday, February 18, 2013
PBworks, näppärä wikialusta pilvessä
Taas oli se päivä vuodesta, jolloin mukisematta maksoin 499 dollaria Pbworksille.Mutta eikös netti ole täynnä ilmaisia työkaluja, miksi pitäisi MAKSAA jonkun käytöstä? Ja mikä se PBworks edes on?
Pbworks (ent. Pbwiki) on wikialusta (kollaboraatiotyökalu pilvessä), jota käytän Mini treasures wikissä. Sitä voi käyttää toki myös ilmaiseksi, kuten teen Nukkekotiwikin kanssa ja oman henkilökohtaisen wikini kanssa (yhden hengen yritys tarvitsee toki myös intranetin, mutta kyllä minä siellä muutakin hyödyllistä asiaa säilytän). PBworksia voi siis käyttää ilmaiseksi pienissä (alle 20 henkilöä) yrityksissä esim. intranettinä, opettajat saavat käyttää sitä ilmaiseksi, kun oppilaita on alle sata.
Niin, mutta miksi pitää maksaa?
No, kun on käyttänyt jotain palvelua lähes 7 vuotta ja todennut sen toimivaksi, niin kynnys lähteä etsimään muita vaihtoehtoja on aika korkealla. Vuosien aikana palvelu on nikotellut vain muutamia kertoja ja silloinkin olen saanut apua PBworks-tiimiltä. Kivalta tuntuu sekin, että he pantuaan merkille wikin liikennemäärät ja halutessaan palkita siitä antoivat minulle Nukkekotiwikiin jo varhaisessa vaiheessa ilmaiseksi ominaisuuksia, joilla sain kustomoitua sivuston ulkoasua.
Mini treasures wikissä on yli 1200 sivua nukkekotiaiheista tietoa, joten työkalun vaihtaminenkin olisi jo aika työläs juttu, puhumattakaan siitä tiedotusrumbasta, joka käyttäjille (viime vuonna yksittäisiä kävijöitä oli 111 000 ja risat) pitäisi tehdä. Wikini rakentamiseen on käytetty tuhansia tunteja minun, pääkäyttäjä-Lindan ja muiden vapaaehtoisten aikaa enkä halua antaa sitä spämmereiden käsiin. Wikissä nimittäin pyörii säännöllisin väliajoin häiriköitä, jotka lisäilevät sivustolle mainoksia omille sivuilleen. Siksi olen suojannut tärkeimmät paikat, mm. etusivun ja sivpalkin, jotta niihin ei pääse käsiksi muut kuin moderaattorit. Muille sivuille tehdyt muutokset käymme Lindan kanssa korjaamassa heti kun ehdimme, mutta en todellakaan halua, että joku kerta pääsivulla tai sivupalkissa odottaisi joku räväkkä pornomainos.
499 dollarin hintaan saan siis
- muokata wikin ulkoasua (vaihtaa esim. logoa ja sivun väritystä)
- suojella tiettyjä osioita (esim. joulukalenteriaikaan teimme luukkuja piilossa. Sivun näkivät vain sivun omistaja ja me moderaattorit ja oikeana päivänä jompi kumpi meistä kävi avaamassa luukun julkiseksi)
- 40 gigaa tilaa (mm. kuville)
- rajoittamaton määrä käyttäjiä (käyttäjiä on nyt yli 400 ja heillä on oikeudet esim. tilata sähköpostitiedotteet wikin muutoksista)
Jos haluat ottaa PBworksin käyttöösi (julkisesti, ekstranettinä tai intranettinä), autan mielelläni jakamalla parhaita käytäntöjäni vuosien varrelta.
Monday, October 15, 2012
LinkedIn-endorsements eli uusi helppo tapa suositella kontaktien osaamista
Omassa tuttavapiirissäni on paljon sosiaalisen median aktiiveja, joten ei ihme, että he ovat uutta ominaisuutta olleet ensimmäisten joukossa kokeilemassa.
Taitopeukutuksia voi tehdä LinkedIn:in ohjauksessa, eli käydä läpi sen tarjoamia ihmisiä ja heidän taitojaan tai suoraan jonkun ihmisen profiilista, jonne suosittelut myös kertyvät tähän tyyliin:
![]() |
| Kontaktini ovat äänestäneet ykköstaidokseni wikit |
Uusi ominaisuus on tuonut mukanaan "lieveilmiön": ihmisten on pakko alkaa päivittää profiilin avainsanoja monen vuodenkin tauon jälkeen, että suositukset tulisivat niille taidoille, joita oikeasti haluaa mainostaa. Minulla on esimerkiksi paljon vanhoja Nokian työkavereita, joiden tärkeimmät työtaidot liittyvät kännykkäteknologiaan vaikka he nykyään puuhailevatkin ihan eri asioiden kanssa.
Joten mars matkaan, käykääpäs sekä päivittämässä avainsananne että pistämässä LinkedIn-endorsauksia eteenpäin.
Zenton Hanna Takala bloggasi LinkedIn-suositteluista viime viikolla ja mainitsi LinkedIn-koulutuksesta myyjille. Myös minä olen löytänyt LinkedIn:in hyödyt myyntityössä, joko sellaisenaan, tai asiakashallintaohjelman tukemana. LinkedIn kertoo esimerkiksi sen, jos avainasiakkaasi on vaihtanut työpaikkaa tai saanut ylennyksen, sen, ketkä ovat sinun ja potentiaalisen uuden asiakkaasi yhteiset tutut ja sen, miten parhaiten "luikertelet" sisään firmaan x ;).
Monday, October 8, 2012
Somen tietoähky kuriin, osa 4: linkkien käsittely
Valmistelen nimittäin aineistoa koulutukseen, jossa käymme läpi tärkeimpiä linkkienjakopalveluja. En halunnut tukeutua vain omiin kokemuksiini ja mielipiteisiini, joten viikon alkajaisiksi ulkoistin koulutusmatskujeni tekoa some-tuttavilleni Facebookissa ja Twitterissä ja tällaista jälkeä saimme aikaan: Toivon lisää kommentteja myös sinulta, joten kerrothan miten sinä linkkejäsi hallinnoit?
Thursday, August 16, 2012
Some-työkalut opetuksen ja koulutuksen apuna
Sivuutetaan nyt se oleellinen seikka, ettei grafiikka juuri
![]() |
| Source: mediabistro.com via Johanna on Pinterest |
- somen käyttö ei riipu opettajan iästä, 90% opettajista käyttää somea luokkahuoneissa tai ammatillisiin tarkoituksiin.
- 2/3 käyttää somea luokkahuoneessa
- työkaluista blogeja ja wikejä käytetään enemmän ammattillisesti kuin henkilökohtaisesti, eniten opettajat käyttävät YouTubea, Facebookia ja blogeja
Opettaja voi käyttää Facebookia esim.
- tehdäkseen luokkakohtaisia äänestyksiä
- jakaakseen kirja-arvosteluja
- käydäkseen keskusteluja (opettaja-oppilas tai koko luokan kesken)
- muistuttaakseen tehtävien palauttamispäivistä tai tärkeistä tapahtumista
- jakaakseen omaan alaan liittyviä uutisia ja lisäopiskelumateriaalia opetuksen ulkopuolella
- opettaja ja luokka voivat seurata tiettyjä ajankohtaisia #tageja
- verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa, voidaan löytää esim. ystäväluokka tai keskustella jonkun asiantuntijan kanssa
- opettajan itse kannattaa seurata oman alansa guruja ja omia kollekoitaan, jotta pysyy ajan tasalla ja saa vertaistukea esim. ideointiin
- ideoiden keräämiseen opetukseen (erityisesti kädentaitoihin ja ruuanlaittoon liittyen)
- oppilaita voi kannustaa keräämään koulutöihinsä liittyvät linkit yhteisiin tai henkilökohtaisiin tauluihin
- Pinterestin käyttäminen erilaisissa kuvahauissa korvaa pian Googlen kuvahaun
- oppimateriaalin kerääminen aihealueiden mukaan
- verkostoitumiseen ja oman alan seurantaan
- YouTubessakin voi seurata alaa ja verkostoitua, mutta se sopii myös
- opetustilanteiden jakamiseen
- koulutöiden kuvaamiseen
- soittolistojen tekemiseen
- Blogia voi käyttää esim. läksyjen ilmoittamiseen (ks. esim. Ja läksyksi tuli -blogi)
- Keskustelun käymiseen blogikommenteissa
- Opiskelutehtävien julkaisu blogeissa
- Oppimispäiväkirjan pitäminen
8.30-10.00 Twitter, Pinterest, Facebook ja muut linkkien jakopalvelut, eli miten verkostoidutaan, seurataan alaa, kuratoidaan ja opitaan uutta ja miten näitä välineitä voi käyttää opetuksessa
10.00-11.30 tietokoneluokassa: Twitterin ABC eli miten perustetaan Twitter-tili, miten löydetään hyviä seurattavia ja miten Twitterin eri ominaisuudet toimivat käytännössä. Jos ollaan nopeita, niin sessiossa voidaan käydä läpi myös muita ekan session työkaluja toiveidenne mukaan.
12.30-13.30 Wikit ja blogit opetuksessa
13.30-14.30 SlideShare ja Youtube oppimisessa ja opetusmateriaalien jaossa
14.30-15.30 tietokoneluokassa: perehtyminen SlideShareen ja YouTubeen, tilin/kanavan luominen, asetusten läpikäynti ja materiaalin lisääminen. YouTube-tiliä varten tarvitaan gmail-tunnus, joka tulee luoda etukäteen.
Odotan päivää jo innolla :).
Käytätkö sinä some-välineitä opetuksessa tavalla, jota tässä ei ole mainittu? Miten?
Thursday, December 29, 2011
Top10: Keräätään yhdessä suomalaisia some-esimerkkejä (2)
Joten käy sinäkin tutustumassa palveluun.
Wednesday, December 7, 2011
Sosiaalinen media teknologiateollisuudessa
Kysely oli some-asiantuntijalle herkullinen, sillä teollisuusyritysten some-tuntemuksessa riittää rutkasti parannettavaa, 57% piti oman yrityksensä some-ymmärrystä olemattomana tai huonona, mikä ei ole ihme: vain 12% oli saavuttanut somen avulla jotain hyötyä.
Työkaluista suosituin oli jaettu verkkolevy (70%) - siinäpä sitä on sosiaalisuutta kerrakseen! Dokumentinhallintajärjestelmiä käytti 55%, intranet oli käytössä joka toisessa yrityksessä (52%). Asiakasrajapinnassa kolmannes yrityksistä (36%) käytti some-palveluita (esim. LinkedIn, Facebook), keskustelupalstoja 18%, videopalveluita (Youtube) 20% ja wikejä 12%.
Eniten somea käytettiin markkinointiin (42%) ja viestintään (41%), työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39%). Vaikka puolet yrityksistä seurasi itsestään/alastaan käytyä keskustelua somessa, mutta vain 6% tekee sitä säännöllisesti. 18% yrityksistä oli kieltänyt Facebookin käytön.
Suurimpia yhteistyö ja tiedonhallinan ongelmia olivat
-hiljaisen tiedon siirtäminen (46%)
-avainhenkilöiden työkykyyn liittyvä riskienhallinta (44%)
-sähköpostiähky (42%)
Monet yritykset kaipasivat case-esimerkkejä somen hyödyistä, ja niitä oli raporttiinkin päässyt joitakin (s. 38 - 41)
-Reifer Oy työllistää 30 henkeä, suurin osa tuotannossa. Konepajayritys pyörittää toimintaansa ERP-toiminnanohjausjärjestelmällä, jonka kylkeen on rakennettu laatukäsikirjawiki. Wikiä käytetään niin, että johto hyväksyy kaikki wikin muutokset ennenkuin ne menevät työntekijöiden näkyville, sillä toimintaprosessien oikeellisuudesta halutaan pitää erityisen hyvää huolta. Casekuvauksesta ei käy selville, keillä kaikilla on oikeus wikiä päivittää, mutta joka tapauksessa se on korvannut aiemmin käytetyn paperisen laatukäsikirjan lähes täysin.
- Ruukki tutustui some-palveluihin (blogit, wikit, foorumit ja ryhmäsivustot) ensin sisäisesti. Julkinen sometus alkoi Youtube-videoilla, Facebook-sivuilla ja LinkedIn-keskusteluilla. Twitterissä kerrotaan mm. avoimista työpaikoista.
-Cargotec käyttää alihankkijoidensa kanssa 2 viikon sprintteihin perustuvaa ketterää tuotekehitystä, jota tuetaan mm. wikillä ja taskienhallintaohjelmalla
lisäksi
-Somen käytöllä Kone Oyj on onnistunut vähentämään matkustamista 60% ja puolittamaan projektin läpimenoajan
-aktiivinen keskusteluryhmä on LinkedInissä toimiva Wind Energy Professionals - ryhmä, jossa on yli 30 000 jäsentä
-ABB:lla on SlideShare-kanava, josta löytyy palvelukuvauksia ja asiakasprojektikuvauksia
-Visma Severan Twitter-tiliä seuraa 30 000 ihmistä, jotka ovat kiinnostuneita Severan palvelun uusista ominaisuuksista ja tarjouksista
-asiakaspalveluun Twitteriä käyttää UPM:n RFID-yksikkö, ABBRobotics, Wärtsilä ja Outokumpu
-sisäistä mikroblogipalvelua Yammeria käyttävät mm. mikroprosessorivalmistaja AMD ja viestintätoimisto Hill&Knowlton.
Tuesday, September 20, 2011
Miten Purot.net-wiki tukee yhteistyötä ja oppimista?
Monday, May 23, 2011
Kunta @ some -koulutuspalautetta
Olen pitänyt tämän koulutuksen jo aika monessa kunnassa, ja koska kunnat ovat siitä mukavia asiakkaita, ettei niillä ole kovasti liikesalaisuuksia, jaan teille nyt neljän kunnan palautetta, eli vastauksia kysymyksiin:
Mitä jäi mieleen?
-hyvä kokonaiskuva somesta: pitkä lista some-mahdollisuuksia ja erilaiset käyttötarkoitukset
-pitää laatia strategia ja sen perusteella ohjeet
-sekavaa, pitää miettiä miksi lähdetään mukaan
-mielenkiinto heräsi, tietoa täytyy saada vielä lisää
-pitää yhdessä miettiä tältä pohjalta mitä tahdotaan ja tehdään
-vaikka mahdollisuuksia ja kanavia on valtavasti, some ei tavoita kaikkia ryhmiä
-uudet vieraammat palvelut, uusi näkökulma kaupunkiin
-mennään kaupunkina suunnitelmallisesti Facebookiin, ei sokkona!
-vaatii suunnitelman ja viestintävastaavan
-tietomaailma on muuttunut, miten otetaan se eri tavalla haltuun (tiedonhankinta, viestintä, markkinointi)
-runsaudenpaljous, paljon esimerkkejä, ajan kanssa täytyy miettiä mikä hyödyttää juuri meitä
-hyvä suunnittelu, ohjeet ja resurssointi on kaiken A&O
-some on yksi informaatiokanava
-hirvittävästi mahdollisuuksia, mikä on järkevää/tarpeellista?
-työläs juttu, kun on pieni henkilökunta ei kellään ole aikaa päivittää ja korjata virheitä
-somen laaja sisältö, jota en osannut kuvitella
-vie paljon aikaa
-kaupungin virallinen sivusto on ja pysyy
-Facebookin erilaiset profiilit, sivut ja ryhmät & käyttäytymissäännöt
-some on mullistamassa viestinnän kenttää
-pitäisi olla aikaa tutustua eri some-kanaviin
-kaupungilla olisi mahdollisuus valjastaa some-kenttää hienosti markkinoinnin ja viestinnän käyttöön
Mitä haluaisit kokeilla?
-wikin käyttö esim. sisäisten julkisten ohjeiden tuottamisessa
-Facebookia
-wikin käyttö intrassa, löytyisikö useita päivittäjiä?
-kaikkea voisin kokeilla yksityishenkilönä, töissä pitää harkita mitä hyödynnetään
-sähköpostin korvaaminen some-työkaluilla
-somen käyttäminen tiedottamiseen ja palautteen keräämiseen
-Twitteriä, Facebookista ja blogeista onkin jo kokemusta
-some tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa (esim. ideointi, kurssitoiveet kansalaisopistoon)
-Twitter, wiki, Facebook, ryhmätyökalut
-vuorovaikutteisuuden lisääminen asioiden valmisteluvaiheessa, saada kuntalaisten ääni kuuluviin
-blogi, esim. johtoryhmälle tai hakuverkolle
-en halua kokeilla mitään, en halua nimeni esiintyvän ainakaan naamakirjassa
-yksinkertaisia asioita
-muutamaan sivuun aion tutustua
-karttapalvelut
-interaktiivisuus asiakkaiden kanssa
-aluesivut eri kaupunginosille voisi tehdä wikillä, nyt menee paljon rahaa niihin
-aluelehdet paper.li-palvelulla
-videokokoukset aluetoimikunnilla
-Twitter kaupungin käyttöön
-HeiaHeia, LinkedIn
-HeiaHeia voisi olla hauska henkilöstön kannustin liikuntaharrastuksessa, sitä voisi kokeilla!
-reititys ja mobiilipuhelinpalvelut
-ryhmätyöskentely wikissä, lausunnot aluetoimikunnissa
-monia mahdollisuuksia, jotka voidaan kätevästi yhdistää kokonaisuudeksi -> kaupungista voidaan tehdä entistä tykätympi!
-paljon mahdollisuuksia kuntalaisten osallistamisessa
-somen rooli osallistumiseen rohkaisemisessa, esim. kannustus kulttuurin harrastamiseen
-sisäinen tiedotus yksikkötasolla
Mikä pelottaa?
-miten henkilökunta ottaa tämän vastaan (muutosvastarinta)Mitä muuta mielessä:
-kokonaisuuden hallinta
-viestinnän laatu
-ei mikään!
-kanavien ajantasalla pitäminen
-jääkö vain yhden ihmisen harteille?
-miten taataan jatkuvuus?
-vaihtoehtoja on paljon, miten valita sopiva?
-ajankäyttö, työajan ja resurssien riittävyys
-viestinnän vaatima aika - mitä jätetään pois?
-miten saadaan selkeät pelisäännöt, kuka vastaa?
-ohjeistuksen onnistuminen ja henkilöstön sitoutuminen
-hallitsematon palvelujen käyttäminen, jos ylläpitäjä tai käyttäjät eivät hallitse pelisääntöjä
-moderointi
-hallitsemattomuus ja kiusanteko
-liiallinen informaatiotulva
-pelottaa ettei asiaa resurssoida/vastuuteta kunnan puolesta ja homma tyssää alkuunsa
-ei pelota, mutta olen varovainen
-negatiivisten palautteiden korostuminen
-yksityisyys
-virkatyö ja viihde menevät sekaisin
-väärää tietoa vaikea poistaa
-luotettavuus, ohjeitten puutteet ja ajan riittävyys
-odotan ohjeistusta, vaikea hahmottaa mitä voisin kokeilla, koska asia/aihe on minulle vielä uutta
-sääntöjen noudattaminen
-ajanpuute pelottaa: ei työpäivän aikana seurata ja vastata - onko otettava aikaa vapaa-ajasta!
-sinisilmäisyys, tietojen luotettavuus ja kaappausmahdollisuus
-sekoaako koko pakka? Mikä virallista, mikä kevyempää? Pysyykö ylläpitäjillä homma hanskassa?
-Innostusta riittää, riittääkö motivaatiota/osaamista?
-Kaupungin yhteinen kieli somessa
-Se, että kaikilla ei ole tahtotilaa lähteä hyödyntämään somea ja innokkaatkin lannistetaan vastarinnalla
-kaikki tieto, mikä itsestä on saatavilla verkossa - kun on sen kuvan sinne laittanut, sitä ei saa pois
-Koulutuksen lähestymistapa on hyvä: lähdetään somen mahdollisuuksista liikkeelle, kerrotaan vaatimukset eikä pelkästään pelotella. Aiemmin törmännyt enemmän varoitteluun, kun tietoa ei ole.
-Mietityttää, miten ottaa kunnassa haltuun some, mihin toimintoihin se on hyödyllinen/tarpeellinen ja mihin sitä ei tarvita?
-Mietityttää, aktivoituisivatko yrittäjät keskustelemaan tai välittämään esim. täydennyskoulutustarpeita jonkun somekanavan kautta
-Parempi jättää hommat asiantuntijoille, väärinkäytökset pelottavat
-Yksityishenkilönä en halua edelleenkään olla somessa mukana - miten saan virkamiesminäni innostumaan?
-Netissä paljon mahdollisuuksia, miten ehtisi perehtyä niihin, saada eri jutut toimimaan itsellä ja omalla työpaikalla, mietityttää miten sosiaalityö voisi olla esillä ja miten (tuleva) työrooli onnistuu somessa, josta mitään ei saa pois
-Muutoksien nopeus mietityttää, tulee uusia juttuja niin nopeasti, miten pysyä perässä?
Friday, January 21, 2011
Sinut on haastettu some-talkoisiin!
Eli sinut on nyt haastettu: jos tiedät jonkun hyvän (tai edes kelvollisen) esimerkin someilusta, niin käypä lisäämässä se wikiimme. Alla lisätietoa siitä, voit päivittää sitä myös anonyymisti.
Ja nyt, hyvää viikonloppua!
PS. Noita ylläolevia kalvoja saa vapaasti upottaa ja käyttää missä vaan, kunhan ei nappaa mun nimeä niistä pois :).
Thursday, August 19, 2010
Confluence vs. Mediawiki
Confluencessa on parempi hakukone, joka hakee tietoa myös liitetiedostoista. Mutta voidaan aiheellisesti kyllä kysyä, pitäisikö wikeissä ylipäätään olla liitteitä... Siinä on myös helpompi hallita käyttäjiä, kun voidaan tehdä ns. aliwikejä, joita kaikki eivät näe tai pääse muokkaamaan. Confluence, kuten kaikki muutkin some-palvelut, on matkinut Facebookia - käyttäjät voivat päivittää siihen status-päivityksensä ja Twitterin tapaan muita käyttäjiä voi ruveta "seuraamaan". Samalla selviää myös se, mitä wikisivuja muut ovat viimeksi päivittäneet. Mediawikissäkin käyttäjien päivityksiä voi seurata, mutta ne ovat pienen kaivelun takana.
Suomenkielinen Wikipedia uudistui kesäkuussa, ja Confluencen ja Mediawikin editorit ovat nyt entistä lähempänä toisiaan - Mediawiki ei ole enää vain nörteille vaan sekin on saanut wysiwyg-editorin. :)
Confluencessa sisältö ja kommentit näkyvät samalla sivulla, mikä on mielipiteestä riippuen joko hyvä tai huono asia. Mediawikissähän artikkeli ja keskustelu on eroteltu selkeästi eri sivuilleen.
Confluencen pluginit on helppo ottaa käyttöön ns. makro-browserin eli sovellusluettelon kautta.
Confluenceen voi tehdä erilaisia skinejä eli ilmeitä, mutta niin voi kyllä Mediawikiinkin, heinäkuussa Gdanskin Wikimaniassa (Wikipedian vuoden tärkein konferenssi) oli paikalla yksi saksalainen yritys, joka niitä tekee (olen harmittavasti unohtanut firman nimen).
Pitkillä Confluence-sivuilla kaipaa Mediawikistä tuttua Section(kappale)-editointia - muokkausnappula löytyy lähimmän otsikon tai aliotsikon vierestä, Confluensessa taas pitää rullata näytöllä.
Confluencessa ei ole myöskään Mediawikistä tuttua kategoriarakennetta vaan kaikki avainsanat ovat samanarvoisia.
Confluencessa voidaan tehdä alisivuja, mutta rakenne ei ulotu sivujen nimiin. Sivut ovat siis puumaisesti oikeassa järjestyksessä, mutta alueen kullakin sivulla pitää olla uniikki nimi. Esim. jos Mediawikissä oli sivut:
ryhmä x,
ryhmä x/pöytäkirjat,
projekti y ja
projekti y/pöytäkirjat,
niin Confluencessa vastaavat sivut ovat
ryhmä x,
projekti y,
ryhmä x:n pöytäkirjat ja
projekti y:n pöytäkirjat.
Tämä ei ehkä ole niin iso ero, paitsi silloin kun siirretään sisältöä Mediawikistä Confluenceen ;).
Friday, March 19, 2010
Terveisiä wiki-teema-aamusta
Sosiaalista mediaa ja sen työkaluja voi hyödyntää yrityksissä esim. markkinointiin, asiakasrekisterin pitoon, tuotetukeen, tuotekehitykseen, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, tiedonjakoon ja vaikkapa kilpailijoiden seurantaan, kilpailijan avoimuudesta riippuen hyvinkin tarkasti… :)
Friday, February 19, 2010
Terveisiä some-teemaillasta
Some-työkalujen käyttöönottoon liittyy toki paljon muutosvastarintaakin, eikä ihme - uusi avoin kulttuuri pelottaa: miksi kirjoittaisin kaikki tietoni (tai jopa paljastaisin sen, etten olekaan kaikkitietävä) wikiin – sen jälkeenhän minut voidaan hyvin ulkoistaa seuraavalla yt-kierroksella? Organisaatioon vaaditaankin luottamusta ja hyvää johtamista, jotta opitaan, että tietoa ei enää pidä pihdata vaan jakaa.
Some-työkalut ovat helppoja käyttää, mutta niitä ei voi vain heittää työntekijöille kuin luuta - että tässäpä teille wiki, alkakaas nyt käyttää sitä. Käyttöönotto pitää suunnitella hyvin, mieluiten pilotin kautta. Ihmiset pitää kouluttaa ja aikaa pitää varata myös työkalun ylläpitotehtäviin. Wikit ja blogit eivät pysy siistinä, ellei joku huolehdi siitä, että niitä ylläpidetään ja että käytetään oikeita avainsanoja ja muita rakenteita. Työympäristössä some-työkaluihin kirjoitetaan yleensä omalla nimellä, mikä ehkäisee suomi24-ilmiötä, kannattaa siis todella harkita haluaako sallia anonyymipäivitykset.
Ilmaiset työkalut houkuttelevat jaj niitä otetaan käyttöön liian helposti ymmärtämättä, että niiden käyttöön ja ylläpitoon pitää uhrata paljon aikaa. Firma ilman Facebook-sivua on paljon parempi vaihtoehto kuin firma, jonka sivua ei päivitetä, lueta tai moderoida... Asiakkaathan voivat jatkaa keskustelua keskenään, jos firma on sivunsa unohtanut, eivätkä ne jutut taida kovin mairittelevia olla...











