Somen erilaisten resurssointivaihtoehtojen pohdintaa

Syksyllä bloggasin Comma7:n kanssa tekemästäni somestrategiaryhmätyöstä ja siitä, mitä nämä viestinnän ammattilaiset erilaisista somen resurssointivaihtoehdoista ajattelivat. Sama asia tuli vastaan myös Grazissa. Joulukuussa osallistuin Marko Suomen guruhaasteeseen (kauhea sana muuten tuo guru, itsestäni en halua sellaista nimitystä käyttää) saarimetaforalla, jonka Itävallassa keksin, joten päivitin palmusaarikuvat myös koulutusmateriaaleihini ja tältä ne nyt näyttävät. Oih, miten ihanan raikasta :).

 

Organisaation somestrategian valinta from Johanna Janhonen

Comma7 ja miksi kaikkien työntekijöiden pitäisi olla somessa (osa 4)

Olemme päässeet tämän sarjan viimeiseen osaan, eli tänään käymme läpi viestinnän asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miksi kaikki työntekijät pitäisi päästää mukaan organisaation some-viestintään.

Tavassa 4 kaikki ne työntekijät, jotka haluavat (ketään ei toki pakoteta, mutta kaikkia kannustetaan osallistumaan) ovat mukana organisaation sisällöntuotannossa sosiaalisessa mediassa.

Tavan hyvät puolet:

• paljon päivittäjiä eli mahdollisuudet laajaan näkyvyyteen
• avointa viestintää
• organisaation asiantuntijatieto leviää

Huonot puolet:

• maineriski on isompi kuin muissa tavoissa

Tapa sopii organisaatiolle, jotka

• ovat täynnä asiantuntijoita
• harrastavat avointa viestintää
• ovat nuorekkaita ja aikaansa seuraavat
• joiden kohderyhmä on nuorekasta ja aikaansa seuraavaa (ja sosiaalisessa mediassa)

Tapa sopii täydentäväksi viestintäkanavaksi muiden joukkoon.

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• sosiaalista mediaa koskevat samat säännöt kuin muutakin mediaviestintää
• someen saa käyttää työaikaa (etenkin jos asiat liittyvät työasioihin)
• tietoturva: mikä tieto on julkista
• mihin osallistutaan: oman ammattiryhmän keskustelut?
• tekijänoikeudet

Johdolle tämä tapa myydään seuraavilla argumenteilla:

• viestinnän aktiivisuus ja näkyvyys paranee, 
• tavoitetaan laaja joukko (myös eri ikäryhmistä)
• organisaation oma viesti tulee esille laajalla rintamalla
• vuorovaikutus kasvaa
• saadaan paljon aktiivisia asiakaskontakteja

Nyt kun kaikki tavat on käyty läpi, on aika kysyä: minkä tavoista sinä haluat teidän organisaatioonne? Miksi?

Comma7 ja some ympäri organisaatiota kerätyn tiimin haltuun (osa 3)

Jatkamme tämän viikon teemaa, tänään mietitään miksi organisaation somekanaviin kannattaa ottaa mukaan myös viestinnän ulkopuolisia ihmisiä.

Tavassa 3 siis kootaan somen erikoisjoukko eri puolilta organisaatiota.

Tavan hyvät puolet verrattuna muihin tapoihin:

• some on yksi kanava muiden joukossa, eikä sitä kannata kokonaan kieltää (tapa 1)
• viestinnässä ei ole kaikkea sitä substanssitietoa, jota halutaan viestiä (tapa 2)
• koulutettu ydinporukka voi tuottaa suoraan oikeanlaista materiaalia kanaviin, mistä syntyy säästöjä
• kun some on rajatun joukon hallussa, siihen on budjetoitu työaikaa ja pysytään paremmin tavoitteissa

Riskinä nähtiin se, että kun joku ydinjoukosta lähtee, menetetään paljon osaamista ja tietoa.

Tapa sopii niille organisaatioille:

• jotka haluavat siirtyä tapaan 4, mutta haluavat pilotoida tapaa ensin pienemmällä joukolla
• tapa on mukava erikoisjoukkoihin kuuluville, sillä organisaatio on tunnustanut heidän eritoisosaamisensa ja antanut luvan (käskyn) käyttää sitä, joukko on luultavasti hyvin motivoitunutta

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• mihin keskitytään, mitä tavoitellaan
• mitä muille kerrotaan, miksi juuri tämä porukka on valittu ja miten porukan ulkopuolelle jääneet voivat osallistua

Johdolle tämä tapa myydään sillä, että tällä tavalla on parhaat edellytykset päästä haluttuihin tavoitteisiin.

Huomenna on luvassa tämän sarjan viimeinen osa, jossa päästetään organisaation kaikki työntekijät someen. Onko se hyvä vai huono asia?

Comma7 ja miksi some kuuluu viestintäosastolle (osa 2)

Eilen aloitin 4-osaisen sarjan siitä, mitä viestinnän ammattilaiset eri some-strategioista miettivät.

Tänään on vuorossa tapa 2, jossa some on markkinoinnin (viestinnän) yksinoikeus

Hyviä puolia:

• viestintä pysyy hanskassa, se on yhdenmukaista ja viestit ovat ymmärrettäviä
• viestintä tukee yrityksen linja
• tapa ei rasita muita asiantuntijoita, 
• riskien ja kriisien hallinta onnistuu paremmin
• "organisaatiossa on viestintäosaamista juuri siitä syystä, että he huolehtivat viestinnästä, myös somessa"

Huonoja puolia:

• substanssiosaaminen muilta työntekijöiltä jää saamatta, 
• elämänmakuisuus ja rosoisuus puuttuvat viestinnästä, 
• ei synny niin helposti organisaation yhteisöllisyyttä, 
• viestinnän volyymi pienempi kun viestintä on harvojen käsissä, 
• viestintä on liian markkinointipainotteista ja stailattua

Tämä tapa sopii niille organisaatioille:

• joilla on paljon yhteiskunnallisesti tulenarkaa tietoa (esim. armeija, lastensuojelu)
• kun viestinnän ammattilaisuudella on merkitystä (esim. viestintäalalla)
• pörssiyhtiöille
• erikoistilanteissa (esim. YT, kriisitilanne)

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• miten saadaan markkinointiin tieto, 
• some-strategia: yhteiset pelisäännöt, linjaukset, julkaisuaikataulut, miten nopeasti vastataan, käytetäänkö vastaamiseen omia profiileja vai yrityksen yhteistä, 
• kuva- ja tekstioikeudet (miten yrityksen eri materiaaleja saa käyttää somessa)

Johdolle tapa perustellaan näin:

• some ei vie muiden (erityisesti johdon) työaikaa, 
• maineenhallinta on hyvissä käsissä: brändi säilyy ehjänä ja kiinnostavana

Huomenna sarja jatkuu tavalla 3, jossa eri puolilta organisaatiota kerätään sometiimi.

Comma7 ja mikseivät organisaatiot päästä työntekijöitään someen (osa 1)

Terveisiä Lahdesta! Kävin siellä perjantaina kouluttamassa Helsingin yliopiston Palmenia-yksikön Comma7-kurssilaisia somesta. Harvoin yleisöni on niin täynnä viestinnän ammattilaisia, joten käytin tilaisuuden hyväkseni :). Organisaatiolla on Riku Vassisen ja Antti Isokankaan Digitaalinen Jalanjälki -kirjan mukaan 5 vaihtoehtoa suhtautua työntekijöiden sosiaalisen median käyttöön. Eräs tapa on se, ettei välitetä koko asiasta, loput neljä tapaa sen sijaan vaativat jonkun kannan ottamista. Ryhmätyössä pyysin commalaisia mm. miettimään kunkin tavan hyviä ja huonoja puolia ja tällä viikolla kerron teille, millaisia huomioita he eri tavoista tekivät.

Ensimmäisellä ryhmällä oli (minusta) vaikein tapaus, eli organisaatio, joka ei päästä työntekijöitään työaikana työkoneilta someen

Tavan hyviä puolia:

• voidaan keskittyä työhön, 
• (ainakaan työajalla) ei levitellä työhön liittyviä salaisuuksia

Huonoja puolia:

• ei olla verkostoissa mukana vaikuttamassa (vaikka ehkä pitäisikin), 
• ei opita somen käyttöä (eli työntekijöitä ei kannusteta oppimaan uutta viestintäkulttuuria, josta voisi olla hyötyä tulevaisuudessa, kun organisaatio haluaakin alkaa someilla) 
• uudet työntekijät eivät ehkä viihdy työpaikalla, jossa eivät saa käyttää niitä työkaluja, joihin ovat tottuneet (eli vaikuttaa työnantajamielikuvaan)

Tapa sopii niille organisaatiolle:

• jotka eivät itse ole, eivätkä haluakaan olla somessa (esim. kriittinen toimiala,  bussikuskit, sairaanhoitajat, raksamiehet, maansiirtokoneen käyttäjät eli työt, joissa on konkreettista fyysistä tekemistä - onko some tietotyöläisten haaste ja maailma?)
• joilla on niin kova brändi, ettei tarvitse (Apple)

Mitä tavoitteita strategia tukee:

• Korkea työn tuottavuus - keskitytään olennaiseen

Mitkä asiat vaativat ohjeistamista:

• perustellaan henkilöstölle miksi tähän on päädytty, 
• kielletään omien laitteiden käyttö työajalla

Huomenna on vuorossa tapa 2, jossa some on markkinoinnin (viestinnän) yksinoikeus, joten pysyhän kuulolla.