Kouluttajien tärkeimmät työkalut

Jokin aika sitten tallensin englanninkieliseen blogiini Jane Hartin vuosittaisen tutkimuksen siitä, mitkä nettityökalut tukevat parhaiten oppimista tai opettamista. Lista perustuu yli 500 eri puolilla maailmaa olevan koulutusammattilaisen vastauksiin.

Päivittäessäni koulutusmateriaaleja vastaan tuli kalvo, jossa oli kympin kärki viime vuodelta (suluissa muutos vuoteen 2011):

1.Twitter 2.YouTube 3.Google Docs (Google Drive) 4.Google Search (+11) 5.WordPress 6.Dropbox 7.Skype (-3) 8.PowerPoint (+11) 9.Facebook (+5) 10.Wikipedia (+1)

Uudessa listasssa Twitter jyrää jälleen ja Googlella on kymmenen kärjessä nyt peräti 4 tuotetta:

1. Twitter (-)
2. Google Docs (Google Drive) (+1)
3. YouTube (-1)
4. Google Search (-) 
5. PowerPoint (+3)
6. Evernote (+6)
7. Dropbox (-1)
8. WordPress (-3) 
9. Facebook (-)
10. Google+/ Hangouts (+7)

Jos sinun pitäisi valita 10 työkalua opetuksesi tueksi, mitä ne olisivat?

Piilotetun aarteen Kuolemanlaaksokisa

Piilotettu aarre täyttää 9. marraskuuta jo kolme vuotta, eli taas on aika järjestää jo perinteinen syntymäpäiväkilpailu. Kolmen vuoden kunniaksi arvon tällä kertaa myös kolme voittajaa, jotka saavat valita palkintonsa tuotteideni joukosta:

• tunnin koulutus (aiheesta, johon on jo olemassa valmis materiaali tai 33%:n alennus uudesta kolmen tunnin koulutuksesta)
• kyselytunti eli neuvontaa ja sparrausta someen liittyvissä asioissa
• ilmainen tunti päivän tai puolen päivän työpajassa
• tunti Wikipedian päivitystä tai
• muuta sisällöntuotantoa, esimerkiksi vierailubloggaus yhdessä sovitusta aiheesta

Osallistu täyttämällä alla oleva lomake, tai käy täyttämässä sama lomake nettisivullani.

Onnea arvontaan ja kiitos asiakkailleni, jotka kantoivat minut Kuolemanlaakson yli!

Miten toimivat LinkedIn:in InMailit

Viime talvena bloggasin maksullisen LinkedIn-tilin hyödyistä. Ominaisuuksista tykkään kaiketi eniten InMailesta, jonka avulla voin lähettää tuntemattomille ihmisille viestejä (toki sekin on ihan kivaa, että näen, ketkä profiiliani käyvät kurkkimassa). 15€:n kuukausihintaan kuuluu 3 LinkedIn-viestiä kuukaudessa. Määrä on niin pieni, että joudun todella harkitsemaan, milloin mahdollisuutta käytän. Osumatarkkuus on kuitenkin aika hyvä: InMaileja tulee ihmisille vielä niin harvoin, että niihin yleensä vastataan, kun sen sijaan kaikkia sähköposteja ei edes lueta. Viime aikoina minulta on kysytty InMailin kautta apua esim. opinnäytetyöhön ja liikeidean arviointiin, minä taas olen pyytänyt esiintyjiä CMADFI-tapahtumaan, jonka järjestämistä lupauduin koordinoimaan. Katso lisää cmad.fi.

LinkedIn lupaa myös takuun: jos et saa viestiisi vastausta, saat yrittää uudestaan, eli lähettää viestin jollekin muulle. Tässä tapauksessa LinkedIn lähettää sinulle viestin: NN ei vastannut sinulle viikossa, koitapa seuraavaksi ottaa yhteyttä näihin: MM, OO, PP tai RR.

LinkedIn neuvoo kyllä jo viestiä lähettäessä, miten saat paremmin vastauksen:
viittaa yhteisiin tuttuihisi ja kirjoita napakasti.

Tällä viikolla minulle tuli yllätyksenä se, että ne InMail-viestit, joihin ei ole tullut vastausta häviävät sekä lähettäjän että vastaanottajan LinkedIn-viesteistä.

Viestien teho perustuu samaan asiaan, josta Ken Krogue kirjoitti Forbesiin: aika, jolloin soitettiin kylmiä soittoja on lopullisesti ohi, sillä halutessamme voimme selvittää vastaanottajista paljonkin ennen puhelua/sähköpostia.

It's warm calling now RT @kenkrogue: Cold Calling Is Dead, Thanks To @LinkedIn - @Forbes http://t.co/F38ryeaEZi #coldcalling
— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 27, 2013

Onko sinulla hyviä tai huonoja kokemuksia InMaileista? 

Kunnat somessa eli #kuntasome

Minulta huhuiltiin Twitterissä tietoja kuntien someilusta, ja koska twiittiin ei monta merkkiä mahdu, päätin vastata bloggaamalla.

Onko jollakin hyvä Twitter-lista kunta-alan toimijoista? Kunnat, kgit, hallinnon & valtuustojen väki? @Kuntaliitto @katleena oletko nähnyt?
— Tiina Heinilä (@THeinila) October 23, 2013

Tutkin Suomen kuntien someilua keväällä 2010 Rauman seudun kuntien toiveesta ollessani töissä Ambientialla. Järkeilin silloin, että tuollainen tieto vanhenee hyvin nopeasti, joten puhuin sekä Ambientian että eOppimiskeskuksen (jossa Ambientia itsekin aktiivisesti vaikutti) perustamaan uuden wikin, johon voisin keräämäni tiedot laittaa ns. siemenaineistoksi ja jota kunnat ja muut organisaatiot voisivat itsekin päivittää. Niin syntyi www.sosiaalinenmedia.org (Twitterissä @someorg), johon tehtiin osiot paitsi kuntasomelle myös yritysten ja muiden organisaatioiden someilulle. Promosin uutta wikiä mm. ihkaensimmäisessä Sometime-tapahtumassa, omissa koulutuksissani ja omille tutuilleni. Vuosien varrella hieno sivuston alku on päässyt kuitenkin ruostumaan, sillä kenelläkään ei ole oikein resursseja sitä kehittää tai markkinoida, ei minulla, Ambientialla tai eOppimiskeskuksellakaan. Toivon tietysti, että sivusto saisi vielä uuden elämän, siellähän se valmiina odottaa käyttäjiään!

Tällä hetkellä kerään tietoa kuntien someilusta:

• omiin koulutusmateriaaleihini
• Pinterestiin Kuntasome-tauluun
• Twitterin #kuntasome-kanavalle (tuonne onneksi muutkin twiittaavat)
• satunnaisesti Twitter-listoille: kunnat, kunnanjohtajat, kirjastot...
• joskus myös someorgiin.

Twitter-listoiltani puuttuvia toimijoita voi vinkata minulle Twitterissä, tai tämän bloggauksen kommenteissa (ei edellytä kirjautumista).

Kiitokset hyvästä kysymyksestä Tiina ja huhuilusta Outi ja Anna! 

@jjanhone Tiedätkö, onko someorg ajantasalla?http://t.co/P3VgbDASIiRT @Kuntaliitto: @katleena @THeinila Twitter-lista kunta-alalta
— Anna Availa (@AnnaAvaila) October 23, 2013

@Kuntaliitto Myös @jjanhone kouluttaa paljon kuntia, kannattaa kysyä ylläpitääkö hän listoja. @THeinila @Piritta @katleena
— Outi Lammi (@outilammi) October 23, 2013

Mitä verkostosi piti #Supercell-uutisesta

Tiedätkö sinä, mitä sinun verkostosi (eli kaverisi, tuttusi ja arvostamasi ihmiset) sanoivat viime viikon suuresta uutisesta, Supercellistä (tai ilmapallogatesta, PMMP:n keikoista...)?

Ja tiedätkö miten saat sen helposti selville?

Facebookissa on käytössä Graph search, joka ei kyllä tässä tapauksessa paljon auttanut. Supercell-haku näyttää
a) Supercell-sivut
b) ihmiset, jotka tykkäävät Supercell-sivuista.
#Supercell-haulla taas saan näkyviin löytyy julkiset päivitykset, joissa on käytetty #Supercell-termiä.

LinkedIn:stä taas löydän ihmiset, jotka ovat töissä Supercellillä ja ihmiset, jotka seuraavat Supercelliä (4813 kpl).

Pinterestistä löydän Supercelliin liittyvät taulut ja pinnaukset.

Mutta mielipiteitähän minä lähdin etsimään, en pelkkiä peukutuksia.

Kurkataan ensin Google+:aan. Plussassa voin etsiä paitsi Supercell-ihmiset, -sivut ja -yhteisöt, myös julkiset päivitykset, valokuvat, Hangoutit, tapahtumat ja ta-daa: omien verkostojeni päivitykset. Päivityksistä saan vielä valita haluanko tärkeimmät vai tuoreimmat päivitykset.

Omien G+-piirieni Supercell-päivitykset 

Helpoiten löydän etsimäni mielipiteet Twitteristä. Kirjoitan vain hakuun supercell ja valitsen People you follow. Twitter näyttää toki minulle myös kaikki Supercell-twiitit sekä aiheesta kirjoitetut tärkeimmät (jaetuimmat) twiitit.

Twitter-seurattavieni Supercell-aiheiset twiitit

No mitäs ajatuksia Supercell-kauppa minussa itsessäni sitten herättää? No mieleen tuli ainakin tämä TEDx Helsingissä näkemäni Lasse Louhenton puhe peli-intohimoista. Puheen tärkeimmät pointit olivat:

1. pelien tekeminen ei ole helppoa tai yksinkertaista
2. vain muutos on pysyvää
3. onnistumiseen ei ole oikoteitä (vaaditaan paljon työtä)

Asian voi tiivistää myös Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhosen twiittiin:

Mietin, että tarviiko tässä enää #Supercell 'n jälkeen tieteellisesti todistella, että työnilo / imu tuottaa tulosta?
— Minna Janhonen (@minnajanhonen) October 15, 2013

Aarikka somettaa mm. Instagramissa

Koulutettavani kysyivät taannoin siitä, miten Instagramia tulisi käyttää, erityisesti suhteessa Facebookiin. Kyselin mielipiteitä tutuilta Instagram-käyttäjiltä ja tänään kysymyksiin vastaa +Aarikka Oy:n markkinointivastaava +Maarit Riikonen.

Johanna: Hei Maarit! Kertoisitko meille ensin Aarikan Facebookista?

Maarit: Hei Johanna ja kiitos kutsusta haastatteluun. Meillä Aarikassa Facebook toimii tiedotuskanavana uutuustuotteista, ajankohtaisista asioista, tapahtumista, kilpailuista ja alennusmyynneistä. Kanava on melko asiallinen, mutta rennolla otteella. Facebookin päivityksillä on myös myynnillisiä tavoitteita, joten seuraamme kävijätietoja sekä Facebookissa että verkkosivuilla. Facebookin uudet kävijätiedot ovat avanneet lisätietoa fanien käyttäytymisestä. Facebook-päivitykset menevät Aarikan Twitter-tilille. Twitteriin emme ole panostaneet kanavana, jossa on oma some-strategia, mutta jatkossa olisi tarkoitus tehdä niin.

J: Haluatko kertoa lisää Twitter-strategiasta, tuleeko siitä esimerkiksi asiakaspalvelun kanava?

M: Sekin on yksi mahdollisuus, mutta nyt ajankohtaiseksi tulee tapahtumasta tiedottaminen. Osallistumme Gloria Blog Awards -tapahtumaan ja uskon, että heillä on käytössä siihen liittyvä hashtagi. Raportoin tapahtumasta eri some-kanaviin ja myös Twitteriin.


J: Entä kauanko olette käyttäneet Instagramia ja miten sitä käytätte?

M: Aloitimme Instagramin käytön tämän vuoden alussa. Koska Aarikan brändi on hauska ja iloinen, sille sopii myös hassuttelu ja tähän Instagram on oivallinen kanava. Instagramiin otettavien kuvien ei tarvitse olla huippuhyviä vaan tärkeintä on kuvan sanoma. Aarikan Instagram-kanava kertoo tarinoita kulissien takaa. Kuvia on otettu kuvauspäivistä, Aarikan värjäämöstä ja seinillä olevista teoksista sekä hyllyillä olevista prototyypeistä. Toisinaan Unto-pöllö seikkailee Instagramin kuvissa. Instagram-kanavalla vain mielikuvitus on rajana. Ensin käytimme hashtagejä kuvaan liittyvillä sanoilla, mutta myöhemmin olemme käyttäneet myös suosittuja instahastagejä ja niitä tulemme käyttämään enemmän jatkossa.


J: Eroaako Facebookissa ja Instagramissa saamanne palaute toisistaan?

M: Hieman, sillä Instagramissa kaikki on hyvin positiivista, mutta rehellistä. Kuvista tykätään, jos tykätään. Molemmissa kanavissa tykätään innokkaasti, mutta Facebookissa kysellään enemmän tuotteista ja minkä nimisiä ne ovat ja milloin suunniteltu. Toisinaan palaute Facebookissa on myös kriittistä, mutta harvoin. Facebook- ja Instagram -faneista suurin osa tuntuu olevan oikeasti Aarikan faneja. Se ero kanavissa on, että seuraamalla tykkääjiä Instagramissa todella tutustuu heihin kuvien perusteella. Se on ollut mielenkiintoista. Eli seuraamme fanejamme ja tykkäämme myös takaisin seuraajien kuvista.

J: Kenelle Instagram sinusta sopii?

M: Mielestäni Instagram sopii kaikille, joilla on tarinaa kerrottavana ja kaikilla pitäisi olla. Se voi olla mielenkiintoisia kuvia tuotteista, tilanteista ja tapahtumista. Siellä voi tuoda tunnetuksi esim. firman työntekijät ja heidän persoonansa tai tehdä kuvasarjan jostakin tapahtumasta tai valmistuvasta kohteesta esim. kuvat ruoan eri valmistusvaiheista. Eri some-kanavien strategia pitää miettiä yrityksen brändiin sopivaksi. Esimerkiksi matkailuyrityksen tai ravintolan Instagram-kuvien on syytä olla hyviä ja houkuttelevia. Punaisen langan löydyttyä on Instagram vallan mainio tapa tuoda yritys esille.

J: Instagramiin voi tällä hetkellä lisätä kuvia vain mobiililaitteilla, joten ainakin pitää sopia,  millä laitteilla profiilia päivitetään, mutta mitäs muuta kannattaa ensimetreillä tehdä?

M: Ensimetreillä kannattaa tutustua muiden yritysten toimintaan esim. Starbucks, Coca-Cola ja suomalaisista Vallila. Suosittelen myös tutustumaan oman alan #hashtageihin ja selvittämään löytyykö omasta yrityksestä jo hashtag. Kilpailijoitakaan ei kannata unohtaa. Googlettamalla löytyy hashtag-listoja ja suosittuja hashtageja, joita kannattaa käyttää. Sitten vain kuvaamaan ja videoimaan. Itselläni on käytössä sekä älypuhelin että tabletti ja aina jompi kumpi on mukana.


J: Mitäs muita some-kanavia teillä on käytössä?

M: Meillä on myös Pinterest-kanava, josta löytyy useita boardeja eli aihetauluja. Kanavalle on asetettu samoin kuin Facebookille myynnillisiä tavoitteita. Pinterest on Instagramin lisäksi kanava, josta tavoittaa kuluttajat, jotka eivät Aarikkaa tunne entuudestaan. G+ kanavakin löytyy, mutta siinä on ollut tarkoitus vielä tässä vaiheessa varata vain osoite.

J: Kiitos haastattelusta ja hauskoja sometushetkiä jatkossakin!

Twitterfeed ja automaattisomettajan ilmaiset lounaat

Taannoin pysähdyin miettimään Twitterfeedin ansaintalogiikkaa - ilmaisia lounaita kun pitää varoa.

Wikipedia ei kertonut, miten Twitterfeed rahaa tekee, joten päätin kysyä heiltä itseltään - Twitterissä, ja sain kuin sainkin vastauksen - ja aiheen bloggaukseen... :)

@twfeed I dont know why I never thought of this before: how are you making money? I´ve been using #twitterfeed for years and am very happy.
— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 5, 2013

Käytän itse Twitterfeediä mm. Kiepaukseen, Someorgiin ja Mini treasures wikiin liittyvien RSS-syötteiden linkittämiseen erinäisille Facebook-sivuille ja Twitter-tileille, olen syöttänyt palveluun lähemmäs sata syötettä, eikä minulla todellakaan ole aikaa niitä käsin syötellä, vaikka se tietysti paras vaihtoehto olisikin. Myös tämän blogin ja muiden Piilotettuun aarteeseen liittyvien syötteiden tiedot kulkevat Twitterfeedin kautta mm. Piilotetun aarteen Facebook-sivuille (kielinä suomi ja englanti), minun ja Piilotetun aarteen Twitter-tileille ja minun LinkedIn-tililleni. Twitterfeedissä voin määritellä kuinka usein jostain lähteestä peräisin olevaa syötettä jaetaan. Esimerkiksi Mini treasures wikissä tai Mini treasuresin Flickr-ryhmissä voi päivässä olla kymmeniä tapahtumia, mutta ei niitä kaikkia voi eteenpäin jakaa kun taas blogipostauksia teen niin harvoin, että jaan ne tietysti kaikki.

Yrittäessäni etsiä vaihtoehtoja Twitterfeedille, huomasin, että muut palvelut ovat enimmäkseen maksullisia - Twitterfeedissä ei ole edes mahdollisuutta palvelusta maksaa. Muissa palveluissa on ehkä enemmän ominaisuuksia (esim. mahdollisuus kirjoittaa Facebook-viestit ja twiitit yhdestä paikasta monelle tilille, mahdollisuus aikatauluttaa niitä), mutta minulle riittävät nuo syötteet. Facebook-viestejähän voin halutessani helposti aikatauluttaa myös Facebookissa, mistä ne sitten uivat Twitteriinkin, muuten varon olemasta "liian automaattinen". Twitter-viestien aikataulutukseen +Minna Valtari suositteli muuten Twufferia:

@terhiaho Twufferillä voi kirjoittaa twiitin ja asettaa julkaisuajan. Suoraviivainen, ei turhia härpäkkeitä. @liljajan @marikalindstrom
— Minna Valtari (@minnavaltari) October 17, 2013

Miten joku voi tarjota saman sarjan palveluja ilmaiseksi, ilmaisia lounaitahan ei ole?

@jjanhone there's some info on that here http://t.co/RZUOnbQeJj (yes, it's all about the data that's being generated)
— @twfeed support (@twf_support) October 7, 2013

Twitterfeed kerää tietoa käsittelemistään yli 9 miljoonasta rss-syötteestä ja antaa niistä tietoa myös tiedon syöttäjille. +Hanna Takala kirjoitti Zenton blogiin siitä, miten linkkien klikkailuja voi seurata Bit.lyn kautta. Facebookin kautta näkee, mitenkä linkkejä siellä klikkaillaan, mutta Twitter-linkkejä Hanna suositteli seuraamaan Bitlyn kautta. Twitterfeedistä näen miten jotain blogilinkkiä on klikattu Facebookissa, Twitterissä ja LinkedIn:ssä, eli se toimii samaan tapaan kuin Bitly. Tämä ei ole mikään sattuma, sillä Bitly omistaa Twitterfeedin ja rahoittaa sen toiminnan. Bitly taas saa rahansa ns. isoilta kaloilta, kuten Amazon ja the New York Times,  joille Bitly analysoi dataa ennustaakseen trendejä.

Eli jos sinulle on ok, että annat tietosi vastineeksi hyvästä palvelusta, suosittelen sekä Bitlyä että Twitterfeediä lämpimästi. Twitterfeedin asiakastuki vakuutteli, ettei heiltä ihan heti ole rahat lopussa (saivathan he juuri 30 miljoonan dollarin rahoituksen). Myös palvelua voin kehua, sillä yli 4 vuoden käytön aikana minulla on ollut Twitterfeedin kanssa ongelmia lähinnä silloin, kun Facebook tai Twitter ovat muuttaneet rajapintojaan, eikä Twitterfeed ole heti ehtinyt tehdä tarvittavia muutoksia. Ja silloinkin olen saanut nopeasti vastauksen somen kautta kysymyksilleni, joko Facebookissa tai kuten nyt, Twitterissä.

Loppuun vielä muistinvirkistykseksi esitys, jossa olen kertonut, miten pyöräyttelen Mini treasures wikin syötteitä.

Mika on rss ja mihin sita tarvitaan from Johanna Janhonen

PS. Nyt muuten Bloggerkin tukee automaatiota ja tästä edespäin nämä bloggaukset menevät automaattisesti Google+:aan.