Miten Instagramiin luodaan yritystili

Koulutuin maanantaina Maaseutuverkostolle Instagramin organisaatiokäyttöä.

Yritystilin erot tavalliseen tiliin verrattuna:

• tili on luokiteltu (sama kuin Facebook-sivusi luokka)
• tilin ylläpitäjiin voi ottaa yhteyttä (voit antaa sähköpostiosoitteen ja/tai puhelinnumeron)
• pääsy tiliin liittyviin tilastoihin
• mahdollisuus markkinoida päivityksiäsi eli luoda Instagram-mainoksia

Koulutuksen jälkeen sain kysymyksen:

Hei Johanna ja kiitos maanantain videokoulutuksesta! Se oli tosi hyvä! Siitä innostuneena me otamme Instagramin käyttöön, mutta siihen liittyen olisikin kysymys. Ehditkö vastata? Eli kirjaduin Instaan omalla profiililla ja olen kohdassa Lisää tili. Miten pääsen valitsemaan meidän Facebook- profiilin, jolle haluaisin luoda Instagram-tilin? 


Minä olen luonut ensin tilini ja muuttanut ne vasta myöhemmin yritystileiksi (koska kyseinen ominaisuus tuli Instagramiin vasta tilien luomisen jälkeen). "Lisää tili" tarkoittaa sitä, että lisäät olemassa olevan tilin oman puhelimesi "tilivalikoimaan". Instagramin ylälaidasta on helppo liikkua eri tilien välillä.

Valmistelen maanantain #instagramfi-koulutusta. Ennakkokyselyissä mainittiin, ettei Instassa ole helppoa vaihtaa tililtä toiselle. Ei se aina ollutkaan, sillä kuvassa oleva ominaisuus tuli käyttöön vasta noin vuosi sitten. Se muutti minunkin instagrammailua merkittävästi: perustin pari tiliä lisää. #instagramkoulutus #instagramvinkki #somevinkki #piilotettuaarretestaa #somevinkki #somefi #somekoulutus #viestintä #markkinointi

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Feb 3, 2017 at 1:51am PST

Eli luo uusi tili saman sivun alalaidan rekisteröidy-kohdasta. Yritystilille ei kirjauduta "Facebook-tunnareilla" vaan uusilla Instagram-tunnareilla, jotka sinun täytyy nyt luoda.

Sitten kun olen luonut yritystilin, miten voin lisätä siihen useamman päivittäjän? 

Facebook-sivulle lisätään päivittäjiä, jotka kirjautuvat Facebookiin omilla henkilökohtaisilla tunnareillaan. Instagramin toimintatapa on vähän toinen: he kirjautuvat Instagram-tileille samaan tapaan kuin Twitterissä, eli kaikki käyttävät kirjautumiseen yhteistä tunnaria ja siihen liittyvää salasanaa. Eli kun olet luonut tilin, muuttanut sen organisaatiotiliksi (linkittämällä sen oikeaan Facebook-sivuun), niin kerro tilin salasana työkavereillesi, jotka lisäävät sen puhelimensa tilivaikoimaan Lisää tili -kohdasta.

Mahtavaa ensiapua! Kiitos paljon!

Kiitos itsellesi, hyviä kysymyksiä! :)

Yhteisömanagerit järjestävät itselleen tapahtuman ja sisältöä siihen

Olen toiminut yhteisömanagerina vuodesta 2002 asti, ensin harrastusympyröissä, sitten sisäisenä yhteisömanagerina Nokialla, sitten yritykseni ja mielenkiintoni puitteissa. Tärkein yhteisöni tällä hetkellä on suomalaiset yhteisömanagerit, joiden kanssa järjestän CMADFI-tapahtumaa. Se on vuorossa taas maanantaina, kuudetta kertaa jo. Kylläpä aika rientää!

Jokin aika sitten etsin Twitteristä ensimmäisen twiitin, jossa on käytetty #cmadfi-häsää.

Tässä se on:

#cmad = community manager appreciation day is celebrated every 4th Monday in January since 2010 #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 2, 2012

Yhdestä twiitistä on siis kasvanut melkoinen ilmiö. Ensimmäiseen CMAD-tapahtumaamme osallistui noin 10-15 henkilöä, ihmisiä tuli ja meni, enkä enää muista tarkkaa määrää, viime vuonna Jyväskylän yliopistolle viidenteen CMADiin kokoontui jo noin 250 yhteisömanageria ja tällä hetkellä Tampereen yliopiston tapahtumaan on ilmoittautunut noin 350 henkilöä (vähän jännittää kuinka monta peruutusta viikonloppu vielä tuo). Joka tapauksessa tapahtuma on kasvanut melkoisesti ja mikäs se oli kasvaessa, kun tilat eivät tällä kertaa rajoittaneet ihmismäärää. :)

Minulla on tapahtumassa kaksi esitystä. Ensin kerron, miten tapahtuma on tällä kertaa syntynyt, ketkä kaikki ovat olleet mukana ja kuka on tehnyt mitäkin.

 

Miten CMADFI 2017 syntyi from Johanna Janhonen

Tammikuisen livetapahtuman lisäksi CMADFI-ilmiöön kuuluu siis myös:

• yhteisömanageriryhmät Facebookissa ja LinkedInissä
• #CMADFI-lounastapaamiset eri kaupungeissa
• #CMADFI-Twitter-chatit kerran kuussa (kuukauden 4. maanantai) sekä
• #CMKYSELY eli yhteisömanagerikysely

Toinen esitykseni kertookin siitä, mitä kolmannesta yhteisömanagerikyselystä on paljastunut. Yhteisömme siis tuottaa ihan konkreettisesti sisältöä tapahtumaan vastaamalla kyselyymme. :)

Cmadfi 2017 yhteisömanageritutkimus 2016 from Johanna Janhonen

Kyselyn innoittamana Mari kirjoitti Grapevinen blogissa yhteisömanagerin tehtävistä:

Mikä on hyvän yhteisömanagerin tärkein ominaisuus? https://t.co/emW9e4hniS #CMADfi #somefi #yhteisömanageri

— Grapevine (@grapevine_fi) January 18, 2017

Visma Solutionsin community manager Teemu Luukkonen kommentoi sekä Marin bloggausta että CMADFI-sisältöjä miettimällä sitä, sotkemmeko me Suomessa liian herkästi keskenään somemanagerit ja yhteisömanagerit. Sitä minä olen tässä hiljaa itsekin miettinyt: kaikki Suomen yhteisömanagerit eivät itse asiassa ole yhteisömanagereita vaan somemanagereita tai sisältömanagereita (kuten Miia Kosonen heitä kutsuu). Yllä olevassa esityksessäni lainasinkin Teemun esittämiä pointteja.

Aihe on vähän herkkä, sillä vaikka CMAD on tarkoitettu yhteisömanagereiden, CM:ien arvostamiseen, en ole koskaan halunnut sulkea asiasta kiinnostuneita tapahtuman ulkopuolelle.

Tässä vielä Miian tekemä vertailu:

Tämä kestoaihe puhuttaa #cmadfi:ssa tänäkin vuonna :) Somekanavien ja -sisältöjen managerointi on tosiaan eri asia kuin #yhteisö. @luuktee pic.twitter.com/SgE0prk4Ra

— Miia Kosonen (@MiiaKosonen) January 20, 2017

Pikaiselle googlaukselle selviää, että osumia

• yhteisömanagerille tulee 62 000 
• somemanagerille  2250 ja
• sisältömanagerille vain 43 (!)

Pitäisi kai olla otettu siitä, että niin moni someammattilainen (526 tulosta) tai someasiantuntija (4700 tulosta) nimeää itsensä juuri yhteisömanageriksi. Ehkä se on osittain juuri CMADFI-tapahtuman ansiota?

Katsotaanpa.

Ainakin hakupiikkejä näkyy samoissa ajankohdissa.

Englanninkielisillä termeillä community manager voittaa kiinnostuksessa social media managerin:

ja siinä missä "community manager" sai 18 miljoonaa Google-osumaa, "social media manager" sai vain 8 miljoonaa osumaa. Tämä on tietysti luonnollista, sillä SMM on roolina tuoreempi kuin CM.

Suomenkielisestä Wikipediasta ei löydy Yhteisömanageri-sivua, englanninkieliseen Wikipediaan sellainen on tehty jo vuonna 2008 (artikkeli sosiaalisen median managerista löytyy muuten vain saksankielisestä Wikipediasta). Nimimerkin Dusty98 kirjoittamassa ensimmäisessä versiossa kerrottiin näin:

"Online community managers are a growing and developing profession, working to build, grow and manage social networks, social media sites and online communities. Working to many of the tenets of community building offline, the role of the Community Manager is to:

• represent the community members and be their advocates and an advocate for the community as a whole 
• promote new content in the community and the aims, purpose or goal of the site 
• manage and moderate the content and comments, organising conversations and moderating comments and members who contravene the house rules 
• work with the community members to help solve problems and make decisions as may fit the aim or objective of the community 

This is a new but fast growing profession, especially given the growth of branded online communities, online research communities, corporate blogs and other social media marketing and research activities. There is some debate about the term 'manager', with some arguing that a community is not able to be (and shouldn't be) managed. For more detail and to meet other community managers follow one of the external links below."

Vuonna 2008 netti ja some oli hyvin erilainen paikka kuin nykyään, ihmiset viihtyivät erilaisilla foorumeilla ja lukivat myös varmasti paljon enemmän blogeja kuin nykyään. Somen myötä on entistä helpompi tapa ryhtyä sisällöntuottajaksi ja kaikilla on mahdollisuus kerätä oma "yhteisönsä", ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet kyseisen ihmisen kuulumisista.

Uusimmassa Wikipedia-artikkelin versiossa noita tehtäviä ei enää noin tarkasti eritellä, todetaan vain, että:

"Early online community managers worked in computer games industry with the advent of MMORPG (Massively Multiplayer Online Role-playing Games) in 1995. Roles have expanded to include a wide variety of responsibilities and skill-sets including social media management, marketing, PR, and customer support. Game community management often includes supporting open communications between the developer and player community."

CMADFI-tapahtuman tavoite on ollut nostaa tietoisuutta yhteisömanagerin roolista ja ehkä meidän olisi jo aika määritellä rooli Wikipediaankin. Kunhan ensin päätetään, onko "yhteisömanageri" jo tarpeeksi vakiintunut käännös nimikkeelle. :)

Oletko sinä törmännyt suomenkielisiin julkaisuihin (=tutkimuksiin, lehtijuttuihin tai kirjoihin), joissa on määritelty yhteisömanagerin, sisältömanagerin tai somemanagerin roolia ja työnkuvaa? Mitkä asiat sinusta erottavat yhteisömanagerin ja some(sisältö)managerin toisistaan?

10 kysymystä ja vastausta somesta Maaseutuviestintäpäivässä

Näin vuoden loppuun esittelen vielä yhden hauskan konseptin, jonka tänä vuonna keksin: "10 kysymystä ja vastausta somesta". Minua pyydettiin pitämään lokakuussa noin tunnin esitys "ajankohtaisista someasioista" Maaseutuviestintäpäivässä. Paha nakki, paha nakki - mistä minä voin tietää, mikä kenenkin mielestä on ajankohtaista? No, onhan minulla tapana pyytää osallistujia täyttämään esitietolomake. Osallistujien listaamien kysymysten joukosta valitsin kymmenen yleisintä tai mielenkiintoisinta kysymystä, joihin esityksissäni sitten vastasin.

Joululahjaksi te saatte nyt kolmasosan esityksestä, eli vastauksia mm. kysymyksiin somen seuraamisesta, videoiden muokkaamisesta, häiriköiden käsittelystä (kiitos +Mari Paavoseppa WWF-kokemustesi jakamisesta) ja siitä, kuinka usein someen pitäisi postata.

10 kysymystä somesta Maaseutuviestintäpäivässä from Johanna Janhonen

Viestintäpäivässä luonnollisesti myös sometettiin. Kävin äsken katsomassa, mitä tapahtuman twiittejä Twitter pitää tärkeimpinä.

Hissipuhe on edelleen tarpeen. Asiaa viestintäiltapäivässä #uusimaaseutu #maaseutu2020 #ttsfi

— Heli Mäntylä (@MantylaHeli) October 27, 2016

@TDegerlund Miten yhdistetään ruma sana #hanke ja #viestintä? #maaseutu2020 #uusimaaseutu pic.twitter.com/l2qQEF0AOJ

— Annukka Lyra (@AnnukkaLyra) October 27, 2016

Some-mainonnalla tehoja hankkeen viestintään, vinkkaa @TDegerlund #maaseutu2020 #uusimaaseutu

— Pauliina Sievänen (@psievanen) October 27, 2016

Elyn viestinäiltapäivässä vannotaan Facebook-markkinoinnin nimiin. Lehti-ilmoittelu ei enää tavoita. #uusimaaseutu #maaseutu2020 #ttsfi

— Heli Mäntylä (@MantylaHeli) October 27, 2016

Anna-Maija Kartano-Ylen: hanketiedotusta tehdään Facebookissa https://t.co/sAEUOVUkxy #uusimaaseutu

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 27, 2016

Anna-Maija Kartano-Ylen: Facebook on yrittäjille tuttu, mutta sitä päivitetään heikosti. Ei muita someja käytössä. #uusimaaseutu

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 27, 2016

Anna-Maija Kartano-Ylen: seuraavissa koutuksissa perehdymme Facebook-mainonnan hyödyntämiseen #uusimaaseutu

— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 27, 2016

Nyt kysytään! @jjanhone vastaa ja kertoo #uusimaaseutu #maaseutu2010 pic.twitter.com/jafLpvryi3

— Pauliina Sievänen (@psievanen) October 27, 2016

Tänään olin twiittaamassa ja puhumassa #uusimaaseutu #maaseutu2020 #viestintäiltapäivä'ssä #somefi https://t.co/aIO0YT445j

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) October 27, 2016

#työntekijälähettiläs kertoo työstään, osaamisestaan ja työnantajastaan vapaaehtoisesti #uusimaaseutu https://t.co/fmBdQF2Ap7

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) October 27, 2016

Sain etukäteen 10 kysymystä, joista moni olisi ihan oman koulutuksen arvoinen. Perästä kuuluu siis! :) #uusimaaseutu https://t.co/8hUfsOsVhX

— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) October 27, 2016

Organisaation tärkein viestinviejä on asiantuntija #maaseutu2020 #uusimaaseutu #ttsfi pic.twitter.com/h1NM37h0pu

— Heli Mäntylä (@MantylaHeli) October 27, 2016

Ja tänään se on EU:n maaseuturahasto #maaseutu2020 #uusimaaseutu https://t.co/eVSQ7pcy6D

— Annukka Lyra (@AnnukkaLyra) October 27, 2016

Nyt ollaan ytimessä. Asia ja asiakas määräävät viestinnän tarpeen. @TDegerlund puhuu #uusimaaseutu'hankeviestijöille pic.twitter.com/zl7JYBiTjs

— Reetta Harmaja (@ReettaHarmaja) October 27, 2016

Miten tehdään tarinallisia haastatteluvideoita someen?

Esittelin jokin aika sitten uuden tuotteen, Somen avaimet: Tarinavideot -koulutuksen. Ilokseni se herätti heti paljon kiinnostusta ja järjestimme jo viime viikolla siitä ensimmäisen tilauskoulutuksen Satakunnan ammatikorkeakoululla Porissa. Pääkouluttajina toimivat Anne Kalliomäki, joka johdatti meidät käsikirjoittamisen maailmaan ja Toni Nummela, joka antoi meille vinkkejä mobiilikuvaamiseen ja -editoimiseen. Koulutuksessa keskityimme erityisesti haastatteluvideoihin.

Minä olen siis tämän koulutuskonseptin äiti ja koulutuksen myyjä ja markkinoija, minkä lisäksi hoidin koulutuksen tarkemman suunnittelun niin osallistujien kuin kouluttajienkin kanssa.

Päivän aluksi johdatin osallistujat aiheeseen tällä matskulla.

Somenavaimet tarinavideot -koulutus SAMK from Johanna Janhonen

Annen ja Tonin osuuksista taas tein pienen videon. (Kääk! Video videokoulutuksesta! Vähänkö paineita!)


Päivästä jäi meille kouluttajille hyvin innostunut olo ja tyytyväinen oli myös koulutuksen tilaaja, SAMKin viestintäpäällikkö Hanna Valtokivi. Hän totesi:

Koulutus poisti tekemisen esteitä ja innosti kokeilemaan. Pääsemme vihdoin omassa videotuotannossamme sanoista tekoihin.

Seuraavan kerran järjestämme Tarinavideot-koulutuksen avoimena koulutuksena CMADFI:n jälkeisenä päivänä, 24.1.2017 Tampereen Työväen Teatterilla. Valitsin koulutuspaikaksi mahdollisimman inspiroivan paikan, ei sitä kovin usein teatterille koulutukseen pääse). Koulutus toteutuu, kun osallistujia on 10 ja siitä tavoitteesta meiltä puuttuu vielä muutama henkilö. Maksimissaan koulutukseen mahtuu 20 henkilöä. Voit auttaa koulutuksen toteutumisessa kertomalla siitä tutuillesi, joiden tiedät tarvitsevan uusia ideoita videoiden käsikirjoittamiseen ja välineitä entistä nopeampaan muokkaukseen. Suunnittelen koulutuksen rakennetta ilmoittautuneiden kanssa tammikuun alussa, mutta aion ehdottaa, että ensi kerralla keskitymme CMADFI:n jälkimainingeissa tapahtumavideoihin.

Someklinikalla mietittiin sisällöntuotantoa

Maanantaina olin Äänekosken Kehityksessä pitämässä someklinikkaa. Toteutus oli minulle uutta: Äänekosken Kehitys hoiti päivän markkinoinnin ja aikataulutuksen, koko päivän sessioon mahtui 12 puolen tunnin sessiota. Minä taas keräsin ajanvaranneilta yrittäjiltä lomakkeen avulla tietoja siitä, mistä asioista he haluavat kanssani jutella ja millaisia somekanavia heillä jo on käytössä.

Kävin läpi etukäteen myös heidän nettisivunsa. Tämä auttoi minua suuresti, sillä päivän tahti oli hengästyttävä ja aloin ensi kertaa ymmärtää lääkäreitä, joiden pitää nopeasti orientoitua aina uuteen ihmiseen ja uuteen tilanteeseen. Hatunnosto! Itselleni palkitsevinta oli, kun sain ratkaistua ongelmia, joita oli mietitty pitkään tai avattua uusia näkökulmia johonkin asiaan. Ja varsin hienolta tuntui jälkikäteen saatu palaute: "Usko tai älä, mutta tänään olen saanut jo kolme uutta asiakasta mokomalla ilmoituksella." (Ilmoitus = tekstimuotoinen Facebook-päivitys, jonka ideoimme yhdessä.)

Kirjoitin Facebook-sivulleni koosteen siitä, mistä kaikesta klinikalla puhuimme.



Yleisin ongelma liittyi sisällöntuotantoon: itseä on vaikea myydä ja on myös vaikea keksiä millaista sisältöä nettisivuille tai someen pitäisi tuottaa. Eiväthän yrittäjät yleensä sisällöntuotannon ammattilaisia ole, vaan heidän vahvuutensa on ihan muualla.

Tässä muutama vinkki markkinointinsa kanssa kamppaileville yrittäjille:

• Jos sinulla on visuaalisia tuotteita, sinun on PAKKO ottaa niistä kuvia. Instagram on kuville ehkä se luontevin paikka, joten ota se äkkiä haltuusi! Kuvia tarvitset toki muissakin somepalveluissa, esimerkiksi Facebookissa kannattaa välttää pelkkään tekstiin perustuvia päivityksiä.
• Syntyykö sinulta helpommin tekstiä vai puhetta? Valitse välineesi sen mukaan, mutta älä turhaan pelkää videota. Tarinavideot-koulutuksessa opetamme miten teet käsikirjoituksia ja toteutat videoita nopeasti. YouTubessa on paljon tilaa aikuisten tekemille ammattisisällöille, mene sinne nyt, niin olet muita edellä.
• Muista, että olet somessa palvelemassa ja auttamassa ihmisiä. Et voi koko aikaa vain myydä heille. Jos pääset tunneyhteyteen asikkaiden kanssa, heihin vaikuttaminen on helpompaa.
• Oman yhteisön "perustaminen" on hyvä ajatus, mutta se ei ole ihan helppoa. Mutta ehkä sinulla on jo sanansaattajia somessa?
• Varaa aikaa somelle, ja tee itsellesi selvät säännöt. Esimerkiksi minä bloggaan kerran viikossa ja postaan Instaan kuvia kerran päivässä. Blogin ja Instan avulla saan yleensä sisältöä muihinkin somekanaviini, joten niistä ei tarvitse erikseen huolehtia, vaan postailen monta kertaa viikossa myös Facebookiin, Google+:aan, LinkedIniin, Pinterestiin, Snapchatiin ja Twitteriin. Lisäksi postaan noin kerran kuukaudessa YouTubeen, SlideShareen ja Storifyihin. Listani on toki pitkä, mutta se liittyy siihen, että olen alan ammattilainen ja minun pitää pysyä työkalujen muutosten mukana. Sinulle riittää varmasti pienempikin määrä. Osa yrittäjistä pääsee hyötymään myös Wikipedia-näkyvyydestä ja siinä minusta on apua.

No teetpä mitä teet, niin ole kuitenkin somessa oma itsesi. Yrittäjillä kun tuppaa olemaan stressiä muistakin asioista, joten yhtään ylimääräistä ei kannata hankkia.

Se, että esittää somessa jotain muuta kuin itseään, on stressaavaa, paljastui Tasmanian yliopiston Facebook-tutkimuksessa. .. .. .. #yliopisto #tutkimus #sometutkimus #facebookfi #facebooktutkimus #tasmania #henkilöbrändäys #henkilöbrändi #asiantuntijasome #somefi #sosiaalinenmedia

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Nov 22, 2016 at 2:22am PST

Somen avaimet: Tarinavideot

Nyt kun CMADFI-ilmoittautumisen alku on jo aika lähellä, on hyvä aika kertoa sen kylkeen rakentamastani uudesta koulutustapahtumasta. Minultahan on monena vuonna pyydetty, että CMADFI olisi kaksipäiväinen. Huh, ihan niinkuin päivässäkin ei olisi kova järjestäminen! No ei se ole hullu, joka pyytää ja jos yrittäjältä pyytää, niin ennen pitkää hän myös vastaa yleisön toiveisiin.

Eli maanantaina 23.1.2017 Tampereelle kokoontunee satoja yhteisömanagereja CMADFI-tapahtumaan. Ja osa heistä jää Tampereelle seuraavaksikin päiväksi, sillä 24.1.2017 järjestän siellä Somen avaimet -koulutuksen. Seminaaripäivän ja koulutuspäivän väliinkin olen järjestänyt kivaa ohjelmaa - nimittäin CMADFI-tapahtuman jatkot Tampereen Työväen Teatterilla, jossa livetwiittaamme Mielensäpahoittajan Suomi -näytelmän harjoitukset - viikko ennen ensi-iltaa!

Konseptoin jo muutama vuosi sitten Somen avaimet -koulutukset. Tähän mennessä olen pitänyt YouTubeen keskittyneitä koulutuksia ja miettinyt, mikä olisi sarjan seuraava askel. Juteltuani tänä syksynä asiakkaideni kanssa asia on valjennut minulle: nopealle videontuotannolle on iso tarve. Videoitahan ei tarvita enää vain YouTubeen, vaan melkein joka paikkaan: Facebookiin, Twitteriin, Instagramiin, Snapchatiin, Periscopeen. Ja jostain luin hiljattain, että myös LinkedIniin on tulossa livestriimaus... Teknisesti videoita on aika simppeliä tehdä, sen kun ottaa kännykän käteen ja alkaa kuvata. Mutta miten kuvata sellaisia videoita, joissa on jokin idea, tai videoita, joista muodostuu yhtenäinen sarja? Videoiden käsikirjoittaminen on taito, jota kaikilla yhteisömanagereilla ei vielä ole.

Tarinavideoihin olen kutsunut kaksi kouluttajaa, tarinallistamisesta meille kertoo Tarinakoneen +Anne Kalliomäki ja videoiden muokkaamiseen ja eri somepalveluihin tuottamiseen mm. YouTube-laskurin isä +Toni Nummela.

Selaa ensin koulutusesite:

Somen avaimet: Tarinavideot from Johanna Janhonen

ja lue sitten lisää koulutuksesta. Koulutuksen vastaanotto on ollut jo hyvin innostunutta. :)

Suomen paras museovideo!

Terveisiä Suomen kansallismuseosta! Pidin siellä eilen YouTube-koulutuksen museoille. Museot (ja kunnat & seurakunnat) ovat asiakkaina siitä hauskoja, että heillä ei ole kauheasti liikesalaisuuksia, vaan voin jakaa heille pitämiäni somekoulutuksia somessa. Toista se on yritysten kanssa: jos teen heille kilpailijakartoituksen, niin eihän siitä parane niille kilpailijoille kertoa!

Räätälöin koulutukseni kohderyhmälle ja teen siinä ison työn: esimerkiksi eilistä koulutusta varten kävin läpi kaikki suomalaisten museoiden YouTube-kanavat, jotka löysin. Mielenkiintoisimmat videot kokosin Museosome-soittolistalle (katso toki myös Kirkkosome- ja Kuntasome -soittolistat). Ja nyt haluan julistaa puolueellisen tutkimukseni voittajan.

Raahen museon viime vuonna tehty video sisältää sellaista heittäytymistä, josta minkä tahansa asiantuntijaorganisaation sopii ottaa oppia. Biisonimafian Kaitsun mielestä parhaat videot ovat yhtäaikaa hyödyllisiä ja hauskoja ja sellainen tämä video juuri on. Se esittelee Raahen museot hauskalla tavalla ja herätti minussa suuren halun vierailla Raahessa ja nähdä livenä videossa esiintyneitä asioita ja henkilöitä.

Raahen museo jakoi Instagramissa tällaisen pätkän videon tekemisestä:

Tän päivän #museosome'koulutuksessa näytin Raahen museon #youtubefi-irroittelun, joka on puolueellisten tutkimusteni mukaan #Suomenparas #museovideo. Mutta mitä ihmettä, viime vuonna tehtyä videota oli katsottu alle sata kertaa? Siksi olen promoillut tänään videota somessa, sillä siinä on video, josta jokainen #asiantuntijaorganisaatio voi hakea itselleen rohkaisua ja inspiraatiota! #asiantuntijasome #piilotettuaarrehyväksyy #somefi #suomitube #puolueellinentutkimus @Regrann from @raahenmuseo - Emme suinkaan ole unohtaneet lupaamaamme tanssivideota! Tässä vähän esimakua, olkaatten hyvät :) Valmis video ilmestyy nähtäväksi jahka kuvaukset ja editoinnit on saatettu onnellisesti loppuun. #raahenmuseo #danceoff #sukelluspuku #nuoriherra #Regrann

A video posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 12, 2016 at 11:44am PDT

ja kun jaoin eilen kyseisen pätkän, se kommentoi jakoa näin:

"Ripaus hullua heittäytymistä tekee aina hyvää ja se tuulettaa mahdollisia ennakkokäsityksiä vaikkapa museoista kuivakoina, pölyttyneinä paikkoina, joissa aika on pysähtynyt😉"

Ja tässä sitten se varsinainen video, joka teki melkoisen vaikutuksen myös sen eilen ensimmäistä kertaa nähneisiin museoammattilaisiin.



En ollut uskoa silmiäni, kun näin, että tätä videota oli katsottu alle sata kertaa, joten annan sille nyt niin paljon buustia kuin voin. :) Anna sinäkin, jos se saa sinut hymyilemään! Museoiden ei tarvitse olla pölyttyneitä paikkoja, eikä asiantuntijoiden tarvitse ottaa itseään liian vakavasti.

PS. Jaan pätkän eilisestä YouTube-koulutuksestani myöhemmin SlideShare-tililläni. Tein koulutuspäivästäni myös ensimmäisen MyDay-videon YouTubeen. On tämä rankkaa tämä kouluttaminen, kun pitää totella omia neuvojaan ja tehdä sisällöntuotannosta nopeaa!

MUOKS:

Raahen museo kertoi minulle somessa vielä seuraavaa:

Video julkaistiin alunperin Facebook-sivullamme. Näyttöjä,jakoja,kommentteja ja tykkäyksiä on kertynyt huikea määrä :). Youtube-sivumme oli tanssivideon julkaisun aikaan alkutekijöissään, siksi FB valikoitui pääasialliseksi "levityskanavaksi". Videota katsottiin kyllä tuhansia kertoja ja se levisi todella tehokkaasti Facebookissa. YouTube-kanavan perustimme vasta tuon videon suosion jälkimainingeissa.

Huh! Minä jo luulin, että ihmisissä on jotain pahasti vialla, kun he eivät tunnista hyvää videota sellaisen nähdessään :).

Ja ei tämä loppunut vielä! Kyselyistäni innostuneena Raahen museolaiset kaivoivat arkistoistaan vielä tällaisen unohtuneen making-of-videon. On ne vaan kovia. :)

Tekniikan akateemiset: Minustako työntekijälähettiläs?

Vuonna 2005 aloin brändätä
itseäni somessa tällä kuvalla

Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Nimike ei oikeastaan kerro koulutuksestani, tilastotieteilijä olisi paljon kuvaavampi nimi. Koulutustaustani vuoksi kuulun Tekniikan akateemisiin, enkä ole siitä eronnut, vaikka olenkin yrittäjä. TEK tukee nykyään myös yrittäjyyttä ja saan sen lehdistä ja koulutuksista uutta inspiraatiota uraani vieläkin. Viimeisten 7 vuoden aikana olen osallistunut melkein kaikkiin TEKin Jyväskylässä järjestämiin urailtoihin. Aiheet ovat olleet mielenkiintoisia, mutta kouluttajana on opettavaista nähdä myös miten muut esiintyvät ja kouluttavat. Yhtä oikeaa tyyliä ei ole, vaan oleellista on löytää omaan persoonaan sopiva tapa.

Tätä taustaa vasten olinkin hyvin ilahtunut, kun minua pyydettiin pitämään somekoulutusta TEKin urailtaan.

Uraillat ovat TEKin täysjäsenille tarkoitettuja tilaisuuksia, joissa käsitellään omaan työuraan, työhyvinvointiin, työnhakuun ja työelämässä jaksamiseen liittyviä teemoja.

Mietimme mikä teema olisi ajankohtainen, millainen otsikko vetäisi ihmiset paikalle. Urailloissa on puhuttu usein työnhausta, joten some työnhaussa -koulutuksen sijaan ehdotin työntekijälähettilyyttä, sillä siitä on etua ihan kaikille - hyvästä henkilöbrändäyksestä hyötyy niin työnhakija kuin yrittäjä, myyjä, rekrytoija, tutkija tai oman alan asiantuntijakin.

#tekniikanakateemiset #jäsenlehti #tek esitteli mielenkiintoisen koulutusuutuuden: Minustako #työntekijälähettiläs, miksi ja miten, #ensiilta syksyllä #Turku ja vähän myöhemmin #jyväskylä. Taidanpa mennä paikalle ;). #työntekijälähettilyys #tekniikanakateeminen #johannanmatkassa #somekoulutus #sosiaalinenmedia #asiantuntijasome #asiantuntija #

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Jun 17, 2016 at 5:49am PDT

Eilen pidin ensimmäisen työntekijälähettiläskoulutuksen Turussa. Kysyin kuulijoilta, olivatko he törmänneet työntekijälähettiläs-termiin ennen koulutustani ja kuulin, että termi oli kaikille uusi. Tämä ei yllättynyt, sillä termiä alettiin käyttää enemmän viime vuonna, mutta lähinnä konsulttipiireissä.

Tässä ote koulutuksesta.

Tekniikanakateemiset työntekijälähettiläs (ote) from Johanna Janhonen

Kävimme koulutuksessa niin vilkasta keskustelua, että someosallistuminen jäi vaisummaksi. Twiittausintoa pienensi varmaan sekin, että osallistujat tekivät itselleen muistiinpanoja siitä, kannattaisiko heidän brändätä itseään ammattilaisena vai ei:

.@jjanhone haastoi miettimään omaa somestrategiaa ja osaamisen brändäämistä @TEK_akateemiset #urailta pic.twitter.com/QY1LkZE9XL

— Annina Takala (@AnninaTakala) September 21, 2016

Seuraavaksi puhun siis tästä samasta teemasta Jyväskylässä.

Sähköpostista löytyi tutut kasvot, eka kerta kun minut kutsuttiin omaan koulutukseeni :D. Tekin #urailta siis lähenee, paikkana #turku ja #jyväskylä. #tekniikanakateemiset #työntekijälähettilyys #työntekijälähettiläs

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Sep 10, 2016 at 12:31am PDT

Siellä nähdään siis, Jyväskylän TEKkiläiset! :)

Instailua Ahvenanmaalla

Terveisiä Ahvenanmaalta! Aukko sivistyksessäni on vihdoin korjattu ja olen käynyt Ahvenanmaalla, jonka ohi olen mennyt monituiset kerrat. Syy vierailuun oli Tampereen seudun toimihenkilöt Pro ry:n koulutusmatka, jossa olin mukana kouluttajana. Laivalla perehdyimme perjantaina henkilöbrändäykseen somessa, hotelliin päästyämme vuorossa oli Instagram. Sen jälkeen meillä alkoi vapaa-aika ja sunnuntai-iltapäivään asti saimme tutustua Maarianhaminaan ja Ahvenanmaahan mm. opastetun kierroksen merkeissä.

Olimme suunnitelleet viikonlopun aikataulun niin, että kun ihmiset ovat kuulleet Instagramin perusteet, he voivat testaila sen käyttöä ja pyytää minulta apua. Monet koulutukseen osallistujat olivat ladanneet sovelluksen nimenomaan koulutusta varten, pitempään Instagramia käyttäneitä oli joukossa vain kourallinen.

Uudet #tresprokouluttaa-häsän #huippujulkaisut. #instagramkoulutus #instagramfi #somekoulutus #somefi

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Aug 28, 2016 at 5:55am PDT

Lisäksi muutama osallistuja totesi koulutuksen jälkeen käydyllä kommenttikierroksella, etteivät he keksi mitään syytä käyttää Instagramia henkilökohtaisesti. Oikein! Eihän mitään somepalvelua kannatakaan käyttää, jos käytöstä ei ole hyötyä. Mutta ennenkuin tekee päätöksen, on hyvä tietää mistä kieltäytyy ja jää paitsi.

Koulutusviikonloppu oli niin mainio, että toivon, että muutkin ottavat siitä oppia - mikä olisi parempaa, kuin viedä omat työntekijät irtautumaan toimistoarjesta, tutustumaan paremmin toisiinsa ja oppimaan samalla jotain uutta. Instagram on mainio väline työntekijälähettiläällekin, joten se, että sen harjoittelu tehdään hauskalla ja yhteisöllisellä tavalla, turvallisessa ympäristössä, innostaa varmaan osaa jatkamaan sen käyttöä matkan jälkeenkin. Lanseerasimme matkalla #tresprokouluttaa-häsän. Oli todella mielenkiintoista seurata häsälle tulevia kuvia: mitä muut ovat nähneet ja bonganneet. Häsä teki yhdessä tehdystä matkasta vielä yhteisöllisemmän, kun toisten kuvia saattoi kommentoida vaikka hotellihuoneesta. Instagramin sijaan koulutuksessa voisi perehtyä myös Twitteriin.

Tässä ote Instagram-koulutuksesta:

Instagramkoulutus åland karsittu from Johanna Janhonen

Koulutukseen toi oman mausteensa se, että bussimatkani Turun satamaan alkoi sillä, että huomasin saaneeni Instagram stories -ominaisuuden, ja sitä oli kiva testailla matkalla. Eilen Instagram-tililleni tuli myös yritystilin ominaisuudet, joten seuraavaan avoimeen Instagram-koulutukseen on luvassa paljon uutta asiaa. Opetan siellä mm. sen, miten IG-stooreja koristellaan ja miten helpoksi mainosten teko on tehty yritystilillä. Koulutus on suunnattu ensi sijassa Instagramia jo aiemmin käyttäneille, mutta voi sinne tulla kuulostelemaan sitäkin, kannattaako teidän organisaation instailla vai ei.

Tutustu koulutukseen: bit.ly/igideoita

Syyskuun #ideoitainstagramiin-koulutuksessa näytän mm. miten #instagramstories-ruutu täytetään värillä, millaisia stooreja kannattaa luoda, miten hashtageja hyödynnetään tai miten tehdään mainoksia. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa bit.ly/igideoita. #instagramkoulutus #instagramvinkki #instagramfi #instagram #sosiaalinenmedia #somefi #somekoulutus #Jyväskylä #markkinointi #viestintä #marketing #instagramtips #smallbusiness #teeleidi

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Aug 31, 2016 at 2:53am PDT

Ideoita Instagramiin -koulutus Jyväskylässä 19.9.2016

Viime viikolla kerroin, että olen järjestämässä uutta Ideoita Instagramiin -koulutusta ja kyselin, mikä kolmesta ajankohdasta teille parhaiten sopisi. Valituksi tuli maanantai 19.9.2016, kello 12.30-15.30 ja paikkana on taas Teeleidi Jyväskylän Lutakossa. Paikka on valikoitunut paitsi viehättävän ympäristön ja herkullisten tarjoilujen vuoksi myös siksi, että Teeleidi itse näyttää hyvää esimerkkiä siitä, miten Instagramia voi hyödyntää.

Tarkempi koulutuskuvaus löytyy oheisesta esitteestä. 

Ideoita Instagramiin koulutusesite from Johanna Janhonen

Ja ilmoittautua voit tästä:

Taas tarvitaan uusia ideoita Instagramiin!

Pidin toukokuussa ensimmäistä kertaa avoimen Ideoita Instagramiin -koulutuksen Jyväskylässä. Sittemmin Instagramissa on tapahtunut taas paljon.

Ensiksi logo meni uusiksi:

#piilotettuaarrehyväksyy #instagramfi #somefi @Regrann from @elyxyak - @Instagram has changed !!! 🌈 Do you like the new logo? Elyx loves it 👍 #Instagram #newinstagram #Regrann #socialmedia #sosiaalinenmedia

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on May 11, 2016 at 11:08am PDT

Jotkut ovat saaneet jo yritystilin, jota minä odotan sormet syyhyten:

@jenns_trends kertoi miksi ja miten Instagram-tilistä tehdään #yritystili. Kun sinulle näytetään tuollaista sinistä laatikkoa, tiedät, että vaihto on mahdollista. Sinulla pitää olla Facebook-sivu, johon tili linkitetään. Yritystilillä: * saa contact-nappulan, jonka avulla teihin saa yhteyden (sähköposti/puhelinnumero) * pääsee käsiksi analytiikkaan ja * saa tehtyä IG-mainoksia Instagramissa (onnistui aiemmin vain Facebookissa). #instagramfi #instagramkoulutus #ideoitainstagramiin #instagramvinkki #somefi #sosiaalinenmedia #somevinkit #businessprofile #socialmediatips #piilotettuaarrehyväksyy #instagramtips #instagramanalytics #instagramads #instagramcontact

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Jul 28, 2016 at 9:22pm PDT

Instaan tulivat myös Snapchatista matkitut stoorit, jotka häviävät vuorokaudessa.

Today, we’re introducing Instagram Stories, a new feature that lets you share all the moments of your day, not just the ones you want to keep on your profile. As you share multiple photos and videos, they appear together in a slideshow format: your story. With Instagram Stories, you don’t have to worry about overposting. Instead, you can share as much as you want throughout the day — with as much creativity as you want. You can bring your story to life in new ways with text and drawing tools. The photos and videos will disappear after 24 hours and won’t appear on your profile grid or in feed. You’ll see stories from people you follow in a bar at the top of your feed — from your best friends to your favorite popular accounts. When there’s something new to see, their profile photo will have a colorful ring around it. To view someone’s story, just tap on their profile photo. It’s easy to view stories at your own pace: tap to go back and forward or swipe to jump to another person’s story. If you want to comment on something you see, you can tap and send a private message to that person on Instagram Direct. Unlike regular posts, there are no likes or public comments. Your story follows the privacy settings of your account. If you set your account to private, your story is visible only to your followers. However, you can also easily hide your entire story from anyone you don’t want to see it, even if they follow you. When watching your own story, swipe up to check out who’s seen each photo and video. You can even choose to feature a particular part of your story by posting it on your profile. Instagram has always been a place to share the moments you want to remember. Now you can share your highlights and everything in between, too. Instagram Stories will be rolling out globally over the next few weeks on iOS and Android. To learn more, check out help.instagram.com.

A video posted by Instagram (@instagram) on Aug 2, 2016 at 7:00am PDT

On siis hyvä aika pitää koulutus uudestaan, tuorein sisällöin tottakai. Lue millainen koulutus viime kerralla oli. Tälläkin kerralla osallistujat pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia asioita heille kerron. Luvassa voisi olla vaikka kokemuksia siitä, miten Roihu-partioleiri instaili nuorten kanssa tai miten Ahvenanmaan tai Sallan matkailussa hyödynnetään Instagramia. Jos koulutus kiinnostaa, äänestä sinulle parhaiten sopivaa aikaa vaikka Twitterissä tai tätä bloggausta kommentoimalla. Lyön ajan lukkoon viikon päästä, kunhan olen ensin haistellut, mikä on suosituin ajankohta.

Kiinnostaako Ideoita Instagramiin -koulutus #jyväskylä?#somefi #instagramfi
Äänestä aikaa!https://t.co/MRsWjaTfa1

— Johanna Janhonen (@jjanhone) August 15, 2016

Kunnat somessa, Salla & Laukaa

Sallan kunnan 8-luokkalaiset toteuttivat
Sallan museoon kaksi ns. tintamareskia.

Kesäkuussa pidin tähän mennessä pohjoisimman koulutukseni, kun koulutin Sallan kunnan työntekijöitä. Salla kuuluu siihen 41 prosentin joukkoon kunnista, jotka ovat järjestäneet somekoulutusta työntekijöilleen. Sallassa oli jo ennestään hyviä kokemuksia somen käytöstä, mutta he tahtoivat oppia lisää ja kuulla mahdollisuuksista, joita eivät olleet vielä hyödyntäneet mm. museon ja kirjaston markkinoinnissa ja viestinnässä. Paikalla oli väkeä myös nuorisotyöstä ja koulujen puolelta lähinnä rehtoreita, joiden kanssa kävin mielenkiintoisia keskusteluja ensi syksynä tulevasta opetussuunnitelman uudistamisesta.

Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan Suomen kunnat käyttävät somepalveluista eniten Facebookia, YouTubea, Twitteriä, Instagramia ja blogeja ja eniten siellä tehdään tapahtumamarkkinointia (61% kunnista) ja tiedonvälitystä (50%). 66% kunnista on tehnyt someen liittyvän suunnitelman.

Käytin koulutuksessa esimerkkinä aika monta kertaa kotikuntaani Laukaata. Ensinnäkin se on hyvä esimerkki siitä, mitä pienessäkin kunnassa (19 000 asukasta) saadaan aikaan, kun kunnanjohtaja on somemyönteinen ja henkilöstöstä löytyy viestintätaitoisia ja -haluisia ihmisiä. Toisekseen teen itsekin Laukaan kunnalle tiedotusta Ekokoulu-hankkeessa. Kaikki Laukaan kunnan käyttämät someväylät on lueteltu vastikään uudistuneilla nettisivuilla.

Sallan koulutukseen tulijat kertoivat etukäteen heitä kiinnostavia aiheita ja siksi kokeilimme sekä Pinterest-taulujen tekoa että IFTTT:n käyttöä. Samalla tulin itsekin tuunanneeksi omaa Pinterest-tiliäni ja lisänneeksi uusia IFTTT-reseptejä - on kätevää, kun tieto menee kerralla useaan paikkaan, sillä eihän meillä kenelläkään liikaa aikaa ole.

Tässä ote koulutuksesta:

Sallan kunnan somekoulutus from Johanna Janhonen

Sallan viestinnnästä haluan nostaa vielä hauskan sloganin ja häsän, joka on ollut siellä käytössä jo useamman vuoden: Salla - in the middle of nowhere. Instagramista löytyy kyseisellä häsällä pian 700 kuvaa. Omaa häsää tarvitaan, sillä "Salla" on paitsi suomalainen naisen nimi, mutta myös sana, jota käytetään aika monessa muussakin kielessä. Jos tiedät, mitä se eri kielillä tarkoittaa, kerro!

Oma slogan on Kuntaliiton markkinointikyselyn mukaan 79% kunnista, mm.:

• Aitoa osaamista (Juva)
• Tiennäyttäjä jo vuodesta 1347 (Pyhtää)
• Tahdosta tekoihin (Suomussalmi)
• Toteuta unelmasi Saimaalla (Taipalsaari?)
• Moottoritie alkaa Nousiaisista (Nousiainen)
• Sipoo –Suomen halutuin (Sipoo)
• Saariston kuningaskunta (Kustavi)
• Ihan lähellä (Hämeenlinna)
• Elävä kauppapaikka (Kauhajoki)
• Utajärvi kulkee edellä (Utajärvi)
• Valtavirran varrella (Paimio)
• Hyvinkäällä on hyvä huomen (Hyvinkää)

Laukaan kunnan slogan on muuten Sydäntä ja elinvoimaa. Sitä toivotan muillekin Suomen kunnille, jotka somessa toimivat.

Opitaan toisiltamme Instagramia!

Aloitin tämän viikon työt maanantaina Ideoita Instagramiin -koulutuksella ja siihen näköjään myös päätän tämän työviikon. Siihen väliin mahtui mm. Laukaan Ekokoulun kyläilta ja -työpajapäivä, palavereja, laskustusta, tarjouksia, sisällöntuotantoa YouTubeen, Wikipediaan, Instagramiin ja omille nettisivuille ja ensi viikon somekolumnin kirjoittamista.

Olin tosi tyytyväinen siihen, millainen Instagram-koulutukseni matskusta tuli, joten jaan osan siitä teillekin. Kävin läpi mm. Suomen suosituimpia Instagram-tilejä ja kerroin, mitä niistä voi oppia. Tilit löytyvät nykyään kätevästi Brandsomen sivuilta. Jos joku suosittu brändi (tai henkilöbrändi) sieltä vielä puuttuu, niin voit käydä sen lisäämässä.

Instagramin lisäksi Brandsome mittaa muitakin somepalveluita ja esimerkiksi minä olen melkein 50 seuratuimman asiantuntijan joukossa, kun taas yritysen joukossa Piilotettu aarre mahtuu melkein 1500 seuratuimman joukkoon.

Kerroin myös tekemästäni Instagram-kyselystä, josta paljastui mielenkiintoisia eroja eri ikäisten instailijoiden väliltä. Hyvät keskustelut saimme aikaan myös repostaustavoista, hashtagien käytöstä, tavoista tehdä Instagram-tilistä tunnistettava, sopivista sisällöntuotantoaikatauluista ja hyvistä tavoista saada seuraajia.

Ideoita instagramiin koulutusmatsku ote from Johanna Janhonen

Ja vaikka matsku on vain muutaman päivän vanha, se on jo vanhanaikainen, kun Instagram meni uudistamaan logonsa. :O

Koska osallistujat kertoivat omista kokemuksistaan, olen taas itsekin monta tarinaa rikkaampi. Jos sinäkin haluat saada uusia ideoita Instagramiin, vieraile täällä jättämässä terveisiä!

Ja nyt toivotan tämän päivän #fmskuvapäivässä-haastekuvan myötä hyvää viikonloppua!

Kun #fmskuvapäivässä aihe on #peili, voisi ottaa #teinipeili-selfien - tai sitten tyytyä leikkimään #peiliefekti'llä. Eilen oltiin @ekokoululaukaa-työpajassa ja @peurunka #laukaa tarjosi näin hienot #maisemat. #piilotettuaarretestaa #squarepic-appsia taas. #somefi #instagramfi #fms_mirror #mirror #fmsphotoaday #sisältöäsomeen #ekokoulu

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on May 13, 2016 at 12:45am PDT

Uusia ideoita Instagramiin -ja koulutusmarkkinointiin

Tällä viikolla olen valmistautunut maanantain Ideoita Instagramiin -koulutukseen. Kokemus on minulle uusi, sillä kyseessä on vasta ensimmäinen yksin järjestämäni avoin koulutus, mutta jo nyt näyttää siltä, että teen näitä jatkossakin.

Vaikka koulutus onkin avoin, se on silti osallistujille räätälöity. Osallistujia kiinnostavat mm. seuraavat asiat:

• Miten Instagram otetaan tehokäyttöön markkinointimielessä?
• Millaista tarinaa Instagramissa yrityksestä voi itse organisaatio kertoa ja miten asiakkaat otetaan siihen mukaan?
• Haluaisin perehtyä Instagramin ammatilliseen käyttöön.
• Millaisia ovat hyvät strategiat Instassa? 
• Instagram-statistiikka, onko työkaluja? 
• Tarjouspyyntöjä Instagramin kautta - 3 toimivinta tapaa?
• Eroaako tilin käyttö tai aloitus jotenkin yksityisen henkilön tilistä, kun se perustetaan yritykselle?

Hyviä kysymyksiä!

Erityisesti tuo viimeinen kysymys yritys- ja henkilötilin eroista on myös hyvin ajankohtainen, sillä bongasin juuri tiedon, että Instagramiinkin on tulossa yritystilit:

Koulutuksessani vastaan siis mm. ylläoleviin kysymyksiin, mutta sen lisäksi etsin matskujani varten esimerkkejä heidän toimialoiltaan - ja etsiessäni sain itsekin uusia ideoita Instagramiin :). (Ihan paras työ tämä, kun saa itse opettaa itseäänkin aiheista, joista on kiinnostunut!)

Kävin läpi myös tekemäni Instagram-kyselyn tuloksia. Tässä muutama nosto, jonka tein tuloksista Twitteriin: 

Teinit käyttävät Instagramin kanssa enemmän appseja kuin yli 30-vuotiaat.

#instagramfi-kyselyni mukaan (N=744):
36% alle 20-vuotiaista ei käytä Instan kanssa muita appseja,
yli 30-vuotiaista yli 50% ei käytä

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 5, 2016

Vastaajat kertoivat avoimessa kysymyksessä käyttämiään appseja. Niitä on paljon!

744 #instagramfi-käyttäjää kertoi mulle mm. appseista. Löydätkö omat suosikkisi sanapilvestä? #cmadfi #somefi pic.twitter.com/RDYsgPW82f

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 4, 2016

Kollaasien teko tuntuu olevan aikuisten harrastus, sillä yli 30-vuotiaat tekevät niitä huomattavasti enemmän kuin teinit.

#instagramfi-kyselyni mukaan
yli 30-vuotiaat tekevät enemmän kollaaseja (34%) kuin alle 20-vuotiaat (22%)

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 5, 2016

Muita kuvankäsittelyappseja teinit sen sijaan käyttävät enemmän kuin varttuneemmat.

#instagramfi-kyselyni mukaan
alle 20-vuotiaista 50% käsittelee kuviaan Instan ulkopuolella,
yli 30-vuotiasta vain 33%

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 5, 2016

Teineillä Instagramin käyttö tuntuu olevan myös tavoitteellisempaa, sillä he seuraavat tarkemmin tiliensä seuraajia ja statistiikkaa kuin yli 30-vuotiaat.

#instagramfi-kyselyni mukaan
alle 20-vuotiaat seuraavat tilinsä statistiikkaa (32%) enemmän kuin yli 30-vuotiaat (20%)

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 5, 2016

Eräs alle 13-vuotias vastaaja, jolla oli enemmän seuraajia (351-400) kuin mitä hän itse seurasi (151-200) kertoi, että hänellä on käytössään: "Seuraajat+ jolla näen lopettaneet seuraajat ja tykätyimmät kuvani nopeasti." Hän seurasi paitsi kavereitaan ja julkkiksia myös yrityksiä ja hän oli käyttänyt yrityksiin liittyviä avainsanoja ja osallistunut myös Instagram-kilpailuihin. Yrityksiä tai tuotteita hän alkoi seurata, koska halusi pysyä perillä siitä, mitä yrityksessä tai tuotteen ympärillä tapahtuu ja haluaa saada inspiraatiota.

Matskuissani on myös kalvo, jossa kerrotaan, että ihmiset haluavat nähdä Instagramissa ns. behind the scenes -materiaalia. Siksi vilautin eilen koulutusmatksujani Instagramissa näin:

Rupesiko kiinnostamaan? No nyt sinulla on mahdollisuus "tilata" minut pitämään Instagram- tai jotain muuta somekoulutusta omalle paikkakunnallesi. Mainitsin aluksi, että haluaisin pitää jatkossa enemmänkin avoimia somekoulutuksia. Siksi teen nyt avoimen markkinaselvityksen: mitkä aiheet kiinnostavat eri puolilla Suomea? Kun yhdestä aiheesta löytyy tarpeeksi kiinnostuneita jollain Suomen 30 suurimmalla paikkakunnalla, ryhdyn toimenpiteisiin. :)

Suomalaiset itseään brändäämässä

Pari viikkoa sitten tein visuaaliset muistiinpanot Talouselämästä lukemastani jutusta, jossa saksalainen konsultti Antonella Mei-Pochtler neuvoi etenkin suomalaisia naisia pitämään enemmän ääntä itsestään.

Osallistuin kuvalla Instagramin #fmsphotoaday-haasteeseen, kun päivän teemana oli "cool". Kyseinen haaste pistää mielikuvitukseni välillä koville, mutta se kannattaa, sillä tästäkin haastetta varten luodusta kuvasta on tykätty 17 kertaa Instagramissa, mutta peräti 20 kertaa LinkedIn:ssä - yleensä on paljon helpompaa saada reaktioita aikaan Instagramissa kuin LinkedIn:ssä!

#fmskuvapäivässä aiheena #cool. #asiantuntija on cool, kun hänellä on #henkilöbrändi. #antonellameipochtler antoi #talouselämä'ssä vinkkejä siihen, miten sellaisen saa. Tärkeää on jättää #muistijälki ja vaikuttaa ihmisten tunteisiin. #fms_cool #fmsphotoaday #asiantuntijasome #somefi #brändi #brändätä #brändäys

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Apr 3, 2016 at 11:47pm PDT

2. Viime viikolla jaoin LinkedIn:ssä myös alkuperäisen Talouselämän jutun, sillä se tuli sopivasti vastaan virrastani vähän sen jälkeen, kun olin jutellut siitä erään asiakkaani kanssa. Mietimme syksyllä pidettävälle somekoulutukselleni näkökulmaa ja ehdotin, että ottaisimme aiheeksi työntekijälähettilyyden ja henkilöbrändäyksen. 

7d

Johanna Janhonen via Ilse Skog

Juttelin juuri tästä artikkelista yhden asiakkaan kanssa. Oletko sinä ajatellut sitä, että myös työpaikalla kannattaa brändätä itseään? Brändäys ei ole rakettitiedettä, vaan perustuu itsensä tuntemiseen: mitkä on minun hyvät puoleni ja miten tuon niitä esiin?

CMADFI:sta monelle blogini lukijalle tuttu Lämpöykkösen Matti Perkkiö kommentoi artikkelia:

Matti Perkkiö

Kyllä ehdottomasti jokaisen kannattaisi brändätä itsensä nykymaailmassa. En tarkoita tällä sitä että itsestä pitäisi tehdä julkkis, vaan sitä että esim. blogien kautta kirjoittamalla voi kertoa niistä asioista mitä parhaiten osaa ja mitä ajattelee ihan jokapäiväisistä asioista. Siitä olis varmasti hyötyä työyhteisöille. Ja hupia myös..😊

Ja minä lainasin Mattia uutiskirjeessäni, jonka otsikko oli "Pitääkö kaikkien brändätä itsensä" (sain muuten kirjeestäni aika ihanaa palautetta Instagramissa). 

Sen jälkeen myös Sonja Rahkonen JAMK:in markkinoinnista kommentoi Talouselämän juttua:

Sonja Rahkonen

Tämä ihan sama asia on itsellä pyörinyt jonkin aikaa mielessä... Oman osaamisen ja etenkin kiinnostusten rohkealla esiin nostamisella omassa työyhteisössä saa parhaimmillaan tulevaisuuttaan haltuun. Avoimuudella irti uhriutumisesta. :)

Sonjan kommentti osui sikäli hyvään saumaan, että olin juuri kirjoittamassa tänään Suur-Jyväskylän Lehdessä julkaistua somekolumnia henkilöbrändäyksestä, joten lainasin siinä sekä Mattia että Sonjaa.

Tämän jälkeen muutkin innostuivat kommentoimaan. Koska LinkedIn on perin etevä hävittämään sinne tehtyjä sisältöjä, otan kommentit tähän talteen, jotta voin lainata niitä tulevissa koulutuksissani. Koskaan ei ole nimittäin liian aikaista aloittaa koulutuksiin valmistautumista, kuten Juhana Torkki Tekniikan akateemisten uraillassa vähän aikaa sitten meille opetti.

1. 
   Jyrki Perämäki
   

   3d

   Jyrki Perämäki

   Ryvettyäkin saa ja jopa pitääkin. Brändi vaan paranee ryvetyksessä.. @rekkurumpali

1d

Antti Halonen

Tuo on myös lohdullinen teksti meille tunareille: aina voi ajatella, että työnantaja ei vain ole huomannut lahjakkuuttani 😉

2h

Miia Moisio-Nurminen

Tämä on mielenkiintoinen aihe tämä brändäys. Ja varsinkin suomalaisille haastavaa, kun on tottunut, että tekee sen minkä lupaa, niin kyllä ainakin itsestä tuntuu kauhistuttavalta katsella, kuinka nykyään työhakemuksissa ja CVssä omaa osaamista ja työkokemusta liioitellaan reippasti. Ehkä siihen on vain totuteltava.

Jyrki Perämäki

Mun mielestä itsensä brändäämisessä pitää olla vahvasti oma persoona mukana. Ollakseen uskottava, pitää olla myös aito. Ei voi siis vaan keksiä olevansa jotain, mitä persoonallisuus ei tue. Pois mukavuusalueelta miettimästä mitä muut ajattelee musta. Ihan sama, ja jopa parempi jos ajattelee, edes jotain. Siitä se brändi syntyy. Sekä sisältä omasta persoonasta, että siitä miten ympäristö sut määrittää. Mutta jos annat pelkästään toisten määrittää sut, ei luultsvasti osu kohdalle. Armeijassa (x vuotta sitten) oli parempi olla aina "keskitien kulkija" ja mieluiten näkymätön, jos siis halusi päästä helpolla. Ei vaan toimi työelämässä tänään. Mieti mitä haluat olla tai miksi haluat tulla ja brändää ittes!

1. 
   
   

   20h

   Antti Halonen

   Vakavasti ottaen en pidä ajatuksesta, että kaikkien kannattaa brändätä itsensä. Minusta vain sellaisten ihmisten kannattaa tehdä se, jotka kokevat sen a) itselleen luontevana ja b) enemmän hyödyllisenä kuin ajanhukkana. Moni kammoksuu itsensä altistamista toisten huomiolle. Jos tällainen ihminen alkaa "brändätä" itseään esim. velvollisuudentunnosta tai sosiaalisen paineen vuoksi, tuloksena on pelkkää päälleliimattua, kiusallisen väkinäistä yrittämistä, josta ei saa brändiä tekemälläkään. Toiseksi, minusta olisi hyvä tehdä jonkinlainen raja brändäyksen ja pelkän some-aktiivisuuden välille. Brändäyksessä on kai taustalla hyötymisnäkökulma, toimintatapa on johdonmukaista ja sillä tavoitellaan jotain ylimääräistä arvoa. Eikös brändi ole jonkin arvostustason saavuttanut objekti, joka on enemmän kuin vaikkapa liike- tai tuotemerkki? Kolmanneksi, itsensä brändäys ei vaadi somea. Suomi ja maailma on täynnä itsensä onnistuneesti brändänneitä, jotka eivät käytä somea lainkaan. Esimerkiksi Toivo Sukari.

Jyrki Perämäki

Hyviä pointteja Antti, luontevaa pitää olla, oma pointtini oli myös siinä, että persoonallisuuden pitää tukea, muuten tulee päälleliimattu, kuten sanoit. Ja huh, toivottavasti kukaan ei roiku täällä velvollisuudentunnosta. Luova hulluus ja heittäytyminen on kovasti avuksi :). Hyötymisnäkökulmasta voi olla monta mieltä. Jotkut brändää huvikseen tai vaan kokeillakseen. Hyöty saattaa tulla "sivutuotteena". Konteksti oli tässä keskustelussa oli käsittääkseni some -lähtöinen, mutta luonnollisesti sitä voi tehdä monella muullakin tapaa! Ihan vaikka tekemällä kotain tarp.eeksi

Jyrki Perämäki

Tässä sitä ollaan brändäämässä, tekstit karkaa typon kera..😄 Loppu piti olla: tekemällä jotain tarpeeksi "näkyvää" tai vaikka hullua. Mutta yleensä johonkin mediaan sen täytyy päätyä, nykyään useimmiten someen. Ja sitä kautta brändi syntyy tai vahvistuu.

Olli Österberg

Antti Halonen on mielestäni asian ytimessä. Itsensä brändääminen = itsenänsä olemista. Jos yrität olla jotakin muuta kun olet, pitkässä juoksussa pissii omille nilkoille. Aitous, omistautuminen ja innostus, niistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin. Jos niitä puuttuu veikkaan itsensä brändäämisen olevan vähintäänkin haastavaa.

1. 
   
   

   1d

   Matti Perkkiö

   Pakko palata tähän vielä. Miettikääpä vlogaajia/blogaajia työnantajan näkökulmasta. Olet jonkun alan asiantuntija ja vlogaat/blogaat aiheesta ja haet työpaikkaa. Valitaanko työhaastattelussa sinut vai toinen henkilö jolla on yhtä paljon asiantuntemusta kuin sinulla, mutta hän ei blogaa/vlogaa?

Miia Moisio-Nurminen

Toki vastaus on helppo, se joka osaa kirjoittaa tai kertoa aiheesta, mikäli haemme juuri sellaista, joka osaa puhua ja/ tai kirjoittaa aiheesta. Entä jos haemmekin henkilöä, joka osaa oikeasti tehdä sitä työtä? Osaammeko silloin valita oikein ja oikeilla perusteilla?

Antti Halonen

Matti Perkkiön huomio on hyvä, mutta "koeasetelma" täysin hypoteettinen. Haastattelutilanteessa ei ole koskaan tilannetta, jossa on kaksi muuten samanlaista kandidaattia, mutta toinen bloggaa ja toinen ei. Kuten Miiakin totesi, kysymys on mieluumminkin siitä, onko bloggaaminen tai vloggaaminen yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä ja millainen painoarvo sille laitetaan. Lisäksi tietysti vaikuttaa positio, johon työntekijää haetaan ja se, millainen henkilö sattuu haastattelemaan

now

Johanna Janhonen

Kuulin hiljattain tapauksesta, jossa suuresta hakijamäärästä nousi esiin hakija, jolla oli hyvin vaikuttava (ja siis muista hakijoista poikkeava) somepresenssi. Hän pääsi haastatteluun, jossa paljastui, ettei hän sovikaan työhön. Tilannetta päivitelleelle sanoin, että se, että nousee esiin massasta ja pääsee haastatteluun on jo voitto sinänsä. Eiköhän se sopivakin paikka löydy, kun tarpeeksi monessa haastattelussa käy. :)

1. 
   
   

   6d

   Miia Moisio-Nurminen

   Totta Johanna, jos hakijoita valitaan haastatteluun sen perusteella, miten paljon he ovat näkyvillä somessa omalla "brändillään", niin eiköhän joka positioon tulisi valittua viestintäalan ammattilainen. Siitä, miten he sopivat esimerkiksi konepajaan kehitysprojektitehtäviin, voidaankin olla sitten montaa eri mieltä. Mutta koska hakijoita on paljon, on helpompi valita sellainen, josta jo tiedät jotain (the name you know), kuin sellainen, jonka tunnet vain hakemuksen ja CV:n pohjalta.

1. 
   
   

   5d

   Sami Niemi

   Hyvä maanläheinen kirjoitus henkilöbrändäyksestä ilman sen kummempaa demonisointia. Henkilöbrändääminenhän on oikeastaan vain omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kirkastamista itselle ja muille. Oikeastaan kyse ei olekaan mistään sen kummemmasta kuin omasta urasuunnittelusta.

5d

Sami Niemi

Olen myös huomannut että toimimalla oma-aloitteisesti ja itsenäisesti jossain asiantuntijatehtävissä ei välttämättä luo edellytyksiä urakehitykselle. "Liian" oma-aloitteinen ja tunnollinen työote voi helposti muuttaa koko työtehtävän muille näkymättömäksi. Eihän siivoojaakaan kukaan huomaa ennenkuin paikat ovat likaiset. Välillä onkin hyvä pysähtyä ja selkiyttää osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan itselle. Tästä on lopulta hyötyä sekä itselle että työnantajalle.

1d

Matti Perkkiö

Antti Halonen On se vähän hypoteettinen - vielä. ;) Mutta se olen huomannut että itse olen tehnyt valintoja myös sen perusteella että joku on vain tuonut tuotettaan / palveluaan niin hyvin esille. Ja "joku" on aina henkilö, ei yritys. Monessa asiassa kannattaa ostaa henkilön osaamista ja vasta toissijaisesti yrityksen osaamista. Eli brändäys nousee

Jyrki Perämäki

Hyvä pointti, olen myös monesti sanonut, että ensisijaisesti henkilöt tekevät palvelut, projektit, jne, eikä firmat. Jos henkilön brändin lisäksi asenne on kunnossa, niin voi odottaa hyvää

7d

Miia Moisio-Nurminen

Sami Niemi juuri tätä itsekin mietin, kun tätä keskustelua käytiin, että mitä oikeastaan tuolla itsensä brändäyksellä tarkoitetaan. Tärkeitän minusta on juuri tuo, että osaa löytää ne omat vahvuudet ja ymmärtää, miten niitä voisi hyödyntää. Monesti ajatellaan, että se tarkoittaa sitä, että maalataan tunnistamaton brändi jonkun blogikirjoituksen kautta, jos se ei ole itselleen luontaista. Ei kaikista tarvitse tulla niitä viestinnän ammattilaisia.

Johanna Janhonen

No minusta kaikkien pitäisi oppia viestimään omista vahvuuksistaan, ei välttämättä ammattilaisen keinoin, mutta niin, että muutkin huomaavat vahvuudet. Ja viestiähän voi myös tekojen kautta :).