Yhteisömanagerit järjestävät itselleen tapahtuman ja sisältöä siihen

Olen toiminut yhteisömanagerina vuodesta 2002 asti, ensin harrastusympyröissä, sitten sisäisenä yhteisömanagerina Nokialla, sitten yritykseni ja mielenkiintoni puitteissa. Tärkein yhteisöni tällä hetkellä on suomalaiset yhteisömanagerit, joiden kanssa järjestän CMADFI-tapahtumaa. Se on vuorossa taas maanantaina, kuudetta kertaa jo. Kylläpä aika rientää!

Jokin aika sitten etsin Twitteristä ensimmäisen twiitin, jossa on käytetty #cmadfi-häsää.

Tässä se on:

#cmad = community manager appreciation day is celebrated every 4th Monday in January since 2010 #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 2, 2012

Yhdestä twiitistä on siis kasvanut melkoinen ilmiö. Ensimmäiseen CMAD-tapahtumaamme osallistui noin 10-15 henkilöä, ihmisiä tuli ja meni, enkä enää muista tarkkaa määrää, viime vuonna Jyväskylän yliopistolle viidenteen CMADiin kokoontui jo noin 250 yhteisömanageria ja tällä hetkellä Tampereen yliopiston tapahtumaan on ilmoittautunut noin 350 henkilöä (vähän jännittää kuinka monta peruutusta viikonloppu vielä tuo). Joka tapauksessa tapahtuma on kasvanut melkoisesti ja mikäs se oli kasvaessa, kun tilat eivät tällä kertaa rajoittaneet ihmismäärää. :)

Minulla on tapahtumassa kaksi esitystä. Ensin kerron, miten tapahtuma on tällä kertaa syntynyt, ketkä kaikki ovat olleet mukana ja kuka on tehnyt mitäkin.

 

Miten CMADFI 2017 syntyi from Johanna Janhonen

Tammikuisen livetapahtuman lisäksi CMADFI-ilmiöön kuuluu siis myös:

• yhteisömanageriryhmät Facebookissa ja LinkedInissä
• #CMADFI-lounastapaamiset eri kaupungeissa
• #CMADFI-Twitter-chatit kerran kuussa (kuukauden 4. maanantai) sekä
• #CMKYSELY eli yhteisömanagerikysely

Toinen esitykseni kertookin siitä, mitä kolmannesta yhteisömanagerikyselystä on paljastunut. Yhteisömme siis tuottaa ihan konkreettisesti sisältöä tapahtumaan vastaamalla kyselyymme. :)

Cmadfi 2017 yhteisömanageritutkimus 2016 from Johanna Janhonen

Kyselyn innoittamana Mari kirjoitti Grapevinen blogissa yhteisömanagerin tehtävistä:

Mikä on hyvän yhteisömanagerin tärkein ominaisuus? https://t.co/emW9e4hniS #CMADfi #somefi #yhteisömanageri

— Grapevine (@grapevine_fi) January 18, 2017

Visma Solutionsin community manager Teemu Luukkonen kommentoi sekä Marin bloggausta että CMADFI-sisältöjä miettimällä sitä, sotkemmeko me Suomessa liian herkästi keskenään somemanagerit ja yhteisömanagerit. Sitä minä olen tässä hiljaa itsekin miettinyt: kaikki Suomen yhteisömanagerit eivät itse asiassa ole yhteisömanagereita vaan somemanagereita tai sisältömanagereita (kuten Miia Kosonen heitä kutsuu). Yllä olevassa esityksessäni lainasinkin Teemun esittämiä pointteja.

Aihe on vähän herkkä, sillä vaikka CMAD on tarkoitettu yhteisömanagereiden, CM:ien arvostamiseen, en ole koskaan halunnut sulkea asiasta kiinnostuneita tapahtuman ulkopuolelle.

Tässä vielä Miian tekemä vertailu:

Tämä kestoaihe puhuttaa #cmadfi:ssa tänäkin vuonna :) Somekanavien ja -sisältöjen managerointi on tosiaan eri asia kuin #yhteisö. @luuktee pic.twitter.com/SgE0prk4Ra

— Miia Kosonen (@MiiaKosonen) January 20, 2017

Pikaiselle googlaukselle selviää, että osumia

• yhteisömanagerille tulee 62 000 
• somemanagerille  2250 ja
• sisältömanagerille vain 43 (!)

Pitäisi kai olla otettu siitä, että niin moni someammattilainen (526 tulosta) tai someasiantuntija (4700 tulosta) nimeää itsensä juuri yhteisömanageriksi. Ehkä se on osittain juuri CMADFI-tapahtuman ansiota?

Katsotaanpa.

Ainakin hakupiikkejä näkyy samoissa ajankohdissa.

Englanninkielisillä termeillä community manager voittaa kiinnostuksessa social media managerin:

ja siinä missä "community manager" sai 18 miljoonaa Google-osumaa, "social media manager" sai vain 8 miljoonaa osumaa. Tämä on tietysti luonnollista, sillä SMM on roolina tuoreempi kuin CM.

Suomenkielisestä Wikipediasta ei löydy Yhteisömanageri-sivua, englanninkieliseen Wikipediaan sellainen on tehty jo vuonna 2008 (artikkeli sosiaalisen median managerista löytyy muuten vain saksankielisestä Wikipediasta). Nimimerkin Dusty98 kirjoittamassa ensimmäisessä versiossa kerrottiin näin:

"Online community managers are a growing and developing profession, working to build, grow and manage social networks, social media sites and online communities. Working to many of the tenets of community building offline, the role of the Community Manager is to:

• represent the community members and be their advocates and an advocate for the community as a whole 
• promote new content in the community and the aims, purpose or goal of the site 
• manage and moderate the content and comments, organising conversations and moderating comments and members who contravene the house rules 
• work with the community members to help solve problems and make decisions as may fit the aim or objective of the community 

This is a new but fast growing profession, especially given the growth of branded online communities, online research communities, corporate blogs and other social media marketing and research activities. There is some debate about the term 'manager', with some arguing that a community is not able to be (and shouldn't be) managed. For more detail and to meet other community managers follow one of the external links below."

Vuonna 2008 netti ja some oli hyvin erilainen paikka kuin nykyään, ihmiset viihtyivät erilaisilla foorumeilla ja lukivat myös varmasti paljon enemmän blogeja kuin nykyään. Somen myötä on entistä helpompi tapa ryhtyä sisällöntuottajaksi ja kaikilla on mahdollisuus kerätä oma "yhteisönsä", ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet kyseisen ihmisen kuulumisista.

Uusimmassa Wikipedia-artikkelin versiossa noita tehtäviä ei enää noin tarkasti eritellä, todetaan vain, että:

"Early online community managers worked in computer games industry with the advent of MMORPG (Massively Multiplayer Online Role-playing Games) in 1995. Roles have expanded to include a wide variety of responsibilities and skill-sets including social media management, marketing, PR, and customer support. Game community management often includes supporting open communications between the developer and player community."

CMADFI-tapahtuman tavoite on ollut nostaa tietoisuutta yhteisömanagerin roolista ja ehkä meidän olisi jo aika määritellä rooli Wikipediaankin. Kunhan ensin päätetään, onko "yhteisömanageri" jo tarpeeksi vakiintunut käännös nimikkeelle. :)

Oletko sinä törmännyt suomenkielisiin julkaisuihin (=tutkimuksiin, lehtijuttuihin tai kirjoihin), joissa on määritelty yhteisömanagerin, sisältömanagerin tai somemanagerin roolia ja työnkuvaa? Mitkä asiat sinusta erottavat yhteisömanagerin ja some(sisältö)managerin toisistaan?

3 vuotta Wikimedia Suomen hallituksessa, mitä jäi käteen?

Wikimedia Suomi ry piti juuri syyskokouksen, jossa valitsimme uuden hallituksen. Jäädessäni itse pois hallitustyöstä halusin muistella sitä, mitä kolmeen viime vuoteen on mahtunut.

Tutustuin Wikimedia-liikkeeseen vuonna 2010 vieraillessani Puolassa Wikimania-konferenssissa. Nähtyäni Wikipedian perustaja Jimmy Walesin ja satoja wikipedistejä sain jonkinlaisen herätyksen itsekin. Tutustuin Puolassa Teemu Leinoseen, joka toimii Wikimedia-säätiön neuvonantajana. Vuonna 2013 haastattelin häntä Wikit Suomessa -selvitykseen ja hän kertoi siitä, että Wikimedia Suomen toiminta oli aktivoitunut ja että minunkin kannattaisi siihen tutustua. Koska halusin perehtyä Wikipedian ja Wikimedian toimintaan entistä paremmin, sekä omasta mielenkiinnostani että siksi, että saisin Wikipedia-koulutuksiini syvällisempää sisältöä, liityin yhdistykseen samana vuonna. Ensimmäisessä syyskokouksessa kolme vuotta sitten kerroin halukkuudestani liittyä hallitukseen ja tulin myös valitukseksi.

Ensimmäinen vuosi hallituksessa meni Wikimedia-maailmaan tutustumiseen. Huhtikuussa 2014 osallistuin Berliinissä Wikimedia-konferenssiin, johon osallistui eri maiden chaptereita. Osa chaptereista toimii vapaaehtoisvoimin, kuten Suomenkin yhditys tällä hetkellä, osassa taas on palkattua henkilökuntaa. Berliini on vakiintunut Wikimedia-konferenssin pitopaikaksi siksi, että siellä on kaikista suurin chapter (poislukien tietysti Yhdysvalloissa toimiva säätiö). Kirjoitin Wikimedian organisaatiosta Wikimedia Suomen blogiin sekä Suur-Jyväskylän Lehteen. Elokuussa osallistuin Wikimaniaan Lontoossa. Ennen Wikimaniaa osallistuin myös Wikipedia-kouluttajien koulutukseen, joka on auttanut minua myös muiden koulutusteni suunnittelussa. Wikimaniasta jäi käteeni myös kasa haastatteluja YouTube-kanavalleni.

Toisena hallitusvuotenani minusta tuli hallituksen sihteeri. Hallituksen kokouksien määrä lähes tuplaantui toisena vuonna, eli siinä missä vuonna 2014 pidimme 10 kokousta, vuonna 2015 niitä oli jo 18. Sihteerinä minulla meni paljon aikaa kokousten valmisteluihin ja pöytäkirjojen kirjoittamiseen, minkä lisäksi aloin syksyllä 2015 kirjoittaa noin kerran kuukaudessa uutiskirjettä. Helmikuussa 2015 perustin Facebookiin Wikipedian ystävät -ryhmän, jonka "tarkoitus on vaihtaa Wikipediaan liittyviä vinkkejä, uutisia ja kuulumisia." Ryhmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille, eli se ei ole varsinaisesti Wikimedia Suomen ryhmä, mutta olemme käyttäneet sitä paljon uutistemme levittämiseen. 

Kolmantena vuonna en ison työmäärän vuoksi ollut enää halukas sihteeriksi, vaan minusta tuli yhdistyksen "tiedottaja", joka oli uusi rooli hallituksessa. Kokousten määrä ei tänäkään vuonna ole vähentynyt, kokouksia oli 19 ja osallistuin niistä suureen osaan. Tiedottajana tehtäväni oli lähinnä kirjoittaa uutiskirjeitä sekä auttaa tapahtumamarkkinoinnissa. Tapahtumia onkin riittänyt, sillä Wikimedia Suomi oli mukana lukuisissa Wikipedia-talkoissa. Itse olin Siffin Wiki-illassa keväällä ja syksyllä sekä viime kuussa Keuruun museolla.


Wikimedia-tiedotusta olen tehnyt Facebook-sivumme lisäksi omilla tileilläni käyttäen #wikipediafi ja #wikimediafi -häsiä. Olen iloinen siitä, miten blogimme käyttöaste on vuosien kuluessa lisääntynyt ja miten olemme saaneet uusia tahoja kiinnostumaan Wikipedia-tapahtumista. Wikipedia-tietoisuutta olen nostanut myös Suur-Jyväskylän Lehden kolumneissani:

• Työntekijät Wikipediassa, eli voisiko Wikipediaan päivittää omaan työhön liittyviä tietoja
• Wikipedia, tietosanakirja taskussa, eli mistä asioista Wikipediaan voi kirjoittaa ja miten artikkeleita päivitetään
• Sata naista Wikipediaan oli tänä vuonna tehty tempaus, jolla haluttiin nostaa naisiin liittyvien artikkelien määrää 

Vuosien varrella minulta on luonnollisesti kysytty lukuisia kertoja Wikipedia-koulutuksista. Aina ei ole ollut selvää, kysytäänkö asiaa minulta yrittäjänä vaiko Wikimedia Suomen hallituksen jäsenenä. Yhdistyksen jäsenet ja työntekijät (silloin kun meillä sellaisia oli) ovat välillä pitäneet ilmaisiakin koulutuksia, mutta minä linjasin roolini niin, että hallitustyöni oli kokouksiin ja tiedottamiseen liittyvää, mutta kouluttamisesta halusin palkkion, kaikkea en voi enkä halua tehdä ilmaiseksi. Asia oli hieman kuuma peruna yhdistyksessämme, mutta tänä vuonna saimme viimein päätöksen asiasta ja teimme wikiimme listan Wikipedia-kouluttajista, johon kuka tahansa voi itsensä lisätä.

Tällä viikolla kerroin hallituksen kokouksessa, etten halua enää jatkaa hallituksessa, sillä se vie liikaa aikaa, kokouksiin osallistuminen on pois perheeltäni ja tiedottamiseen kuluva aika taas pois asiakkailtani, CMADFI-tapahtumalta ja yritykseltäni.

Vuodet Wikimedia Suomessa ovat opettaneet minulle paljon paitsi Wikipediasta ja siihen liittyvistä ominaisuuksista ja projekteista ja Wikimedia-liikkeestä, mutta myös yhdistystyöstä ja vapaaehtoistyöstä yleensä. Innolla odotan jo ensi vuotta, jolloin vapaa-aikani ehkä vähän lisääntyy ja saan taas itse päättää, mihin Wikipediaan liittyviin asioihin vapaa-aikaani käytän. Ehkä minulle jää taas myös aikaa omille wikeilleni?

Muistelen suurella lämmöllä kaikkia niitä ihmisiä, joihin olen hallitusvuosien aikana tutustunut sekä siihen, mitä kaikkea olen heiltä oppinut. Toivotan myös onnea uudelle hallitukselle, pitäkää Wikimedia Suomen lippua korkealla! Yhdistyksen jäsenenä osallistun toimintaan varmaan jatkossakin jollain vähän pienemmällä panoksella.

Mikä on Suomen suurin haaste? Sano sinä!

Osallistuin eilen Sitran järjestämään työpajaan Jyväskylässä. Se liittyi pari viikkoa sitten aloitettuun #sanosinä #ratkaisu100 -ideakilpailuun, jossa etsitään ensin Suomen suurinta haastetta ja ensi syksystä alkaen ratkaisuja siihen. Ensi vuonna ratkaisuja etsitään noin kymmenessä tiimissä, joita Sitra tukee ja sparraa erilaisin tavoin ja itsenäisyyspäivän alla voittaja palkitaan. Palkintoa ei voi syyttää vaatimattomaksi: voittajatiimille annetaan miljoona euroa, jota he voivat käyttää ratkaisunsa eteenpäinviemiseen.

Tässä vaiheessa kuitenkin etsitään sitä isointa ja tärkeintä ongelmaa. Ajattelin ennen tapahtumaa sitä, että ongelma voisi olla se, miten kasvatamme vientiä ja ratkaisuksi ajattelin viime viikon Wikipedia-työpajojen innoittamana sitä, että voisimme kirjoittaa enemmän suomalaisista innovaatioista, yrityksistä, vetovoimatekijöistä ja merkkihenkilöistä englanninkieliseen Wikipediaan, joka on maailman 7. luetuin nettisivu. Miksi emme hyödyntäisi ilmaista näkyvyyttä? (Kirjoitan asiakkaideni puolesta enimmäkseen suomenkieliseen Wikipediaan, mutta olen kirjoittanut myös englanninkieliseen ja ruotsinkieliseen Wikipediaan).

Jyväskylän tapahtumalle oli annettu teemaksi resurssiviisaus ja saimme kuulla kaksi aiheeseen liittyvää alustusta, jotka pistivät ajattelemaan mm. kierrätystä, onnellisuutta ja lasten kasvattamista. Koska maanviljelijät ja heidän ahdinkonsa on viime aikoina ollut kovasti pinnalla, mietin, voisimmeko keksiä kilpailun avulla ratkaisun, jossa viljelystä tulisi tuottavaa ilman tukiakin, voisiko meillä syntyä sellainen innovaatio, joka ratkaisee samalla koko maailman ruuantuotanto-ongelmat? Mekin syömme tölkkiruokaa tänään siksi, että Napoleon järjesti 1800-luvun alussa ideakilpailun, jossa mietittiin sitä, miten armeijan ruoka saadaan säilymään pitkään.

Monien ehdotusten joukosta tiimimme valitsi lopulta haasteen, jonka Seija Kiiskilä kiteytti sanaksi VASTUUTTOMUUS: me kaikki kyllä tiedämme, millainen ekologinen ja kestävä elämäntapa on, ja mitä itse kukin voi tehdä sen eteen, että myös tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen maailma. Ongelma on se, ettemme välitä ja kanna asiasta henkilökohtaista vastuuta.

Sano sinä -kiertue jatkuu huomenna Helsingissä ja ensi maanantaina Oulussa. Oulun tilaisuuteen, jossa teemana on teknologia, voi luonnollisesti osallistua myös etänä. Ja vaikket työpajoihin pääsisikään, niin sinäkin voit vaikuttaa siihen, mikä ongelma lopulta tulee valituksi. Täältä löydät annetut ehdotukset (Jyväskylän ehdotukset ovat vihreitä palloja). Voit antaa hyville haasteille pisteitä tai ehdottaa itse uusia aiheita. Loppukeväällä 25 hengen raati kokoontuu muutamaksi päiväksi käymään haasteita läpi ja miettimään sitä, mikä niitä yhdistää. He valitsevat 3-5 haastetta, joista me saamme äänestää omat suosikkimme. Juttelin eilen kilpailun järjestäjille, että he olivat kyllä aika ovelia: nyt me eiliseen työpajaan osallistuneet 50 henkilöä "joudumme" seuraamaan kaksi vuotta, miten kilpailussa käy. Ja ehkä osa meistä jakaa tietoa myös omissa verkostoissaan. :)

Juttelin sitralaisten kanssa myös yhteisömanageroinnista, jota tällainen suuri joukkoistushanke tietysti vaatii. Päätimme, että seuraavan #cmadfi-chatin aihe on joukkoistus ja mietimme siihen joukolla kysymykset (lue: minä pääsin joukkoistamaan livenä). Tässä ne ovat:

Parin viikon päästä #cmadfi-Twitter-chatin aiheena on #joukkoistus, tuutko mukaan? #joukkoistaminen pic.twitter.com/dvyse8jioi

— CMAD Finland (@cmadfi) March 14, 2016

Koska kuukauden neljäs maanantai osuu tällä kertaa pääsiäismaanantaille, voit halutessasi myös aikatauluttaa vastauksesi etukäteen ja lukea tiistaina koosteesta, mitä muut vastasivat.

Chattiin osallistutaan näin:

• seuraa chattia Twitter-haun kautta
• muista laittaa jokaiseen twiittiisi chatin tunnus #cmadfi
• aloita twiittisi vastauksen numerolla (V1, V2, ...), jotta chattia on helpompi seurata ja kooste on helpompi tehdä
• jos aikataulutat vastauksesi, pidä huoli, että vastauksesi tulevat kysymyksen jälkeen, ei ennen sitä. Eli K2-kysymykseen (14.10) vastataan välillä 14.11-14.19.

Alla vielä cmadfi-häsän uusimmat twiitit:

#cmadfi Tweets

Sata ja yksi naista Wikipediaan 8.3.2016

Wikimedia Suomi ry, Kiasma ja Helsigin yliopiston kirjasto järjestävät ensi viikolla Wikipedia-talkoot Helsingissä. Tarkoitus on korjata vinoumaa henkilöartikkeleiden määrässä: artikkeleista vain 17% käsittelee naisia.

En itse pääse kyseisiin talkoisiin, joten ajattelin talkoilla itsekseni ja tehdä sivun yhdestä naisesta. Mutta kenestä minä sen tekisin, sen päätät sinä!

 

Eilinen @helsinginsanomat noteerasi naistenpäivän #wikipedia-talkoot. 👍 #wikipediafi #wikimediafi #naiset #tasarvo #tasapaino #naistenpäivä #helsinginsanomat

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Feb 26, 2016 at 12:19am PST

Tee ehdotuksesi alla olevan lomakkeen kautta (tai tästä linkistä). Valitsen ehdotuksista joko

1. eniten ääniä saaneen naisen tai
2. parhaat perustelut saaneen naisen tai
3. naisen, jonka itsekin haluan eniten saada Wikipediaan.

 

Käsityöläiset, muusikot ja taitelijat somessa

Kävin eilen Kiuruvedellä kouluttamassa Taiteesta tuotteeksi -hankkeen tilaisuudessa. Hankkeella on kohtuullisen laaja kohderyhmä: käsityöläiset, muusikot ja taiteilijat. Minua pyydettiin kertomaan heille siitä, miten he voisivat hyödyntää somea markkinoinnissa. Ennen minua blogeista ja bloggaamisesta kertoi Eija Rasanen, jolla on ollut jo yli 10 vuotta käsityöaiheinen blogi. Nykyään hän bloggaa myös työnsä puolesta, hän on toiminnanjohtaja Taito Ylä-Savo ry:ssä.

Tein Eijan esityksestä lennossa visuaaliset muistiinpanot Instagramiin.

#taiteestatuotteeksi alkoi sillä, että Eija Rasanen kertoi omia #käsityöblogit-kokemuksiaan sekä #toiminnanjohtaja-blogista #taitoyläsavo #bloggari #bloggaaja #somefi

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Dec 15, 2015 at 8:32am PST

Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun koulutin somea käsityöläisten, taiteiljoiden tai muusikoiden näkökulmasta, sain etsiä uusia esimerkkejä peräti kolmelta alueelta. :)
Mainostan koulutuksiani räätälöidyiksi ja nyt minulla onkin hyvä tilaisuus näyttää, mitä se räätälöinti käytännössä tarkoittaa.

Koulutusta valmistelin ensimmäistä kertaa Instagramissa, eli osan materiaaleista ja käyttämistäni esimerkeistä löydät #taiteestatuotteeksi-häsältä. Aiemmin olen käyttänyt koulutusvalmisteluissa enemmän Twitteriä, mutta koin, että Instagram toimii koulutuksen kohderyhmässä Twitteriä paremmin. Uutta oli sekin, etten hihkunut uudesta koulutusmatskustani eilen missään muualla kuin Instagramissa. Vuorokauden aikana esitys keräsi pelkän Instan voimin 70 katselua. Kuka vielä sanoo, ettei Instassa voi jakaa linkkejä? :)

Tämän #taiteestatuotteeksi-esityksen #ensiilta on tänään #kiuruvesi, mutta hätäisimmät ovat sen jo katsoneet. Pingailen tähän tilejä, jotka ovat päässeet mukaan: @mikaelasavolainen @elvarikorut @kiasmagram @yleisradio @tilastokeskus @kansallispuku_soja @anssikela @liveriga Esitys löytynee googlaamalla tai slideshare.net/jjanhone

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Dec 15, 2015 at 3:16am PST

Käypä siis tutkimassa, millaisia neuvoja annoin - ja mitä samalla paljastin omasta someilustani:

Taiteesta tuotteeksi eli käsityöläiset, muusikot ja taiteilijat somessa from Johanna Janhonen

Kuinka paljon suomalaiset kuluttavat Wikipediaa vs YouTubea?

Wikipedistinä minua kiinnostaa, kuka Wikipediaa oikein lukee. Tilastokeskus kysyi asiaa tutkiessaan suomalaisten netin käyttöä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat "viimeisen 3kk:n aikana" lukeneet Wikipediaa (tai vastaavia wikitietosanakirjoja): 

iän mukaan
91% 16-24v
90% 25-34v
86% 35-44v
75% 45-54v
58% 55-64v
31% 65-74v
14% 75-89v
72% 16-74v
66 % 16-89v

työssäolon mukaan
93% opiskelijoista
80% työssäoliojoista
29% eläkeläisistä

koulutuksen mukaan
46% perusaste
66% keskiaste
82% korkeaste

asuinpaikan mukaan:
76% pk-seutu
70% suuret kaupungit
65% kaupungit
59% maaseutu

sukupuolen mukaan:
68% miehet
64% naiset

Tilastokeskus kysyi myös YouTube/Vimeo-videoiden katselusta. Vertailin sitä, mitkä ryhmät katsovat enemmän videoita, mitkä taas lukevat Wikipediaa.

#tilastokeskus tutki netin käyttöä ja videoiden & nettitietosanakirjojen kulutusta. #youtubefi vs #wikipediafi

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Dec 2, 2015 at 10:30am PST

Videoita suosivat:

• 16-24-vuotiaat 
• opiskelijat
• perusaste

Wikejä taas suosivat:

• 45-89-vuotiaat
• työläiset ja eläkeläiset
• keskiaste ja korkeaste
• naiset 

Muilla eroa ei joko ollut, tai ne olivat hyvin pienet (1-2 prosenttiyksikköä). Videoita ovat "viimeisen 3 kk:n aikana" katseltu seuraavasti:

iän mukaan

98% 16-24v
92% 25-34v
87% 35-44v
67% 45-54v
47% 55-64v
20% 65-74v
5% 75-89v
62% 16-74v
68 % 16-89v

työssäolon mukaan
97% opiskelijoista
76% työssäoliojoista
19% eläkeläisistä

koulutuksen mukaan
49% perusaste
64% keskiaste
70% korkeaste

asuinpaikan mukaan:
72% pk-seutu
65% suuret kaupungit
61% kaupungit
54% maaseutu

sukupuolen mukaan:
68% miehet
56% naiset

Kun viestintätoimisto päivittää Wikipediaa...

Olen viestitelllyt muutaman viestintä/mainostoimiston kanssa Wikipedia-aiheisista kysymyksistä ja ajattelin jakaa ajatukseni nyt täälläkin.

1. Tein asiakkaalle sisältöä Wikipediaan. Tekstin syötti Wikipediaan kollegani, koska hän on jo vakiintunut Wikipedian kirjoittaja.

Minusta tuo on hieman kyseenalainen tapa, sillä Wikipedian käyttöehtojen mukaan tilit ovat henkilökohtaisia. Suosittelen siis kaikkia Wikipediaan sisältöjä tuottavia ihmisiä tekemään oman henkilökohtaisen tilin, siinähän se maine kasvaa, kun päivityksiä tekee. Sillä, onko yksittäisen päivityksen tehnyt uusi vai vanha tili, ei pitäisi olla mitään merkitystä, vaan sillä, onko päivitykset tehty oikein. Toki uusia päivittäjiä saatetaan tarkkailla enemmän kuin vakiintuneita, mutta ei se haittaa.

2. Olemme tehneet asiakkaan puolesta päivityksiä Wikipediaan. Ai pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin?

Kyllä, jos asiaan liittyy jonkin näköinen vastike, niin viime vuodesta lähtien on pitänyt. Vastike voi siis olla palkkaa, palkkio tai viinipullo, oleellista on olla mahdollisimman läpinäkyvä. Tapoja on kolme: voit kertoa asiasta
1. artikkelin muutoshistoriassa
2. artikkelin keskustelusivulla tai
3. omalla käyttäjäsivullasi.

3. Wikipedialla ei ole mitään tekemistä hakukoneoptimoinnin kanssa!

No ehkä ei suoraan, mutta Google kyllä käyttää Wikipediaan syötettyjä tietoja ja jos yrityksellä/tuotteella on Wikipedia-sivut, ne nousevat hakutuloksissa korkealle. Uskon myös, että ihmiset luottavat Wikipedian sisältöihin enemmän kuin yritysten nettisivuihin. Tietosanakirjan teksti on sävyltään neutraalia ja usein monen silmäparin valvomaa. Lisäksi asiaa pidetään merkittävämpänä, jos aiheesta löytyy myös Wikipedia-artikkeli. Viime vuonna Iso-Britanniassa tehtiin tutkimus, jossa ihmiset kertoivat luottavansa wikipedisteihin enemmän kui BBC:n uutistoimittajiin, mikä oli minusta hätkähdyttävä tulos.

Wikimedia Commonsin etusivulla esitellään mm. päivän kuva

4. Syötimme Wikimedia Commonsin kautta asiakasartikkeliin liittyiviä valokuvia. Saimme kuvia asiakkaalta, latasimme ne Wikimedia Commonsiin ja asiakas lähetti niitä koskevat tekijänoikeuskaavakkeet kyseiseen Wikimedian osoitteeseen kuviin viittaavine URL:eineen. Osa kuvista hyväksyttiin aluksi ok, osan kaavakkeita ei ilmeisesti käsitelty lainkaan. Tärkeimpien kuvien kaavakkeet lähetettiin pariinkin kertaan ja osa kuvistakin syötettiin kahdesti, kun viikon määräaika umpeutui. Lopulta jo hyväksytytkin kuvat lähtivät pois.​ Sähköpostiosoite ja kaavakkeet olivat tiettävästi kuitenkin oikeat, koska osa kuvista hyväksyttiin aluksi. Samoin kuvien syöttö onnistui teknisesti, koska ne tulivat Commonsiin näkyviin määräaikaisesti. Osaatko neuvoa hyvän tavan syöttää kuvia Wikipediaan, kun kuvat eivät ole omaa tuotantoa, mutta työn tilaajalla on niihin toki täydet tekijänoikeudet?

Kaikista helpointa Commonsiin on syöttää itse otettuja kuvia. OTRS-jonoa taas käsittelevät vapaaehtoiset, kun kiireiltään kerkiävät. En tiedä, miten he keskenään kommunikoivat ja miksi teille tuollainen sotku pääsi syntymään. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että Wikimedia-säätiö voisi käyttää osan keräämistään lahjoituksista tuollaisiin byrokraattisiin hommiin, jotta ne hoituisivat nopeasti virka-aikaan.

Olen itsekin kokenut OTRS-luvanpyynnin vähän kankeaksi ja siksi toimin itse niin, että kerron ensin asiakkaalle, mitä kuvien eri lisenssit käytännössä tarkoittavat. Teen sen jakamalla tämän matskun:

Creative commons lisenssit from Johanna Janhonen

Jos asiakas on edelleen sitä mieltä, että he haluavat lahjoittaa ammattikuvaajan heille ottamia ja täysillä oikeuksilla myymiään kuvia Commonsiin CC-BY-SA -lisenssillä pyydän, että he joko ilmoittavat ko. lisenssin omilla sivuillaan tai lataavat sen Flickriin, jossa on helppo merkitä kuvan lisenssi.

Toki lisenssit voi ilmoittaa vaikka Instagramissa, kuten minä tämän kuvan kohdalla tein, kun Susanna halusi sitä käyttää.

#wikidataculture päivä #isopaja oli antoisa: opittiin #wikidata'sta ja kulttuuriorganisaatioiden datan vapautuksista, tutustuttiin uusiin ihmisiin, ihasteltiin #justiina'a ja #lumikki'a #glam #twpa

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 2, 2015 at 12:11pm PDT

Ja nyt lähetän tämän bloggauksen vertausarviointiin Wikipedia-tutuilleni, niin nähdään mistä asiosta he ovat kanssani eri mieltä. Bloggausta voi kommentoida myös anonyymisti, joten jos sinulla on kysyttävää tai tunnustettavaa, käytä paikka hyväksesi.

Ps. Jos sinä teet työajallasi päivityksiä Wikipediaan, mutta tunnet itsesi epävarmaksi asiasta, ota yhteyttä, niin sovitaan vaikka muutaman tunnin sessio, jonka aikana käydään läpi yleisiä virheitä ja hyviä päivityskikkoja.

Kuka kirjoittaa teistä tietosanakirjaan eli Wikipediaan?

Kuten tiedetään, Wikipedian sisältö perustuu vapaaehtoisten tekemiin päivityksiin. Se on paitsi Wikipedian vahvuus, myös sen heikkous - ihmiset kirjoittavat sinne lähinnä aiheista, jotka heitä kiinnostavat vapaa-ajalla.

Vastikään Museoliiton Wikipedia-koulutuksessakin eräs osallistuja kertoi: olen kyllä kirjottanut Wikipediaan lempielokuvastani, muttei ole tullut mieleenikään, että voisin kertoa siellä myös työstäni. Myös alla olevan videon James kertoo tyypillisen tarinan: it-ammattilainen rentoutuu vapaa-ajallaan kirjoittamalla jalkapallosta.





Kaipaankin vapaaehtoisten kirjoittajien rinnalle lisää asiantuntijakirjoittajia (tiedottajia, tutkijoita, opettajia, oman alansa asiantuntijoita), jotka pitäisivät huolen siitä, että myös niistä "tylsistä" töihin liittyvistä aiheista kirjoitettaisiin. Ja erityisesti naisiin liittyvistä aiheista - wikipedisteistä naisia on vain noin 15%.

Wikipedia on tietosanakirja, eli sinne voi kirjoittaa vain merkittävistä aiheista. Se mikä Wikipediassa katsotaan merkittäväksi eroaa ehkä arkikielen merkittävyydestä, joten katsotaan määritelmää tarkemmin:

Merkittävyys Wikipediassa on kriteeri, jonka avulla arvioidaan artikkeliaiheiden soveltuvuutta Wikipediaan ja sitä myötä sisällyttämistä tai poistamista: Wikipedia-artikkelin tulee olla aiheeltaan merkittävä tai ”merkinnän arvoinen”. Merkittävyys ei ole sama asia kuin tunnettuus, kuuluisuus, suosio tai tärkeys, vaikka nämä asiat voivatkin vaikuttaa merkittävyyteen ollessaan huomattavan laajoja. Merkittävyydellä arvioidaan ainoastaan artikkelin aiheen soveltuvuutta tietosanakirjaan; se ei suoraan rajaa artikkelin sisältöä. 

Nyrkkisääntönä: aihe on yleensä wikimerkittävä, jos:

...aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä...

• ”Käsitelty huomattavan laajasti” tarkoittaa, että lähteet käsittelevät aihetta suoraan ja tarkasti eikä tiedon erottelemiseksi tarvita uutta tutkimusta. Aiheen ei tarvitse olla käsittelyn pääkohde, mutta sivuhuomautus ei riitä käsittelyn laajuudeksi.

• ”Luotettavissa” tarkoittaa, että lähteiltä edellytetään toimituksellista uskottavuutta, jotta ne voivat tarjota tarkistettavissa olevaa tietoa aiheen merkittävyydestä. Aihetta käsittelevien lähteiden saatavuus on hyvä testi aiheen merkittävyydelle.

• ”Lähteissä” tarkoittaa, että ulkopuoliset lähteet antavat parhaat vakuudet aiheen merkittävyydestä. Tarvittavien luotettavien lähteiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen käsittelyn laajuudesta ja lähteiden laadusta. Useamman lähteen käyttö on yleisesti toivottavaa.

• ”Aiheesta riippumattomissa” tarkoittaa, että aiheeseen sidoksissa olevien tahojen tuottama aineisto ei ole pätevä lähde merkittävyyden arvioimiselle. Tällaista aineistoa ovat muun muassa mainokset ja markkinointi, kohteen itsensä julkaisema materiaali, omaelämäkerrat, kotisivut ja lehdistötiedotteet.

Sääntöjä tavaamalla ymmärrät, etteivät kaikki aiheet todellakaan sovellu Wikipediaan. Wikipedia on tietosanakirja, eikä tietosanakirjoihin ennenkään kirjoitettu kaiken maailman nakkikioskeista, kampaamoista ja mainostoimistoista. Mutta jos työhösi liittyy merkittävä elementti (ihminen, organisaatio, tuote), haluat ehkä, että se noteerataan ainoassa suomenkielisessä tietosanakirjassa, jota yhä päivitetään. Tyydytkö silloin siihen, että satunnainen joukko wikipedistejä kirjoittaa (tai jättää kirjoittamatta) siitä vai haluaisitko, että joku näkee asian eteen vähän enemmän vaivaa?

Image: Wikipedia / Tobias Klenze / CC-BY-SA 3.0 (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons 

Aiheesta riippuen Wikipedia-päivitykset voivat olla aika satunnaisia, joku käy tänään lisäämässä linkin, joku poistaa puolen vuoden päästä kaupallisina pitämänsä väitteet ja kolmas lisää aiheeseen liittyvän kuvan joskus vuoden päästä, neljäs innostuu jostain pienestä yksityiskohdasta niin, että kirjoittaa siitä kokonaisen kappaleen verran. Pikkuhiljaa paloja siis lisätään (ja vaihdetaan). Ongelma on se, että Wikipedia-artikkelia lukeva asiakas, opiskelija tai toimittaja, yleensä uskoo, että vapaaehtoiset ovat jo saaneet aiheeseen liittyvän palapelin valmiiksi. Asiantuntijana sinä itse taas näet, että vasta reunapalat on koottu, mutta osa niistäkin on vielä kateissa. Tai että palapeli oli kyllä valmis jo 5 vuotta sitten, mutta nyt sen päällä on niin paljon pölyä, ettei kuvio enää erotu.

Nosta siis hihasi ylös ja tutki, millaisia sisältöjä teistä on kirjoitettu ja mitkä merkittävät aiheet puuttuvat vielä kokonaan. Ja jos sinua ei palapelit huvita, pyydä apua minulta.

PS. Etsin artikkeliin palapelikuvan Wikimedia Commonsista, joka on täynnä matskua, jota sinäkin voisit hyödyntää.

#wikimediacommons on yksi netin suurimpia taustavaikuttajia. Oletko käyttänyt sitä? Sen kuvia näet päivittäin paitsi #wikipedia'ssa myös Googlen hauissa. Ehkä sinäkin voisit lahjoittaa sinne sisältöjäsi? #wikipediafi #wikimedia #somefi #twpa #kuvat #videot #vapaaehtoistyö #visuaalisetmuistiinpanot #visualnotes

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 9, 2015 at 1:18am PDT

Tapahtumien avulla lisää museotietoa Wikipediaan

Eilen kerroin, että koulutin Wikipediaa Oulun seurakunnille, mutta viime viikolla koulutin sitä myös parillekymmenelle museolle osana Suomen museoliiton järjestämää kahden päivän koulutusta, jossa etsittiin uusia väyliä osallistavaan toimintaan. Some jos mikä on osallistavaa: esimerkiksi Facebookin, Twitterin ja Instagramin kautta saadaan museovieraat tekemään markkinointia ja suosittelemaan museovierailua tutuille.

Muutama tunnelmakuva koulutuksesta

Wikipedia tarjoaa kuitenkin vähän isompia ja pitkäikäisempiä vaikutusmahdollisuuksia: Google nimittäin rakastaa Wikipedia-sisältöjä ja jos joku museon fani (tai työntekijä) on kertonut vaikka museon kokoelmiin liittyvistä asioista Wikipediassa, sivu saattaa nousta luetummaksi kuin museon oma sivu. Ja siinä missä somesisällöt yleensä vanhenevat päivissä, Wikipedia-artikkeli on ja pysyy. Siksi siihen kannattaa panostaa.

Koulutuksen teemana oli kertoa museoiden työntekijöille, miksi museoiden kannattaa itse järjestää Wikipedia-tapahtumia, miten niihin valitaan aihe ja miten tapahtuma kannattaa käytännössä toteuttaa.

Wikimedistinä (=olen Wikimedia Suomen hallituksen sihteeri) halusin, että viestini tavoittaa mahdollisimman monet, ja siksi latasin esityksen *kokonaisuudessaan* SlideShareen.

Wikipedia-työpajat museoissa from Johanna Janhonen

Myös Kiasman Wikipedia-tapahtumista kertonut Sanna Hirvonen jakoi esityksensä tuoreeltaan SlideSharessa.

Kiasma & Wikipedia from Sanna Hirvonen

Loppuun vielä muutama poiminta #museotek-twiiteistä:

"Wikipedia on ainoa sanakirja, jota edelleen päivitetään" @jjanhone #museotek

— Museoliitto (@museoliitto) October 1, 2015

Voiko museo tehdä jotain sen eteen, että Wikipediasta löytyisi omaan alaamme liittyvää tietoa? #museotek

— Pedaali Ry (@PedaaliRy) October 1, 2015

#museotek @jjanhone: Wikipedisti on henkilö, jolla on 3 asiaa: älykkyys, vapaa-aikaa ja pakkomielle. Ajatus @jimmy_wales'ilta.

— Sanna Hirvonen (@sannahirvonen) October 1, 2015

Artikkelien kirjoittaminen Wikipediaan tekisi museotyötä ja kokoelmia(kin) omalla tavalla näkyväksi. #museotek #wikipediafi

— Elina Pylsy-Komppa (@epylsykomppa) October 1, 2015

This pic of #StevenHoll released by @finnishngallery has been used in 16 Wikipedias already: https://t.co/VGuB3WipZL @WikiCommons #museotek

— Sanna Hirvonen (@sannahirvonen) October 1, 2015

Innostava ja inspiroiva koulutus takana! Kiitos järjestäjille, puhujille ja mukana olleille! 😊 #museotek @museoliitto

— Elina Pylsy-Komppa (@epylsykomppa) October 1, 2015

Wikipedian päivittäminen palkkiota vastaan - ok vai ei?

Wikimedia muutti reilu vuosi sitten sääntöjään: ihmisten, jotka päivittävät esimerkiksi Wikipediaa osana työtään tai jonkinlaista palkkiota vastaan, piti tulla esiin ja kertoa avoimesti siitä, mitä ovat tekemässä, jotta yhteisö pääsee paremmin tarkkailemaan sitä, noudattavatko hekin esimerkiksi Wikipedian viittä pilaria. Vastikkeellisista päivityksistä voi kertoa yhdellä kolmesta tavasta:

1. kertoa siitä artikkelin keskustelusivulla
2. kertoa siitä artikkelin muokkaushistoriassa tai
3. kertoa siitä omalla käyttäjäsivulla.

Itse valitsin tavoista viimeisen ja aloin pitää entistä tarkempaa kirjaa siitä, mitä Wikipedia-artikkeleita olen asiakkaideni puolesta päivittänyt. Olin oikeastaan helpottunut sääntömuutoksesta, sillä se ratkaisi aiemman ongelmani - Wikipediassa kun ei saa mainostaa, joten voinko kertoa Wikipediassa tekeväni päivityksiä palkkiosta - lasketaanko sekin mainostamiseksi? No nyt siihen tuli oikein virallinen kehotus. :)

Sääntömuutosten yhteydessä epäselväksi jäi, mitä tapahtuu, jos joku jää kiinni siitä, ettei toiminnastaan ilmoita. Tänään siihen tuli selvyys, kun Iltasanomat kertoi, että englanninkielisessä Wikipediasta oli poistettu yli 200 artikkelia ja blokattu yli 300 niitä päivittänyttä tiliä, joita vapaaehtoiset olivat Wikipedia-blogin mukaan tutkineet viikkoja. Nämä tilit olivat siis päivittäneet artikkeleja salaa ja rikkoneet samalla myös Wikipedian muita sääntöjä. Suomenkielisestä Wikipediastakin poistetaan päivittäin artikkeleita, jotka eivät ole tarpeeksi merkittäviä tai joissa syyllistytään esimerkiksi tekijänoikeusrikkomuksiin. Blogissa oli myös mielenkiintoinen lause:

"No one should ever have to pay to create or maintain a Wikipedia article."

En tiedä, mitä sillä ajetaan takaa, sitäkö, että Wikipedia-yhteisö kyllä luo ilman maksuakin artikkelit aiheista, jotka ovat merkittäviä ja pitää niitä yllä vaiko sitä, että kuka tahansa voi ihan itse päivittää Wikipediaa? No, minä olen kuitenkin saanut Wikipedia-toimeksiantoja ihmisiltä, jotka toivovat artikkeleita aiheista, joita vapaaehtoisyhteisö ei ollut tehnyt tai päivityksiä artikkeleihin, joita yhteisö ei ole syystä tai toisesta päivittänyt. Asiakkaillani on ollut muutakin tekemistä, kuin alkaa opetella Wikipedian pilareita ja muokkaamista ja siksi he ovat antaneet homman minun tehtäväkseni. Tehtyäni yli 1600 muokkausta yli 350 artikkeliin tiedän (yleensä) mitä olen tekemässä ja osaan arvioida myös sen, onko jokin aihe tarpeeksi merkittävä Wikipediaan vai ei.

Olen myös opettanut organisaatioille sitä, miten he voivat itse päivittää niihin liittyviä artikkeleita. Koko päivän koulutuksessani käyn läpi Wikipedian kulttuuria ja sääntöjä ja kerron mm. yritystilien tyypillisimmistä virheistä.

Se, mikä minua tuossa uutisoinnissa hieman pelottaa on se, että ihmiset alkaavat pelätä ajojahtia päivitettyään työhönsä liittyviä artikkeleita. Pelkoon ei ole syytä, kunhan noudattaa periaatteita ja kertoo päivityksistään avoimesti yhdellä kolmesta tavasta. Minä toivon edelleen, että Wikipediaa, ainoaa yhä päivitettävää suomenkielistä tietosanakirjaa, muokattaisiin entistä enemmän myös työajalla.

Joten olkaa huoleti asiakkaani, olen pelannut Wikipedian muokkauspeliä sääntöjen mukaan, ja kertonut päivityksistäni avoimesti - jo ennen sääntömuutostakin.

Nyt hävettää: oikolukijoijta haetaan

Saamme kuulla nykyään usein mediassa, kuinka "moka on lahja", mutta harvemmin huomaan ihmisten julkisesti kertovan mokistaan (Katleena Kortesuo on piristävä poikkeus).

Sain eilen palautetta nettisivuistani, minkä johdosta korjasin sieltä juuri useita hyvin kuumottavia virheitä. Miten sisällöntuotantoa myyvä ihminen voikin kirjoittaa sanan sisällöntuotanto väärin? Argh! Kyllä nolottaa! (Onneksi kirjoitusvirheiden tekeminen Wikipediassa, johon sisältöä etupäässä teen, ei ole kovin vaarallista. Siellä liikkuu botteja, jotka korjailevat virheitä, minkä lisäksi useat "wikitontut" ovat erikoistuneet kirjoitusvirheiden korjaamiseen.)

Moka on siis lahja, mutta vain, jos siitä oppii. Mitä siis opin tästä tapauksesta?

1. Vaikka omille kirjoitusvirheilleen onkin vähän sokea, kannattaa teksti silti lukea muutamaan kertaan, ennen kuin painaa julkaise-nappulaa. 
2. Pyydä apua! Voiko tuttavasi lukea tekstisi? Voitko joukkoistaa? Piilotetun aarteen Aarrejahdissa etsitään taas kirjoitusvihreitä ja muuta parannettavaa nettisivuiltani, osallistu, vaikuta ja voita apua someesi. Voittajat (5 kpl) arvotaan marraskuussa, mutta osallistua voi jo nyt.
3. Netistä löytyy ilmainen oikolukuohjelma nimeltä Oikofix. Se ei tunnista vielä some-palveluiden nimiä (mikä ihmeen Twitter tai YouTube?), mutta muuten se toimi näppärästi. Kiitos Harri Pitkänen!
4. Hyväksy tilanne - Better done than perfect - ehkä minä voin tehdä kirjotusvirheistä itselleni samanlaisen tavaramerkin kuin Katleena rikkinäisistä sukkahousuistaan. Yhdys sanat osaan sentään yleensä kirjoittaa oikein, joten se, että kijraimet menevät joskus sekaisin lienee pienempi virhe. 

Jos sinäkin olet mokannut netissä, kurkkaa psykologi Tuija Matikan vinkit Ylen haastattelusta.

Kuka meidän yhteisen tietosanakirjan tekee?

Ainoa edelleen päivittyvä suomenkielinen yleistietosanakirja löytyy netistä: Wikipedia. Vanhat tietosanakirjat on jo ajat sitten heitetty roskiin ja kierrätykseen, mistä minä olen niitä pelastanut - askartelukäyttöön. Mutta nyt vähän harmittaa, sillä 1960-luvun tietosanakirjoista löytyy paljon sellaista asiaa, josta Wikipedia ei tiedä mitään, vaikka yleiskoneesta tai sukkanauhoista. Wikipedian omissa artikkelitoiveista taas löytyy mm. yleislääkäri, ruokahissi, toivo (tunne), mallitoimisto, tekstityyppi, raharenki tai viimeiset sanat.

Huippuaktiivisia #wikipediafi käyttäjiä (100+ muokkausta /kk) oli keväällä 2007 150, viime vuonna määrä vaihteli välillä 73-94
— Johanna Janhonen (@jjanhone) February 17, 2015

Aktiivisten käyttäjien määrä on siis vähentynyt radikaalisti ja näin on tapahtunut lähes kaikissa Wikipedioissa. Wikipedioiden joukossa suomenkielinen on itse asiassa aktiivisimmasta päästä, meidän ohitse aktiivisten käyttäjien määrässä menee ns. suurista kielistä vain esperanto, heprea ja viro!

Kun Wikipediaa päivitetään vapaa-ajan harrastuksena, se vaikuttaa vääjäämättä myös sen sisältöön. Harva jaksaa kirjoittaa työasioistaan ja siksi esimerkiksi populaarikulttuurista kirjoitetaan paljon enemmän kuin ns. tylsemmistä aiheista.

Jos asia kiinnostaa, kurkkaa vaikka mun eilinen Wikipedia-koulutusmatksu.

Wikipedia kasityomuseo työpajapäivä from Johanna Janhonen

Wikipediaan käsitöitä ja muuta naisten asiaa

Tämä vuosi on käynnistynyt paitsi CMADFI-tapahtuman loppukirillä (se on jo ensi viikolla, katso lisää www.cmad.fi) myös Wikipedian merkeissä: olen pitänyt jo kaksi Wikipedia-koulutusta ja minusta on tullut Wikimedia Suomi ry:n hallituksen sihteeri. Viime vuonna hallituksessa oli 9 jäsentä, joista naisia oli 3, minun lisäkseni +Sanna Hirvonen ja +Jessica Parland-von Essen. Tänä vuonna hallituksen koko ja naisten osuus hallituksessa pieneni: olen 8-päisen ryhmän ainoa nainen. Tässä ei oikeastaan ole mitään ihmeellistä, Wikimedia-projekteissa naisten osuus on muutenkin pieni, esimerkiksi Wikipedia-muokkaajista naisia on vain noin 15%. Ainoana naisena yritänkin nyt pitää ääntä kaikkien naisten puolesta ja houkutella lisää naisia paitsi muokkaajiksi myös yhdistyksemme toimintaan. Onneksi en ole ainoa, joka naisia miettii: Gender-gap-asia on nostettu esille myös Wikimedia-säätiön projektirahoituksessa. Jos sinulla on siis idea, jolla naisten osuutta saisi kasvatettua, tutustu asiaan ja hae itsellesi rahoitusta projektiisi.

Kun muokkaajista suurin osa on miehiä, se vaikuttaa tietysti myös Wikipedian sisältöön: miehet kirjoittavat asioista, jotka heitä kiinnostavat ja siksi monet naisten jutut voivat jäädä pienelle huomiolle, meidän pitää kirjoittaa niistä ihan itse!

Viime viikolla käynnistimme Suomen käsityön museolla pienen projektin, jonka tarkoitus on tuoda ja luoda Wikipediaan lisää asiaa käsitöistä. Startti-iltaa (jonka lyhennetty materiaali on alla) seuraa talkoopäivä. Maanantaina 16. helmikuuta muokkaamme museolla koko päivän käsityöartikkeleita. Jos asia kiinnostaa, tule sinäkin mukaan!

Wikipedia kasityomuseo karsittu from Johanna Janhonen

Museolla eräs osallistuja totesi: "Onpa kiva, että naisia vielä halutaan jonnekin! Museopiireissä kun olemme tottuneet siihen, että naisia kyllä saa paikalle, mutta milläs ne miehet museoon houkutellaan."

Viime vuoden katsotuimmat SlideShare-esitykseni, top 5

Viimeksi vähän lupailin, että luetuimpien bloggausten lisäksi voisin jakaa myös katsotuimmat SlideShare-esitykseni viime vuodelta, joten kun joululoman mittainen blogitauko on päättynyt, täältä tulee. :)

Ykkösenä komeilee Creative commons -lisenssit, jota on katsottu peräti 10 871 kertaa viime vuonna. Syy suosioon on tietysti se, että ko. esitys on upotettu creativecommons.fi-sivustolle.

Alunperin tein esityksen Wikipedia-asiakkaitani varten: kun he pyytävät minua lisäämään heidän artikkeleihinsa kuvia, minun täytyy varmistaa, tietävätkö he mitä he ovat pyytämässä, eli haluavatko he samalla lahjoittaa ko. kuvat yleiseen käyttöön. En jaksa aina selittää samaa asiaa, joten tein heille esityksen, jossa yritän kertoa asian mahdollisimman simppelisti.

Koska tein esityksen Wikipedian Creative Commons- lisenssiin liittyvän artikkelin perusteella, jaoin myös esityksen samalla avoimella lisenssillä, jota Wikipedia käyttää. Tätä tapaa minun pitäisi selväsi käyttää enemmän, sillä ihmiset ovat varmaan herkempiä upottelemaan sivuilleen matskuja, joiden lisenssi on avoin.

   

Creative commons lisenssit from Johanna Janhonen

Toiseksi nousi esitys, jossa kerroin miten sosiaalista mediaa käytetään 
tapahtuman järjestämiseen. Käytännön esimerkkinä käytin CMADFI-tapahtumaa, 
joka tulee työllistämään minua taas tässä kuussa aika tavalla.

Cmadfi some tapahtuma from Johanna Janhonen

Kolmanneksi taas nousivat itse CMADFI-tapahtuman avauskalvot, 
joita katsottiin yli 2000 kertaa. 
Komea suoritus, sillä paikallahan meitä oli vain reilut 200 henkilöä.

Cmadfi2014avaus from Johanna Janhonen

Neljänneksi katsotuin esitys liittyi Instagramiin. 
Pitkään olen miettinyt sitä, kuinka paljon koulutusmatskujani avoimesti jaan.
Viimeistään viime vuonna vahvistui se, että kyllä niitä kannattaa jakaa. 

Tyypillisin koulutukseni kestää 3 tuntia. 
En ole vielä jakanut kokonaisen koulutuksen matskuja, 
mutta olen oppinut antamaan niistä näytteitä, maistiaisia, 
joiden perusteella potentiaaliset koulutusten 
tilaajat näkevät, etten laula aina samaa virttä, 
vaan koulutukseni ovat keskenään erilaisia.

Instagram koulutus from Johanna Janhonen

Viidennellä sijalla on pieni klassikko, Organisaation somestrategian valinta, 
jonka tein Helsingin yliopiston Palmenian Comma-kurssilaisten kanssa 
tehdyn ryhmätyön perusteella.

Organisaation somestrategian valinta from Johanna Janhonen

Jos nämä esitykset kiinnostivat sinua, käy katsomassa
loputkin SlideShare-esitykseni
(mutta varaa siihen aikaa, sillä esityksiä on jo 74 kappaletta).
Ja jos sinulla on tunnarit SlideShareen, seuraa minua,
niin saat jatkossa uudet esitykseni virtaasi.

Voit tietenkin myös tilata minut pitämään teille ihan oman esityksen,
vaikkapa aiheesta SlideSharen käyttö asiantuntijan brändäyksessä
tai tuotemarkkinoinnissa :).

PS. SlideShare-esitysten upotuskoodi sotki tämän bloggauksen leiskan.
En jaksa käyttää aikaa vian etsimiseen, joten korjasin tämän vähän rumasti.

Anna palautetta nettisivuistani - voita sometunti!

Eilen ja tänään olen pistänyt uusiksi Somen avaimet: YouTube -sivua. Onneksi olen saanut lähelleni ihmisiä, jotka uskaltavat antaa kunnon palautetta ja niin sivujen mitta on kutistunut noin 50%, mitä et ehkä uskoisi, sillä sivu on vieläkin aika pitkä. ;) Tiivistämistä joudun kyllä säännöllisesti harjoittelemaan some-kolumnissani, jossa merkkimäärät ovat hyvin tiukat. Ehkä pitäisi siis asettaa itselle joku merkkimääräraja myös nettisivuille? Mikähän se voisi olla?

Viime viikon some-kolumnissa käsittelin muuten somen maksullisia ominaisuuksia, Elloa ja LinkedIn:iä, joko kävit sen lukemassa?

Mutta nyt pyydän teiltä lisää palautetta nettisivuista. Osan palautteen antajista myös palkitsen, sillä Piilotetun aarteen 4-syntymäpäivän kunniaksi arvon 9. marraskuuta 4 voittajalle 1 tunnin some-paketin.

Yritykseni synttäreitä pääsen muuten juhlimaan jo ensi viikolla, kun Jykesin kustantama Yrityksen (ja erehdyksen) kautta -kirja julkaistaan. Siinä on mukana myös minun ja Piilotetun aarteen tarina:

Loading

Mun #yritystarina on mukana #yrityksenkautta -kirjassa, julkkarit ensi viikolla :)

View on Instagram

Jos satut voittamaan Aarrejahtikisassa, voit käyttää palkinnon vaikkapa some-koulutukseen. Reilu viikko sitten kävin pitämässä ETRY:lle tällaisen yleiskatsauksen somesta:

Etrysome eli somekoulutus Etryn jäsenforumissa from Johanna Janhonen

Loppukuusta jatkamme ETRY:n jäsenten kanssa Wikipedia-koulutuksella.

Wikipediasta puheenollen kävin tänään Wikimedia Suomen blogissa haastamassa kaikki maailman Wikipediat miettimään sitä, kannattaako meidän ottaa oppia Ruotsin Wikipediasta.

Mutta nyt, hus Aarrejahtiin! :)