Yhteisömanagerit järjestävät itselleen tapahtuman ja sisältöä siihen

Olen toiminut yhteisömanagerina vuodesta 2002 asti, ensin harrastusympyröissä, sitten sisäisenä yhteisömanagerina Nokialla, sitten yritykseni ja mielenkiintoni puitteissa. Tärkein yhteisöni tällä hetkellä on suomalaiset yhteisömanagerit, joiden kanssa järjestän CMADFI-tapahtumaa. Se on vuorossa taas maanantaina, kuudetta kertaa jo. Kylläpä aika rientää!

Jokin aika sitten etsin Twitteristä ensimmäisen twiitin, jossa on käytetty #cmadfi-häsää.

Tässä se on:

#cmad = community manager appreciation day is celebrated every 4th Monday in January since 2010 #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) January 2, 2012

Yhdestä twiitistä on siis kasvanut melkoinen ilmiö. Ensimmäiseen CMAD-tapahtumaamme osallistui noin 10-15 henkilöä, ihmisiä tuli ja meni, enkä enää muista tarkkaa määrää, viime vuonna Jyväskylän yliopistolle viidenteen CMADiin kokoontui jo noin 250 yhteisömanageria ja tällä hetkellä Tampereen yliopiston tapahtumaan on ilmoittautunut noin 350 henkilöä (vähän jännittää kuinka monta peruutusta viikonloppu vielä tuo). Joka tapauksessa tapahtuma on kasvanut melkoisesti ja mikäs se oli kasvaessa, kun tilat eivät tällä kertaa rajoittaneet ihmismäärää. :)

Minulla on tapahtumassa kaksi esitystä. Ensin kerron, miten tapahtuma on tällä kertaa syntynyt, ketkä kaikki ovat olleet mukana ja kuka on tehnyt mitäkin.

 

Miten CMADFI 2017 syntyi from Johanna Janhonen

Tammikuisen livetapahtuman lisäksi CMADFI-ilmiöön kuuluu siis myös:

• yhteisömanageriryhmät Facebookissa ja LinkedInissä
• #CMADFI-lounastapaamiset eri kaupungeissa
• #CMADFI-Twitter-chatit kerran kuussa (kuukauden 4. maanantai) sekä
• #CMKYSELY eli yhteisömanagerikysely

Toinen esitykseni kertookin siitä, mitä kolmannesta yhteisömanagerikyselystä on paljastunut. Yhteisömme siis tuottaa ihan konkreettisesti sisältöä tapahtumaan vastaamalla kyselyymme. :)

Cmadfi 2017 yhteisömanageritutkimus 2016 from Johanna Janhonen

Kyselyn innoittamana Mari kirjoitti Grapevinen blogissa yhteisömanagerin tehtävistä:

Mikä on hyvän yhteisömanagerin tärkein ominaisuus? https://t.co/emW9e4hniS #CMADfi #somefi #yhteisömanageri

— Grapevine (@grapevine_fi) January 18, 2017

Visma Solutionsin community manager Teemu Luukkonen kommentoi sekä Marin bloggausta että CMADFI-sisältöjä miettimällä sitä, sotkemmeko me Suomessa liian herkästi keskenään somemanagerit ja yhteisömanagerit. Sitä minä olen tässä hiljaa itsekin miettinyt: kaikki Suomen yhteisömanagerit eivät itse asiassa ole yhteisömanagereita vaan somemanagereita tai sisältömanagereita (kuten Miia Kosonen heitä kutsuu). Yllä olevassa esityksessäni lainasinkin Teemun esittämiä pointteja.

Aihe on vähän herkkä, sillä vaikka CMAD on tarkoitettu yhteisömanagereiden, CM:ien arvostamiseen, en ole koskaan halunnut sulkea asiasta kiinnostuneita tapahtuman ulkopuolelle.

Tässä vielä Miian tekemä vertailu:

Tämä kestoaihe puhuttaa #cmadfi:ssa tänäkin vuonna :) Somekanavien ja -sisältöjen managerointi on tosiaan eri asia kuin #yhteisö. @luuktee pic.twitter.com/SgE0prk4Ra

— Miia Kosonen (@MiiaKosonen) January 20, 2017

Pikaiselle googlaukselle selviää, että osumia

• yhteisömanagerille tulee 62 000 
• somemanagerille  2250 ja
• sisältömanagerille vain 43 (!)

Pitäisi kai olla otettu siitä, että niin moni someammattilainen (526 tulosta) tai someasiantuntija (4700 tulosta) nimeää itsensä juuri yhteisömanageriksi. Ehkä se on osittain juuri CMADFI-tapahtuman ansiota?

Katsotaanpa.

Ainakin hakupiikkejä näkyy samoissa ajankohdissa.

Englanninkielisillä termeillä community manager voittaa kiinnostuksessa social media managerin:

ja siinä missä "community manager" sai 18 miljoonaa Google-osumaa, "social media manager" sai vain 8 miljoonaa osumaa. Tämä on tietysti luonnollista, sillä SMM on roolina tuoreempi kuin CM.

Suomenkielisestä Wikipediasta ei löydy Yhteisömanageri-sivua, englanninkieliseen Wikipediaan sellainen on tehty jo vuonna 2008 (artikkeli sosiaalisen median managerista löytyy muuten vain saksankielisestä Wikipediasta). Nimimerkin Dusty98 kirjoittamassa ensimmäisessä versiossa kerrottiin näin:

"Online community managers are a growing and developing profession, working to build, grow and manage social networks, social media sites and online communities. Working to many of the tenets of community building offline, the role of the Community Manager is to:

• represent the community members and be their advocates and an advocate for the community as a whole 
• promote new content in the community and the aims, purpose or goal of the site 
• manage and moderate the content and comments, organising conversations and moderating comments and members who contravene the house rules 
• work with the community members to help solve problems and make decisions as may fit the aim or objective of the community 

This is a new but fast growing profession, especially given the growth of branded online communities, online research communities, corporate blogs and other social media marketing and research activities. There is some debate about the term 'manager', with some arguing that a community is not able to be (and shouldn't be) managed. For more detail and to meet other community managers follow one of the external links below."

Vuonna 2008 netti ja some oli hyvin erilainen paikka kuin nykyään, ihmiset viihtyivät erilaisilla foorumeilla ja lukivat myös varmasti paljon enemmän blogeja kuin nykyään. Somen myötä on entistä helpompi tapa ryhtyä sisällöntuottajaksi ja kaikilla on mahdollisuus kerätä oma "yhteisönsä", ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet kyseisen ihmisen kuulumisista.

Uusimmassa Wikipedia-artikkelin versiossa noita tehtäviä ei enää noin tarkasti eritellä, todetaan vain, että:

"Early online community managers worked in computer games industry with the advent of MMORPG (Massively Multiplayer Online Role-playing Games) in 1995. Roles have expanded to include a wide variety of responsibilities and skill-sets including social media management, marketing, PR, and customer support. Game community management often includes supporting open communications between the developer and player community."

CMADFI-tapahtuman tavoite on ollut nostaa tietoisuutta yhteisömanagerin roolista ja ehkä meidän olisi jo aika määritellä rooli Wikipediaankin. Kunhan ensin päätetään, onko "yhteisömanageri" jo tarpeeksi vakiintunut käännös nimikkeelle. :)

Oletko sinä törmännyt suomenkielisiin julkaisuihin (=tutkimuksiin, lehtijuttuihin tai kirjoihin), joissa on määritelty yhteisömanagerin, sisältömanagerin tai somemanagerin roolia ja työnkuvaa? Mitkä asiat sinusta erottavat yhteisömanagerin ja some(sisältö)managerin toisistaan?

Tuleeko Snapchatista ensi vuonna valtavirtaa?

Ihmettelin tänään omassa Facebook-päivityksessäni Snapchatin hehkutusta  Kurion (viime vuoden) raportissa, sillä omat hiljaiset signaalini eivät ennusta sitä, että Snapchatin suosio olisi kasvamassa, sen sijaan uskon, että Instagramista tulee ensi vuonna entistä isompi.

Sain päivitykseeni niin paljon hyviä kommentteja, että päätin upottaa päivityksen tänne blogiini. Koska päivitys on julkinen, sinäkin voit osallistua keskusteluun!

Kurion trendiraportti vol 2: videot vuonna 2017?

Kävin eilen läpi Kurion trendiraportin ja poimin siitä videoihin ja tarinallistamiseen liittyviä kommentteja. Taisin kuitenkin olla jossain välipäivähorroksessa, sillä en missään vaiheessa älynnyt, että luin vuoden vanhaa raporttia :). Mutta kun asia mulle nyt paljastui, kävin uuden rapsan läpi samalla tavalla.

Samalla paljastuu, ovatko someasiantuntijoiden kommentit vuodessa muuttuneet.

[Minusta merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2017 on] videot. Vuonna 2017 videot jatkavat edelleen nousuaan oli kyseessä sitten B2C- tai B2B-organisaatiot. Etenkin livestriimaus tulee lisääntymään. Videot halutaan toteuttaa kustannustehokkaasti, mutta samalla huippulaadulla. Niitä kuvataan useita videoita kerralla, joita sitten jaetaan sosiaaliseen mediaan. Lisäksi videoita pilkotaan usein pieniin osiin, joita voidaan jakaa eri kanaviin. Harva brändi tulee jakamaan videoita ainoastaan YouTubeen, vaan samat videot julkaistaan suoraan myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Jokaisen kanavan rajoitteet tulee tällöin huomioida jo videon tuotantovaiheessa.
-Helene Auramo

Ensi vuonna koemme mahdollisesti ensimmäisen kollektiivisen videoähkyn. Toisaalta tulemme näkemään stilisoitua, monikameraohjattua livevideota, joka alkaa muistuttaa sitä tavaraa, jota olemme totutusti nähneet olohuoneidemme mustasta taikalaatikosta. Kotikutoisuus säilyy kuitenkin mm. vaikuttajaviestinnän tähtien kautta, jotka dokumentoivat ja julkaisevat kaiken näkemänsä ja kokemansa. Siis aivan kaiken. Jos metsässä kaikki puut kaatuvat samanaikaisesti, eikä kukaan ehdi olla katsomassa, lähteekö niistä ääni? Video tulee, ota koppi!
-Suvi-Päivikki Jänkälä

Kun keskittymiskykymme laskee laskemistaan, yritysten pitää sisällöntuotannossaan ottaa huomioon tarve saada viesti perille. Se tapahtuu hyödyntämällä tunteita: tarinankerrontaa, visuaalisuutta, interaktiivisuutta sekä kokemuksia: reaaliaikaisia videolähetyksiä, 360-videota, virtuaalista ja lisättyä todellisuutta. Haluamme olla siellä, missä tapahtuu ja jakaa kokemuksia. Jo nyt olemme päässeet konsertteihin ja seminaareihin 360-näkymillä, mutta kohta sukellamme yhä enemmän fanittamiemme yritysten sekä henkilöbrändien valikoituun arkeen ja juhlaan mukaan virtuaalisesti.
-Jarkko Kurvinen

 Maailmassa on aivan tarpeeksi tekemistä tekemisen vuoksi ja suurin osa sisällöstä muuttuu hajuttomaksi, mauttomaksi ja kaurapuuronharmaaksi mössöksi, joka ei herätä emootioita, haasta älyllisesti tai osallista kommunikoimaan. Edelleen suuri osa sisällöstä julkaistaan kuin digipinnassa, yksisuuntaisessa kanavassa, vaikka sosiaalisen median merkittävin kulmakivi on juuri vuorovaikutus. [...] Jokainen sosiaalisen median alusta tulee korostamaan liikkuvan kuvan merkitystä ja sisällöntuottajat julkaisevat videoita pikavoitot silmissään. Liikkuvaa kuvaa tullaan toteuttamaan suorastaan liukuhihnalta, mutta kun videoita julkaistaan yhä useamman toimesta, moni liikkuvan kuvan sisällöistä päätyy kohinaksi internetin kaatopaikalle. Erityisesti live-video tulee menettämään merkitystään itseisarvona, elleivät olosuhteet, konteksti ja aikaikkuna erityisesti vaadi sitä välineeksi tunteiden ja tunnelman välittämiseen.
-Martti Lindholm

Erilaiset tavat tehdä videoita ja livelähetyksiä sekä ottaa mukaan lisätty todellisuus lisääntyvät. 360-videot ja lisätyn todellisuuden videot tuovat elämyksiä pienelle näytölle.
-Pauliina Mäkelä

Videomarkkinointi on lisääntynyt selkeästi. Videoiden kuluttaminen ja todellinen vaikuttavuus B2B-puolella ovat kuitenkin ainakin itselleni vielä kysymysmerkkejä. Uskon siihen, että videot ovat B2B-kentässä tehokkaimmillaan pitkän tähtäimen ajatusjohtajuuden luomisessa, eivätkä niinkään nopeassa konvertoitumisessa. Tästä kuitenkin näkisin mielelläni tutkimustuloksia tai kuulisin kokemuksia. [...] YouTubessa olisi matalalla kynnyksellä kulutettaville B2B-sisällöille kaistaa. Nähtäväksi jää, miten hyvin videot oikeasti vielä tavoittavat B2B-yleisöä. Videot vaativat useimmiten myös ympärilleen muuta kirjoitettua sisältöä ja muiden kanavien valjastamista, joten mediana videot ovat työläämpiä toteuttaa kuin esimerkiksi perinteiset kirjoitetut blogit tai artikkelit.
-Henna Niiranen

 Facebookissa kannattaa käyttää esimerkiksi live-videota kekseliäillä tavoilla ja Instagramissa uudehkoa stories-ominaisuutta. YouTube on näistä monelle yritykselle se hankalampi vaihtoehto oman sisältömarkkinoinnin kannalta, mutta se on pikemminkin väärinkäsitys, sillä YouTubeen voi suhtautua kuten nykyajan radion ja tv:n yhdistelmään – siis pikemminkin yhdensuuntaisena kanavana.
-Harto Pönkä

Mobiilin videomahdollisuudet ja livestriimaus ovat tehneet tapahtumien etäseurannasta yleistä ja suosittua.
-Janne Saarikko

Liikkuva kuva kaikessa sen muodoissaan (perinteinen video, animaatiot/gif:it, live-videot, vertikaalivideo jne.) tulee jatkamaan kasvua räjähdysmäisesti some-alustoilla vuonna 2017. Myöhemmin, massamarkkinateknologioiden kehittyessä, VR/AR tulee olemaan suuri 2.0-draiveri videolle, eikä pelkästään somessa, eikä välttämättä ihan vielä 2017. Pitää myös ymmärtää, että video tulee toimimaan sisällön formaattina ja sitä tullaankin rikastamaan erityyppisillä teknologioilla tai ratkaisuilla (VR, AR, personoiminen, social commerce jne.).
-Tomi Sirén

n. Erityisesti tänä vuonna läpi lyönyt live-video on sekä FB:n että Twitterin strategian keskiössä. Markkinoija saa nyt helppoja voittoja FB Liven avulla, mutta kuinka kauan? Facebook antaa livelähetyksille nyt mukavasti näkyvyyttä ja syksyn aikana ollaankin nähty mitä kummallisimpia virityksiä. Kumpi on parempi, kurkku vai porkkana – äänestä!
-Tommi Taponen

Videosta tulee jatkossa tärkein formaatti ja liikkuvaa kuvaa osataan jatkossa käyttää yhä innovatiivisemmin. Livestream mahdollistaa kustannustehokkuuden. Lyhyet klipit tulevat korvaamaan osan valokuvasisällöstä ja somekanavat kehittyvät tukemaan videota yhä paremmin. [...] YouTube. Ensi vuoden aikana nähdään varmasti enemmän sitä, että brändit perustavat omia, hyvin konseptoituja tubekanavia, eivätkä enää pidä sitä pelkästään omana videoarkistonaan. Jatkossa YouTubessa voitaisiin nähdä livekuvaa ja Snapchatin sekä Instagramin kaltaista, helposti toteutettavaa Stories-sisältöä.
-Natalia Tolmatsova 

Visuaalisuus ja liikkuva kuva ovat yhä tärkeimmät megatrendit vuonna 2017. Kaikki kommunikaatio tulisi olla visuaalisesti, vähintään hyvin kuvitettua ja mielellään myös elävässä muodossa. Kuvat ja niitä tukevat alustat kasvavat entisestään pistemäisten ja tekstipohjaisten alustojen kustannuksella.
-Ville Tolvanen

Videot ovat isosti hypetetty ja paljon mahdollisuuksia tuova sisältömuoto, jota niin nyt kuin yhä vuoden 2017 aikanakin hyödynnetään alimitoitetusti. Videoiden kuluttaminen yhä hektisemmässä maailmassamme ei ole kasvanut niin isosti kuin on odotettu - niitä on teksteihin verrattuna vaikea selailla ja hyppiä kohtaan, joka kiinnostaa. Lyhyiden ja viihdyttävien videoiden kulutus kasvaa, mutta asiaviestinnässä videot ovat todella haasteellisia.
-Minna Valtari

[Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2017?] Snapchat erityisesti ja online- ja live video -palvelut yleisesti. Viestinnän visuaalistuminen on megatrendi, joka jatkuu varmasti, ja vuonna 2017 tarjolla on jo AR-/VR-alustoja, joilla voi tehdä todella kiinnostavia sisältöjä. Vain mielikuvitus on rajana!
-Aku Varamäki

Uskon, että markkinoinnissa siirrytään entistä enemmän tarinoiden luomiseen ja tarinan kerrontaan sekä tartutaan nykyistä herkemmin ajankohtaisiin asioihin mahdollisuusviestinnän keinoin. [...] Vuosi 2016 on ollut vahvasti striimatun liikkuvan kuvan aikaa, Snapchatistä Periscopen kautta Facebook Liveen. Uskoisin saman trendin jatkuvan myös ensi vuonna.
-Mikko Vieri

Kurion trendiraportti: oliko 2016 somevideoiden vuosi?

MUOKS: luin vahingossa vuoden vanhan raportin, kun se nousi googlatessa korkeammalle kuin uusi, enkä ollut tarkkana. Alla olevat kommentit on siis tehty vuosi sitten. Pahoittelen aiheuttamaani hämmennystä ja luen seuraavaksi oikean rapsan! Tässä siis uusi blogipostaus.

**

Luin äsken Kurion tuoreen trendiraportin. Koska olen järjestämässä ensi kuussa Somen avaimet: Tarinavideot -koulutusta Tampereella, luin erityisen suurella mielenkiinnolla sitä, mitä someasiantuntijat sanoivat videoista ja tarinallisuudesta.

Tähän bloggaukseen olen poiminut heidän kommenttejaan, mutta käy toki lukemassa koko raportti itsekin.

Mitä somessa tapahtuu 2017? @villetolvanen ja 25 muuta kotimaista asiantuntijaa ennustavat: https://t.co/gnMfTylgoL#sometrendit2017 pic.twitter.com/sE92LEcIaj

— Kurio (@Kurio_Marketing) December 22, 2016

Videot lyövät läpi niin, että niitä tehdään myös B2B-puolella enemmän ja ne ovat erittäin lyhyitä. Yritykset alkavat tuottaa enemmän videosisältöä sekä ulkoiseen että sisäiseen käyttöön. Jotkut yritykset ovat jo heränneet videotuotantoon, mutta näkisin että myös vlogi-aikakausi alkaa yrityspuolella ensi vuonna. Videoista halutaan laadukkaita, joten itse kuvatut selfie-videot eivät tule kyseeseen.
-Helene Auramo 

Snapchat-tarinoiden rakentaminen vaatii brändeiltä erinomaista tarinankerrontaa ja visuaalisesti kiinnostavaa tykitystä. Onnistuminen vaatii taitavaa infotainment-sisällöntuotantotiimiä.
-Christina Forsgård 

Seuraavaksi teinit – ja nuoret aikuiset perässä – siirtyvät Periscopen tyyppisiin live-striimauspalvelujen pariin. Yrityksille tämä kehitys luo kiinnostavan kysymyksen liittyen sisältöjen tuotantoasteeseen: Millaista kevyesti käsikirjoitettua reaaliaikaista sisältöä ja millaisella tuotantoasteella asiakkaat odottavat lempibrändeiltään.
-Ida Hakola 

Ilman riittävän korkeatasoisia, ammattimaisesti tuotettuja teksti-, kuva- ja videosisältöjä millään omilla kanavilla ei ole mitään arvoa, ansaittua mediaa ei synny, kuluttajat eivät aktivoidu eikä parhaillakaan mittareilla ole mitään mitattavaa.
-Antti Isokangas

Keinovalikon merkittävin kehityssuunta on video kaikissa mahdollisissa ja vielä keksimättömissä muodoissa.
-Jani Halme 

Kaiken kaikkiaan video tulee ottamaan yhä suuremman roolin monissa some-palveluissa. Eniten päätään nostavat hetkessä luotu livesisältö ja livestriimauspalvelut kuten Periscope ja Twitch. Livesisällöt luovat brändeille uudenlaisia haasteita sisällöntuotantoon, ketteryyteen, ilmiöihin reagointiin ja aitoon keskusteluun.
-Susanna Lähteenmäki 

Kaikki puhuvat tarinankerronnasta, mutta harva tekee tai osaa tehdä sitä. Loppujen lopuksi kyse on sisällöstä, joka on inspiroivaa, mielenkiintoista, hauskaa ja relevanttia. Hyvä sisällön tekemiseen ei tarvitse kallista tuotantoa. Esimerkiksi kännykällä voi kuvata HD-laatuisen videon, jonka voi ladata sosiaaliseen mediaan ja pelkästään oikeanlainen kuva kertoo enemmän kuin tuhat call-to-actionia.
-Henri Molin 

Tarinallisuus ja elämyksellisyys nostavat merkitystään. Videoiden ja kuvien voittokulku jatkuu. Liveraportointi lisääntyy.
-Pauliina Mäkelä

Erilaiset videoformaatit ja niihin liittyvät mekaniikat sekä kanavat lisääntyvät koko ajan. Tämä on linjassa yleisen visuaalisuuden trendin kanssa. GIF-formaatti saavuttaa nyt ennennäkemätöntä nousua ihmisten feedeissä. Livestriimaukselle löytyy varmasti monta käyttötarkoitusta. [...] Videolähetykset vievät brändin sisälle kurkistamisen uudelle tasolle lyhyiden videoiden jälkeen.
-Aki Ovaska

Kokonaisuutena some on kehittymässä aiempaa kiireisempien ja pinnallisempien ihmisten ympäristöksi, minkä takia haasteena on ylipäätään käyttäjien mielenkiinnon herättäminen. Yritysten viestien on oltava yhä selvempiä ja erottuvampia.
-Harto Pönkä

Video ja valokuvat ovat yhä suuremmassa määrin somen perusyksikkö, ei vain kiva lisä. Tämä kiihtynee 2016.
-Alf Rehn 

En puhuisi niinkään yksittäisestä palvelusta, vaan nousevasta tavasta tuottaa video- ja kuvasisältöä reaaliaikaisesti. Varsinkin nuoret käyttäjät ovat omaksuneet Snapchatin ”tässä hetkessä” -sisällön uudeksi tavaksi kommunikoida ja myös isot jätit kehittelevät jatkuvasti toimintoja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen sisällön. [..] Vaikka Snapchatissä ei vielä voi mainostaa, tulee markkinoijan kuitenkin opetella kevyen, reaaliaikaisen sisällöntuotannon lainalaisuudet. Kanavan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tulevaisuudessa osaa luoda kanavaan sopivaa mainontaa. Nyt viimeistään on aika hylätä raskaat ja aikaa vievät tuotannot ja opetella elämään hetkessä, myös markkinoijana.
-Mervi Siikala

Liikkuva kuva valtaa hitaasti mutta varmasti viestintää verkossa. Kaikki tieto tulisi visualisoida ja tekstejäkin kuvittaa vahvasti.
 -Ville Tolvanen 

YouTube ja sen ”ikääntyminen”. Uskon vahvasti, että tulemme pikapuoliin todistamaan yli kolmekymppisten tubettajatähtien syntyä. Ja tämähän on näin markkinointihessun näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoista.
-Tommi Taponen

Sosiaalisen median markkinoinnissa tullaan vaatimaan entistä nopeampia liikkeitä, eli reagointia ajankohtaisiin teemoihin. Livestriimaus eli todellinen läsnäolo, jota ei ole muokattu tai kaunisteltu, tulee vaatimaan kykyä heittäytyä erilaisiin tilanteiseen.
-Minna Valtari

Vaikka Snapchat ei palveluna eläisi pitkään, Snapchat on tehnyt videokerronnasta arkea, ja se ei tule poistumaan - päinvastoin, ilmiö vain voimistuu.
-Aku Varamäki 

Uskon vahvasti esimerkiksi Instagramiin ja sen mahdollisuuksiin. Liikkuva kuva, syksyllä tullut mainostamisen mahdollisuus sekä nopeasti kasvava käyttäjäkunta kiinnostavat varmasti niin mainostajia kuin käyttäjiäkin. Lisäksi se on aidosti mobiilikäyttöön suunniteltu palvelu. Tämä ominaisuus on vuonna 2016 ehdoton edellytys massojen suosioon pyrkivälle palvelulle.
-Mikko Vieri

Suomalaiset somessa 2016

Tilastokeskus on taas julkaissut vuosittaisen katsauksensa siitä, miten suomalaiset käyttävät tietotekniikkaa. Tilastotieteilijänä harmittelen vähän sitä, että kysymykset vähän muuttuvat vuosittain, jolloin seurattavuus kärsii, joka vuosi ei kysytä samoja asioita tai samoilla sanoilla. Mutta toki kysely on jo nyt pitkä, joten pakko välillä karsia. Huomasin myös kivoja uusia kysymyksiä :).

Tutkin tilastoja eilen ja tein niistä muutamia nostoja Twitteriin:

Nosto @Tilastokeskus-tilastoista: 2014-2016 entistä useampi (15%->34%) korkeakoulutettu alkanut käyttää #somefi useita kertoja päivässä.

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 13, 2016

Toinen @tilastokeskus-nosto: 2014-2016 suomalaisten somekäyttäjien (16-89-v) määrä on noussut 6%. #somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 13, 2016

Kolmas twiitti sai aikaan eniten reaktioita. Voisivatko luvut todistaa diginatiiviuden myytiksi: nuoret eivät juuri käytä somea työhön. Vai eivätkö he vielä ole sellaisissa töissä, joissa somea tarvittaisiin?

25-44-vuotiaat käyttävät eniten somea työasioihin: 38%.
45v-54v 29%, 16v-24v 19% ja 55v-64v 12%
via @tilastokeskus.#somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 13, 2016

Päivitin tilastoihin liittyviä koulutusmatskujani, tässä päivitys teillekin:

Suomi some 2016 from Johanna Janhonen

Tuliko sinulle jotain yllätyksiä vastaan?

Erilaisia twiittaajia ja Twitter-bioja

Kyselin maanantaina, milloin ihmiset ovat perustaneet Twitter-tilinsä ja sain 132 vastausta:

Milloin sinä perustit Twitter-tilisi?#twitterfi #twittergallup #somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) August 8, 2016

Aikoja mielenkiintoisempi oli kuitenkin keskustelu, jonka kävin kahden twiittaajan kanssa. Toinen, @ruttokoira, kertoi aloittaneensa twiittailun vuonna 2008, mutta poistaneensa parin vuoden jälkeen lähes kaikki twiittinsä ja aloittaneensa lähes puhtaalta pöydältä. Vanhoissa twiiteissä oli kuulemma mukana paljon työpaikka-ahdistusta ja muuta, jotka olivat alkaneet häntä harmittaa.

@anninahaarala totesi, ettei Twitteriin kannata kirjoittaa mitään, mitä ei voi julkisesti sanoa. Se ei kuitenkaan hänen twiittailuaan hiljennä, sillä kolmessa vuodessa hän on kirjoittanut yli sata tuhatta twiittiä, eli 86 twiittiä päivässä.

86! Onko se paljon? No sain tästä kimmokkeen tehdä pienen vertailun, johon otin mukaan kolme muutakin, jotka vastasivat kysymykseeni.

@pilvinummi twiittaa 2 kertaa viikossa,
@leenalaamanen 7 kertaa viikossa,
@ruttokoira 2 kertaa päivässä.
@Velogi 3 kertaa päivässä,
@jjanhone 6 kertaa päivässä ja
@jaanahuhta 10 kertaa päivässä.

Jaana pääsi mukaan vertailuun, sillä hän kertoi työstään viime viikonloppuna Helsingin Sanomissa: kehitän itseäni ammatillisesti Twitteriä seuraamalla.

Twitter-biossa on tekstarin verran tilaa kertoa itsestään. Ei siis kovin paljon, mutta katsotaan nyt, mitä meistä seitsemästä paljastuu pelkän bion avulla. Järjestys perustuu twiittiemme määriin.

@pilvinummi 

Verkko-osallistumisen tutkija ja Aalto-yliopiston tohtoriopiskelija.#osallistuminen #kaupsusome#ePlanning #eParticipation

 Sipoo, Finland

verkko-osallistuminen.fi

 Joined June 2009

      Born on March 27

Pilvin biossa kerrotaan, missä roolissa hän twiittaa sekä häntä eniten kiinostavat häsät. Linkkipaikka on annettu Pilvin blogille.

@leenalaamanen  

Vaikuttavan viestinnän mentori ja mahdollistaja.
Positiivisuus edellä: 'Jokainen tsäänssi on mahdollisuus'#viestintä #vuorovaikutus #johtajuus#terveys #kirjat

 Helsinki

fi.linkedin.com/pub/leena-laam…

 Joined March 2010

Leena kertoo paitsi itsestään, myös positiivisesta asenteestaan Matti Nykäseltä lainaten. Mukana myös Leenalle tärkeimmät häsät ja linkki LinkedIn-profiiliin.

@Ruttokoira

Tweets in Finglish.
I like karate bugmen and board games, geocaching and geeky things.
Penkkiurheileva nörtti.
Lähellä sydäntä: tee, japanijutut ja hirvikoirat.

 Cherry Valley, Nangijala

ruttokoira.flavors.me

 Joined August 2008

 Born on October 23

Ainoa tileistä, jossa on käytetty kokonaisia lauseita kahdella kielellä. Kiinnostuksen kohteet ovat harrastuksia, eikä twiittaajan oikeaa nimeä ole kerrottu. Sijainti tuo mieleen Veljeni Leijonamielen. :) Linkin takaa paljastuu Flavors-palvelu, johon on koottu Ruttokoiran muut sometilit.

@velogi_com
Uusi pyöräilyvideo aina tiistaisin klo 18 ja lauantaisin klo 08 = Vuoden pyöräilyteko 2015.

youtube.com/c/velogi

 Joined January 2015

Velogi tekee biossa lupauksen: hän julkaisee kaksi pyöräilyvideota viikossa ja on saanut siitä vissiin tunnustuksenkin. Linkistä löytyy lupaukseen sopivasti YouTube-tili. Ei kerro sijaintiaan eikä oikeaa nimeään.

@jjanhone

#socialmedia pro (tools&culture) @piilotettuaarre, 

#cmgr, #wikipedian,
#ekokoulu blogger,
mum of @kiepaus, @minitreasures, @someorg, #taskujkl tweetup & @cmadfi

 Finland

piilotettuaarre.fi

 Joined March 2009

Muihin verrattuna bioni on vähän kryptinen. Kerron siinä muut ylläpitämäni Twitter-tilini ja häsiä, joilla houkuttelen myös ulkolaisia seuraajia. Kielenä englanti samasta syystä, mutta myös siksi, että englanniksi bioon mahtuu enemmän asioita. Sijaintini on Suomi, koska sillä tavalla pääsen mukaan Suomessa twiitaavien listoille - Laukaan twiittajia tuskin koskaan listataan :). Linkkipaikan olen antanut yritykseni nettisivuille, jossen olisi yrittäjä, siinä olisi ehkä blogi tai LinkedIn-tili.
#cmgr tarkoittaa muuten community manageria

@jaanahuhta 
# Kirjat Tilastot Maantiede
Fillari Punk Eirasismille
Kuntasektori Svenska
Pohjanmaa Jooga
StraightEdge Vihreät
Historia Tulevaisuus

 Aviapolis - Vantaa - Finland

jaanahuhtakirjoitti.blogspot.fi

 Joined May 2009 

Jaanan biossa ei ole häsiä, vaan häntä kiinnostavia avainsanoja, etupäässä suomeksi. Jaana on kertonut sijaintinsa meistä kaikista tarkimmin. Jaana on linkittänyt bloginsa.

@AnninaHaarala

Kirjat elämäni rakkaus,
muistisairaat työni,
Vihreä värini,
kulttuurilautakunnan jäsen,
varavaltuutettu, 120.

 Kotka

 Joined May 2013

 Born on May 25

Anninan bio muodostuu yhdestä vähän runollisesta lauseesta. Hän on meistä ainoa, joka ei ole hyödyntänyt linkin paikkaa.

Millaisia huomioita sinä meidän bioista teit ja mitä sinä kerrot itsestäsi Twitter-biossa (ja mitä jätät kertomatta)?

Suomalaiset itseään brändäämässä

Pari viikkoa sitten tein visuaaliset muistiinpanot Talouselämästä lukemastani jutusta, jossa saksalainen konsultti Antonella Mei-Pochtler neuvoi etenkin suomalaisia naisia pitämään enemmän ääntä itsestään.

Osallistuin kuvalla Instagramin #fmsphotoaday-haasteeseen, kun päivän teemana oli "cool". Kyseinen haaste pistää mielikuvitukseni välillä koville, mutta se kannattaa, sillä tästäkin haastetta varten luodusta kuvasta on tykätty 17 kertaa Instagramissa, mutta peräti 20 kertaa LinkedIn:ssä - yleensä on paljon helpompaa saada reaktioita aikaan Instagramissa kuin LinkedIn:ssä!

#fmskuvapäivässä aiheena #cool. #asiantuntija on cool, kun hänellä on #henkilöbrändi. #antonellameipochtler antoi #talouselämä'ssä vinkkejä siihen, miten sellaisen saa. Tärkeää on jättää #muistijälki ja vaikuttaa ihmisten tunteisiin. #fms_cool #fmsphotoaday #asiantuntijasome #somefi #brändi #brändätä #brändäys

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Apr 3, 2016 at 11:47pm PDT

2. Viime viikolla jaoin LinkedIn:ssä myös alkuperäisen Talouselämän jutun, sillä se tuli sopivasti vastaan virrastani vähän sen jälkeen, kun olin jutellut siitä erään asiakkaani kanssa. Mietimme syksyllä pidettävälle somekoulutukselleni näkökulmaa ja ehdotin, että ottaisimme aiheeksi työntekijälähettilyyden ja henkilöbrändäyksen. 

7d

Johanna Janhonen via Ilse Skog

Juttelin juuri tästä artikkelista yhden asiakkaan kanssa. Oletko sinä ajatellut sitä, että myös työpaikalla kannattaa brändätä itseään? Brändäys ei ole rakettitiedettä, vaan perustuu itsensä tuntemiseen: mitkä on minun hyvät puoleni ja miten tuon niitä esiin?

CMADFI:sta monelle blogini lukijalle tuttu Lämpöykkösen Matti Perkkiö kommentoi artikkelia:

Matti Perkkiö

Kyllä ehdottomasti jokaisen kannattaisi brändätä itsensä nykymaailmassa. En tarkoita tällä sitä että itsestä pitäisi tehdä julkkis, vaan sitä että esim. blogien kautta kirjoittamalla voi kertoa niistä asioista mitä parhaiten osaa ja mitä ajattelee ihan jokapäiväisistä asioista. Siitä olis varmasti hyötyä työyhteisöille. Ja hupia myös..😊

Ja minä lainasin Mattia uutiskirjeessäni, jonka otsikko oli "Pitääkö kaikkien brändätä itsensä" (sain muuten kirjeestäni aika ihanaa palautetta Instagramissa). 

Sen jälkeen myös Sonja Rahkonen JAMK:in markkinoinnista kommentoi Talouselämän juttua:

Sonja Rahkonen

Tämä ihan sama asia on itsellä pyörinyt jonkin aikaa mielessä... Oman osaamisen ja etenkin kiinnostusten rohkealla esiin nostamisella omassa työyhteisössä saa parhaimmillaan tulevaisuuttaan haltuun. Avoimuudella irti uhriutumisesta. :)

Sonjan kommentti osui sikäli hyvään saumaan, että olin juuri kirjoittamassa tänään Suur-Jyväskylän Lehdessä julkaistua somekolumnia henkilöbrändäyksestä, joten lainasin siinä sekä Mattia että Sonjaa.

Tämän jälkeen muutkin innostuivat kommentoimaan. Koska LinkedIn on perin etevä hävittämään sinne tehtyjä sisältöjä, otan kommentit tähän talteen, jotta voin lainata niitä tulevissa koulutuksissani. Koskaan ei ole nimittäin liian aikaista aloittaa koulutuksiin valmistautumista, kuten Juhana Torkki Tekniikan akateemisten uraillassa vähän aikaa sitten meille opetti.

1. 
   Jyrki Perämäki
   

   3d

   Jyrki Perämäki

   Ryvettyäkin saa ja jopa pitääkin. Brändi vaan paranee ryvetyksessä.. @rekkurumpali

1d

Antti Halonen

Tuo on myös lohdullinen teksti meille tunareille: aina voi ajatella, että työnantaja ei vain ole huomannut lahjakkuuttani 😉

2h

Miia Moisio-Nurminen

Tämä on mielenkiintoinen aihe tämä brändäys. Ja varsinkin suomalaisille haastavaa, kun on tottunut, että tekee sen minkä lupaa, niin kyllä ainakin itsestä tuntuu kauhistuttavalta katsella, kuinka nykyään työhakemuksissa ja CVssä omaa osaamista ja työkokemusta liioitellaan reippasti. Ehkä siihen on vain totuteltava.

Jyrki Perämäki

Mun mielestä itsensä brändäämisessä pitää olla vahvasti oma persoona mukana. Ollakseen uskottava, pitää olla myös aito. Ei voi siis vaan keksiä olevansa jotain, mitä persoonallisuus ei tue. Pois mukavuusalueelta miettimästä mitä muut ajattelee musta. Ihan sama, ja jopa parempi jos ajattelee, edes jotain. Siitä se brändi syntyy. Sekä sisältä omasta persoonasta, että siitä miten ympäristö sut määrittää. Mutta jos annat pelkästään toisten määrittää sut, ei luultsvasti osu kohdalle. Armeijassa (x vuotta sitten) oli parempi olla aina "keskitien kulkija" ja mieluiten näkymätön, jos siis halusi päästä helpolla. Ei vaan toimi työelämässä tänään. Mieti mitä haluat olla tai miksi haluat tulla ja brändää ittes!

1. 
   
   

   20h

   Antti Halonen

   Vakavasti ottaen en pidä ajatuksesta, että kaikkien kannattaa brändätä itsensä. Minusta vain sellaisten ihmisten kannattaa tehdä se, jotka kokevat sen a) itselleen luontevana ja b) enemmän hyödyllisenä kuin ajanhukkana. Moni kammoksuu itsensä altistamista toisten huomiolle. Jos tällainen ihminen alkaa "brändätä" itseään esim. velvollisuudentunnosta tai sosiaalisen paineen vuoksi, tuloksena on pelkkää päälleliimattua, kiusallisen väkinäistä yrittämistä, josta ei saa brändiä tekemälläkään. Toiseksi, minusta olisi hyvä tehdä jonkinlainen raja brändäyksen ja pelkän some-aktiivisuuden välille. Brändäyksessä on kai taustalla hyötymisnäkökulma, toimintatapa on johdonmukaista ja sillä tavoitellaan jotain ylimääräistä arvoa. Eikös brändi ole jonkin arvostustason saavuttanut objekti, joka on enemmän kuin vaikkapa liike- tai tuotemerkki? Kolmanneksi, itsensä brändäys ei vaadi somea. Suomi ja maailma on täynnä itsensä onnistuneesti brändänneitä, jotka eivät käytä somea lainkaan. Esimerkiksi Toivo Sukari.

Jyrki Perämäki

Hyviä pointteja Antti, luontevaa pitää olla, oma pointtini oli myös siinä, että persoonallisuuden pitää tukea, muuten tulee päälleliimattu, kuten sanoit. Ja huh, toivottavasti kukaan ei roiku täällä velvollisuudentunnosta. Luova hulluus ja heittäytyminen on kovasti avuksi :). Hyötymisnäkökulmasta voi olla monta mieltä. Jotkut brändää huvikseen tai vaan kokeillakseen. Hyöty saattaa tulla "sivutuotteena". Konteksti oli tässä keskustelussa oli käsittääkseni some -lähtöinen, mutta luonnollisesti sitä voi tehdä monella muullakin tapaa! Ihan vaikka tekemällä kotain tarp.eeksi

Jyrki Perämäki

Tässä sitä ollaan brändäämässä, tekstit karkaa typon kera..😄 Loppu piti olla: tekemällä jotain tarpeeksi "näkyvää" tai vaikka hullua. Mutta yleensä johonkin mediaan sen täytyy päätyä, nykyään useimmiten someen. Ja sitä kautta brändi syntyy tai vahvistuu.

Olli Österberg

Antti Halonen on mielestäni asian ytimessä. Itsensä brändääminen = itsenänsä olemista. Jos yrität olla jotakin muuta kun olet, pitkässä juoksussa pissii omille nilkoille. Aitous, omistautuminen ja innostus, niistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin. Jos niitä puuttuu veikkaan itsensä brändäämisen olevan vähintäänkin haastavaa.

1. 
   
   

   1d

   Matti Perkkiö

   Pakko palata tähän vielä. Miettikääpä vlogaajia/blogaajia työnantajan näkökulmasta. Olet jonkun alan asiantuntija ja vlogaat/blogaat aiheesta ja haet työpaikkaa. Valitaanko työhaastattelussa sinut vai toinen henkilö jolla on yhtä paljon asiantuntemusta kuin sinulla, mutta hän ei blogaa/vlogaa?

Miia Moisio-Nurminen

Toki vastaus on helppo, se joka osaa kirjoittaa tai kertoa aiheesta, mikäli haemme juuri sellaista, joka osaa puhua ja/ tai kirjoittaa aiheesta. Entä jos haemmekin henkilöä, joka osaa oikeasti tehdä sitä työtä? Osaammeko silloin valita oikein ja oikeilla perusteilla?

Antti Halonen

Matti Perkkiön huomio on hyvä, mutta "koeasetelma" täysin hypoteettinen. Haastattelutilanteessa ei ole koskaan tilannetta, jossa on kaksi muuten samanlaista kandidaattia, mutta toinen bloggaa ja toinen ei. Kuten Miiakin totesi, kysymys on mieluumminkin siitä, onko bloggaaminen tai vloggaaminen yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä ja millainen painoarvo sille laitetaan. Lisäksi tietysti vaikuttaa positio, johon työntekijää haetaan ja se, millainen henkilö sattuu haastattelemaan

now

Johanna Janhonen

Kuulin hiljattain tapauksesta, jossa suuresta hakijamäärästä nousi esiin hakija, jolla oli hyvin vaikuttava (ja siis muista hakijoista poikkeava) somepresenssi. Hän pääsi haastatteluun, jossa paljastui, ettei hän sovikaan työhön. Tilannetta päivitelleelle sanoin, että se, että nousee esiin massasta ja pääsee haastatteluun on jo voitto sinänsä. Eiköhän se sopivakin paikka löydy, kun tarpeeksi monessa haastattelussa käy. :)

1. 
   
   

   6d

   Miia Moisio-Nurminen

   Totta Johanna, jos hakijoita valitaan haastatteluun sen perusteella, miten paljon he ovat näkyvillä somessa omalla "brändillään", niin eiköhän joka positioon tulisi valittua viestintäalan ammattilainen. Siitä, miten he sopivat esimerkiksi konepajaan kehitysprojektitehtäviin, voidaankin olla sitten montaa eri mieltä. Mutta koska hakijoita on paljon, on helpompi valita sellainen, josta jo tiedät jotain (the name you know), kuin sellainen, jonka tunnet vain hakemuksen ja CV:n pohjalta.

1. 
   
   

   5d

   Sami Niemi

   Hyvä maanläheinen kirjoitus henkilöbrändäyksestä ilman sen kummempaa demonisointia. Henkilöbrändääminenhän on oikeastaan vain omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kirkastamista itselle ja muille. Oikeastaan kyse ei olekaan mistään sen kummemmasta kuin omasta urasuunnittelusta.

5d

Sami Niemi

Olen myös huomannut että toimimalla oma-aloitteisesti ja itsenäisesti jossain asiantuntijatehtävissä ei välttämättä luo edellytyksiä urakehitykselle. "Liian" oma-aloitteinen ja tunnollinen työote voi helposti muuttaa koko työtehtävän muille näkymättömäksi. Eihän siivoojaakaan kukaan huomaa ennenkuin paikat ovat likaiset. Välillä onkin hyvä pysähtyä ja selkiyttää osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan itselle. Tästä on lopulta hyötyä sekä itselle että työnantajalle.

1d

Matti Perkkiö

Antti Halonen On se vähän hypoteettinen - vielä. ;) Mutta se olen huomannut että itse olen tehnyt valintoja myös sen perusteella että joku on vain tuonut tuotettaan / palveluaan niin hyvin esille. Ja "joku" on aina henkilö, ei yritys. Monessa asiassa kannattaa ostaa henkilön osaamista ja vasta toissijaisesti yrityksen osaamista. Eli brändäys nousee

Jyrki Perämäki

Hyvä pointti, olen myös monesti sanonut, että ensisijaisesti henkilöt tekevät palvelut, projektit, jne, eikä firmat. Jos henkilön brändin lisäksi asenne on kunnossa, niin voi odottaa hyvää

7d

Miia Moisio-Nurminen

Sami Niemi juuri tätä itsekin mietin, kun tätä keskustelua käytiin, että mitä oikeastaan tuolla itsensä brändäyksellä tarkoitetaan. Tärkeitän minusta on juuri tuo, että osaa löytää ne omat vahvuudet ja ymmärtää, miten niitä voisi hyödyntää. Monesti ajatellaan, että se tarkoittaa sitä, että maalataan tunnistamaton brändi jonkun blogikirjoituksen kautta, jos se ei ole itselleen luontaista. Ei kaikista tarvitse tulla niitä viestinnän ammattilaisia.

Johanna Janhonen

No minusta kaikkien pitäisi oppia viestimään omista vahvuuksistaan, ei välttämättä ammattilaisen keinoin, mutta niin, että muutkin huomaavat vahvuudet. Ja viestiähän voi myös tekojen kautta :).