Tässä vielä jatkoa Inforte-bloggaukselleni, tiedon lähteenä professori Holmer Krcmar (jonka perhe on aikanaan myynyt vokaalit sukunimestään jossain Onnenpyörä-pelissä).
1. Oikea tarkoitus - kerro mitä tavoitellaan
2. Oikea kutsu - kerro mitä yleisöltä halutaan
3. Oikea yleisö - yleisössä pitää olla diversiteettiä ja kykyjä
4. Oikeat insentiivit - esim. maine, ego, epäitsekkyys, ahneus - anna yleisölle sitä mitä se tarvitsee motivoituakseen
5. Oikea malli - kerro tarkemmin mitä yleisö voi tehdä
6. Oikea markkinointi - houkuttele oikeat ihmiset viemään viestiäsi eteenpäin
7. Oikea yhteisönjohtaminen - hoivaa yleisön osallistumista ja ymmärrä milloin asioihin voi tai pitää puuttua
8. Oikea teknologia - ominaisuudet vaihtelevat, kaikkiin hankkeisiin ei sovi sama työkalu, joten mieti mitä oikeasti tarvitset
Tuesday, June 21, 2011
Monday, June 20, 2011
Facebook-käsitteitä ja miten profiileista tehdään sivuja
Minulla on muutama kestoaihe, josta asiakkaani kyselevät, joten kirjaanpa vastaukset blogiini, ovat sitten helposti seuraavan kyselijän saatavilla.
Facebook-käsitteet menevät hyvin helposti arkikielessä sekaisin, joten pieni kertaus alkuun.
Facebook-profiili: yksityishenkilön käyttäjätili. Joskus näitä on tehty yrityksillekin, mutta ne rikkovat Facebookin käyttäjäsääntöjä: vain luonnollisella henkilöllä saa olla profiili. Myös pariskuntien (juu, sellaisiakin on) yhteiset profiilit ovat laittomia: profiili on tarkoitettu yhdelle ihmisille. Yksityishenkilöllä voi olla vain yksi profiili, eli ei voida tehdä omia profiileja eri rooleille (esim. työ- ja vapaa-aika). Profiililla voi olla yhteensä vain 5000 kaveria ja/tai tykättävää sivua. Profiili pitää tehdä omalla nimellä, ja jos joku käyttää jotain ihmenimeä (olen törmännyt esim. Jumalan poikiin), niin muut Facebook-käyttäjät voivat ilmiantaa asiattoman profiilin. Facebook poistaa päivittäin 200 000 profiilia, joista suuri osa on varmasti alaikäisille (alle 13-vuotias) kuuluvia. Eli se, että organisaatio toimii Facebookissa profiilin kautta on aika iso riski: Facebook voi poistaa profiilin milloin tahansa.
Facebook-sivu: sivuja voivat tehdä itselleen niin yksityihenkilöt, yritykset, kunnat, tuotteet, bändit, poliitikot jne. Sivuja kutsuttiin aiemmin nimellä fanisivu. Nykyään Facebookia voi käyttää ns. sivuna, mikä mahdollistaa vaikka sen, että Rauman kaupunki käy kirjoittamassa Porin kaupungin seinälle (hmm, mitäköhän...), tai että Piilotettu aarre tykkää HeiaHeian päivityksistä ja nostaa sen omien suosikkisivujensa (5 kpl) joukkoon. Julkisuuden henkilöille suosittelen julkisen profiilin sijasta Facebook-sivua, minulla itselläkin on sellainen. Minä en voi tietää, onko jonkun kaverini profiili julkinen (paitsi jos kirjaudun ulos Facebookista ja katson sitten), joten on kohteliaampaa kontakteille pitää pelisäännöt selvinä: sivut ovat julkisia, profiilit yleensä eivät, tämä auttaa määrittämään sitä, millaisia kommentteja minnekin kirjoittelee.
Facebook-ryhmä: ryhmiä on kahta tyyppiä, vanhoja ja uusia. Vanhat ryhmät ovat poistumassa käytöstä. Uusia ryhmiä on helpompi seurata, sillä niihin tulevat päivitykset tulevat (oletuksena) sähköpostiin ja Facebookin omiin ilmoituksiin - vanhoissa ryhmissä piti erikseen vierailla, jotta näki mitä siellä oli tapahtunut. Uusissa ryhmissä on myös mahdollisuus chattailla ryhmäläisten kanssa.
Lisäksi on vielä yhteisösivut, joita Facebook alkoi tehdä noin vuosi sitten sen perusteella, mitä esim. ihmisten työpaikkatiedoissa oli. Esim. yrityksille tehtyihin yhteisösivuihin otetaan tiedot Wikipediasta, ja sen seinältä voit katsoa mitä omat kaverisi ja julkisesti Facebookia käyttävät ovat ko. yrityksestä kirjoittaneet.
Mainitaan tähän termiluetteloon vielä Facebook-paikat, joita on alkutalvesta ilmestynyt Suomeenkin. Älypuhelimella voi eri paikoissa vieraillessaan logata itsensä erilaisiin paikkoihin, esim. kouluun, kauppaan, työpaikalle ja näin kertoa omalle Facebook-verkostolleen oman sijaintinsa. Facebook-paikat avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia mainontaan. On esim. aika pieni hinta tarjota ilmaiset kahvit henkilölle, joka kertoo 150 Facebook-kaverilleen olevansa juuri sinun kuppilassasi...
Pitkän alustuksen jälkeen se varsinainen vinkkini...
Miten Facebook-profiili muutetaan Facebook-sivuksi?
Jos siis olet tehnyt vahingossa yrityksellesi tai työroolillesi profiilin, voit muuttaa sen sivuksi täällä. Muutos ottaa profiilistasi talteen vain profiilikuvasi (ei muita kuvia, eikä statuspäivityksiä) ja tekee kavereistasi tykkääjiäsi. Jos haluat muut tiedot talteen, seuraa Nettitehostimen tekemiä ohjeita.
Facebook-käsitteet menevät hyvin helposti arkikielessä sekaisin, joten pieni kertaus alkuun.
Facebook-profiili: yksityishenkilön käyttäjätili. Joskus näitä on tehty yrityksillekin, mutta ne rikkovat Facebookin käyttäjäsääntöjä: vain luonnollisella henkilöllä saa olla profiili. Myös pariskuntien (juu, sellaisiakin on) yhteiset profiilit ovat laittomia: profiili on tarkoitettu yhdelle ihmisille. Yksityishenkilöllä voi olla vain yksi profiili, eli ei voida tehdä omia profiileja eri rooleille (esim. työ- ja vapaa-aika). Profiililla voi olla yhteensä vain 5000 kaveria ja/tai tykättävää sivua. Profiili pitää tehdä omalla nimellä, ja jos joku käyttää jotain ihmenimeä (olen törmännyt esim. Jumalan poikiin), niin muut Facebook-käyttäjät voivat ilmiantaa asiattoman profiilin. Facebook poistaa päivittäin 200 000 profiilia, joista suuri osa on varmasti alaikäisille (alle 13-vuotias) kuuluvia. Eli se, että organisaatio toimii Facebookissa profiilin kautta on aika iso riski: Facebook voi poistaa profiilin milloin tahansa.
Facebook-sivu: sivuja voivat tehdä itselleen niin yksityihenkilöt, yritykset, kunnat, tuotteet, bändit, poliitikot jne. Sivuja kutsuttiin aiemmin nimellä fanisivu. Nykyään Facebookia voi käyttää ns. sivuna, mikä mahdollistaa vaikka sen, että Rauman kaupunki käy kirjoittamassa Porin kaupungin seinälle (hmm, mitäköhän...), tai että Piilotettu aarre tykkää HeiaHeian päivityksistä ja nostaa sen omien suosikkisivujensa (5 kpl) joukkoon. Julkisuuden henkilöille suosittelen julkisen profiilin sijasta Facebook-sivua, minulla itselläkin on sellainen. Minä en voi tietää, onko jonkun kaverini profiili julkinen (paitsi jos kirjaudun ulos Facebookista ja katson sitten), joten on kohteliaampaa kontakteille pitää pelisäännöt selvinä: sivut ovat julkisia, profiilit yleensä eivät, tämä auttaa määrittämään sitä, millaisia kommentteja minnekin kirjoittelee.
Facebook-ryhmä: ryhmiä on kahta tyyppiä, vanhoja ja uusia. Vanhat ryhmät ovat poistumassa käytöstä. Uusia ryhmiä on helpompi seurata, sillä niihin tulevat päivitykset tulevat (oletuksena) sähköpostiin ja Facebookin omiin ilmoituksiin - vanhoissa ryhmissä piti erikseen vierailla, jotta näki mitä siellä oli tapahtunut. Uusissa ryhmissä on myös mahdollisuus chattailla ryhmäläisten kanssa.
Lisäksi on vielä yhteisösivut, joita Facebook alkoi tehdä noin vuosi sitten sen perusteella, mitä esim. ihmisten työpaikkatiedoissa oli. Esim. yrityksille tehtyihin yhteisösivuihin otetaan tiedot Wikipediasta, ja sen seinältä voit katsoa mitä omat kaverisi ja julkisesti Facebookia käyttävät ovat ko. yrityksestä kirjoittaneet.
Mainitaan tähän termiluetteloon vielä Facebook-paikat, joita on alkutalvesta ilmestynyt Suomeenkin. Älypuhelimella voi eri paikoissa vieraillessaan logata itsensä erilaisiin paikkoihin, esim. kouluun, kauppaan, työpaikalle ja näin kertoa omalle Facebook-verkostolleen oman sijaintinsa. Facebook-paikat avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia mainontaan. On esim. aika pieni hinta tarjota ilmaiset kahvit henkilölle, joka kertoo 150 Facebook-kaverilleen olevansa juuri sinun kuppilassasi...
Pitkän alustuksen jälkeen se varsinainen vinkkini...
Miten Facebook-profiili muutetaan Facebook-sivuksi?
Jos siis olet tehnyt vahingossa yrityksellesi tai työroolillesi profiilin, voit muuttaa sen sivuksi täällä. Muutos ottaa profiilistasi talteen vain profiilikuvasi (ei muita kuvia, eikä statuspäivityksiä) ja tekee kavereistasi tykkääjiäsi. Jos haluat muut tiedot talteen, seuraa Nettitehostimen tekemiä ohjeita.
Crowdsourcing ja miten siinä onnistuu
Lupasin jatkoa Inforte-bloggaukselleni, joten täältä pesee.
Professori Isabel Ramosin mukaan onnistuneessa sorsastuksessa pitää ottaa mukaan mm. motiivit, maine ja tekijänoikeudet.
Osallistujien motiivit by Antikainen et al (2010):
-epäitsekkyys, ideologia
-yhteisöstä välittäminen, ryhmään kiintyminen
-maine ja tunnustus
-ystävyys, suhteet, sosiaalinen tuki
-tiedon vaihto, oppiminen, sosiaalinen pääoma
-vaikuttaminen
-rahapalkkiot
-tarve, ohjelmiston päivitykset, tekniset syyt
-ajanvietto
Mitä useampaa motiivia sorsastushankkeesi tukee, sitä enemmän saat osallistujia. Mieti, mite maine tehdään näkyväksi ja palaute helpoksi antaa, miten tieto löytyy nopeasti ja miten vedotaan yksilön aatteisiin, miten verkostoituminen tehdään jne.
Maine on tärkeää paitsi osallistujille, myös sorsastushankkeelle itselleen.
-Rakenna luottamusta mm. rohkaisemalla hyvää käytöstä
-Nosta hyvät tekijät esiin
-Tee jäsenten tuotoksesta näkyvää, jolloin on helpompi arvioida, kuinka paljon kehenkin voi luottaa
-Ylläpidä uskollisuutta - kun joku on luonut palvelussasi ison jalanjäljen, hänen on vaikea hylätä sitä ja lähteä uuteen palveluun
Mieti IPR-asiat kuntoon, ota lakimies mukaan määrittelemään sitä, mitä oikeuksia kenellekin jää esim. uusista ideoista.
Professori Isabel Ramosin mukaan onnistuneessa sorsastuksessa pitää ottaa mukaan mm. motiivit, maine ja tekijänoikeudet.
Osallistujien motiivit by Antikainen et al (2010):
-epäitsekkyys, ideologia
-yhteisöstä välittäminen, ryhmään kiintyminen
-maine ja tunnustus
-ystävyys, suhteet, sosiaalinen tuki
-tiedon vaihto, oppiminen, sosiaalinen pääoma
-vaikuttaminen
-rahapalkkiot
-tarve, ohjelmiston päivitykset, tekniset syyt
-ajanvietto
Mitä useampaa motiivia sorsastushankkeesi tukee, sitä enemmän saat osallistujia. Mieti, mite maine tehdään näkyväksi ja palaute helpoksi antaa, miten tieto löytyy nopeasti ja miten vedotaan yksilön aatteisiin, miten verkostoituminen tehdään jne.
Maine on tärkeää paitsi osallistujille, myös sorsastushankkeelle itselleen.
-Rakenna luottamusta mm. rohkaisemalla hyvää käytöstä
-Nosta hyvät tekijät esiin
-Tee jäsenten tuotoksesta näkyvää, jolloin on helpompi arvioida, kuinka paljon kehenkin voi luottaa
-Ylläpidä uskollisuutta - kun joku on luonut palvelussasi ison jalanjäljen, hänen on vaikea hylätä sitä ja lähteä uuteen palveluun
Mieti IPR-asiat kuntoon, ota lakimies mukaan määrittelemään sitä, mitä oikeuksia kenellekin jää esim. uusista ideoista.
Friday, June 17, 2011
Kesäinen ilme blogissa
Olen pitkään ollut yksinkertaisten (blogi)leiskojen kannalla, mutta kesälomafiiliksen kasvaessa vaihdoin blogiin haituvaisen voikukkailmeen. Eikös olekin nätti? Samalla siivosin myös avainsanat - lisäsin mm. SlideShare-esitysten tekijöitten nimet. Ensi viikolla tänne on tulossa vielä muutamat postaukset (kirjoitin ne valmiiksi tänään) aiheena Facebook ja sorsastus, mutta sitten tämäkin blogi taitaa siirtyä enemmän tai vähemmän kesälaitumille, joten sopii täällä voikukkien sinä aikana rehottaakin :).
Inforten Crowdsourcing, Innovation and Information Technology -seminaari
Viime vuodesta viisastuneena bloggaan Inforten seminaarista vain muutama päivä sen jälkeen, viimeksi asia jäi haaveilun asteelle. Inforte on Jyväskylän yliopiston vetämä projekti, joka järjestää ICT-aiheisia seminaareja. Crowdsourcing-seminaari, jossa oli puhujina Helmut Krcmar, Isabel Ramos ja Pia Erkinheimo oli kolmas johon osallistuin, aiemmin käytynä on
- Digital Innovation Workshop, Porissa toukokuussa 2010 (puhujina Sirkka L. Jarvenpää, Anna Majchrzak, Jay F. Nunamaker ja Juhani Iivari) ja
- Web 2.0: How to build a successful online community?, Tampereella toukokuussa 2009 (puhujina Martin Reed, Anne Kaikkonen, Maria Antikainen, Saila Ovaska, Juha Leino, Peter Peltonen ja Lassi Kurkijärvi)
Kaikki kolme seminaaria ovat olleet paitsi hyviä verkostoitumispaikkoja myös sisällöltään antoisia, olen saanut uusia eväitä mm. Mini treasures wikini kehittämiseen.
Erityisen tärkeäksi muodostui Web2.0-seminaarissa tavattu Community Sparkin Martin Reed, joka antoi vain muutamaa viikkoa aiemmin perustamalleni wikille eväät, joiden avulla se lähti alusta asti oikeaan suuntaan. :) Myös toinen jenkki, viime vuonna tapaamani Anna Majchrzak antoi hyviä vinkkejä nukkekotiyhteisön osallistamiseen.
No mitä jäi sitten käteen tästä kerrasta? No ensinnäkin sen, miten sekava Crowdsourcing-määritelmä vielä on.
Howen (2006) määritelmän mukaan
yritys/organisaatio siirtää omille työntekijöille kuuluvan tehtävän ulkopuolelle, etukäteen määrittelemättömälle ja yleensä isolle ihmisjoukolle avoimen kutsun muodossa.
Kysyin, onko avun pyytäminen Facebook-kavereiltani crowdsourcingia (anteeksi, muutetaanpas termi vaikka sorsastamiseksi), vastaus oli ei: ehdosta ei täyty tuo yleisön määrittelemättömyys. Mutta jos minä pyydänkin apua yritykseni Facebook-sivulla, josta kuka tahansa voi tykätä, niin asia lieneekin jo toinen.
Sorsastamisen alalajeja ovat:
-crowd voting (esim. Fashion 4 Home -palvelussa käyttäjät saavat äänestää mitkä huonekalut pääsevät tuotantoon
-crowd creation (esim. Dell Idea Storm ja Your Idea for Japan)
-crowd funding (esim. Sellaband)
-crowd wisdom (esim. quirky)
-crowd democrazy
-crowd reviews
Sorsastusta ajatellaan usein ideakilpailuina, mutta myös varsinaista työtä voidaan teettää joukoilla, avaimena tässä on työn pilkkominen pieniin osiin (ns. pico-jobs), tästä esimerkkinä suomalainen Digitalkoot, jossa suomalaista kulttuuriperintöä jalostetaan helposti haettavaan muotoon erilaisia pelejä pelaamalla. Peleissä korjataan sanoja Kansalliskirjaston sanomalehtikirjastoon tallennetuista suomalaisista sanomalehdistä.
Toisella kerralla bloggaan vielä siitä, miten sorsastuksen saa onnistumaan. :)
Wednesday, June 15, 2011
#Sometime2011 - ja kaikilla oli taas niin mukavaa :)
Kuten viime viikolla kerroin, viikonlopun ohjelma oli minulle vallan mieluinen. Sometimessa olin mukana perjantaina.
Tilaisuuden ensimmäinen varsinainen esiintyjä oli Tuija Aalto, joka veti hauskan yleisöä osallistavan sana-assosiaatiotempauksen. Siinä käytettiin HIIT:in kehittelemää screen.io-palvelua, joka teki Vaikutuksen isolla V:llä, hienoa että meillä tämmöisiäkin kehitellään, nyt vaan toivon että palvelu tulee laajenpaan käyttöön.
Tässä Tuijan esitys:
harjoituksen tuloskin oli tulossa nettiin, mutta en vielä bongannut minne se meni. Löytyi jo: Google Docsiin, pitää pyytää lupaa, mutta linkki löytyy tästä.
Toinen ystäväni @ minlii aka Minna Takala veti somet-tutkijoille vedetyn session, tässä hänen oma esityksensä:
,
jossa mainitaan mm. tänä keväänä perustamani LinkedIn-ryhmä SMAT - Sosiaalinen Media Akateemisessa Tutkimuksessa, josta on tullut yllättävän suosittu ja monen tutkijan kiittelemä ryhmä - sieltä on löytynyt hyödyllisiä kontakteja jo monelle :). Paikallisia tapaamisia SMAT:in ympärille voisi järjestää syksymmällä, esim. Jyväskylän alueella meitä some-tutkijoita on aika liuta, samoin Tampereella ja tietenkin pk-seudulla.
Tämän jälkeen hyppäsin paneelikeskusteluun, jossa keskusteltiin vilkkaasti somesta yrityksissä, johdattelijoina Miikka Salavuo, Juhana Kokkonen ja Janne Ruohisto :
ja päivän päätteeksi Antti Jogi Poikola, taskukaverini Jyväskylästä, kertoi GTD-metodista ja miten hän on itse sen kanssa onnistunut. Tähän täytyy selvästi perehtyä paremmalla ajalla! Antin esitystä seurannut kalamalja-keskustelu oli ihanan lohdullinen, ei sitä kaikilla muillakaan ajanhallinta ihan hanskassa ole :).
Lauantai jäi multa väliin, mutta SlideSharesta bongasin Helenen esityksen, jossa minutkin mainittiin, hauskaa :).
Eija Kalliala kertoi blogissaan taustoja paitsi Helenen esityksestä, myös Pauliina Mäkelän mielenkiintoisesta lopputyöstä:
Viime vuoteen verrattuna tapahtuma oli paisunut kuin pullataikina: yhdestä päivästä kaksipäiväiseksi, yhdestä tilasta useisiin. Tämä hieman haittasi verkostoitumista, tuntui, että tutustuin viime vuonna useampaan ihmiseen, kun tänä vuonna juttelin enimmäkseen vanhojen tuttujeni kanssa. Asiaa selittää tietysti se, että viime vuonna lähes kaikki olivat minulle uusia naamoja, nyt mukana oli tuttuja mm. #taskujkl:stä. Olisi vain pitänyt mennä mukaan esim. yrittäjien pikatreffeille, jossa olisi tunnin aikana ehtinyt jutella yli kymmenen kollegan kanssa. Ensi kerralla sitten :).
Lopuksi suosittelen lukemaan muitakin bloggauksia aiheesta:
Timo Rainio oli mukana etänä ja tapansa mukaan linkkejä keräämässä :)
JonnaKe oli paikalla lauantaina
ja sokerina pohjalle vielä Pauliinan YouTube-kanava, jolle on kerätty jo 70 videota tapahtumasta!
Iso kiitos kaikille tapahtumaa järjestäneille, teitte ison urakan! Nähdään vuoden päästä taas (ellei jo aiemmin) :).
Tilaisuuden ensimmäinen varsinainen esiintyjä oli Tuija Aalto, joka veti hauskan yleisöä osallistavan sana-assosiaatiotempauksen. Siinä käytettiin HIIT:in kehittelemää screen.io-palvelua, joka teki Vaikutuksen isolla V:llä, hienoa että meillä tämmöisiäkin kehitellään, nyt vaan toivon että palvelu tulee laajenpaan käyttöön.
Tässä Tuijan esitys:
harjoituksen tuloskin oli tulossa nettiin, mutta en vielä bongannut minne se meni. Löytyi jo: Google Docsiin, pitää pyytää lupaa, mutta linkki löytyy tästä.
Toinen ystäväni @ minlii aka Minna Takala veti somet-tutkijoille vedetyn session, tässä hänen oma esityksensä:
,
jossa mainitaan mm. tänä keväänä perustamani LinkedIn-ryhmä SMAT - Sosiaalinen Media Akateemisessa Tutkimuksessa, josta on tullut yllättävän suosittu ja monen tutkijan kiittelemä ryhmä - sieltä on löytynyt hyödyllisiä kontakteja jo monelle :). Paikallisia tapaamisia SMAT:in ympärille voisi järjestää syksymmällä, esim. Jyväskylän alueella meitä some-tutkijoita on aika liuta, samoin Tampereella ja tietenkin pk-seudulla.
Tämän jälkeen hyppäsin paneelikeskusteluun, jossa keskusteltiin vilkkaasti somesta yrityksissä, johdattelijoina Miikka Salavuo, Juhana Kokkonen ja Janne Ruohisto :
ja päivän päätteeksi Antti Jogi Poikola, taskukaverini Jyväskylästä, kertoi GTD-metodista ja miten hän on itse sen kanssa onnistunut. Tähän täytyy selvästi perehtyä paremmalla ajalla! Antin esitystä seurannut kalamalja-keskustelu oli ihanan lohdullinen, ei sitä kaikilla muillakaan ajanhallinta ihan hanskassa ole :).
Lauantai jäi multa väliin, mutta SlideSharesta bongasin Helenen esityksen, jossa minutkin mainittiin, hauskaa :).
Eija Kalliala kertoi blogissaan taustoja paitsi Helenen esityksestä, myös Pauliina Mäkelän mielenkiintoisesta lopputyöstä:
Viime vuoteen verrattuna tapahtuma oli paisunut kuin pullataikina: yhdestä päivästä kaksipäiväiseksi, yhdestä tilasta useisiin. Tämä hieman haittasi verkostoitumista, tuntui, että tutustuin viime vuonna useampaan ihmiseen, kun tänä vuonna juttelin enimmäkseen vanhojen tuttujeni kanssa. Asiaa selittää tietysti se, että viime vuonna lähes kaikki olivat minulle uusia naamoja, nyt mukana oli tuttuja mm. #taskujkl:stä. Olisi vain pitänyt mennä mukaan esim. yrittäjien pikatreffeille, jossa olisi tunnin aikana ehtinyt jutella yli kymmenen kollegan kanssa. Ensi kerralla sitten :).
Lopuksi suosittelen lukemaan muitakin bloggauksia aiheesta:
Timo Rainio oli mukana etänä ja tapansa mukaan linkkejä keräämässä :)
JonnaKe oli paikalla lauantaina
ja sokerina pohjalle vielä Pauliinan YouTube-kanava, jolle on kerätty jo 70 videota tapahtumasta!
Iso kiitos kaikille tapahtumaa järjestäneille, teitte ison urakan! Nähdään vuoden päästä taas (ellei jo aiemmin) :).
Thursday, June 9, 2011
Facebook-sivuni strategia: tauon paikka
Tapasin taannoin vanhan Nokia-kollegani Nataliya Kohvakon, joka on yrittäjänä reilun vuoden minua kokeneempi, kurkkaapa Infokoneen sivulle. Kerroimme toisillemme yritystemme tarjonnasta, kun hän yhtäkkiä laittoi minulle jauhot suuhun kysymällä, millainen yritykseni Facebook-strategia on. Siihen mennessä ei ollut tullut tarvetta määritellä strategiaani sanalliseen muotoon, joten kiva kun kysyit Nataliya :). Yhdellä sanalla strategiani on: kahvipöytäjuttelua.
Hidden treasure - Piilotettu aarre sai nimensä marraskuun 9. päivä 2010, Facebookiin yritys meni 9 päivää myöhemmin. Sivuilla käytetään nykyään pääasiassa suomea, alussa kirjoitin enemmän englantiakin. Sivun sisältö on muodostunut aika lailla itsestään persoonani ympärille: kerron siellä juttuja, jotka aiemmin olisin laittanut omaan profiiliini - en halua kyllästyttää kaikkia Facebook-tuttujani some-hörhöilyllä, vaan olen pyytänyt niitä kavereitani, joita someilu kiinnostaa tykkäämään yritykseni sivusta. Sävy on siis pysynyt samana kevyenä sanailuna kuin yksityisessä profiilissakin: asiaa kaverilta kaverille.
Sivujeni kohderyhmä ei kuitenkaan ole kaverini eivätkä some-kollegani, vaikka kumpiakin paljon tykkääjinä on (ja tosi mukavaa on, että onkin). Kohderyhmä, jolle juttuni suuntaan ovat nykyiset asiakkaani, jotka tulevat kesken työpäivän pitämään taukoa Facebookiin, virkistämään ajatuksiaan eri työtehtäviensä välissä.
Virtuaalisessa kahvipöydässäni
-kerron yritykseni kuulumisia ja oppimistani jutuista
-kyselen kuulumisia
-varoittelen ja vinkkaan
-näytän otsikoita lukemistani lehdistä
-kerron juttuja, joita naapuripöydässä istuvalta some-asiantuntijalta olen kuullut (käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jätän linkkivinkkeihin alkuperäisen lähteen, jolloin tykkääjäni voivat löytää uusia tykättäviä)
-kerron myös siitä, mitä olen itse "kentältä" bongannut.
Lisäksi sivulle tulee Twitterfeedin kautta linkit uusimpiin blogikirjoituksiini ja sosiaalinenmedia.org:in päivityksiin.
Elän siis niinkuin opetan:
-olen ihminen (en siis yritys), jolla on mielipiteitä ja oma persoonallinen tyylinsä,
-pyrin tuottamaan sisältöä, josta on oikeasti iloa ja hyötyä
-istahdan kahvipöytään useita kertoja viikossa (joskus viivähdän siinä pidemmän aikaa, joskus taas ehdin huikata kuulumiset vain ohimennessäni)
-ja vastaan sivuilla annettuihin kommentteihin.
Kauhulla katson joskus joidenkin firmojen sivuja, joilla HUUDETAAN TARJOUKSIA ja jankataan päivästä toiseen samoja iskulauseita...
Istuessani kahvipöydässä asiakkaideni kanssa ohi kulkee uusia ihmisiä, joista joku kiinnostuu jutuistamme ja istuu pöytäämme kuuntelemaan - heistä tulee ehkä jatkossa asiakkaitani tai yhteistyökumppaneitani. Kilpailijat ovat siis hyvin tervetulleita - pidän heidät mielelläni lähelläni, sillä he opettavat minulle hyödyllisiä juttuja ja rakentavat kanssani vaikkapa sosiaalinenmedia.org-sivustoa :).
Facebookia voi käyttää nykyään ns. sivu-profiilin kautta, eli aika usein otan ja muutun Johannasta esim. Piilotetuksi aarteeksi tai Mini treasures wikiksi. Piilotettuna aarteena seuraan somen toimintakenttää (mm. lehtiä, blogeja, kilpailijoita, asiakkaitani ja mielenkiintoisia some-ilmiöitä), MTW:nä nukkekotisivuja, Johannana taas kommunikoin lähinnä omien kavereitteni kanssa. Tämän tänä keväänä tulleen muutoksen myötä saan halutessani vapaa-aikani rauhoitettua työltä, eikä samat uutiset tule vastaan joka profiililla.
Ja jos et vielä sivustani tykkää, nostapa peukkusi nyt. :)
Hidden treasure - Piilotettu aarre sai nimensä marraskuun 9. päivä 2010, Facebookiin yritys meni 9 päivää myöhemmin. Sivuilla käytetään nykyään pääasiassa suomea, alussa kirjoitin enemmän englantiakin. Sivun sisältö on muodostunut aika lailla itsestään persoonani ympärille: kerron siellä juttuja, jotka aiemmin olisin laittanut omaan profiiliini - en halua kyllästyttää kaikkia Facebook-tuttujani some-hörhöilyllä, vaan olen pyytänyt niitä kavereitani, joita someilu kiinnostaa tykkäämään yritykseni sivusta. Sävy on siis pysynyt samana kevyenä sanailuna kuin yksityisessä profiilissakin: asiaa kaverilta kaverille.
Sivujeni kohderyhmä ei kuitenkaan ole kaverini eivätkä some-kollegani, vaikka kumpiakin paljon tykkääjinä on (ja tosi mukavaa on, että onkin). Kohderyhmä, jolle juttuni suuntaan ovat nykyiset asiakkaani, jotka tulevat kesken työpäivän pitämään taukoa Facebookiin, virkistämään ajatuksiaan eri työtehtäviensä välissä.
Virtuaalisessa kahvipöydässäni
-kerron yritykseni kuulumisia ja oppimistani jutuista
-kyselen kuulumisia
-varoittelen ja vinkkaan
-näytän otsikoita lukemistani lehdistä
-kerron juttuja, joita naapuripöydässä istuvalta some-asiantuntijalta olen kuullut (käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jätän linkkivinkkeihin alkuperäisen lähteen, jolloin tykkääjäni voivat löytää uusia tykättäviä)
-kerron myös siitä, mitä olen itse "kentältä" bongannut.
Lisäksi sivulle tulee Twitterfeedin kautta linkit uusimpiin blogikirjoituksiini ja sosiaalinenmedia.org:in päivityksiin.
Elän siis niinkuin opetan:
-olen ihminen (en siis yritys), jolla on mielipiteitä ja oma persoonallinen tyylinsä,
-pyrin tuottamaan sisältöä, josta on oikeasti iloa ja hyötyä
-istahdan kahvipöytään useita kertoja viikossa (joskus viivähdän siinä pidemmän aikaa, joskus taas ehdin huikata kuulumiset vain ohimennessäni)
-ja vastaan sivuilla annettuihin kommentteihin.
Kauhulla katson joskus joidenkin firmojen sivuja, joilla HUUDETAAN TARJOUKSIA ja jankataan päivästä toiseen samoja iskulauseita...
Istuessani kahvipöydässä asiakkaideni kanssa ohi kulkee uusia ihmisiä, joista joku kiinnostuu jutuistamme ja istuu pöytäämme kuuntelemaan - heistä tulee ehkä jatkossa asiakkaitani tai yhteistyökumppaneitani. Kilpailijat ovat siis hyvin tervetulleita - pidän heidät mielelläni lähelläni, sillä he opettavat minulle hyödyllisiä juttuja ja rakentavat kanssani vaikkapa sosiaalinenmedia.org-sivustoa :).
Facebookia voi käyttää nykyään ns. sivu-profiilin kautta, eli aika usein otan ja muutun Johannasta esim. Piilotetuksi aarteeksi tai Mini treasures wikiksi. Piilotettuna aarteena seuraan somen toimintakenttää (mm. lehtiä, blogeja, kilpailijoita, asiakkaitani ja mielenkiintoisia some-ilmiöitä), MTW:nä nukkekotisivuja, Johannana taas kommunikoin lähinnä omien kavereitteni kanssa. Tämän tänä keväänä tulleen muutoksen myötä saan halutessani vapaa-aikani rauhoitettua työltä, eikä samat uutiset tule vastaan joka profiililla.
Ja jos et vielä sivustani tykkää, nostapa peukkusi nyt. :)
Subscribe to:
Posts (Atom)



