Pages

Showing posts with label ekokoulu. Show all posts
Showing posts with label ekokoulu. Show all posts

Wednesday, October 21, 2015

Kuvahaasteista uutta potkua sisällöntuotantoon

Kun aloitin Instagramin käytön pari vuotta sitten, minulla oli vähän vaikeuksia päästä vauhtiin: millaisia kuvia minä siellä oikein jakaisin, kun selfiet eivät tunnu omalta jutulta, meillä ei ole lemmikkiä (kiitos allergioideni), eikä omien ruoka-annosten tai kahvikuppien jatkuva kuvaaminenkaan innostanut. Nukkekotiprojektejani olin kuvannut Flickriin vuodesta 2007 lähtien (sitä ennen olin tehnyt sitä toisessa Yahoon omistamassa kuva-palvelussa), mutta puhtaasti leluihin keskittyvää tiliä en Instaan halunnut. Myös perheeni olen päättänyt pitää poissa somesta (vaikka kieltämättä joskus kuvia selatessani tekisi mieli kullanmurujani esitellä). Instagramin piti siis palvella ensi sijassa yritykseni tarpeita.

Pienen pohdinnan jälkeen lähdin liikkeelle A:sta ja ensimmäisissä kuvissani esittelinkin erilaisia vastaantulevia kirjaimia (löydät kuvat yhä #aakkoset-häsältä). Yksittäisiä kirjaimiahan tulee vastaan joka paikassa: vaatteiden tuotemerkeissä, talojen seinissä, liikennemerkeissä, magneetteina ja niin edelleen. Aakkosprojektin myötä silmäni olivat avautuneet ja aloin nähdä muitakin kuvaamisen arvoisia asioita. Nukkekotitutuileni ikuistin minejä, perheelle ja kavereille hauskoja arkisia juttuja ja tietysti jaoin niitä töihin liittyviä asioita: mielenkiintoisia artikkeleita, kirjoja, tapahtumia, uutisia ja kuulumisia. Instagramissa apulaisiini kuuluu mm. Playmobil-merirosvo ja Laukaan Ekokoulu-hankkeen Hapsu-hirvi, jotka tuovat viestintääni mukaan humoristisia sävyjä.

Tuoreita Instagram-kuviani
Instagram on vieläkin somepalveluista se, jossa päästän seuraajat lähimmäksi itseäni. Snapchatissa olen kyllä jakanut asioita, joita en muualla ole kertonut, mutta säännöllistä sisällöntuotantoa en siellä tee, menen sen kanssa vielä fiilispohjalta. Instagramiin sen sijaan tuotan kuvia lähes päivittäin. Viikko sitten törmäsin jälleen #fmsphotoaday-haasteeseen, jossa kuvataan päivittäin johonkin teemaan liittyvä kuva. Nyt on menossa aakkoskuukausi, joten koska koko instailuni alkoi niistä, hyppäsin mukaan.

#fmsphotoaday-haaste on pyörinyt jo vuosia ja siihen on tullut lähes 6 miljoonaa kuvaa ja haasteen aloittanut Chantelle eli FatMumSlim on kerännyt lähes 100 000 seuraajaa. Vaikka haasteeseen osallistuu toki myös kaikenlaisia markkinoijia (ja pyllynsä esittelijöitä), osallistujat ovat yleensä tavallisia ihmisiä. Vaikkei kuvia haasteen häsälle laittaisikaan, siitä voi saada uusia ideoita omaan kuvatuotantoon, jos päivittäisen kuvan ottaminen muuten tökkii. Toki suomalaisiakin haasteita ajoittain somessa pyörii, kuten esimerkiksi #arkikuvahaaste , suosittelen tarttumaan niihin kun sellaisiin törmäät.

Muutamia haasteita olen itsekin aloittanut ja huomannut, ettei niihin niin herkästi tartuta. Siksi tyydyn osallistumaan muiden haasteisiin, mutta haastan sinutkin leikkiin mukaan ja ottamaan Instaan erilaisia kuvia. Etsi siis Instagramista @jjanhone ja katso, millaisista aiheista minä kuvani otan. Toivon, että voin inspiroida sinuakin! Tai pyydä minua ideoimaan teidän kanssanne aiheita ja tapoja, joilla te saatte Instagram-tilistänne enemmän irti persoonallisella tavalla.

Ps. Tämän päivän kirjain on muuten Q. Otin siis kuvani teemaksi quoten, lainauksen, ja lainaan itse itseäni näin:

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on

Friday, May 8, 2015

Tarinat, maskotit ja digiskräppäys - enemmän visuaalista sisältöä someen

Ekokoulun tarinaa vie eteenpäin
Hapsu-hirvi, joka  etsii tällä hetkellä
kanssamme lähiruokaa koululle
.
Viime viikolla bloggasin amatöörimäisistä kuvista, jotka ovat nyt kuvapankkien trendituotteita, kuten Kamera-lehti kertoi. Kuvissa tärkeintä on kuulemma tarina ja siksi minua puhuttelevat eniten kuvat, joissa on myös hyvä kuvateksti, #ei #siis #vain #kasaa #yksittäisiä #avainsanoja.

Nukkekotiharrastajana ja askartelijana tarinat ovat olleet minulle aina tärkeitä, joten tästä on ehkä apua, kun tuotan sisältöjä someen, itselleni ja asiakkailleni.

Piilotetun aarteen kuvissa ovat seikkailleet mm. pieni aarrearkku, siellä täällä bongatut aarteet, pääkallot ja merirosvot sekä Taru Astikaisen posliininen taidenukke, jota hän piti minun näköisenäni. Tällä hetkellä seikkailuvuorossa on Playmobilin merirosvoukko, jonka olen nimittänyt assarikseni, se tuo kuviin tiettyä hauskuutta ja leikkisyyyttä.





Toimin tiedottajana Laukaan Ekokoulu-hankkeessa ja käytän tiedotuksessa apuna Hapsu-hirveä, jonka +Linda Saukko-Rauta on meille suunnitellut. Maskotin henkisenä esikuvana toimi Netarin Hemmo-hahmo, jonka avulla oli helppo myydä idea projektillemme - katsokaa nyt tästä miten he sitä käyttävät. Omia maskotteja tuntuu nykyään olevan yhdellä jos toisella, Hemmokin tapasi kollegoitaan tällä viikolla:

A photo posted by Hemmo (@hemmohahmo) on 




Ekokoulun tämänviikkoisessa lähiruokatyöpajassa Hapsukin pääsi taas vauhtiin. Minun onnekseni se on linssilude, joka tunkee kaikkiin kuviin mukaan. Katsokaa vaikka:


Kuulu vinkkasi maanantaina Instagramissa #flatlay-trendistä, jossa asetellaan esineitä tasaiselle alustalle. Olen törmännyt tähän trendiin aiemminkin ja mietin pääni puhki, millä toisella termillä sitä kutsutaan ja löysinkin sen: knolling. Wikipedia määrittelee sen näin:
Knolling is the process of arranging related objects in parallel or 90 degree angles as a method of organization. 

Kokeilin sitä itsekin käsiini osuneilla esineillä ja tällainen siitä tuli




Haastoin mukaan knollaamaan muitakin ja Jyväskylän seurakunta jo innostui. Hekin ovat muuten saaneet Playmobil-assarin: TaskuMartin, eli Martti Lutherin! Vau! Saas nähdä milloin merirosvoni tapaa kollegansa. :)


Lelujen ja maskottien lisäksi visuaalista sisältöä voi tuottaa myös askartelemalla. Aiemmin olin aktiivinen paperiaskartelija, tein dekoja ja skräppäsin (=tein koristeellisia valokuvakansioita, joihin tallensin kuvien lisäksi muitakin muistoja). Kun aikaa paperiaskarteluun ei tunnu löytyvän, olen siirtynyt digitaaliseen skräppäykseen, jolla voin tehdä paitsi kortteja lapsista (Whatsapissa sukulaisille lähetettäväksi), myös visuaalista sisältöä Twitteriin. Tällä viikolla digiskräppäsin Kauppalehden Kasvajat-tilaisuudessa ja Tulevaisuusfoorumissa. Tulevaisuusfoorumiin oli muuten palkattu Linda tekemään visuaalisia muistiinpanoja livenä, mitä oli kiehtovaa seurata ja jota osa kehui koko tilaisuuden parhaaksi anniksi :).


Paperi- ja digiskräppäyksellä on yhtäläläisyytensä ja eronsa, mutta mestariksi voi päästä vain harjoittelemalla. Tällä viikollakin tein pari pientä keksintöä, jolla tein digiskräppäysten sarjatuotannosta notkeampaa.

Onko teillä maskotti ja miten te sitä hyödynnätte? Entä löytyykö blogini lukijoista muita digiskräppääjiä?

Thursday, April 9, 2015

Ekokoulu tiedottaa ... ei vaan bloggaa!

Olen vastikään aloittanut some-tiedottajana uudessa mielenkiintoisessa projektissa. Kotikuntaani Laukaaseen suunnitellaan kolmen kylän yhteistä kyläkoulua. Pienten kyläkolujen tilalle rakennetaan uusi koulurakennus sadalle oppilaalle, mutta vielä ei tiedetä millainen siitä tulee, ns. perinteinen koulu vai aivan uudenlainen Ekokoulu.

Mitä se Ekokoulu sitten tarkoittaa? Annan projektipäällikkö Antti Tourusen kertoa sen itse tässä välissä:

Tässä vaiheessa Ekokoulun tiedotus keskittyy blogiimme, jossa päästämme niin kuntalaiset, kunnanvaltuutetut (jotka syksyllä tekevät päätöksen siitä rakennetaanko Ekokoulua vai ei), kyläläiset, opettajat kuin oppilaatkin seuraamaan hankkeemme etenemistä - ja toivon mukaan myös kommentoimaan juttujamme! Hankkeemme on herättänyt mielenkiintoa myös muualla Suomessa, joten Antin on nyt helppoa kertoa kysyjille - katsokaa lisätietoa blogistamme.

Halusin tehdä viestinnästämme hauskaa ja mieleenpainuvaa ja siksi hankimme meille maskotin. Piirtäjäksemme pyysin +Linda Saukko-Rautaa: piirrä meille "sarjakuvamainen hirven vasa". Lue lisää maskotin synnystä.

Blogimme on vielä hyvin nuori, se julkaistiin vain 3 viikkoa sitten. "Blogimme" - en siis aio blogata yksin, vaan haluan blogista ryhmäblogin. Projektitiimissämme on lisäkseni vain yksi bloggaaja, kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä, joka on jo pitkään blogannut kunnan sivuilla - nyt täytyy saada muutkin mukaan. Ihmisillä on usein pieni kynnys alkaa kirjoittamaan työstään omalla nimellään nettiin, kaiken kansan ulottuville - ja vaikeuksia löytää aikaa itse kirjoittamiseen. Mielenkiinnolla jään odottamaan millaisia kirjoituksia meiltä vielä syntyykään.

Bloggaamisen aloittamista helpottaakseni olen pitänyt palavereissamme pientä blogikoulua. Jaan siitä lopuksi pienen palan kanssanne - ehkä se inspiroi muitakin bloggauksen alkumetreillä empiviä.


Blogikoulutus ekokoulu from Johanna Janhonen

Miten sinä rohkaisisit asiantuntijaa, joka ei ole vielä koskaan kertonut työstään netissä?