Miten tehdään tarinallisia haastatteluvideoita someen?

Esittelin jokin aika sitten uuden tuotteen, Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksen. Ilokseni se herätti heti paljon kiinnostusta ja järjestimme jo viime viikolla siitä ensimmäisen tilauskoulutuksen Satakunnan ammatikorkeakoululla Porissa. Pääkouluttajina toimivat Anne Kalliomäki, joka johdatti meidät käsikirjoittamisen maailmaan ja Toni Nummela, joka antoi meille vinkkejä mobiilikuvaamiseen ja -editoimiseen. Koulutuksessa keskityimme erityisesti haastatteluvideoihin.

Minä olen siis tämän koulutuskonseptin äiti ja koulutuksen myyjä ja markkinoija, minkä lisäksi hoidin koulutuksen tarkemman suunnittelun niin osallistujien kuin kouluttajienkin kanssa.

Päivän aluksi johdatin osallistujat aiheeseen tällä matskulla.

Somenavaimet tarinavideot -koulutus SAMK from Johanna Janhonen

Annen ja Tonin osuuksista taas tein pienen videon. (Kääk! Video videokoulutuksesta! Vähänkö paineita!)


Päivästä jäi meille kouluttajille hyvin innostunut olo ja tyytyväinen oli myös koulutuksen tilaaja, SAMKin viestintäpäällikkö Hanna Valtokivi. Hän totesi:

Koulutus poisti tekemisen esteitä ja innosti kokeilemaan. Pääsemme vihdoin omassa videotuotannossamme sanoista tekoihin.

Seuraavan kerran järjestämme Tarinavideot-koulutuksen avoimena koulutuksena CMADFI:n jälkeisenä päivänä, 24.1.2017 Tampereen Työväen Teatterilla. Valitsin koulutuspaikaksi mahdollisimman inspiroivan paikan, ei sitä kovin usein teatterille koulutukseen pääse). Koulutus toteutuu, kun osallistujia on 10 ja siitä tavoitteesta meiltä puuttuu vielä muutama henkilö. Maksimissaan koulutukseen mahtuu 20 henkilöä. Voit auttaa koulutuksen toteutumisessa kertomalla siitä tutuillesi, joiden tiedät tarvitsevan uusia ideoita videoiden käsikirjoittamiseen ja välineitä entistä nopeampaan muokkaukseen. Suunnittelen koulutuksen rakennetta ilmoittautuneiden kanssa tammikuun alussa, mutta aion ehdottaa, että ensi kerralla keskitymme CMADFI:n jälkimainingeissa tapahtumavideoihin.

#CMADFI-palauttetta ja cmadfi-lounas huhtikuussa

Pyysin CMADFI-tapahtumasta palautetta – ja sainkin sitä varsin paljon, 60 vastaajaa kertoi ajatuksiaan. Kaikkia ei voi kaikessa tietenkään miellyttää, mutta yleisesti osallistujat olivat aika tyytyväisiä, keskiarvo oli lähes kiitettävä (8,62), 10% vastaajista antoi täyden pisteet ja vain yksi antoi kokonaisarvosanaksi kuutosen. Minua tietysti kiinnosti, mikä tapahtumassa tökki kutosen antajaa ja löysin selityksen: vastaaja tulee paikalle ensi kerralla vain, jos huomaa, että ohjelmassa on "vähemmän puheita, enemmän keissejä ja enemmän workshop-tyyppistä toimintaa".

Hän ei ole suinkaan ainoa, joka kaipaa osallistavaa toimintaa ja työpajoja. "Työpaja" voidaan toki ymmärtää monella tavalla, mutta minä ymmärrän sen siten, että joukko ihmisiä kerääntyy yhden pöydän ääreen miettimään jotain ongelmaa. Koska työpajoja on toivottu ennenkin, esitinkin tämän vuoden pääsponsoreille, että he voisivat tehdä jonkin sortin osallistavaa toimintaa siten, että he käyttäisivät ensimmäisen vartin puheenvuoronsa ongelman esittelyyn ja seuraava vartti menisi siihen, että osallistujat miettivät ongelmaan ratkaisua. 300 ihmisen osallistaminen, olkoonkin vaan ammattiosallistajia eli yhteisömanagereita, ei kuitenkaan heitä houkutellut, vaan he valitsivat mieluummin sen vaihtoehdon, että pitivät kaksi tavallista puheenvuoroa.

Jos tapahtuma säilyy jatkossakin näin isona, emme varmaankaan tule jatkossakaan näkemään saman pöydän ääreen kokoontumisia, vaan joudumme ottamaan käyttöön jonkin osallistavan työkalun. Jos olet osallistunut (tai järjestänyt) jotain isoa tapahtumaa, jossa on menestyksellä ideoitu jotain asiaa porukalla, kerro! Mulla on mielessä pari työkalua, jota voisimme ehkä käyttää, mutta niiden käyttö vaatisi tietysti sponsoreilta niitä oikeita ongelmia, joita voisimme ratkaista.

Tietenkin pöydät olivat nytkin käytössä lounaalla, kahvitunneilla ja jatkoilla ja siellä kukin sai ratkaista itselle tärkeimpiä ongelmia kollegoiden kanssa.

Eilisessä chatissa mietimme myös tapahtuman markkinointia – miten saisimme entistä useamman yhteisömanagerin tunnistamaan, että tämä tapahtuma on tarkoitettu myös hänelle? Juha Jalonen ehdotti, että cmadfi-aktiivit alkaisivat järjestää cmadfi-lounaita ympäri Suomea ja minä taidan ostaa ajatuksen :). Ajankohta olisi joka puolella Suomea sama, kuukauden 4. maanantai ja lounaiden satoa voisimme käydä sitten läpi tuoreelta #cmadfi-Twitter-chatissa. Seuraava chattipäivä osuu pääsiäismaanantaille, joten eka mahdollinen lounaspäivä on huhtikuussa, ma 25.4.2016 ja kellonaika on 11.00-12.00. Jos haluat isännöidä/emännöidä #cmadfi-lounaan paikkakunnallasi, kerro minulle, niin pysyn kartalla! Lounaan järjestäminen tarkoittaa käytännössä asiasta twiittailua, tuttujen houkuttelua paikalle, paikan valintaa ja pöydän varausta, jokainen toki maksaa lounaansa itse. Ja siellä lounaspöydässä voi sitten kukin vetää ihan sellaisia työpajoja kuin haluaa :).

Tämän bloggauksen loppuun kerron vielä, mitkä olivat teidän hauskimpia CMADFI-muistoja.

#cmadfi-palautteessa riittää perkaamista 😊. Mikä oli sun hauskin muisto? #asiakaspalaute #tapahtuma #tapahtumamarkkinointi #fmskuvapäivässä #fms_pastel #fmskuvapäivässä

A photo posted by CMAD Finland (@cmadfi) on Feb 22, 2016 at 10:57pm PST

Näitä #cmadfi-muistoja mahtuu tänään monelle tilille 😊, onhan tänään #fmskuvapäivässä #fms_pastel #fmsphotoaday. #tapahtumamarkkinointi #tapahtuma #verkostoituminen #verkkoyhteisö #yhteisömanageri

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Feb 22, 2016 at 11:15pm PST

#fmskuvapäivässä on tänään helppo: käytän @cmadfi-viestinnässä hempeitä #pastellivärejä. Eilen kävimme #cmadfi-palautetta läpi Twitter-chatissa, mutta vielä näitä #hauskojamuistoja riitti kolmelle tilille tänäänkin. #fms_pastel #fmsphotoaday #digitalscrapbooking

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Feb 22, 2016 at 11:32pm PST

Videot välittävät hotellin fiilistä paremmin kuin kuvat

Tällä kertaa haastattelen blogissani asiakastani Markku Savijärveä, joka vaikuttaa Next Hotels Finland Oy:n johdossa. Tutustuin Markkuun jokunen vuosi sitten Somen kyselytuntien merkeissä ja sen jälkeen olen seurannut ihaillen hänen sometustaan mm. Facebookissa. Minusta taas on tullut Markun asiakas, sillä olen järjestänyt Somen avaimet-koulutuksia Next-hotelleissa Hirvihaarassa ja Aavarannassa, toukokuussa 2015 taas tutustumme tv:stä tuttuun Satulinnaan.Odotan innolla, sillä Next-hotelleissa pienillä yksityiskohdilla tehdään suuria vaikutuksia, katsokaapa vaikka Eetun video Hirvihaarasta.

Hei Markku! Osallistuit Somen avaimet: YouTube-koulutukseemme toukokuussa 2014. Miten se muutti suhtautumistasi YouTubeen?

Tajusin, että liikkuva kuva on paljon tehokkaampi kuin still-kuva. Tottakai kannattaa katsoa YouTubea, kun on menossa jonnekin!

Millaisia videoita olet itse tehnyt YouTubeen? Poikkeavatko ne muiden matkailuorganisaatioiden videoista? Mikä on suosikkivideosi ja millaista palautetta olette saaneet asiakkailtanne?

Olen yrittänyt toteuttaa kurssilla opittua. Tarkoittaa, että clipit on lyhyitä, joissa jaetaan informaatiota sekä fiilistä. Mielestäni matkailuala ei hyödynnä kylliksi liikkuvan kuvan käyttöä. Kynnyksen ylittäminen on tunnetusti vaikeaa. Ei riitä rohkeus toteuttaa tällaisia vähän rosoisia juttuja, esim. Satulinnan outside Gastro:



Olet osallistunut Tuben avaimet -koulutuksiin jo kaksi kertaa. Mitä sinä olet saanut niistä irti?

Koko Some-maailma on niin uutta, että eri alojen kokemukset sekä asiantuntijoiden kuuleminen auttaa valtavasti eteenpäin. Koulutukset ovat olleet konkreettisia tiedonsaantitapahtumia.

Millaisen vinkin annat matkailuyrittäjälle tai -tiedottajalle, joka vielä harkitsee YouTuben käyttöönottoa? -

Jos ei ole rohkea ei voi olla innovatiivinen! Pitää uskaltaa ottaa riskejä.

Kiitos haastattelusta Markku, toivottavasti tavataan taas toukokuussa Satulinnassa!

Somen avaimet: YouTube-koulutus 
Aihe: Matkailu ja tapahtumat YouTubessa 
Aika: 24.4.–15.5.2015 
Koulutuspäivä: 8.5.2015 
Hinta: 595 € + alv 
Sijainti: Satulinna, Hirvensalmi 
Ilmoittaudu: Tästä

80 Insta-appsia ja muita Instagram-vinkkejä

Terveiset Laureasta, jossa kävin maanantaina kouluttamassa digitaalisen markkinoinnin opiskelijoita. Tykkään kovasti näistä vähän julkisemmista asiakkaista, sillä siinä missä yhdelle yritykselle räätälöidyn koulutuksen materiaali on salaista (sisältäähän se usein kilpailja-analyysiä tai niksejä, joilla organisaatio saa kilpailjaetua), näitä julkisempia voin jakaa vapaammin. Niinpä päästän teidät nyt kurkistamaan, mistä me maanantaina puhuimme.

Matskusta sain jo Twitterissä mm. tällaisen palautteen:

@jjanhone hyviä vinkkejä ja mielenkiintoista faktaa. Houkutteli perehtymään asiaan enemmän. Ottaa se ammattimaiseen käyttöön.
— Jaana Pusa (@JaanaPN) February 10, 2015

Laurea instagram ote from Johanna Janhonen

Kalvoissa mainitsen tuoreen selvitykseni Instagramin käytöstä. Kysely poiki heti perään myös toisen kyselyn, jossa kyselen ihmisten eniten käyttämistä Instagram-sovelluksista. Vastattuasi siihen näet mitä muut ovat vastanneet - ehkä löydät yli 80 vaihtoehdon joukosta uuden suosikkisi?

Terveiset Some opiskelijoiden työnhaussa -luennolta

"Opiskeiljoiden työnhaku somen avulla" -teema jatkuu: kävin eilen pitämässä aiheesta luennon Jyväskylän yliopiston opiskelijoille.

Tavallisista luennoistani tämä poikkesi siinä, etten tehnyt koulutusta varten uutta materiaalia vaan hyväksikäytin olemassaolevia matskuja. Asiakkalle räätälöidyille (ks. museosome-case, jonka taannoin blogissani avasin) koulutuksille tulee väistämättä enemmän hintaa. Pelkkiä linkkejä on vaikea esittää, jotenkinhan ne pitää myös yleisölle kerätä, joten kokosin linkit yhteen Storifyn avulla. Aika harvakseltaan Storify-esityksiä on tullut tehtyä, vaikka se näppärää onkin, hyvä muistutus itsellekin siis. Haastoin opiskelijoita myös miettimään, voisiko netti-cv:n tehdä Storifyn avulla.

Uusia kokemuksia luento tarjosi muillekin:

Olipas uus kokemus eilen. @jjanhone luennoi ja opiskelijät esittävät kysymyksiä Twitterillä. Ehkä voisi soveltaa muillakin luennoilla? #some
— Juho Kopra (@JuKopra) November 11, 2014

Niina Pitkänen, joka edusti luennolla Jyväskylän yliopistojen työelämäpalvelua (ja joka oli taannoin Twitter-työpajassani) livetwiittasi luennolta ansiokkaasti ja seurasi samalla sitä, mitä opiskelijat #rekrysome-häsälle twiittaavat. Koska tapa oli nähtävästi muillekin kuin Juholle ihan uusi, twiittejä ei ihan kauheasti tullut, vaikka paikalla olikin satakunta kuulijaa.

Pistäkää teidän someverkosto etsimään teille töitä. Tehkää työnhausta julkista, rohkaisi @jjanhone. #rekrysome #työnhaku
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Muiden matskujen ohessa esittelin LinkedIn-profiilini ja kerroin, mihin asioihin siinä kannattaa kiinnittää huomiota. Tärkeimpiä asioita on kuvan ja tittelin valinta. Titteliksi ei kannata laittaa "Hesen kassa" vaan esimerkiksi "Kauppatieteiden kandidaatti, joka etsii some-markkinointigradulleen tilaajaa" (tittelit neuvon laittamaan kyllä englanniksi).

Keskity työnhaussa siihen, mitä haluat olla. Ei tarvitse mennä "hesen kassa" edellä by @jjanhone. #rekrysome #työnhaku #rekry
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Puhuin myös siitä, että voi olla vaikea löytää tasapaino jakamisen suhteen: ei saa jakaa liian vähän, eikä liikaa vääränlaista sisältöä:

Jos et ole #some|ssa, alkaa epäilyttää. Jos olet somessa vain minä- ja työkeskeinen, alkaa ahdistaa. Mikä on sopivaa? @jjanhone #rekrysome
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

... pitää siis antaa persoonan näkyä ja miettiä, miten erottuu muista saman alan opiskelijoista / työnhakijoista. Ehkä se on mielenkiintoinen harrastus, ehkä outo huumorintaju tai mielenkiintoinen tapa ilmaista itseään?

Ihmiset eivät ole hajuttomia ja mauttomia. Persoona saa näkyä #työ|nhaussa. #rekrysome #työnhaku #rekrytointi @jjanhone
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Koulutuksessa kävin läpi vain Suomen suosituimmat some-palvelut, Alexa.com:in mukaan. Koska Alexa mittaa vain desktop-surffailua, emme saa sen avulla tietää Instagramin todellista suosiota (aika korkealla se on desktop-puolellakin). Joku opiskelija kaipasi Instagramia mukaan ja hänelle vinkkasin Sari Veikkolaisen bloggauksesta: miten Yle käytti Instaa viime kesän harkkareiden rekrytoinnissa:

http://t.co/TYpwsdMHaN @sveikkolainen bloggasi Instasta työnhaussa #rekrysome #instragramfi
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 10, 2014

Ritvaa taas mietitytti se, onko somesta todistettavaa hyötyä apurahan saamiseen:

Ping #tiedesome #tutkijat RT @PikkuRitu: Vaikuttaako somen käyttö positiivisesti apurahan saamiseen? Ei tietääkseni. Esimerkki ois kiva!
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 10, 2014

Sari Guerney vastasi:

@jjanhone @PikkuRitu Voi vaikuttaa jos somea osataan käyttää tutkimustulosten parempaan löytyvyyteen myös rahoittajille. #tiedesome
— Sari Gurney (@sarigurney) November 10, 2014

Sarin tapaan sanon, että oikein käytettynä somesta on apua mihin vaan, mutta olisi kiva kuulla niitä käytännön esimerkkejä, joilla vakuutamme Ritvan. Käypä siis (vaikka anonyymisti) allaolevassa kommenttiosiossa jakamassa kokemuksiasi siitä, miten some on auttanut sinua työn tai apuranan haussa!

Suomen paras YouTube-koulutus!

Oletteko kuulleet määritelmää, jonka mukaan yhteisömanageri on onnistunut siinä vaiheessa, kun hänelle leivotaan kakku? Mulle on leivottu pari (tietenkin miniatyyrikokoista eli nukkekotiin sopivaa) kakkua, mutta eilen sain sellaisen "kakun", että haluan antaa siitä teillekin palan. Tai ei tätä ihan mulle leivottu, vaan koko meidän Somen avaimet: YouTube- koulutuksen porukalle.

Videokakku on siis kuvattu tämän viikon koulutuksessa ja tähtikouluttajani (joita +Kari Merikanto vertaa videossaan Star Wars -hahmoihin) kertovat, millaisia videoita YouTubeen ei kannata laittaa. Otahan opiksesi!



Seuraavan kerran tämä porukka on YouTube-vinkkejä jakamassa tammikuun 20. päivä.

Mitä tapahtui toisessa Somen avaimet: YouTube -koulutuksessa

Heips!

Olen viime aikoina heilutellut näitä Somen ja YouTuben avaimia teidän nenänne edessänne niin paljon, että nyt täytyy kertoa, miten meidän eilinen koulutus hotelli Aavarannassa sujui.

Klikkaile siis läpi alla oleva stoori, johon laitoin mm. twiittejä, Instagram-kuvia, YouTube-videoita sekä eilisen koulutuksen avausmatskuni. Löydät saman jutun tietysti myös Storifystä.

Koulutus on herättänyt jälleen niin paljon mielenkiintoa, että seuraavan kerran se järjestetään jo 20.1.2015.

Varsinaista palautetta eilisestä en ole osallistujilta vielä kerännyt, mutta eilen kuulin mm. tämmöisiä lausahduksia:

"En ole pitkään aikaan odottanut mitään koulutusta niin innolla kuin tätä."
"Suomessa some-koulutuksissa puhutaan liian usein niistä perusasoista, jotka jo itsekin tiedän. Nyt meni välillä jo yli ymmärryksen - ja se oli siistiä!"
"Kiitos tästä päivästä, te olette Suomen parhaimmat YouTube-kouluttajat!"

Tervetuloa siis tammikuussa mukaan oppimaan YouTubesta juuri niitä asioita, jotka kiinnostavat Sinua!

Piilotetun aarteen 2v-synttärihulina alkaa

Vähän huulipunaa juhlan kunniaksi

Piilotettu aarre täyttää perjantaina 9.11.2012 kaksi vuotta - se on päivä, jolloin sai nimen Hidden treasure - Piilotettu aarre. Keväällä osallistuin paikallisten yrittäjien tukemaan oppisopimuskoulutukseen, jossa oli keskiössä sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa. Työkalut sinänsä olivat hyvin tuttuja, mutta markkinointinäkökulmasta sain uusia ajatuksia ja aloin miettiä tarkemmin mm. yritysilmettäni. Pistin kotisivuni ja muut verkkokotini uusiksi (kiitos minut haastaneen Okkosen Halen, Trimedian ja RedanRedanin) ja päätin, että suomeksi puhun Piilotetusta aarteesta, englanniksi Hidden treasuresta, eli pitkä nimirimpsu saa jäädä lähinnä virallisiin papereihin.

Yritykseni nimeä kehutaan usein, sitä pidetään paitsi helposti muistettavana, myös mielenkiintoa herättävänä. Mitä Piilotettu aarre sitten tarkoittaa? Nimi tulee alunperin Hidden treasure -blogista, jonka perustin Nokian intranettiin. Blogeissahan on se hankaluus, että nimi pitää päättää ennenkuin siihen pääsee kirjoittamaan. Joten etsiessäni nimeä tutkin muiden blogeja. Muut olivat nimenneet blogejaan nimensä (esim. OPK´s blog) tai organisaationsa mukaan. Minä en ollut tarpeeksi tunnettu mainostaakseni blogia omalla nimelläni ja tiesin myös sen, etteivät organisaatiot kauan Nokialla vanhene. Siksi innostuin tarinallisista nimistä, joista parhaiten mieleeni on jäänyt Liisa Ihmemaahan viittaava Red Pill. Mietin siis, mikä tarina liittyisi tuleviin juttuihini. Ideani oli kerätä blogiini talteen löytämiäni tiedonmuruja sosiaalisen median palveluiden käytöstä ja auttaa ihmisiä säilyttämään tietojaan niin, että mahdollisimman moni sen löytäisi. Nokiassa kun vaihtoehtoja riitti, oli intranet-sivuja, LotusNotes-tietokantoja, wikejä, verkkolevyjä - ja tietysti kaikkien omat tursuilevat sähköpostilaatikot. Joskus kun sattumalta törmäsi vaikka hyviin ohjeisiin, tuntui siltä, kuin olisi löytänyt hyvin piilotetun aarteen. Päätin siis alkaa kerätä talteen näitä piilotettuja aarteita ja tehdä blogistani paikan, josta löytyisi vastauksia erilaisiin sosiaalisen median palveluihin liittyviin ongelmiin kuin myös uusia ideoita niiden käytöstä.

Keväällä 2009 siirsin blogini internetiin Hidden treasure 2.0 -nimellä (2.0 viittaa paitsi siihen, että kyseessä oli toinen samanniminen blogini myös web2.0:aan, termiin, jota käytettiin ennen "sosiaalista mediaa"). Kun aloin blogata suomeksi, oli luontevaa kääntää blogin nimi suomeksi ("kätketyn" aarteen hylkäsin ääkkösten takia). 

Ehkäpä monipuolisuus, ajoittainen hassuttelu ja osallistuminen erilaisiin keskusteluihin selittävät, miksi henkilökohtainen Twitter- tilini on paljon suositumpi kuin yritykseni tili

Pari vuotta sitten mietin nimeä uudelle yritykselleni. Monet toiminimet on nimetty omistajansa mukaan, mutta halusin tehdä selvän eron itseni ja yritykseni välille. Minähän en ole yhtä kuin yritykseni, olen paljon enemmän (esim. äiti, vaimo, tutkija, nukkekotiharrastaja, Kiepauttaja, Nörttityttö). Niinpä esimerksi Twitterissä Johanna Janhonen voi puhua asiasta kuin asiasta siinä missä Piilotettu aarre keskittyy sosiaaliseen mediaan työkäytössä. Samaan tapaan käytän myös Facebookia, yritän pitää enimmän osan someen liittyvistä päivityksistäni Piilotetussa aarteessa ja jättää kaverini rauhaan "ylenmääräiseltä markkinointiviestinnältä". Sen sijaan LinkedIn:ssä käytän enemmän omaa profiiliani kuin yritykseni profiilia - onhan sillä huomattavasti enemmän seuraajia ja ammatillisessa verkostossa on luontevaa jakaa työhön liittyviä kuulumisia

Some-alkuiset firman nimet päätin myös unohtaa, niitä oli jo silloin niin monta, etten halunnus siihen joukkoon hukkua (sen jälkeen näitä some-firmoja on tullut vain lisää. Menevätköhän nimet ihmisiltä sekaisin ja he lähestyvätkin vahingossa väärää yritystä?). Piti siis keksiä joku oma nimi ja nimi löytyikin sitten lopulta aika läheltä - blogistani. Jo ennen yrityksen perustamista Piilotettu aarre -haulla löytyi paljon sosiaaliseen mediaan liittyvää sisältöä, mitä kannatti tietysti hyödyntää :).

Tänä päivänä Piilotettu aarre viittaa pitkälti samaan kuin alunperinkin: internet ja ihmisten työympäristöt ovat täynnä löytäjäänsä odottavaa tietoa. Ja paljon tietoa on piilotettu paikkoihin, josta muut eivät sitä ei voi löytää: ihmisten päihin ja sähköposteihin. Piilotettu aarre auttaa tekemään tiedosta löydettävämpää tuomalla organisaation sisäiseen käyttöön esimerkiksi wikejä, opettamalla ihmisiä löytämään netistä oman alansa mielipidevaikuttajia ja kuraattoreita tai houkuttelemalla organisaation sivulle ihmisiä sosiaalisen median avulla. Piilotettuja aarteita ovat myös yhteisöt, jotka voivat auttaa organisaatiota parantamaan toimintaansa -joko vapaaehtoisesti tai tiedostamattaan.

Viime vuonna järjestin ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi kilpailun. Sain kilpailusta hyvää palautetta (etenkin voittajalta;), joten päätin tänäkin vuonna järjestää sellaisen.

Viime vuoden voittaja oli Satu Konsti Jyväskylän seurakunnasta ja hänen voittamansa palkintotunti käytettiin syyskuussa 2012 osana kolmen tunnin Facebook-koulutusta, jossa olivat Sadun lisäksi mukana seurakunnan lehden, Henki&Elämän tekijät.

“Johanna opasti joukkomme somen äärelle tosi taitavasti ja kiinnostavasti. Aloittelijat pysyivät hyvin kärryillä, mutta edistyneimmätkin saivat lisäeväitä osaamiseensa. Peruspaketin pohjalta muhistelemme kuulemaamme ja kehittelemme lisää uusia käyttömahdolllisuuksia. Kotvan kuluttua pidämme varsinaisen työpajapäivän, jolloin laitamme jalostuneet ideat käytäntöön. Tuskin maltan odottaa!”
Marjo Rönnkvist, viestintäpäällikkö, Jyväskylän seurakunta

Eli piakkoin jatkamme Jyväskylän seurakunnan kanssa työpajapäivän merkeissä, jota myös minä odotan innolla :).

 Joten käypä osallistumassa hetimiten uuteen kilpailuuni - ehkä juuri sinua onnistaa tällä kerralla!

Teatterit somessa (Näytös-artikkeli)

Aloittelen kesäloman jälkeen bloggausta kevyesti julkaisemalla jo toisen valmiin jutun. Tämä teksti on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Näytös-lehdessä (2/2012), jota julkaisee Työväen Näyttömöiden Liitto.

Liitto järjesti huhtikuussa vuosikokouksensa yhteydessä seminaarin, jossa minä ja Tampereen Työväen Teatterin tiedottajan Sari Andersson  puhuimme "sähköisestä mediasta teatterin palveluksessa".

Seminaarin jälkeen meitä pyydettiin kirjoittamaan esityksestämme ja yleensäkin somesta Näytös-lehteen.

Sosiaalinen media (some) on termi, jota alettiin käyttää Suomessa yleisesti vuonna 2009. Sitä ennen puhuttiin enemmän web2.0:sta, Internetin uudesta sosiaalisemmasta "versiosta" ja sitä aiemmin uusmediasta. Teknisesti Internet ei ole juuri muuttunut, sosiaalista mediaa on ollut alusta asti mm. IRC-kanavilla, mutta viime vuosina osallistumisesta on tullut paljon entistä helpompaa, ei niin teknistä kuin aiemmin. Nyt oikeastaan odotan, milloin termi taas muuttuu, some-palvelut uivat vanhoille sivuille niin, että kohta kaikki nettisivut tarjoavat somesta tuttuja elementtejä. Kyseessä on "yhteisöllinen netti": on erilaisia nettiyhteisöjä, jotka tuottavat eri palveluihin erilaisia sisältöjä, verkostoja ja keskusteluja. Some-palveluihin kuuluu satoja erilaisia palveluita, joista seminaarissa käsiteltiin teatterien näkökulmasta mm. blogit, wikit, keskustelufoorumit, Facebook, YouTube, Flickr, Pinterest, Wikipedia, LinkedIn, Twitter, Foursquare. Julkisten some-palveluiden lisäksi teatterit voivat käyttää myös omalle väelle tarkoitettuja palveluja, kuten mikroblogi Yammeria tai salaista ryhmää Facebookissa tai LinkedIn:ssä.
Teattereilla on erilaisia tapoja suhtautua työntekijöidensä somen käyttöön. Ne voivat esimerkiksi yrittää kieltää somen käytön työaikana, tehdä somesta tiedottajan pelikentän, koota some-tiimin tai antaa kaikille halukkaille ohjeet siihen, mitä välineitä teatteri suosittelee työntekijöilleen ja mitä se jäseniltään toivoo ja odottaa.
Sosiaalinen media mielletään usein vain uudeksi markkinoinnin välineeksi, mutta siltä voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, esimerkiksi

• tiedotuksessa
• opetuksessa ja oppimisessa
• palautteen keräämisessä ja asiakaspalvelussa
• tuotekehityksessä ja innovoinnissa
  
• rekrytoinnissa ja työnantajakuvan kehittämisessä
  

• ryhmätyöskentelyssä, esimerkiksi nopeasti muuttuvien ohjeiden tai pöytäkirjojen kirjoittamisessa tai käsikirjoitusten muokkaamisessa
• verkostoitumisessa ja yhteydenpidossa

• uutisten, markkinoiden ja kilpailijoiden seurannassa
  

Source: nytimes.com via Johanna on Pinterest

Koulutusta varten etsin esimerkkejä siitä, miten teatterit ovat somea käyttäneet. Yhdysvalloissa esitettiin vuonna 2009 ensimmäinen teatteriesitys Twitterissä, yli kuukauden ajan Next to normal -näytelmän spiikkejä sujahti ihmisten Twitter-virtaan sitä tahtia, että näytelmä keräsi paitsi tuhansia uusia seuraajia ja mediamainintoja myös paljon katsojia.

Source: theballetbag.com via Johanna on Pinterest

Lontoossa taas Wheeldonin Alice in Wonderland -baletin maailman ensi-iltaan kutsuttiin 2011 kaksi suosittua balettibloggaajaa, jotka twiittasivat @RoyalOperaHouse-tilillä tavalla, johon tavallinen tiedottaja ei kykene. Kovilla teatterifaneilla on intohimoa ja intoa, joka saa muutkin katsojat innostumaan ja kiinnostumaan asiasta.

Suomalaisista esimerkeistä mainitsen tässä kaksi.

Source: yle.fi via Johanna on Pinterest

Putous-hahmo Marja Tyrni markkinoi onnistuneesti Facebook-sivunsa kautta näytelmää, jossa Aku Hirviniemi esiintyi.

Source: wreckamovie.com via Johanna on Pinterest

Ironsky-elokuvan tuottanut Wreckamovie taas toteuttaa kesällä ensi-iltansa saavaa Opera by You-esitystä Savonlinnaan, teosta on ollut suunnittelemassa satoja oopperan ystäviä ympäri maailmaa.

Some on arkipäiväistymässä ja ihmiset jakavat entistä enemmän tietoa itsestään. Kun he näkevät hyvän (tai huonon) näytelmän, he kertovat siitä sadoille tuttavilleen somessa, joten teatterit eivät voi sivuuttaa asiaa. Sen sijaan kannattaa miettiä, millä keinoin jakamisesta tehdään mahdollisimman helppoa.
Koulutuksen lopuksi kysyin yleisöltä, mitä heille jäi mieleen.

• Teatterit käyttävät somea hyvin eri tavoin
  
• Valtavasti eri väyliä - mistä riittää aika moiselle kommentoinnille!
  
• Somen spesifin kirjon osaaminen helpottaa
  
• Mahdollisuus tavoittaa katsojat lehti-ilmoittelua paremmin
  

Yleisö halusi kokeilla käytännössä mm. seuraavia asioita.

• Näyttelijöiden hakua somen avulla
  
• Tehostaa markkinoinnissa positiivisia uutisia/kiinnostavia uutisaiheita (ei vain lippujen kauppaamista)
  
• Videobloggausta
  
• Saada oma henkilökunta somen aktivisteiksi, nostetaan esim. teatterinjohtajan omat kasvot esille
  

Ennenkuin teatteri lähtee käyttämään somea, asiaa pitää miettiä huolellisesti: mitä somelta halutaan, ketä yritetään tavoittaa ja millä viestillä. Yleisöä huoletti mm. oikeiden kanavien valinta, hallittavan kokonaisuuden rakentaminen, resurssit ja se, että some muodostuu aikarosvoksi. Teatterit voisivat käyttää paljon enemmän somea hyödykseen, kuin mitä nyt tehdään. Ensialkuun kannattaa selvittää, mitä omasta teatterista ja henkilökunnasta jo puhutaan somessa. Hyvällä tuurilla löydetään innokkaita faneja, joita voidaan alkaa ottaa uudella tavalla huomioon.

Kainalojutussa Sari Andersson kertoi kokemuksia Tampereen Työväen Teatterista. Alkuun lähdettiin YouTube-trailereista, sitten mukaan tulivat ensin Facebook-ryhmä ja sitten Facebook-sivu, Twitteristä löytyy paitsi teatteri myös teatterijohtaja: Riku Suokas.

Sari kirjoitti mm. näin:
"Olemme saaneet somesta loistavan kanavan olla suoraan yhteydessä katsojiimme. Saamme näppituntumaa katsojien toiveisiin ja paljon suoraa palautetta esityksistä."
"Some on hyvä keino rakentaa teatterin identiteettiä. Se toimii myös nopeana viestintäkanavana kiireellisten uutisten jakamisessa."
"Teatteri ei voi odottaa saavansa somesta pikavoittoja, vaan kyse on aktiivisesta ja pitkäjänteisestä työstä."
"Tärkeintä teatterille on olla läsnä, tavoitettavissa ja näkyä siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat".

Teatteri-sana voidaan muuten korvata sanalla yritys tai organisaatio, ja jutut pitävät edelleen paikkansa!

Säilyykö tieto ikuisesti jenkkipalveluissa, pohti Ketky

Viime viikolla bloggasin siitä, mitä viestinnän asiantuntijat some-koulutuksestani ajattelivat. Tällä kertaa ääneen pääsevät Ketkyn jäsenet, joille kerroin toukokuussa mitä mahdollisuuksia some tarjoaa asiantuntijoille.

Keski-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry eli Ketky ry on perustettu 5.12.1972 edistämään keskisuomalaista tietojenkäsittelyä ja toimimaan puolueettomana yhdyssiteenä tietojenkäsittelyä opiskelevien, alalla työskentelevien ja alasta muuten kiinnostuneiden henkilöiden, yhteisöjen ja yrityksien välillä. Tällä hetkellä jäseniä on noin 570.
Ketky on yksi Tietotekniikan liitto ry:n 26 jäsenyhdistyksestä, joissa on kaikkiaan noin 16 000 henkilöjäsentä ja yli 500 yhteisöjäsentä. Viime vuosina Ketkyn toiminta on painottunut jäsenistön etujen palvelemiseen lähinnä erilaisten tilaisuuksien ja edullisten koulutusten muodossa.

Yleensä koulutukseni ovat kolmen tunnin mittaisia, tämä iltatilaisuus oli noin puolet siitä. Ketkyläiset olivat kiinnostuneet siitä, miten heidän palautteensa erosi muiden palautteesta, joten kerrataanpa ensin mitä heille jäi mieleen:

• Yritys tarvitsee henkilön, joka keskittyy someen ja sen seuraamiseen - somen hyödyllinen käyttö ottaa aikaa ja energiaa
• some-vaihtoehtoja on ziljoona, miten valita oikein?
• monia uusiakin juttuja ja tosi monipuolisia käyttömahdollisuuksia (esim. Innocentive, Digitalkoot, Trello, Diigo)
• some on laaja - onko jotain vielä keksimättä?

Koulutuksen jälkeen he aikoivat kokeilla (tai tehostaa vanhaa käyttöä) seuraavia palveluita: Pinterest, Twitter, LinkedIn, HeiaHeia, Vimention, videobloggaus, Trello, ideointimediat. Eräs innostui jopa miettimään, josko pistäisi pystyyn oman some-palvelun! Tätä odotan innolla! :)

Somen herättämistä peloista syntyi lopulta vilkkain keskustelu, siinä missä toinen pelkää yksityisyyden menetystä, toiselle se on ihan normaalia. Myös tietoturva, tiedon ikuinen säilyminen amerikkalaisten hallinnassa ja rikollinen hyödyntäminen nousivat esiin. Moni totesi, että some vie paljon aikaa ja eräs totesi, että "ällöttää juuri tuo narsismin mittaaminen muka motivaattorina - monelle se on jarru" (puhuimme mm. Kloutista).

Tietotekniikan ammattilaiset olivat hieman normaaliyleisöä enemmän huolissaan siitä, kuka heidän tietonsa omistaa ja mitä sillä tehdään. Mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun joku kertoi haluavansa itse kokeilla somepalvelun luomista, siihenhän kuulijoilla riittää osaamista. Se, että tiedostaa sekä somen mahdollisuudet että haasteet auttaa paitsi luomaan entistä parempia palveluita myös etsimään omiin tarkoituksiin parhaiten soveltuvat niiden ziljoonan eri palvelun joukosta.

Onko some suurta huijausta, pohti Comma6 Lahdessa

Yleensä koulutan yhtä organisaatiota kerrallaan, jolloin on helppo hypätä heidän kenkiinsä ja kertoa
a) miten heidän toimialansa yleensä käyttää somea ja
b) miten he itse näkyvät eri some-palveluissa
eli valita esimerkit ja palvelut, jotka sopivat erityisesti heille.

Välillä koulutan kuitenkin ryhmiä, joita ei yhdistä organisaatio vaan esimerksiksi asia tai asema. Toukokuussa koulutin yhden kuuman iltapäivän Lahdessa Comma6-koulutusohjelmassa vierailevana esiintyjänä. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on jo aloittamassa uutta Comma-jaksoa, järjestyksessään kahdeksatta. Koulutusohjelma on tarkoitettu erityisesti yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen viestinnästä ja markkinoinnista vastaaville sekä viestinnän johtotehtäviin tähyäville.

Koulutus oli siis sikäli haasteellinen, ettei yhteistä toimialaa ollut. Siksi napsin porukalle esimerkkejä ja juttuja laidasta laitaan, mm.

• esittelin erilaisia somepalveluita
• kerroin miten teen Mini treasures wikiä (B2C-palvelu) tunnetuksi somen avulla
• näytin esimerkkejä siitä, miten eri kunnat ja yritykset käyttävät jotain some-palvelua
• kerroin, miten B2B-yritys Wärtsilä käyttää eri somepalveluita
• motivaatiotekijöitä eri some-palveluissa
• some osana työnkuvaa (ns. community managerin rooli)
• somen seuraaminen erilaisten palveluiden avulla

mistä saattoi jäädä vähän sillisalaattimainen vaikutelma... Paljon helpompaa oli rakentaa koulutus lahtelaisille tapahtumanjärjestäjille aiemmin tänä keväänä, sillä heitä yhdisti paikallisuus (Lahti) ja asia (tapahtumat).

Mitä näille viestinnän ammattilaisille sitten jäi koulutuksestani mieleen?
-Yrityksen on tiedettävä mitä somelta haluaa ennen sinne menoa, suunnittelu ja tavoitteet ovat tärkeitä
-Someen olisi hyvä mennä, mutta se vaatii aktiivista ja suunnitelmallista otetta. On paljon mahdollisuuksia, kunhan löytyy resursseja.
-Tuli tarve tarkistaa omaa some-strategiaa. -Kuinka paljon on vielä opittavaa! Täysin uusia olivat Pinterest & Vimention.
-Luento toi uusia näkökulmia/ajatuksia somen mahdollisuuksiin
-Onko elämää ilman somea? -Hieno aarresaarikartta + 1 000 000 some-kanavaa
-Wikipediaan pitää laittaa lisää meitä käsitteleviä artikkeleita
-some mahdollistaa työelämän pelillistämisen ja virtualisoimisen mahdollisuudet
-TODELLA paljon mahdollisuuksia, some-kanavien valtava määrä!

Entä mistä asioista he innostuivat niin paljon, että haluavat kokeilla niitä käytännössä?
Paper.li-palvelu, Twitter, Pinterest ja LinkedIn kiinnostivat monia, hajaääniä saivat myös Trello (projektityökalu), Vimention, Doodle, Flickr, wiki, Google Analytics ja Facebook.
-Haluan käydä sivulla sosiaalinenmedia.org ja tutkia mm. erilaisia some-ohjeita
-HeiaHeia-vinkkaus työhyvinvointikoordinaattorille

-arkistoitumatonta pikaviestintää työkulttuuriin

Lopuksi kävimme läpi myös someen liittyviä pelkoja.
Osalle ei tullut mieleen mitään pelkoja, osalle tuli sitten sitäkin enmmän. Ajankäyttö ja resurssit pelottavat kaikissa koulutuksissani (eikä ihme, sillä teen aina hyvin selväksi sen, että jos ei esimerkiksi aio vastata somessa tulleisiin kysymyksiin, sinne on ihan turha lähteä). Commalaisia ei sen sijaan pelottanut yksityyden menetys tai tietoturva :). Tällä kertaa huomasin erityispiirteenä sen, että oma kelkasta tippuminen pelottaa:

• kanavien määrä ja niiden jatkuva lisääntyminen
• että osaamiseni ei pysy ajan tasalla
• miten pysyä kärryillä, kun koko ajan tulee uutta?
• ei ikinä ehdi "kyytiin"! Kun luulee tietävänsä, on taas vaikka kuinka paljon uutta!

Ja vaikka itse olisi kelkassa, niin muut eivät ole:

• Pelkään, ettei työelämä someudu mun elinaikana
• organisaation sitouttaminen
• Pelkään, etteivät meidän postaukset kiinnosta somessa

Viestinnän ammattilaiset ymmärtävät suunnittelun tärkeyden, ja siksi pelottaa myös se, että "homma
riistäytyy käsistä, eikä se tuekaan organisaation strategiaa".

Mihin tämä maailma on menossa, kun kaikki keskustelevat vain somessa ja ovat olemassa vain somessa?

Viimeinen pelko osoittautui ainakin koulutustilanteessa turhaksi, sillä saimme aikaan hyvin aktiivisen keskustelun :).

PS. Tämä postauksen otsikko "Onko some suurta huijausta?" oli myös yksi pelon aiheista.

Top10: tuoretta koulutuspalautetta (8)

Top10-bloggausten sarja jatkuu, numerossa 8 kerroin kunta@some-koulutusten palautteesta. Olen ottanut tavaksi lopettaa koulutukseni loppukeskusteluun, jonka toteutan keltaisten lappujen (post-it-lappujen) avulla. Koulutetut vastaavat kolmeen kysymykseen:
-mitä jäi mieleen?
-mitä haluat kokeilla?
-mikä pelottaa?

Koulutuksiin osallistuu tyypillisesti iso porukka ympäri organisaatiota, kun taas työpajat tehdään pienemmällä porukalla. Koulutuspalautteen avulla saadaan kaikilta koulutetuilta ideoita työpajoihin, jolloin osaamme paremmin valita aiheet, joita alamme toteuttaa.

Mutta jatketaan samalla linjalla, eli tässä tuoreita palautteita viime aikojen koulutuksista (mm. kunta@some, organisaatio@wiki&blogi, some pomoille):

Mitä jäi mieleen?

-tarvitaan koulutusta palveluiden käyttöön
-kokonaisuus, moninaisuus
-heittäytyminen/harkinta
-hyviä ja huonoja puolia
-hyvä koulutus
-tarvitaan yhteinen tavoite, säännöt ja luottamus (pitää päivittää strategia)
-välineitä on paljon, haasteena valita oikeat
-monta ohjelmaa
-some otettava vakavasti
-some on enemmän henkilölle kuin organisaatiolle tai ryhmille
-miten keltainen lappu irroitetaan
-tarvitaan selkeä koordinaattori
-monta käyttökanavaa erilaisiin tarpeisiin
-monella meidän tapaisella yhteisöllä on some-toimintaa
-perusidea wikistä ja blogista
-hyödyllinen nykyaikainen tiedonvälitys
-blogien erilaiset mahdollisuudet (aiheet)
-wikien mahdollisuus esim sähköpostin korvaajana, postilaatikot tuppaavat täyttyä meidänkin organisaatiossa
-väline, jotta saataisiin siirrettyä sähköpostista asioita wikiin
-wikiin & blogiin kirjoittamisen vapaaehtoisuus ja avoimuus/luottamus
-tosi iso maailma
-miten aika riittää liikkumiseen sosiaalisissa medioissa?
-somessa monia erilaisia viestinnän mielenkiintoisia kanavia
-mahdollisuus avoimeen tiedon jakamiseen ja mielipiteiden vaihtoon
-wikit ovat minulle uusi asia ja ne jäivät mieleen. samoin sähköpostin vähentämismahdollisuus ja Hämeenlinnan hyvä esimerkki
-monet mahdollisuudet tiedottamisessa (kaupungin näkökulmasta)
-some-kenttä on aika vieras minulle, eikä valitettavasti innosta hirveästi
-kaikkea asiaa tulvii paljon ja nopeasti
-työllistävä
-somen mahdollisuus helpottaa työtä
-vuorovaikutus
-miksi, miten?
-vaatii sitoutumista
-joustava viestintätapa
-some on tätä päivää ja tulevaa, tulee lisääntymään ja yleistymään
-some on hyvin laaja systeemi erilaisia tapoja hoitaa asioita ja keskusteluja ym
-sisältöä ja palveluja paljon.
-kuinka haetaan tietoa, suodatetaan olennaisin ja kuinka tunnistaudutaan
-yllättävän paljon mahdollisuuksia, lähes kaikki uutta
-paljon mahdollisuuksia verkostoitumiseen, tiedottamiseen, oppimiseen
-palveluiden suuri määrä, yhdistyminen (mash-upit)
-työkaluja paljon
-valtavasti vaihtoehtoja/mahdollisuuksia
-some on laaja, pitäisi osata löytää omaan työhön sopivat välineet
-asioiden jakaminen somessa hyödyttää kaikkia
-miten tietää mitä meidän organisaatiossa käytetään/kannattaa käyttää?
-Suomi24-sivuston seuraus
-miten oppii käyttämään somen työkaluja?
-monta työkalua - yhdellä ei pärjää/tavoita
-Twitter on parempi kuin Facebook!
-eri välineiden yhteiskäytön mahdollisuudet
-paljon mahdollisuuksia, pitää käydä tutustumassa eri palveluihin
-some on hyvä asia, kun sitä osaa hyödyntää ja löytää oikeat kanavat
-apuväline verkostoitumiseen
-mahdollisuuksia on paljon, liikaa?
-liikaa vaihtoehtoja, joutuu sulattelemaan asioita
-vaihtoehtojen runsaus
-valikoimaa on valtavasti
-uusia tapoja hyödyntää somea
-työssä laatukäsikirjaa ja perehdytyskansiota voisi päivittää somen avulla

Mitä haluaa kokeilla?

-bloggausta
-talon sisäinen some?
-wiki esim ICT:n henkilöille
-somen käyttö työaikana työkoneilla tehtävä mahdolliseksi, esim. YouTube-flashplayer pitää voida päivittää
-uusien medioiden kokeiluun enemmän porukkaa – sisältörikkaus!
-en halua kokeilla mitään ennen selkeää some-strategiaa
-kehitystyötä, ajatuksienvaihtoa, välineitä
-YouTuben lisäkäyttöä
-tiedon jakamista
-kaikkea...
-pikaviestintää taloon! (vrt. puhelin ja sähköposti)
-oma some: jokainen halukas voi perustaa omia työprofiileja, mutta sitä ennen pelisäännöt intraan – esim. kouluttajan blogi
-opiskelijapalautetta
-yhteisesti tehtyä blogia
-kiva olisi blogata, mutta mistä aika?
-wikiä ja mahd. blogia omasta harrastuksesta
-wikiä työssä
-kaupungin joryn blogi
-valtuutettujen yht. blogi, esim. valmisteltavista asioista (kuntalaiset mukaan)
-wiki-alusta on kokeilemisen arvoinen, esim. jonkin suunnitelman työstämiseen
-ryhmätyöskentely yhteisen asiakirjan laadinnassa / wiki
-kommentointia blogiin
-wikin perustamista (termipankki)
-en tiedä, niin paljon kokeiltavaa
-kaikkia somen mahdollisuuksia
-yhteisten asioiden työstämistä
-ryhmäblogia
-voisin kokeilla bloggausta jos olisi aikaa ja keksisi kirjoitettavaa
-voisin kokeilla kirjoittaa blogia joskus tai tehdä kuvablogia
-esim. viestintäohjeet voisi tehdä seuraavaksi wikiin
-kaikkea voi kokeilla paitsi kansantanssia ja ...
-bloggausta
-ryhmäblogin perustamista (aihe: kaupungin ympäristöohjelma) ja wikiä strategioiden, -suunnitelmien ym laatimisessa
-ohjeiden tai oppaan julkaisua wikin kautta
-aluksi vain lukea
-Twitter
-Diigo
-Ammattiwiki
-Flickr
-LinkedIn
-Prezi
-Paper.li
-Suljettu FB-ryhmä
-Delicious
-Facebook
-Wiki
-Wikipedia-artikkeli meidän organisaatiosta pitäisi luoda
-Intrawiki
-blogi
-rss-syötteet
-pitäisi hahmottaa tavoite ensin
-tiedotus/ilmoittaminen meidän asioista
-ryhmätyöskentely wikissä?
-asiakaspalvelu
-tiedotus
-ammattilaisten yhteinen blogi, opiskelijat verkottumaan
-sisäisen viestinnän välineenä aluksi
-tapoja levittää tietoa talon sisällä
-wiki oman viiteryhmän käyttöön
-perehdytys/laatukansio sähköiseen muotoon!
-suuria massoja tavoittavia, jotain mielenkiintoista
-voisi yrittää löytää oman alan kollegoita ja sitä kautta opetusmateriaalia

Mikä pelottaa?

-pitääkö ihmisen elää vain tietokoneen kautta? Eikö muualla ole enää elämää?
-ajanpuute
-työmäärä
-riittääkö resurssit ylläpitoon
-resurssipula aika/henkilöstö
-sitoutumisen puute
-se vie koko käden...
-tiedon tuottaminen
-liika avautuminen ja tietojen väärinkäyttö
-ihmisten osallistuminen, kommenttien saaminen on todella haastavaa
-blogikirjoittamisessa pelottaa hiukan omien ajatusten saama vastaanotto, toisaalta omalla nimellä kirjoittaminen
-riittääkö aika
-onko innokkaita
-onko jatkuvuutta
-löytyykö fokus
-kärryiltä tippuminen
-ei pelota
-ihmisten ennakkoasenteiden poistaminen uutta kohtaan
-julkisuus pelottaa
-ei mikään
-uuden toimintakulttuurin hyväksyminen
-yksityisyyden suojan menetys
-tietoturva
-miten aika riittää?
-käynnistäminen
-tavoitteellisuuden hämärtyminen ja järkevä kontrolli
-tietosuoja
-työ- ja vapaa-aika, miten erottuu?
-tekijänoikeudet, palveluiden käyttöehdot, tietojen säilyminen, häviäminen
-aika ei riitä alkuinnostuksen jälkeen
-kuka neuvoo? Mistä apua?
-käyttö
-ajankäyttö/hyötysuhde talossa, jossa ei lueta edes intranettiä, eikä kaikki sähköpostiaan
-ilman kunnon strategiaa ja tavoitteita
-tekniset ongelmat
-ei tiedä mikä vaikuttaa/näkyy missäkin ja mitä voi poistaa/muokata
-millä ajalla - "sitoutuminen" organisaation jäsenenä päivitykseen/kehittämiseen
-miten säilyttää oman rauhallisen identiteettinsä?
-somen valta/hallinta
-että some syrjäyttää fyysisen ja psyykkisen live-kontaktin
-riittääkö aika ja pysyvätkö jalat maassa
-tietosuoja
-ei osata hyödyntää oikein
-termistön paljous
-tietosuoja/yksityisyys
-miten pysyy ajan tasalla somessa, paikkoja on paljon
-miten löytää oikeat/hyvät kanavat
-tietoturvan vastuuttomuus
-varon oman nimen laittamista sinne tänne nettiä
-aika menee hukkaan
-sitoutuminen
-resurssien riittävyys
-selvän tavoitteen puuttuminen
-työmäärä, päivittäminen
-että oikea elämä katoaa, jos on vain virtuaalielämä (hanki itsellesi elämä)
-mitä jos töppää – saako peruttua ja mitä?
-syötetty tieto on ikuista
-mikään ei pelota, ajankäyttö askarruttaa, valtava tajunnanvirta
-meidän passiivisuus

Linnanjuhlien aikaan Twitter suorastaan villiintyi ja koulutuksissa mielenkiinto Twitteriä kohtaan on suuri, joten toivotaan, että isot massat vielä löytävät palvelun :).

Kunta @ some -koulutuspalautetta

Taannoin kerroin siitä, miten autan organisaatioita päivässä someen työpajassa. Yleensä suosittelen asiakkaitani tilaamaan ennen työpajaa koulutuksen aiheesta, otsikolla "Organisaatio @ some", missä organisaatio on esimerkiksi yritys, kunta, seurakunta, järjestö jne. Allaolevasta kalvosetistä pääset tutustumaan pakettiin paremmin.

Organisaatio@some by Piilotettu aarre

View more presentations from Johanna Janhonen

Olen pitänyt tämän koulutuksen jo aika monessa kunnassa, ja koska kunnat ovat siitä mukavia asiakkaita, ettei niillä ole kovasti liikesalaisuuksia, jaan teille nyt neljän kunnan palautetta, eli vastauksia kysymyksiin:

Mitä jäi mieleen?

-hyvä kokonaiskuva somesta: pitkä lista some-mahdollisuuksia ja erilaiset käyttötarkoitukset
-pitää laatia strategia ja sen perusteella ohjeet
-sekavaa, pitää miettiä miksi lähdetään mukaan
-mielenkiinto heräsi, tietoa täytyy saada vielä lisää
-pitää yhdessä miettiä tältä pohjalta mitä tahdotaan ja tehdään
-vaikka mahdollisuuksia ja kanavia on valtavasti, some ei tavoita kaikkia ryhmiä
-uudet vieraammat palvelut, uusi näkökulma kaupunkiin
-mennään kaupunkina suunnitelmallisesti Facebookiin, ei sokkona!
-vaatii suunnitelman ja viestintävastaavan
-tietomaailma on muuttunut, miten otetaan se eri tavalla haltuun (tiedonhankinta, viestintä, markkinointi)
-runsaudenpaljous, paljon esimerkkejä, ajan kanssa täytyy miettiä mikä hyödyttää juuri meitä
-hyvä suunnittelu, ohjeet ja resurssointi on kaiken A&O
-some on yksi informaatiokanava
-hirvittävästi mahdollisuuksia, mikä on järkevää/tarpeellista?
-työläs juttu, kun on pieni henkilökunta ei kellään ole aikaa päivittää ja korjata virheitä
-somen laaja sisältö, jota en osannut kuvitella
-vie paljon aikaa
-kaupungin virallinen sivusto on ja pysyy
-Facebookin erilaiset profiilit, sivut ja ryhmät & käyttäytymissäännöt
-some on mullistamassa viestinnän kenttää
-pitäisi olla aikaa tutustua eri some-kanaviin
-kaupungilla olisi mahdollisuus valjastaa some-kenttää hienosti markkinoinnin ja viestinnän käyttöön

Mitä haluaisit kokeilla?

-wikin käyttö esim. sisäisten julkisten ohjeiden tuottamisessa
-Facebookia
-wikin käyttö intrassa, löytyisikö useita päivittäjiä?
-kaikkea voisin kokeilla yksityishenkilönä, töissä pitää harkita mitä hyödynnetään
-sähköpostin korvaaminen some-työkaluilla
-somen käyttäminen tiedottamiseen ja palautteen keräämiseen
-Twitteriä, Facebookista ja blogeista onkin jo kokemusta
-some tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa (esim. ideointi, kurssitoiveet kansalaisopistoon)
-Twitter, wiki, Facebook, ryhmätyökalut
-vuorovaikutteisuuden lisääminen asioiden valmisteluvaiheessa, saada kuntalaisten ääni kuuluviin
-blogi, esim. johtoryhmälle tai hakuverkolle
-en halua kokeilla mitään, en halua nimeni esiintyvän ainakaan naamakirjassa
-yksinkertaisia asioita
-muutamaan sivuun aion tutustua
-karttapalvelut
-interaktiivisuus asiakkaiden kanssa
-aluesivut eri kaupunginosille voisi tehdä wikillä, nyt menee paljon rahaa niihin
-aluelehdet paper.li-palvelulla
-videokokoukset aluetoimikunnilla
-Twitter kaupungin käyttöön
-HeiaHeia, LinkedIn
-HeiaHeia voisi olla hauska henkilöstön kannustin liikuntaharrastuksessa, sitä voisi kokeilla!
-reititys ja mobiilipuhelinpalvelut
-ryhmätyöskentely wikissä, lausunnot aluetoimikunnissa
-monia mahdollisuuksia, jotka voidaan kätevästi yhdistää kokonaisuudeksi -> kaupungista voidaan tehdä entistä tykätympi!
-paljon mahdollisuuksia kuntalaisten osallistamisessa
-somen rooli osallistumiseen rohkaisemisessa, esim. kannustus kulttuurin harrastamiseen
-sisäinen tiedotus yksikkötasolla

Mikä pelottaa?

-miten henkilökunta ottaa tämän vastaan (muutosvastarinta)
-kokonaisuuden hallinta
-viestinnän laatu
-ei mikään!
-kanavien ajantasalla pitäminen
-jääkö vain yhden ihmisen harteille?
-miten taataan jatkuvuus?
-vaihtoehtoja on paljon, miten valita sopiva?
-ajankäyttö, työajan ja resurssien riittävyys
-viestinnän vaatima aika - mitä jätetään pois?
-miten saadaan selkeät pelisäännöt, kuka vastaa?
-ohjeistuksen onnistuminen ja henkilöstön sitoutuminen
-hallitsematon palvelujen käyttäminen, jos ylläpitäjä tai käyttäjät eivät hallitse pelisääntöjä
-moderointi
-hallitsemattomuus ja kiusanteko
-liiallinen informaatiotulva
-pelottaa ettei asiaa resurssoida/vastuuteta kunnan puolesta ja homma tyssää alkuunsa
-ei pelota, mutta olen varovainen
-negatiivisten palautteiden korostuminen
-yksityisyys
-virkatyö ja viihde menevät sekaisin
-väärää tietoa vaikea poistaa
-luotettavuus, ohjeitten puutteet ja ajan riittävyys
-odotan ohjeistusta, vaikea hahmottaa mitä voisin kokeilla, koska asia/aihe on minulle vielä uutta
-sääntöjen noudattaminen
-ajanpuute pelottaa: ei työpäivän aikana seurata ja vastata - onko otettava aikaa vapaa-ajasta!
-sinisilmäisyys, tietojen luotettavuus ja kaappausmahdollisuus
-sekoaako koko pakka? Mikä virallista, mikä kevyempää? Pysyykö ylläpitäjillä homma hanskassa?
-Innostusta riittää, riittääkö motivaatiota/osaamista?
-Kaupungin yhteinen kieli somessa
-Se, että kaikilla ei ole tahtotilaa lähteä hyödyntämään somea ja innokkaatkin lannistetaan vastarinnalla
-kaikki tieto, mikä itsestä on saatavilla verkossa - kun on sen kuvan sinne laittanut, sitä ei saa pois

Mitä muuta mielessä:

-Koulutuksen lähestymistapa on hyvä: lähdetään somen mahdollisuuksista liikkeelle, kerrotaan vaatimukset eikä pelkästään pelotella. Aiemmin törmännyt enemmän varoitteluun, kun tietoa ei ole.
-Mietityttää, miten ottaa kunnassa haltuun some, mihin toimintoihin se on hyödyllinen/tarpeellinen ja mihin sitä ei tarvita?
-Mietityttää, aktivoituisivatko yrittäjät keskustelemaan tai välittämään esim. täydennyskoulutustarpeita jonkun somekanavan kautta
-Parempi jättää hommat asiantuntijoille, väärinkäytökset pelottavat
-Yksityishenkilönä en halua edelleenkään olla somessa mukana - miten saan virkamiesminäni innostumaan?
-Netissä paljon mahdollisuuksia, miten ehtisi perehtyä niihin, saada eri jutut toimimaan itsellä ja omalla työpaikalla, mietityttää miten sosiaalityö voisi olla esillä ja miten (tuleva) työrooli onnistuu somessa, josta mitään ei saa pois
-Muutoksien nopeus mietityttää, tulee uusia juttuja niin nopeasti, miten pysyä perässä?