#CMADFI tammikuussa, tule järjestämään sitä

Tein juuri CMAD:iin liittyvän Storify-stoorin Soita-projektin tilille (oli aiemmin mun tilillä), ja haluan nähdä miltä se upotettuna näyttää, joten pistetään jakoon: (Bloggerin esikatselu ei ymmärrä esityksen päälle, joten epäilen pahinta) Esityksessä on kerrattu tapahtuman lyhyt historia (ajatus syntyi 2010, ensimmäiset CMAD-tapaamiset järjestettiin maailmalla 2011 ja Euroopassa=Suomessa tänä vuonna) Jos olet innostunut community manageerauksesta, sinua ehkä kiinnostaa myös tulla mukaan järjestämään tapahtumaa, sillä samalla pääset tutustumaan huippuporukkaan ja oppimaan heiltä vaikka mitä metkuja. Meillä on Facebookissa ryhmä, josta löytyy lisää tietoa aiheesta, mm. seuraavat palaveriajat:

• ma 15.10. klo 13-16 
• ma 5.11 klo 13-16 
• ke 28.11. klo 13-16 
• ke 12.12. klo 13-16 
• ma 7.1. klo 13-16 
• ma 14.1. klo 13-16 
• ma 21.1. klo 13-16 
• ja hännänhuippuna ma 28.1. klo 10-18 se VARSINAINEN CMADFI. 

Mukaan kaivataan kaikenlaisia osaajia tuolien kantajista markkinointivelhoihin. Mistä puheenollen, katsokaa miten kivan rollupin Maarit Riikonen meille teki, ensi viikolla sen voi bongata MindTrek-tapahtumasta (ja mm. minut sen vierestä).

Liveraportointia MindTrekistä on muuten luvassa Soitan Twitter-tilin kautta, otahan se seurantaasi :).

Some rekrytoinnissa - kolumnia valmistelemassa

Ensi viikon kolumnini Suur-Jyväskylän Lehdessä käsittelee rekrytointia sosiaalisen median avulla. Sitä varten haastattelin kavereitani ja muutaman ryhmän jäseniä. Yhden testinkin tein: tarjosin töitä hakeville ystävilleni tilaisuuden kertoa unelmien työpaikastaan minulle ja kavereilleni ja aika pitkä siitä ketjusta tulikin :). Ehkä sinäkin voisit samanlaisen mainospaikan kavereillesi tarjota, jos sinulla kavereinasi sekä työn hakijoita että niitä tarjoavia... Tai ehkä voisit jopa peukuttaa töitähakevia kavereitasi LinkedIn:ssä.

Unelmien työpaikkaa kuvailtiin esim. näin:  

• Unelmieni työ olisi 6 tuntia päivässä (esim. 9-15), joustava, innostava, kannustava, hyvä työilmapiiri ja osaamista arvostava.
• Joustavat työajat (ei kuitenkaan yli 40h viikossa), Hyvä palkka!, Riittävästi lomaa, Ostaa eurolla ja myydä kahdella... Olla oma pomo.

Maria Rajakallio suositteli katsomaan tuoreen esityksensä aiheesta. Tässä se teillekin jakoon:

Sukellus Someen - Uhka vai mahdollisuus? on Prezi

Maria on vetänyt Haussa-hanketta, jonka ohjausryhmää minä taas olen johtanut. Hankkeen myötä olen oppinut paljon uutta paitsi somerekrytoinnista myös muusta someilusta, sillä Haussan some-verkoista on tullut vastaan mielenkiintoisia uutisia ja vinkkejä, kiitos Marian ahkeran "communitymanageroinnin".

Millaisen kolumnivellin näistä aineksista sitten keitin, se selviää ensi viikon keskiviikkona!

Comma7 ja miksi kaikkien työntekijöiden pitäisi olla somessa (osa 4)

Olemme päässeet tämän sarjan viimeiseen osaan, eli tänään käymme läpi viestinnän asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miksi kaikki työntekijät pitäisi päästää mukaan organisaation some-viestintään.

Tavassa 4 kaikki ne työntekijät, jotka haluavat (ketään ei toki pakoteta, mutta kaikkia kannustetaan osallistumaan) ovat mukana organisaation sisällöntuotannossa sosiaalisessa mediassa.

Tavan hyvät puolet:

• paljon päivittäjiä eli mahdollisuudet laajaan näkyvyyteen
• avointa viestintää
• organisaation asiantuntijatieto leviää

Huonot puolet:

• maineriski on isompi kuin muissa tavoissa

Tapa sopii organisaatiolle, jotka

• ovat täynnä asiantuntijoita
• harrastavat avointa viestintää
• ovat nuorekkaita ja aikaansa seuraavat
• joiden kohderyhmä on nuorekasta ja aikaansa seuraavaa (ja sosiaalisessa mediassa)

Tapa sopii täydentäväksi viestintäkanavaksi muiden joukkoon.

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• sosiaalista mediaa koskevat samat säännöt kuin muutakin mediaviestintää
• someen saa käyttää työaikaa (etenkin jos asiat liittyvät työasioihin)
• tietoturva: mikä tieto on julkista
• mihin osallistutaan: oman ammattiryhmän keskustelut?
• tekijänoikeudet

Johdolle tämä tapa myydään seuraavilla argumenteilla:

• viestinnän aktiivisuus ja näkyvyys paranee, 
• tavoitetaan laaja joukko (myös eri ikäryhmistä)
• organisaation oma viesti tulee esille laajalla rintamalla
• vuorovaikutus kasvaa
• saadaan paljon aktiivisia asiakaskontakteja

Nyt kun kaikki tavat on käyty läpi, on aika kysyä: minkä tavoista sinä haluat teidän organisaatioonne? Miksi?

Comma7 ja some ympäri organisaatiota kerätyn tiimin haltuun (osa 3)

Jatkamme tämän viikon teemaa, tänään mietitään miksi organisaation somekanaviin kannattaa ottaa mukaan myös viestinnän ulkopuolisia ihmisiä.

Tavassa 3 siis kootaan somen erikoisjoukko eri puolilta organisaatiota.

Tavan hyvät puolet verrattuna muihin tapoihin:

• some on yksi kanava muiden joukossa, eikä sitä kannata kokonaan kieltää (tapa 1)
• viestinnässä ei ole kaikkea sitä substanssitietoa, jota halutaan viestiä (tapa 2)
• koulutettu ydinporukka voi tuottaa suoraan oikeanlaista materiaalia kanaviin, mistä syntyy säästöjä
• kun some on rajatun joukon hallussa, siihen on budjetoitu työaikaa ja pysytään paremmin tavoitteissa

Riskinä nähtiin se, että kun joku ydinjoukosta lähtee, menetetään paljon osaamista ja tietoa.

Tapa sopii niille organisaatioille:

• jotka haluavat siirtyä tapaan 4, mutta haluavat pilotoida tapaa ensin pienemmällä joukolla
• tapa on mukava erikoisjoukkoihin kuuluville, sillä organisaatio on tunnustanut heidän eritoisosaamisensa ja antanut luvan (käskyn) käyttää sitä, joukko on luultavasti hyvin motivoitunutta

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• mihin keskitytään, mitä tavoitellaan
• mitä muille kerrotaan, miksi juuri tämä porukka on valittu ja miten porukan ulkopuolelle jääneet voivat osallistua

Johdolle tämä tapa myydään sillä, että tällä tavalla on parhaat edellytykset päästä haluttuihin tavoitteisiin.

Huomenna on luvassa tämän sarjan viimeinen osa, jossa päästetään organisaation kaikki työntekijät someen. Onko se hyvä vai huono asia?

Comma7 ja miksi some kuuluu viestintäosastolle (osa 2)

Eilen aloitin 4-osaisen sarjan siitä, mitä viestinnän ammattilaiset eri some-strategioista miettivät.

Tänään on vuorossa tapa 2, jossa some on markkinoinnin (viestinnän) yksinoikeus

Hyviä puolia:

• viestintä pysyy hanskassa, se on yhdenmukaista ja viestit ovat ymmärrettäviä
• viestintä tukee yrityksen linja
• tapa ei rasita muita asiantuntijoita, 
• riskien ja kriisien hallinta onnistuu paremmin
• "organisaatiossa on viestintäosaamista juuri siitä syystä, että he huolehtivat viestinnästä, myös somessa"

Huonoja puolia:

• substanssiosaaminen muilta työntekijöiltä jää saamatta, 
• elämänmakuisuus ja rosoisuus puuttuvat viestinnästä, 
• ei synny niin helposti organisaation yhteisöllisyyttä, 
• viestinnän volyymi pienempi kun viestintä on harvojen käsissä, 
• viestintä on liian markkinointipainotteista ja stailattua

Tämä tapa sopii niille organisaatioille:

• joilla on paljon yhteiskunnallisesti tulenarkaa tietoa (esim. armeija, lastensuojelu)
• kun viestinnän ammattilaisuudella on merkitystä (esim. viestintäalalla)
• pörssiyhtiöille
• erikoistilanteissa (esim. YT, kriisitilanne)

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• miten saadaan markkinointiin tieto, 
• some-strategia: yhteiset pelisäännöt, linjaukset, julkaisuaikataulut, miten nopeasti vastataan, käytetäänkö vastaamiseen omia profiileja vai yrityksen yhteistä, 
• kuva- ja tekstioikeudet (miten yrityksen eri materiaaleja saa käyttää somessa)

Johdolle tapa perustellaan näin:

• some ei vie muiden (erityisesti johdon) työaikaa, 
• maineenhallinta on hyvissä käsissä: brändi säilyy ehjänä ja kiinnostavana

Huomenna sarja jatkuu tavalla 3, jossa eri puolilta organisaatiota kerätään sometiimi.

Comma7 ja mikseivät organisaatiot päästä työntekijöitään someen (osa 1)

Terveisiä Lahdesta! Kävin siellä perjantaina kouluttamassa Helsingin yliopiston Palmenia-yksikön Comma7-kurssilaisia somesta. Harvoin yleisöni on niin täynnä viestinnän ammattilaisia, joten käytin tilaisuuden hyväkseni :). Organisaatiolla on Riku Vassisen ja Antti Isokankaan Digitaalinen Jalanjälki -kirjan mukaan 5 vaihtoehtoa suhtautua työntekijöiden sosiaalisen median käyttöön. Eräs tapa on se, ettei välitetä koko asiasta, loput neljä tapaa sen sijaan vaativat jonkun kannan ottamista. Ryhmätyössä pyysin commalaisia mm. miettimään kunkin tavan hyviä ja huonoja puolia ja tällä viikolla kerron teille, millaisia huomioita he eri tavoista tekivät.

Ensimmäisellä ryhmällä oli (minusta) vaikein tapaus, eli organisaatio, joka ei päästä työntekijöitään työaikana työkoneilta someen

Tavan hyviä puolia:

• voidaan keskittyä työhön, 
• (ainakaan työajalla) ei levitellä työhön liittyviä salaisuuksia

Huonoja puolia:

• ei olla verkostoissa mukana vaikuttamassa (vaikka ehkä pitäisikin), 
• ei opita somen käyttöä (eli työntekijöitä ei kannusteta oppimaan uutta viestintäkulttuuria, josta voisi olla hyötyä tulevaisuudessa, kun organisaatio haluaakin alkaa someilla) 
• uudet työntekijät eivät ehkä viihdy työpaikalla, jossa eivät saa käyttää niitä työkaluja, joihin ovat tottuneet (eli vaikuttaa työnantajamielikuvaan)

Tapa sopii niille organisaatiolle:

• jotka eivät itse ole, eivätkä haluakaan olla somessa (esim. kriittinen toimiala,  bussikuskit, sairaanhoitajat, raksamiehet, maansiirtokoneen käyttäjät eli työt, joissa on konkreettista fyysistä tekemistä - onko some tietotyöläisten haaste ja maailma?)
• joilla on niin kova brändi, ettei tarvitse (Apple)

Mitä tavoitteita strategia tukee:

• Korkea työn tuottavuus - keskitytään olennaiseen

Mitkä asiat vaativat ohjeistamista:

• perustellaan henkilöstölle miksi tähän on päädytty, 
• kielletään omien laitteiden käyttö työajalla

Huomenna on vuorossa tapa 2, jossa some on markkinoinnin (viestinnän) yksinoikeus, joten pysyhän kuulolla.

Somen tietoähky kuriin, osa 2: Twitterin tiedotteet

Viimeviikkoinen Facebookin ryhmistä lähtenyt tietoähkynvälttökuuri jatkuu tällä kertaa Twitterillä. En ole vähään aikaan asetuksiin koskenut, ja sinne olikin tullut uusia valintoja, joista en ollut tietoinen, ihmettelin vain, ettei kaikista asioista enää tulekaan mailia.

 Kun käyt Twitter-asetuksesi läpi, mieti miten usein Twitteriä käytät. Jos twiittailet säännöllisesti, huomaat kyllä @replyt Twitterissäkin, jos taas kirjaudut harvakseltaan, sinua ehkä kiinnostaa tietää, että joku on lähettänyt sinulle yksityisviestin.

Yksityisviestejä (DM) ei muuten voi sinulle lähettää muut kuin ne, joita sinä itse seuraat, mikä vähentää spammin määrää ihan kivasti. Vaikka toisaalta DM:t ovat usein nimenomaan roskaa, kun Twitter-virukset liikkuvat käyttäjien klikattua varomattomasti DM-viestiensä linkkejä. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos joku vieraampi henkilö laittaa viestin sinulle, että "Hei, joku puhuu sinusta pahaa täällä" tai "Tässäpä hurja kuva sinusta".

Jos kaipaat muistutusta siitä, että palvelussa voi olla hyviä viestejä, Top Tweets and Stories-uutiskooste sähköpostiin voi olla sinulle paikallaan. Koosteesta voi sitten poimia vaikka tällaisia helmiä: 

I'd rather be weird as fuck than be boring as hell.
— TED (@QuotingJokes) September 12, 2012

(yo. viesti oli retweetattu yli 1000 kertaa, joten sen täytyy olla varsinainen piilotettu aarre).

Vastaavia aarteita voi kaivella myös Twitterin Stories-osiosta.

Mieti siis tarpeet kohdalleen ja lopeta turhanpäiväisten tiedotteiden tilaaminen. Esimerkiksi jokaisen uuden seuraajan perään ei tarvitse hötkyillä, kun ottaa tavaksi käydä uudet seuraajat läpi säännöllisin väliajoin. Apuna seuraajien läpikäymisessä voi käyttää esim. Friend or Follow -palvelua, jonka avulla löydät helposti mm. ne ihmiset, jotka seuraavat sinua, mutta joita sinä et seuraa. Ja ennenkuin vedät herneet nenään siitä, ettei joku kaverisi seuraakaan sinua Twitterissä muista:

a) että kaikki saavat seurata Twitterissä ketä haluavat, palvelu ei perustu vastavuoroisuuteen. Ehkä olet niin aktiivinen, että sinun virtasi tukkisi hänen etusivunsa kokonaan, ehkä twiiteistäsi vain 10% kiinnostaa häntä.
b) että hän saattaa seurata sinua Twitterin listan (tai #tagin) avulla
c) että Twitterissä on (ainakin ollut) bugi, jonka johdosta ihmisiltä tippuu sattumanvaraisesti seurattavia pois.