Terveiset Some opiskelijoiden työnhaussa -luennolta

"Opiskeiljoiden työnhaku somen avulla" -teema jatkuu: kävin eilen pitämässä aiheesta luennon Jyväskylän yliopiston opiskelijoille.

Tavallisista luennoistani tämä poikkesi siinä, etten tehnyt koulutusta varten uutta materiaalia vaan hyväksikäytin olemassaolevia matskuja. Asiakkalle räätälöidyille (ks. museosome-case, jonka taannoin blogissani avasin) koulutuksille tulee väistämättä enemmän hintaa. Pelkkiä linkkejä on vaikea esittää, jotenkinhan ne pitää myös yleisölle kerätä, joten kokosin linkit yhteen Storifyn avulla. Aika harvakseltaan Storify-esityksiä on tullut tehtyä, vaikka se näppärää onkin, hyvä muistutus itsellekin siis. Haastoin opiskelijoita myös miettimään, voisiko netti-cv:n tehdä Storifyn avulla.

Uusia kokemuksia luento tarjosi muillekin:

Olipas uus kokemus eilen. @jjanhone luennoi ja opiskelijät esittävät kysymyksiä Twitterillä. Ehkä voisi soveltaa muillakin luennoilla? #some
— Juho Kopra (@JuKopra) November 11, 2014

Niina Pitkänen, joka edusti luennolla Jyväskylän yliopistojen työelämäpalvelua (ja joka oli taannoin Twitter-työpajassani) livetwiittasi luennolta ansiokkaasti ja seurasi samalla sitä, mitä opiskelijat #rekrysome-häsälle twiittaavat. Koska tapa oli nähtävästi muillekin kuin Juholle ihan uusi, twiittejä ei ihan kauheasti tullut, vaikka paikalla olikin satakunta kuulijaa.

Pistäkää teidän someverkosto etsimään teille töitä. Tehkää työnhausta julkista, rohkaisi @jjanhone. #rekrysome #työnhaku
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Muiden matskujen ohessa esittelin LinkedIn-profiilini ja kerroin, mihin asioihin siinä kannattaa kiinnittää huomiota. Tärkeimpiä asioita on kuvan ja tittelin valinta. Titteliksi ei kannata laittaa "Hesen kassa" vaan esimerkiksi "Kauppatieteiden kandidaatti, joka etsii some-markkinointigradulleen tilaajaa" (tittelit neuvon laittamaan kyllä englanniksi).

Keskity työnhaussa siihen, mitä haluat olla. Ei tarvitse mennä "hesen kassa" edellä by @jjanhone. #rekrysome #työnhaku #rekry
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Puhuin myös siitä, että voi olla vaikea löytää tasapaino jakamisen suhteen: ei saa jakaa liian vähän, eikä liikaa vääränlaista sisältöä:

Jos et ole #some|ssa, alkaa epäilyttää. Jos olet somessa vain minä- ja työkeskeinen, alkaa ahdistaa. Mikä on sopivaa? @jjanhone #rekrysome
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

... pitää siis antaa persoonan näkyä ja miettiä, miten erottuu muista saman alan opiskelijoista / työnhakijoista. Ehkä se on mielenkiintoinen harrastus, ehkä outo huumorintaju tai mielenkiintoinen tapa ilmaista itseään?

Ihmiset eivät ole hajuttomia ja mauttomia. Persoona saa näkyä #työ|nhaussa. #rekrysome #työnhaku #rekrytointi @jjanhone
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Koulutuksessa kävin läpi vain Suomen suosituimmat some-palvelut, Alexa.com:in mukaan. Koska Alexa mittaa vain desktop-surffailua, emme saa sen avulla tietää Instagramin todellista suosiota (aika korkealla se on desktop-puolellakin). Joku opiskelija kaipasi Instagramia mukaan ja hänelle vinkkasin Sari Veikkolaisen bloggauksesta: miten Yle käytti Instaa viime kesän harkkareiden rekrytoinnissa:

http://t.co/TYpwsdMHaN @sveikkolainen bloggasi Instasta työnhaussa #rekrysome #instragramfi
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 10, 2014

Ritvaa taas mietitytti se, onko somesta todistettavaa hyötyä apurahan saamiseen:

Ping #tiedesome #tutkijat RT @PikkuRitu: Vaikuttaako somen käyttö positiivisesti apurahan saamiseen? Ei tietääkseni. Esimerkki ois kiva!
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 10, 2014

Sari Guerney vastasi:

@jjanhone @PikkuRitu Voi vaikuttaa jos somea osataan käyttää tutkimustulosten parempaan löytyvyyteen myös rahoittajille. #tiedesome
— Sari Gurney (@sarigurney) November 10, 2014

Sarin tapaan sanon, että oikein käytettynä somesta on apua mihin vaan, mutta olisi kiva kuulla niitä käytännön esimerkkejä, joilla vakuutamme Ritvan. Käypä siis (vaikka anonyymisti) allaolevassa kommenttiosiossa jakamassa kokemuksiasi siitä, miten some on auttanut sinua työn tai apuranan haussa!

Suomalaiset somessa, vapaalla ja työnhaussa (sisältää 2 haastattelua)

Viime viikolla minua haastateltiin kaksi kertaa somesta.

Toiseen haastatteluun olet ehkä saattanut jo törmätä, nimittäin Seitsemän uutisten some-pätkään, jossa kerroin siitä, miten suomalaiset käyttävät somea.

Jutun jälkeen olen muuten seurannut suoria lähetyksiä aivan uudella kunnioituksella, ei se ihan helppoa ole. Nostan vielä hattuani koko MTV:n uutisporukalle (vahtimestarista ja meikkaajasta lähtien), jolla on haastatteluprosessi niin hyvin hallussa, että itse voi unohtaa turhan jännityksen.

Post by Piilotettu aarre.

Se toinen haastattelu jäi varmaan monelta bongaamatta: minulta nimittäin kyseltiin myös vinkkejä toimittajaopiskelijoiden ammatilliseen someiluun.

Hei twiittaajat, onko jalanjälkenne somessa merkityksellinen? http://t.co/VRwQz5xzOM #ihantutkalla #somejalanjälki #työ
— Tutka (@Tutkapro) October 31, 2014

Varsinaiseen juttuun Turun ammattikorkeakoulun Tutka Pro -lehdessä kaikki vastaukseni eivät mahtuneet, joten uudelleenkäytän vastaukseni nyt. Kiitos Niina Velin hyvistä kysymyksistä!

***

1. Missä vaiheessa uraansa käyttäjän kannattaa mielestäsi liittyä Linkediin? Kannattaako se tehdä jo opiskelijana, jolloin työn laatu ei välttämättä ole vielä kovin hyvää, vai vasta valmistumisen jälkeen? 

LinkedIn:iin kannattaa liittyä heti! Mitä pidempään siellä olet, sitä suuremman verkoston ehdit rakentaa ja sitä kauemmin ehdit perehtyä palveluun ja sen kulttuuriin. Kesätyöntekijänä voit verkostoitua työkavereidesi kanssa ja saada heiltä jopa suosituksia, joiden avulla harjoittelupaikkoja ja oikeita töitä on helpompi hakea.

Myös opiskelukavereiden kanssa kannattaa verkostoitua jo opiskeluaikana, ei vasta sitten, kun he ovat saaneet jonkin hyvän työpaikan. Ja kuka estää opiskelijoita kehumasta toisiaan? Jos siis olet tehnyt ison projektin jollain porukalla, voit ihan hyvin antaa positiivista palautetta tiimillesi, se ei ole keneltäkään pois. Katteettomia suosituksia sen sijaan ei kannata antaa, olethan antamassa niitä omilla kasvoillasi.

Opiskelijan kannattaa harkita myös LinkedIn:in omistaman SlideShare-palvelun käyttöä. Sinne voi ladata parhaimmat opinnäytetyöt ja visuaalisen cv:n - sekä tietysti alkaa seurata siellä oman alan vaikuttajia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. SlideSharesta löytää uusimman tiedon asiasta kuin asiasta, joten se auttaa myös uusien asioiden oppimisessa.

Muitakin mielenkiintoisia palveluita kannattaa harkita sen mukaan, mikä itsestä tuntuu luontevimmalta: linkkien keräilyä Pinterestiin, opintopäiväkirja blogiin tai vlogiin, kuvapäiväkirja Instagramiin tai verkostoitumista ja ajatustenvaihtoa Twitterissä, Google+:ssa tai Facebookissa? Muista kuitenkin, ettei joka paikkaan tarvitse revetä.

2. Minkälaisen merkityksen näet somella olevan nykypäivän työelämässä, erityisesti rekrytointivaiheessa? 

Jo viitisen vuotta sitten erään globaalin korporaation HR-päällikkö totesi, että jos hakija ei ole LinkedIn:ssä, häntä ei ole olemassa. Tämä ajatusmaailma on juurtumassa myös Suomessa.

 3. Luuletko, että mitä vähemmän työnhakijalta löytyy ns. internetjalanjälkeä, sen epätodennäköisemmin hänet palkataan työhön verrattuna hakijoihin, joilla sitä löytyy paljon? 

Tietysti sosiaalisessa mediassa jaetulla sisällöllä, ei määrällä, on suurin merkitys. Eli jos jaat paljon epäilyttävää materiaalia, todennäköisyytesi tulla palkatuksi pienenee. Toisaalta ne, jotka eivät jaa itsestään mitään, voidaan tulkita mustiksi aukoiksi - mitähän salattavaa tuolla ihmisellä on.. On siis turvallisempaa valita ihminen, joka kertoo avoimesti osaamisestaan ja on jo valmiiksi verkostoitunut yrityksen kannalta oleellisten ihmisten kanssa. 

4. Millaiseksi luulet somen merkityksen työnhaussa muuttuvan tulevaisuudessa? 

Joskus olen vitsaillut sillä, että kohta ihmisten ei tarvitse enää itse hakea töitä, vaan erilaiset palvelut löytävät ja luokittelevat heidät, heidän osaamisensa, kokemuksensa ja suosituksensa ja suosittelevat heitä näiden tietojen perusteella avoimiin työpaikkoihin. Kovin kaukana tästä ei olla, sillä LinkedIn osaa suositella ihmisille heidän profiiliaan vastaavia työpaikkailmoituksia ja headhuntterit tekevät sieltä hakuja, joiden pohjalta ihmisiin otetaan yhteyttä.

***

Haastattelun jälkeen sain kimmokkeen tehdä omasta SlideShare-cv:stäni entistä pidempi ja visuaalisempi. Tällainen siitä tuli:

Johanna janhonen visuaalinen_cv from Johanna Janhonen

Työnhakijan kesäprojekti: verkot (v)esille

Viime viikolla kirjoitin lomailijan somesta (ko. kirjoitus löytyy nyt kotisivultanikin). Mutta kaikillahan ei ole lomaa, kuten Uuno Turhapuron vanha opettaja harmitteli: eläkeläinen ei pääse kesälomalle. Kesälomaa ei saa myöskään työtön työttömyydestään (tai ehkä hän lomailee satunnaisissa kesätöissään?).

Kesällä työnhakija voi ehkä lomailla työhakemusten kirjoittamisesta, mutta nyt on hyvä aika verkostoitua ja rakentaa asiantuntijabrändiä, jotta profiilia kehtaa syksyllä taas linkitellä. Tässä muutama idea alkuun:

otata itsestäsi edustava valokuva nettiprofiileihin, käytä samaa kuvaa (tai tyyliä) joka paikassa, niin olet tunnistettava ja mieti, miten saat cv:stäsi entistä visuaalisemman (se on nyt muotia). Mieti käyntikortin tilaamista

näytä CV:täsi muille ja pyydä heiltä rehellistä palautetta. Mikä siinä on hyvää, mitä pitäisi parantaa. Liian usein olen nähnyt myös liian pitkiä (yli kymmensivuisia) ansioluetteloita: tiivistä.

mieti, miten erotut muista saman alan osaajista, onko sinulla jotain erikoisosaamista tai -kokemusta, joita muilta ei löydy? Tai ehkä sinulla on laajat verkostot tai kielitaitoa, joista alallasi on hyötyä?

etsi netistä keskusteluryhmiä (tai blogeja), joissa puhutaan sinun alastasi. Lue vanhoja keskusteluja ja ota opiksesi. Lainaa myös kirjastosta verkkopresenssiä käsitteleviä kirjoja 

käy erilaisissa kesätapahtumissa tai nähtävyyksissä ja hakeudu aktiivisesti (mutta luontevasti) uusien ihmisten juttusille ja verkostoidu heidän kanssaan myöhemmin, jos siltä tuntuu. Täydennä LinkedIn-verkostoasi myös vanhoilla tutuillasi, palveluun on liittynyt paljon uusia ihmisiä viimeisen vuoden aikana. LinkedIn näyttää nykyään paljon tietoa verkostostasi, käytä sitä hyödyksesi ja ota oppia mestareilta.

tuunaa valitsemasi some-profiilit kuntoon, kirjoita hyvät kuvaukset ja mieti avainsanat, joilla sinua voitaisiin etsiä. Anna persoonasi näkyä!

muista myös nauttia kesästä, levätä ja rentoutua. 

Jos haluat henkilökohtaista valmennusta, pyydä minulta tarjous Somen kyselytunnista. Se sopii esimerkiksi sinulle, joka haluat nopeasti LinkedIn-profiilisi kuntoon tai mietit, miten tuoda parhaiten asiantuntijuuttasi esille verkossa. Kun olen tutkinut CV:si ja kurkkinut some-profiilisi, voin sparrata sinua esimerkiksi puhelimessa, Skypessä tai Google Hangoutissa, tunnissa saamme jo paljon aikaan :).

Instagram-koulutus eli miten suomalaiset markkinoivat itseään Instassa

Päivittäessäni Instagram-koulutusmateriaalejani tajusin, etten ole vielä jakanut aiheeseen liittyviä kalvojani SlideSharessa, joten päätin korjata asian.

Materiaalissani kerron mm. miten Instagram on viimeisen 15 kuukauden aikana haastanut vanhan kuvapalvelun Flickrin. +Samuli Pehkonen esitteli viime viikolla blogissaan Suomen 7 seuratuinta Instagram-käyttäjää, minä jatkoin tekemällä vertailun siitä, miten ko. herrat ovat ottaneet haltuun Facebookin, Twitterin ja YouTuben (vertailu poiki muutaman ahaa-elämyksen).

Otin mukaan esimerkkejä erilaisista organisaatioista ja käyttötavoista:

Markkinointi ja osallistaminen: Kookenkä, Aarikka +Maarit Riikonen , Almondy, Jenkki, Vaununkahvila Taina, #hyväjäke, Aku Ankka, Muumit, Uusi päivä, Turun taidemuseo, Kiasma, Tjäreborg +Heidi Waltari, cmad   

Työnantajakuva: Descom, YLE +Sari Veikkolainen, kirkko     

Henkilö- ja asiantuntijabrändit: Ellun Kanat, +Lisa Sounio-Ahtisaari, +Nikolai Alho, professori +Kirsti Lonka, Finnairin Joseph-stuertti, valokuvaajat ja vloggaajat, Duudsonit, +Isac Elliot, +Jare Tiihonen, +Robin Packalen        

Instagram koulutus from Johanna Janhonen

Toivottavasti sait itsellesi tai organisaatiollesi Insta-inspiraatiota! :) Minut löydät Instagramissakin tutulla @jjanhone-tunnuksella, liity seuraani hyviä caseja metsästämään. Ruotsin hovikin muuten instaa aika hyvin, siinäpä haaste presidentin kansliaan :). Mikä taho on muuten sinun Insta-suosikkisi?   PS. Linkitin yllä olevan esityksen myös LinkedIn-blogiini 11.6. Samalla annoin 7-vaiheen neuvot Instagramin käyttöönottoon, käys kurkkimassa.

Tradenomit somessa työnhaussa

Lauantaina pidin työnhakukoulutuksen Tradenomiliitolle Jyväskylässä eli kerroin miten somen avulla voi hakea töitä tai vielä parempaa - miten voi saada töitä hakematta töitä.

Eräs hieman vanhempi sukulaiseni päivitteli juuri maailman menoa: "ei sitä ennenvanhaan kellekään tultu töitä tarjoamaan" kuten nyt eräälle hänen tutulleen oli käynyt. No maailma muuttuu ja perässä pitää vain pysyä ja uudet niksit opetella, jos mielii työllistyä nopeasti.

Alla on tilaisuuden materiaali, joka herätti runsaasti keskustelua, mikä oli antoisaa puolin ja toisin - sain paitsi uusia hyviä esimerkkejä koulutuksiini myös niitä vaikeita kysymyksiä, kiitos niistä :).

Rekrysome tral tradenomi työnhaussa from Johanna Janhonen

Tätä koulutusta varten kaivelin paitsi omia muistinystyröitä myös tuttavieni viimeaikaisia kokemuksia. Olisi kivaa, jos sinäkin jakaisit omia kokemuksiasi kommenteissa, mikä on toiminut, mikä ei, mikä on ollut haastavaa, missä onnistuit - toisiltammehan me parhaiten opimme :).

Tom Laineen LinkedIn-vinkit työnhakijalle ja tuore infografiikka

Viime viikon kolumnissani mainitsin, että Tom Laine on Suomen verkostoitunein LinkedIn-käyttäjä. Eräs lukija tarttui siihen, ja kyseli perusteita ja Tom jo vastasikin blogissani: hänellä on noin 22 000 kontaktia, eli  enemmän kuin monella 2. tason kontakteja...

Tänään hän julkaisi uuden LinkedIn-aiheisen infografiikan (jonka pitäisi näkyä tässä alla, mutta katsotaanpas miten Pinterestin muuttunut upotus toimii): Infografiikassa on hauska hirvi-teema, yllättävää siinä on ehkä se, miten paljon aktiivisempia ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat LinkedIn:ssä, se, että suomalaiset naiset ovat tässäkin some-palvelussa miehiä aktiivisempia, ja se, miten Jolla ja Rovio pärjäävät isojen firmojen seassa seuraajien määrässä. Pinterest-käyttäjänä sen sijaan motkotan siitä, miksi ihmeessä pinnausten upottamisesta on pitänyt tehdä entistä vaikeampaa!? Ennen riitti kun upotti yhden koodin, nyt koodeja piti laittaa kaksi (siis ekalla kerralla, jatkossa riittää yksi koodi, kun laittaa toisen oikeaan paikkaan templaatissa). Mutta siinä missä pinnaus näkyi ennen Bloggerin editorissa, jolloin sen paikan sai valittua (keskitys vasempaan/oikeaan/keskelle) samoin kuin koon, niin nyt näitä valintoja ei enää ole. :( Valinnat saisi tietysti koodattua itse HTML-puolella, mikä taas hidastaa bloggausta. :P Kokovalinnan sai ennen tehtyä myös Pinterestissä, mutta nyt siellä ei voi sitäkään tehdä.

Samaan syssyyn on hyvä liittää myös video, jossa juttelemme siitä, miten tekniikan akateemisten kannattaa käyttää sosiaalista mediaa työnhaussa. LinkedIn:in lisäksi Tom mainitsee myös SlideSharen ja Pinterestin. 

LinkedIn rekrytoinnissa ja tuore infografiikka

Koska LinkedIn vetää selvästi lukijoita tähän blogiin, jaan teille pari mielenkiintoista juttua aiheeseen liittyen.

Ensinnäkin Veikkolaisen Sarin mielenkiintoinen postaus, jossa hän vertaili Facebookia, Twitteriä ja LinkedIn:iä. Sari työskentelee Ylen HR:ssä, joten oli erityisen mielenkiintoista lukea hänen ajatuksiaan LinkedIn:stä rekryvälineenä:

"LinkedIn:n merkitys työnhaussakin on voimakkaassa kasvussa. Osaajien etsiminen LinkedIn:n kautta lisääntyy koko ajan ja siksikin on tärkeää pitää oma profiili timmissä kunnossa. Rekrytoijien proaktiivisuus lisääntyy ja potentiaaliset hakijat tunnistetaan jo ennen kuin he itsekään tietävät olevansa hakijoita."

Niin, eikö olisi kivaa tulla löydetyksi uuteen työhön ilman hakemisen vaivaa? Tiedän tapauksia, joissa näin on käynytkin.

"Työttömyyden lisääntyminen näkyy myös LinkedIn:ssä. Huomattavasti aiempaa useamman profiilin esittelyssä lukee: etsin uusia haasteita. Näin kannattaakin tehdä, jos tilanne sitä vaatii."

Kun tuttavani kirjoittavat LinkedIn-otsikokseen "Looking for new challenges", puutun yleensä asiaan. Paljon parempi on kirjoittaa, että on vaikka Java-koodaaja tai Oracle-osaaja, joka etsii uusia töitä.

"Somerekryn tulevaisuus ei olekaan hauskassa rekrykampanjoinnissa vaan suorahaussa, eli brändäys on tärkeää. Se on minimissään huolehtimista siitä, että tiedot itsestä löytyvät hyvin ja helposti verkosta."

Niin, miten sinä olet brändännyt itsesi, haluatko sinä tulla löydetyksi?

Toinen juttu, jonka halusin jakaa on tämä LinkedIn-aiheinen infografiikka eli infograafi (kumpaakin termiä näkee käytettävän, Google-haussa ensimmäinen pesee jälkimmäisen luvuin 9540-1400). Se, mistä tässä erityisesti tykkään, on hauskat visualisoinnit: kahvikuppi, kännykkä, postikortti jne. Pöydälle on siis levitelty palveluun liittyviä lukuja ja faktoja hauskalla tavalla.

Source: siliconrepublic.com via Johanna on Pinterest

LinkedIn-endorsements eli uusi helppo tapa suositella kontaktien osaamista

Noin 10 päivää sitten Suomen LinkedIn:iin tuli endorsaus-ominaisuus. Olemme miettineet ominaisuudelle suomennosta: kauneuskisat, taitojen suosittelu tai kuittailu, ammattitaidon allekirjoitus ovat joitain esimerkkejä, joita on heitelty ilmaan Twitterissä ja LinkedIn:ssä.

Omassa tuttavapiirissäni on paljon sosiaalisen median aktiiveja, joten ei ihme, että he ovat uutta ominaisuutta olleet ensimmäisten joukossa kokeilemassa.

Taitopeukutuksia voi tehdä LinkedIn:in ohjauksessa, eli käydä läpi sen tarjoamia ihmisiä ja heidän taitojaan tai suoraan jonkun ihmisen profiilista, jonne suosittelut myös kertyvät tähän tyyliin:

Kontaktini ovat äänestäneet ykköstaidokseni wikit

Uusi ominaisuus on tuonut mukanaan "lieveilmiön": ihmisten on pakko alkaa päivittää profiilin avainsanoja monen vuodenkin tauon jälkeen, että suositukset tulisivat niille taidoille, joita oikeasti haluaa mainostaa. Minulla on esimerkiksi paljon vanhoja Nokian työkavereita, joiden tärkeimmät työtaidot liittyvät kännykkäteknologiaan vaikka he nykyään puuhailevatkin ihan eri asioiden kanssa.

Joten mars matkaan, käykääpäs sekä päivittämässä avainsananne että pistämässä LinkedIn-endorsauksia eteenpäin.

Zenton Hanna Takala bloggasi LinkedIn-suositteluista viime viikolla ja mainitsi LinkedIn-koulutuksesta myyjille. Myös minä olen löytänyt LinkedIn:in hyödyt myyntityössä, joko sellaisenaan, tai asiakashallintaohjelman tukemana. LinkedIn kertoo esimerkiksi sen, jos avainasiakkaasi on vaihtanut työpaikkaa tai saanut ylennyksen, sen, ketkä ovat sinun ja potentiaalisen uuden asiakkaasi yhteiset tutut ja sen, miten parhaiten "luikertelet" sisään firmaan x ;).

Mistä löydät sä työntekijän? (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 3.10.2012

Veikkaan, että olet todennäköisemmin työn hakija kuin tarjoaja, mutta sen sijaan, että etsit itse töitä, voit tulla löydetyksi. Miten? Harva sinua kotoa etsii, pitää mennä ihmisten ilmoille. Sen sijaan, että vietät päiväsi Matkakeskuksessa satoja ohikulkijoita seuraten, sosiaalisessa mediassa käymäsi ammattilliset keskustelut kuuluvat kauemmaksi ja kauemmin.

Siirrytään siis hetkeksi työnantajan housuihin. Löytääkseen mahdollisimman pätevän työntekijän hän voi ostaa tilaa sunnuntain Keskisuomalaisesta toivoen, että ”täydellinen kandidaatti” lukee lehteä oikeana päivänä hyppäämättä rekrytointisivujen yli. Lisäksi hän toivoo, että tämä huomaa ilmoituksen, kiinnostuu siitä tarpeeksi lukeakseen sen useampaankin kertaan ja innostuu sitten niin paljon, että vaivautuu lähettämään hakemuksen halutulla aikataululla. Myös netti-ilmoittelussa on paljon sijaa jossitteluille, sillä some-rekrytoinnin parissa työskentelevä Maria Rajakallio kertoo, ettei 79% työvoimasta hae aktiivisesti töitä.

Vuonna 2010 työnantajista 40% käytti Marian mukaan some-verkostoja rekrytoinnissa, sittemmin luku lienee noussut. Työnantajaa ei oikeastaan kiinnosta se, etsiikö täydellinen kandidaatti töitä samaan aikaan kun hän niitä tarjoaa - halutessaan parasta mitä rahalla saa, hän etsii itse. Omat verkostot otetaan käyttöön: kerrotaan työkavereille, Facebook-ystäville ja LinkedIn-kontakteille rakennusalan rautaisen ammattilaisen tarpeesta. Some-verkostojen hyödyntäminen ei tietenkään onnistu, jos ei ole huomannut niitä kerätä. Silloin otetaan tarkasteluun keskustelut esim. blogeissa, Twitterissä tai LinkedIn:in ryhmissä. Ehkä sieltä nousee esiin kiinnostavia ihmisiä, joita voidaan alkaa houkutella omiin leipiin. Työnhakijoista ei saa kerätä hakukoneilla tietoa päätöksentekoon, mutta jos työpaikka ei ole virallisesti auki, googlaamista on vaikea kieltää.

Ystäväni, mestariverkostoituja, pisti omat verkostonsa laulamaan ja sai viikossa kolme houkuttelevaa tarjousta, joista valitsi sitten yhden. Pääset samaan, kun huolehdit omista verkostoistasi ja kerrot tutuillesi osaamisestasi ja siitä, millaisia paikkoja haet. Täytä siis LinkedIn-profiilisi ja tee työnhaustasi näkyvää (muttei epätoivoista!), jotta sinusta osataan vinkata oikeille ihmisille. Pidä huoli siitä, että hakukone löytää sinusta paitsi hyvää sanottavaa mielellään myös ammattitaitoosi liittyviä asioita, täytä profiilitietosi siis myös Googleen. Verkostojen merkitys rekrytoinnissa ei ole mikään uusi asia, mutta some-verkostot moninkertaistavat mahdollisuudet olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onnea matkaan, olit sitten hakija tai haettava!

Some rekrytoinnissa - kolumnia valmistelemassa

Ensi viikon kolumnini Suur-Jyväskylän Lehdessä käsittelee rekrytointia sosiaalisen median avulla. Sitä varten haastattelin kavereitani ja muutaman ryhmän jäseniä. Yhden testinkin tein: tarjosin töitä hakeville ystävilleni tilaisuuden kertoa unelmien työpaikastaan minulle ja kavereilleni ja aika pitkä siitä ketjusta tulikin :). Ehkä sinäkin voisit samanlaisen mainospaikan kavereillesi tarjota, jos sinulla kavereinasi sekä työn hakijoita että niitä tarjoavia... Tai ehkä voisit jopa peukuttaa töitähakevia kavereitasi LinkedIn:ssä.

Unelmien työpaikkaa kuvailtiin esim. näin:  

• Unelmieni työ olisi 6 tuntia päivässä (esim. 9-15), joustava, innostava, kannustava, hyvä työilmapiiri ja osaamista arvostava.
• Joustavat työajat (ei kuitenkaan yli 40h viikossa), Hyvä palkka!, Riittävästi lomaa, Ostaa eurolla ja myydä kahdella... Olla oma pomo.

Maria Rajakallio suositteli katsomaan tuoreen esityksensä aiheesta. Tässä se teillekin jakoon:

Sukellus Someen - Uhka vai mahdollisuus? on Prezi

Maria on vetänyt Haussa-hanketta, jonka ohjausryhmää minä taas olen johtanut. Hankkeen myötä olen oppinut paljon uutta paitsi somerekrytoinnista myös muusta someilusta, sillä Haussan some-verkoista on tullut vastaan mielenkiintoisia uutisia ja vinkkejä, kiitos Marian ahkeran "communitymanageroinnin".

Millaisen kolumnivellin näistä aineksista sitten keitin, se selviää ensi viikon keskiviikkona!

LinkedIn, työnhakijan paras kaveri?

Jatketaan LinkedIn-teemalla tänäänkin. Viime viikolla vastaan tuli kirjoitus, jossa mietittiin sitä, miten uutta työtä etsivän kannattaa lähteä liikkeelle LinkedIn:ssä. Mitä tehdä sitten, kun oma profiili on laitettu kuntoon?

Keskusteluihin voi osallistua LinkedIn:in Answers-osiossa tai monissa ryhmissä, mutta helpointa on ehkä aloittaa juttelu omien kontaktien kanssa status-päivitysten kautta. Päivityksissä ei tietenkään kerrota mitä on syönyt aamupalaksi (ellei sitten satu olemaan kahvilan omistaja, joka haluaa kertoa paikkansa uutuuksista), vaan siitä, mitä omaan työelämään kuuluu.

Kerrotaan esimerkiksi, että

• "ilmoittauduin juuri tähän mielenkiintoiseen seminaariin (linkki), onkos joku muu tulossa?", 
• "luin nn:n kirjoittaman kirjan/artikkelin/bloggauksen x ja aloin miettiä miten...", 
• "meillä on avoinna tällainen työpaikka (linkki), vinkkaapa tuttavillesi asiasta". 

Itse kerron statuspäivityksissä usein bloggauksistani (en toki kaikista).

Työnhakijalle päivitykset ovat hyvä tapa saada näkyvyyttä, mutta kannattaa välttää ns. epätoivoisuutta. YT:eiden jälkeen saimme Nokiassa paljon työnhakuvalmennusta ja yksi neuvo painui mieleen: ei saa hakea töitä liian äkkiä, sillä "paniikki haisee". Kirjoituksessa oli esimerkki tällaisesta: “I’m in a job hunt, anyone have leads for me? Who’s hiring?”. Viime viikolla törmäsin suomalaiseen versioon vastaavasta: 2-tason kontaktini oli laittanut tittelikseen "No position at No company". Ei hyvä. Siksi laitoin hänelle viestin yhteisen tuttavamme kautta ja nyt hän on korjannut tittelinsä "alan ammattilaiseksi, joka etsii uutta työtä". Ei ehkä paras versio vielä tuokaan, mutta nyt hän pääsee ainakin mukaan hakuihin, joissa etsitään ko. alan ammattilaisia.

Jos saat hyviä vinkkejä joltain kontaktiltasi tai osallistut innostavaan koulutukseen, voit kertoa siitä päivityksessä tai mieluummin suosituksissa (sillä ne ovat näkyvissä ihmisten profiileissa vuodesta toiseen). Ihminen, jota suosittelet ilahtuu yleensä palautteesta. Suosituksessa voit kertoa rivien välissä itsestäsi, esimerkiksi siitä, että haluat kehittää omaa osaamistasi tai että olet oppinut jotain alan "gurulta". Ei kannata myöskään olla liian ujo suositusten pyytämisessä, niistä on oikeasti hyötyä. Itse pääsin esimerkiksi kerran haastatteluun lähinnä siksi, että haastattelija tunsi suosittelijani.

Artikkelissa neuvottiin tekemään työhaastatteluihin valmistautuminen näkyväksi:  “I’m very interested in opportunities at Dell. Does anyone have experience interviewing with them? Please send me a message!”. Ujompi hoitaa saman asian tekemällä haun omaan kontaktiverkkoonsa ja tutkimalla sitä, kuka omista kontakteista on a) työskennellyt Dellillä tai b) tuntee jonkun delliläisen, minkä jälkeen näitä ihmisiä voi lähestyä yksityisviestillä. Oma haastattelija kannattaa paitsi googlettaa myös linkedinittää: onko teillä yhteisiä tuttavia/ryhmiä/mielenkiinnon kohteita?

Onko sinulla toimivia kikkoja siihen, miten LinkedIn:in kautta napataan työpaikka? 

Sopiiko LinkedIn suomalaiseen mielenlaatuun?

Viime aikoina LinkedIn on tullut puheeksi muutaman tuttavan kanssa. Yksi sanoi, että hänen mielestään LinkedIn on viimein lyömässä läpi Suomessa. Toinen ihmetteli, onko LinkedIn:stä oikeasti jollekin hyötyä. Kolmas sanoi tietävänsä ihmisiä, joihin on otettu LinkedIn:in kautta yhteyttä kysellen, kiinnostaisiko tämä työpaikka. Neljäs oli sitten monisanaisempi. Koska haluan herättää keskustelua siitä, miten hyvin amerikkalaisten perustama LinkedIn sopii suomalaiseen juroon ja vaatimattomaan perusluonteeseen, annan nyt puheenvuoron tälle henkilölle.

"Olen siis ollut Linkedinssä siitä lähtien kun se Suomeen on rantautunut eli n. vajaat 10 vuotta. Sinä aikana se ei ole oikeastaan kehittynyt, kasvanut oikeastaan mitenkään. Etenkään kun vertaa sitä muihin sosiaalisen median foorumeihin. Kasvupiikki profiilien osalta rajoittuu laskusuhdanteihin. Etenkin nyt vallillaan olevaan taloustilanteeseen 2010-2012 jolloin ovet käyvät lähinnä ulos.

Rekrytointiala on myös viimeisen kahden vuoden aikana pirstaloitunut todella voimakkaasti ja alalle on syntynyt enemmän yrityksiä ja toimijoita kuin millekään muulle toimialalle.

Juuri he ovat olleet se eturyhmä, joka ovat tätä kyseistä palvelua huutaneet autuaaksi tekevänä ratkaisuna esim. juuri työhakuprosessissa. Monella heistä onkin omassa rekrysovelluksessaan myös Linkedin-profiilin liitäntämahdollisuuskin.

Miksikö juuri he? Ja vastaus on puhtaasti kustannustehokkuus. Tämä palvelu on ilmainen ilmoittaa ja markkinoida.

Käytännön todellisuus. Käytän itseäni esimerkkinä.

N.650 kontaktia. Keskimäärin n.100 katselijaa profiilissa per kuukausi. 1 kysely viiden vuoden aikana etsinkö uusia haasteita. Statuksen "etsin uusia haasteita" edelleen jakajia/tykkääjiä 2 kpl/kuukausi.

Yksikään rekrytointiyritys/yritys, jossa olen käynyt ei ole kysyttäessä käynyt katsomassa profiiliani, vaikka se on siis CV:ssäkin ja muissa informaatioissa itsestäni ja osaamisestani.

LinkedIn:in lisäaplikaatiot kuten liitetiedostot, PP-esitys ym jne. linkit portfolioon, www-sivuille. Facebookkiin jne. eivät ole niiden statistiikan mukaan johtaneet koskaan minkäänlaiseen aktiviteettiin. Eli niitä ei ole ladattu/katseltu laisin.

Kyselyihin muilta LinkedIn-käyttäjiltä käyttökokemuksista jokainen vastasi ettei muuta hyötyä/iloa kuin keskusteluryhmät. Sielläkin samat ihmiset kommentoimassa ja keskustelemassa keskenään eri aiheista. Olen itse samaa mieltä.

Kuitenkin kasvuvauhti ja verkostumispyynnöt kasvavat taas tänä vuonna huimasti. Se, että mikä tämän todellinen arvo on ja vastaus taitaa olla ohessa :) Valitettavasti. Eli summasummarum. Ihmiset jotka etsivät töitä, käyttävät tätä mielellään ja toivovat tästä apua koko sydämestään. Ne joilla on työpaikka, eivät tällä näe mitään merkitystä ellei työ/työnantaja/toimenkuva niin vaadi."

No nyt, sana on vapaa! Mitä mieltä sinä olet? Huomaa, että tässä blogissa saa kommentoida myös anonyymisti, kunhan ei kiroile tai kauppaa Via*raa. ;)

Videohaastattelu: työnhakija somessa a la Maria Rajakallio

Jatkoa eiliseen - tällä kertaa Maria kertoo siitä, miten työnhakijan kannattaa sosiaalista mediaa käyttää.
Mitäs pidit Marian neuvoista?

Videohaastattelu: some rekrytoinnissa a la Maria Rajakallio

Viime viikolla kävin Haussa.fi-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa, minkä jälkeen kyselin projektipäällikkö Maria Rajakalliolta, miten hänen mielestään sosiaalista mediaa pitäisi käyttää rekrytoinnissa.

Oletko Marian kanssa samaa mieltä?

Top10: huomion herättäminen personoiduilla some-kampanjoilla (9)

Jatkan top-10-listan läpikäymistä. Numero 9 on postaus, jossa kerroin erikoisesta rekrykampanjasta, jossa oli ostettu suomalaisten someaktiivien nimillä Googlen Adwords-mainontaa.

Kaverini törmäsi taannoin myös vastaavaan kampanjaan ja oli tosi otettu: "tuntui coolilta", toinen kaverini taas huomasi, miten nettisivu tunnisti hänet, sivulla nimittäin luki "Tervetuloa NN".

Hyvä esimerkki somen käytöstä rekrytoinnissa on Tampereen TE-toimiston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Haussa-hanke, jonka johtoryhmässä olen mukana. Rajakallion Marian vetämässä projektissa käytetään somea todella monipuolisesti ja hankkeen etenemistä on ilo seurata.

Työnantajille ja erityisesti nuorille työnhakijoille suunnatussa Haussa-kohtaamispalvelussa ideana on sopivien henkilöiden ja työpaikkojen saattaminen yhteen sosiaalisen median palveluista tuttuja käytäntöjä hyödyntäen. Työnhakijoille sivusto on perinteisiä palveluja helpommin lähestyttävä ja epäformaalimpi tapa ilmoittautua työnetsijäksi. 

Haussan avulla pirkanmaalaiset voivat tehdä mm. videohakemuksia.

Loppuun vielä esimerkki uudenlaisesta luovasta tavasta hakea työtä:



Hurjaa tämä some-aika, eikö? :)

Sosiaalinen media teknologiateollisuudessa

Harri Lakkala teki taannoin mm. OSKE:n, Teknologiateollisuus ry:n, Hermian ja Innoparkin tilaaman tutkimuksen siitä, miten suomalainen teollisuus käyttää somea. Kyselyssä oli mukana 143 yritystä, joista 87% oli B2B-yrityksiä ja 81% kuului valmistavaan teollisuuteen.

Kysely oli some-asiantuntijalle herkullinen, sillä teollisuusyritysten some-tuntemuksessa riittää rutkasti parannettavaa, 57% piti oman yrityksensä some-ymmärrystä olemattomana tai huonona, mikä ei ole ihme: vain 12% oli saavuttanut somen avulla jotain hyötyä.

Työkaluista suosituin oli jaettu verkkolevy (70%) - siinäpä sitä on sosiaalisuutta kerrakseen! Dokumentinhallintajärjestelmiä käytti 55%, intranet oli käytössä joka toisessa yrityksessä (52%). Asiakasrajapinnassa kolmannes yrityksistä (36%) käytti some-palveluita (esim. LinkedIn, Facebook), keskustelupalstoja 18%, videopalveluita (Youtube) 20% ja wikejä 12%.

Eniten somea käytettiin markkinointiin (42%) ja viestintään (41%), työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39%). Vaikka puolet yrityksistä seurasi itsestään/alastaan käytyä keskustelua somessa, mutta vain 6% tekee sitä säännöllisesti. 18% yrityksistä oli kieltänyt Facebookin käytön.

Suurimpia yhteistyö ja tiedonhallinan ongelmia olivat
-hiljaisen tiedon siirtäminen (46%)
-avainhenkilöiden työkykyyn liittyvä riskienhallinta (44%)
-sähköpostiähky (42%)

Monet yritykset kaipasivat case-esimerkkejä somen hyödyistä, ja niitä oli raporttiinkin päässyt joitakin (s. 38 - 41)

-Reifer Oy työllistää 30 henkeä, suurin osa tuotannossa. Konepajayritys pyörittää toimintaansa ERP-toiminnanohjausjärjestelmällä, jonka kylkeen on rakennettu laatukäsikirjawiki. Wikiä käytetään niin, että johto hyväksyy kaikki wikin muutokset ennenkuin ne menevät työntekijöiden näkyville, sillä toimintaprosessien oikeellisuudesta halutaan pitää erityisen hyvää huolta. Casekuvauksesta ei käy selville, keillä kaikilla on oikeus wikiä päivittää, mutta joka tapauksessa se on korvannut aiemmin käytetyn paperisen laatukäsikirjan lähes täysin.
- Ruukki tutustui some-palveluihin (blogit, wikit, foorumit ja ryhmäsivustot) ensin sisäisesti. Julkinen sometus alkoi Youtube-videoilla, Facebook-sivuilla ja LinkedIn-keskusteluilla. Twitterissä kerrotaan mm. avoimista työpaikoista.
-Cargotec käyttää alihankkijoidensa kanssa 2 viikon sprintteihin perustuvaa ketterää tuotekehitystä, jota tuetaan mm. wikillä ja taskienhallintaohjelmalla

lisäksi

-Somen käytöllä Kone Oyj on onnistunut vähentämään matkustamista 60% ja puolittamaan projektin läpimenoajan
-aktiivinen keskusteluryhmä on LinkedInissä toimiva Wind Energy Professionals - ryhmä, jossa on yli 30 000 jäsentä
-ABB:lla on SlideShare-kanava, josta löytyy palvelukuvauksia ja asiakasprojektikuvauksia
-Visma Severan Twitter-tiliä seuraa 30 000 ihmistä, jotka ovat kiinnostuneita Severan palvelun uusista ominaisuuksista ja tarjouksista
-asiakaspalveluun Twitteriä käyttää UPM:n RFID-yksikkö, ABBRobotics, Wärtsilä ja Outokumpu
-sisäistä mikroblogipalvelua Yammeria käyttävät mm. mikroprosessorivalmistaja AMD ja viestintätoimisto Hill&Knowlton.

Sosiaalinen media ja rekrytointi by @tar1na

Valmistelen koulutusmateriaalia esimiehille ja törmäsin tähän Teemu Arinan tuoreeseen esitykseen, josta bongasin taas itselle uusia palveluita, kuten esim. terveelliseen ruokavalioon kannustava Foodzy (voi itku, tässä sitä sitten on palvelu, johon kuuluu oikeasti kertoa mitä söi aamupalaksi), TaskRabbit, josta voi hankkia esim. ihmisiä hoitamaan joululahjahankinnat ja -paketoinnit puolestasi (joskus olen nähnyt suomalaisenkin version samalla idealla, mikähän se mahtoi olla?), erilaiset CV-palvelut (jopa CV:n yhteisöllinen parantelu), Kloutin kilpailijat PeerIndex ja EmpireAvenue. Onhan näitä palveluita joo, eikä niitä kaikkia millään ehdi seurata, mutta kiva kun Teemu oli ottanut HeiaHeiankin esimerkkeihinsä. :)

Sosiaalinen media & rekrytointi

View more presentations from Teemu Arina

Mitäs sinulle jäi mieleen?

Some-rekrytoinnissa by @mariarajakallio / @haussa

Maria Rajakallio on tehnyt hyvän esityksen rekrytoinnista somessa. Somen avulla "ohjataan työnantaja kolkuttelemaan ovelle" ja "ihmisen lisäksi halutaan rekrytoida myös hänen verkostonsa".

Taitoprofiilit-18.8.2011-some-rekrytoinnissa

View more presentations from Maria Rajakallio

Some rekrytoinnissa by @jobijobi

Olipas hyvä esitys aiheesta!

Sosiaalinen media rekrytoinnissa -seminaari 5.5.2011

View more presentations from Jobi Jobi

Tweettaustesi perusteella sopisit kelkkaamme!

Johanna Janhonen - Tweettaustesi perusteella sopisit kelkkaamme!
Ota yhteyttä.
www.alammehuiput.com

Näin minua lähestyttiin maanantaina googlatessani itseäni. Olin aiemmin samana päivänä huomannut, että Protomo-aikana tekemämme sivu nousi yllättävän korkealle tuloksissa (miksihän?). Se oli pieni järkytys, sillä olin toivonut, että Piilotetun aarteen sivut löytyisivät minun nimelläni. Onneksi muistin vielä Weeblyn tunnarit ja pääsin lisäämään sivulle tuoreet linkit jäljilleni.

Iltapäivällä kokeilin uudestaan olisiko muutoksia jo tapahtunut ja yllätyin perin pohjin tuosta suorasta lähestymisestä.

Tässä oli siis käytetty käänteisesti hyväksi tätä ideaa:



Mielenkiintoista eikö totta? Kun klikkasin linkkiä löysin suoran puhuttelun:





"Viimeinen pisara" töihin kosiskelussa oli tämä esitäytetty erohakemus nykyiselle työnantajalleni, arvostan kyllä tämmöistä huumoria:

Nämä paikat jäivät nyt kyllä hakematta, sillä viihdyn liian hyvin nykyisessä asemassani, mutta saa minua silti jatkossakin kosiskella, ehkä sinulla on houkuttelevampi tarjous. ;)

Olen jo aiemmin koulutuksissani vitsaillut, ettei minun jatkossa tarvitse hakea töitä, vaan LinkedIn tekee sen puolestani. Kun klikkailen siellä Jobs-osiota, LinkedIn osaa jo nyt suositella minulle sopivia töitä. Parhaimmillaan työpaikan on laittanut auki kakkostason kontaktini ja yhteinen tuttumme on jo minua suositellut. Eli seuraavassa vaiheessa LinkedIn haistelee nämä potentiaaliset paikat, ja lähettää hakijalle paitsi linkin profiiliini, myös saatteen, "että tämä ja tämä tuttavasi suosittelee tähän paikkaan Johannaa siitä ja tästä syystä". :)

Sitä päivää odotellessa mietiskelen sitä, kuinka moni on tuon saman ilmoituksen löytänyt ja millä perusteella meidät tweettaajat on listalle valittu.