Suomalaiset itseään brändäämässä

Pari viikkoa sitten tein visuaaliset muistiinpanot Talouselämästä lukemastani jutusta, jossa saksalainen konsultti Antonella Mei-Pochtler neuvoi etenkin suomalaisia naisia pitämään enemmän ääntä itsestään.

Osallistuin kuvalla Instagramin #fmsphotoaday-haasteeseen, kun päivän teemana oli "cool". Kyseinen haaste pistää mielikuvitukseni välillä koville, mutta se kannattaa, sillä tästäkin haastetta varten luodusta kuvasta on tykätty 17 kertaa Instagramissa, mutta peräti 20 kertaa LinkedIn:ssä - yleensä on paljon helpompaa saada reaktioita aikaan Instagramissa kuin LinkedIn:ssä!

#fmskuvapäivässä aiheena #cool. #asiantuntija on cool, kun hänellä on #henkilöbrändi. #antonellameipochtler antoi #talouselämä'ssä vinkkejä siihen, miten sellaisen saa. Tärkeää on jättää #muistijälki ja vaikuttaa ihmisten tunteisiin. #fms_cool #fmsphotoaday #asiantuntijasome #somefi #brändi #brändätä #brändäys

A photo posted by Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) on Apr 3, 2016 at 11:47pm PDT

2. Viime viikolla jaoin LinkedIn:ssä myös alkuperäisen Talouselämän jutun, sillä se tuli sopivasti vastaan virrastani vähän sen jälkeen, kun olin jutellut siitä erään asiakkaani kanssa. Mietimme syksyllä pidettävälle somekoulutukselleni näkökulmaa ja ehdotin, että ottaisimme aiheeksi työntekijälähettilyyden ja henkilöbrändäyksen. 

7d

Johanna Janhonen via Ilse Skog

Juttelin juuri tästä artikkelista yhden asiakkaan kanssa. Oletko sinä ajatellut sitä, että myös työpaikalla kannattaa brändätä itseään? Brändäys ei ole rakettitiedettä, vaan perustuu itsensä tuntemiseen: mitkä on minun hyvät puoleni ja miten tuon niitä esiin?

CMADFI:sta monelle blogini lukijalle tuttu Lämpöykkösen Matti Perkkiö kommentoi artikkelia:

Matti Perkkiö

Kyllä ehdottomasti jokaisen kannattaisi brändätä itsensä nykymaailmassa. En tarkoita tällä sitä että itsestä pitäisi tehdä julkkis, vaan sitä että esim. blogien kautta kirjoittamalla voi kertoa niistä asioista mitä parhaiten osaa ja mitä ajattelee ihan jokapäiväisistä asioista. Siitä olis varmasti hyötyä työyhteisöille. Ja hupia myös..😊

Ja minä lainasin Mattia uutiskirjeessäni, jonka otsikko oli "Pitääkö kaikkien brändätä itsensä" (sain muuten kirjeestäni aika ihanaa palautetta Instagramissa). 

Sen jälkeen myös Sonja Rahkonen JAMK:in markkinoinnista kommentoi Talouselämän juttua:

Sonja Rahkonen

Tämä ihan sama asia on itsellä pyörinyt jonkin aikaa mielessä... Oman osaamisen ja etenkin kiinnostusten rohkealla esiin nostamisella omassa työyhteisössä saa parhaimmillaan tulevaisuuttaan haltuun. Avoimuudella irti uhriutumisesta. :)

Sonjan kommentti osui sikäli hyvään saumaan, että olin juuri kirjoittamassa tänään Suur-Jyväskylän Lehdessä julkaistua somekolumnia henkilöbrändäyksestä, joten lainasin siinä sekä Mattia että Sonjaa.

Tämän jälkeen muutkin innostuivat kommentoimaan. Koska LinkedIn on perin etevä hävittämään sinne tehtyjä sisältöjä, otan kommentit tähän talteen, jotta voin lainata niitä tulevissa koulutuksissani. Koskaan ei ole nimittäin liian aikaista aloittaa koulutuksiin valmistautumista, kuten Juhana Torkki Tekniikan akateemisten uraillassa vähän aikaa sitten meille opetti.

1. 
   Jyrki Perämäki
   

   3d

   Jyrki Perämäki

   Ryvettyäkin saa ja jopa pitääkin. Brändi vaan paranee ryvetyksessä.. @rekkurumpali

1d

Antti Halonen

Tuo on myös lohdullinen teksti meille tunareille: aina voi ajatella, että työnantaja ei vain ole huomannut lahjakkuuttani 😉

2h

Miia Moisio-Nurminen

Tämä on mielenkiintoinen aihe tämä brändäys. Ja varsinkin suomalaisille haastavaa, kun on tottunut, että tekee sen minkä lupaa, niin kyllä ainakin itsestä tuntuu kauhistuttavalta katsella, kuinka nykyään työhakemuksissa ja CVssä omaa osaamista ja työkokemusta liioitellaan reippasti. Ehkä siihen on vain totuteltava.

Jyrki Perämäki

Mun mielestä itsensä brändäämisessä pitää olla vahvasti oma persoona mukana. Ollakseen uskottava, pitää olla myös aito. Ei voi siis vaan keksiä olevansa jotain, mitä persoonallisuus ei tue. Pois mukavuusalueelta miettimästä mitä muut ajattelee musta. Ihan sama, ja jopa parempi jos ajattelee, edes jotain. Siitä se brändi syntyy. Sekä sisältä omasta persoonasta, että siitä miten ympäristö sut määrittää. Mutta jos annat pelkästään toisten määrittää sut, ei luultsvasti osu kohdalle. Armeijassa (x vuotta sitten) oli parempi olla aina "keskitien kulkija" ja mieluiten näkymätön, jos siis halusi päästä helpolla. Ei vaan toimi työelämässä tänään. Mieti mitä haluat olla tai miksi haluat tulla ja brändää ittes!

1. 
   
   

   20h

   Antti Halonen

   Vakavasti ottaen en pidä ajatuksesta, että kaikkien kannattaa brändätä itsensä. Minusta vain sellaisten ihmisten kannattaa tehdä se, jotka kokevat sen a) itselleen luontevana ja b) enemmän hyödyllisenä kuin ajanhukkana. Moni kammoksuu itsensä altistamista toisten huomiolle. Jos tällainen ihminen alkaa "brändätä" itseään esim. velvollisuudentunnosta tai sosiaalisen paineen vuoksi, tuloksena on pelkkää päälleliimattua, kiusallisen väkinäistä yrittämistä, josta ei saa brändiä tekemälläkään. Toiseksi, minusta olisi hyvä tehdä jonkinlainen raja brändäyksen ja pelkän some-aktiivisuuden välille. Brändäyksessä on kai taustalla hyötymisnäkökulma, toimintatapa on johdonmukaista ja sillä tavoitellaan jotain ylimääräistä arvoa. Eikös brändi ole jonkin arvostustason saavuttanut objekti, joka on enemmän kuin vaikkapa liike- tai tuotemerkki? Kolmanneksi, itsensä brändäys ei vaadi somea. Suomi ja maailma on täynnä itsensä onnistuneesti brändänneitä, jotka eivät käytä somea lainkaan. Esimerkiksi Toivo Sukari.

Jyrki Perämäki

Hyviä pointteja Antti, luontevaa pitää olla, oma pointtini oli myös siinä, että persoonallisuuden pitää tukea, muuten tulee päälleliimattu, kuten sanoit. Ja huh, toivottavasti kukaan ei roiku täällä velvollisuudentunnosta. Luova hulluus ja heittäytyminen on kovasti avuksi :). Hyötymisnäkökulmasta voi olla monta mieltä. Jotkut brändää huvikseen tai vaan kokeillakseen. Hyöty saattaa tulla "sivutuotteena". Konteksti oli tässä keskustelussa oli käsittääkseni some -lähtöinen, mutta luonnollisesti sitä voi tehdä monella muullakin tapaa! Ihan vaikka tekemällä kotain tarp.eeksi

Jyrki Perämäki

Tässä sitä ollaan brändäämässä, tekstit karkaa typon kera..😄 Loppu piti olla: tekemällä jotain tarpeeksi "näkyvää" tai vaikka hullua. Mutta yleensä johonkin mediaan sen täytyy päätyä, nykyään useimmiten someen. Ja sitä kautta brändi syntyy tai vahvistuu.

Olli Österberg

Antti Halonen on mielestäni asian ytimessä. Itsensä brändääminen = itsenänsä olemista. Jos yrität olla jotakin muuta kun olet, pitkässä juoksussa pissii omille nilkoille. Aitous, omistautuminen ja innostus, niistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin. Jos niitä puuttuu veikkaan itsensä brändäämisen olevan vähintäänkin haastavaa.

1. 
   
   

   1d

   Matti Perkkiö

   Pakko palata tähän vielä. Miettikääpä vlogaajia/blogaajia työnantajan näkökulmasta. Olet jonkun alan asiantuntija ja vlogaat/blogaat aiheesta ja haet työpaikkaa. Valitaanko työhaastattelussa sinut vai toinen henkilö jolla on yhtä paljon asiantuntemusta kuin sinulla, mutta hän ei blogaa/vlogaa?

Miia Moisio-Nurminen

Toki vastaus on helppo, se joka osaa kirjoittaa tai kertoa aiheesta, mikäli haemme juuri sellaista, joka osaa puhua ja/ tai kirjoittaa aiheesta. Entä jos haemmekin henkilöä, joka osaa oikeasti tehdä sitä työtä? Osaammeko silloin valita oikein ja oikeilla perusteilla?

Antti Halonen

Matti Perkkiön huomio on hyvä, mutta "koeasetelma" täysin hypoteettinen. Haastattelutilanteessa ei ole koskaan tilannetta, jossa on kaksi muuten samanlaista kandidaattia, mutta toinen bloggaa ja toinen ei. Kuten Miiakin totesi, kysymys on mieluumminkin siitä, onko bloggaaminen tai vloggaaminen yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä ja millainen painoarvo sille laitetaan. Lisäksi tietysti vaikuttaa positio, johon työntekijää haetaan ja se, millainen henkilö sattuu haastattelemaan

now

Johanna Janhonen

Kuulin hiljattain tapauksesta, jossa suuresta hakijamäärästä nousi esiin hakija, jolla oli hyvin vaikuttava (ja siis muista hakijoista poikkeava) somepresenssi. Hän pääsi haastatteluun, jossa paljastui, ettei hän sovikaan työhön. Tilannetta päivitelleelle sanoin, että se, että nousee esiin massasta ja pääsee haastatteluun on jo voitto sinänsä. Eiköhän se sopivakin paikka löydy, kun tarpeeksi monessa haastattelussa käy. :)

1. 
   
   

   6d

   Miia Moisio-Nurminen

   Totta Johanna, jos hakijoita valitaan haastatteluun sen perusteella, miten paljon he ovat näkyvillä somessa omalla "brändillään", niin eiköhän joka positioon tulisi valittua viestintäalan ammattilainen. Siitä, miten he sopivat esimerkiksi konepajaan kehitysprojektitehtäviin, voidaankin olla sitten montaa eri mieltä. Mutta koska hakijoita on paljon, on helpompi valita sellainen, josta jo tiedät jotain (the name you know), kuin sellainen, jonka tunnet vain hakemuksen ja CV:n pohjalta.

1. 
   
   

   5d

   Sami Niemi

   Hyvä maanläheinen kirjoitus henkilöbrändäyksestä ilman sen kummempaa demonisointia. Henkilöbrändääminenhän on oikeastaan vain omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kirkastamista itselle ja muille. Oikeastaan kyse ei olekaan mistään sen kummemmasta kuin omasta urasuunnittelusta.

5d

Sami Niemi

Olen myös huomannut että toimimalla oma-aloitteisesti ja itsenäisesti jossain asiantuntijatehtävissä ei välttämättä luo edellytyksiä urakehitykselle. "Liian" oma-aloitteinen ja tunnollinen työote voi helposti muuttaa koko työtehtävän muille näkymättömäksi. Eihän siivoojaakaan kukaan huomaa ennenkuin paikat ovat likaiset. Välillä onkin hyvä pysähtyä ja selkiyttää osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan itselle. Tästä on lopulta hyötyä sekä itselle että työnantajalle.

1d

Matti Perkkiö

Antti Halonen On se vähän hypoteettinen - vielä. ;) Mutta se olen huomannut että itse olen tehnyt valintoja myös sen perusteella että joku on vain tuonut tuotettaan / palveluaan niin hyvin esille. Ja "joku" on aina henkilö, ei yritys. Monessa asiassa kannattaa ostaa henkilön osaamista ja vasta toissijaisesti yrityksen osaamista. Eli brändäys nousee

Jyrki Perämäki

Hyvä pointti, olen myös monesti sanonut, että ensisijaisesti henkilöt tekevät palvelut, projektit, jne, eikä firmat. Jos henkilön brändin lisäksi asenne on kunnossa, niin voi odottaa hyvää

7d

Miia Moisio-Nurminen

Sami Niemi juuri tätä itsekin mietin, kun tätä keskustelua käytiin, että mitä oikeastaan tuolla itsensä brändäyksellä tarkoitetaan. Tärkeitän minusta on juuri tuo, että osaa löytää ne omat vahvuudet ja ymmärtää, miten niitä voisi hyödyntää. Monesti ajatellaan, että se tarkoittaa sitä, että maalataan tunnistamaton brändi jonkun blogikirjoituksen kautta, jos se ei ole itselleen luontaista. Ei kaikista tarvitse tulla niitä viestinnän ammattilaisia.

Johanna Janhonen

No minusta kaikkien pitäisi oppia viestimään omista vahvuuksistaan, ei välttämättä ammattilaisen keinoin, mutta niin, että muutkin huomaavat vahvuudet. Ja viestiähän voi myös tekojen kautta :).

Twitter-chatissa puhutaan Instagramista 25.4.16

Olet varmaan huomannut jo, että järjestän kerran kuukaudessa Twitterissä chatin, jonka aiheet ovat jotenkin yhteisömanageria kiinnostavia. Viime chatissa Tiina Rantakoski ehdotti seuraavaksi aiheeksi Instagram-mainontaa, josta hän on tekemässä gradua. Mainonta on tietysti yksi oleellinen osa Instagramia nykyään, mutta minua kiinnostaa myös se, miten Instaan rakennetaan yhteisö ja miten organisaatio voi tehdä sisällöistään yhteisöllisiä.

Olen kysellyt suomalaisten Instagramin käyttäjien suhtautumista organisaatioiden instailuun, kuten viimeksi bloggasin. Seuraavassa chatissa hyödynnetäänkin kyselyn tuloksia. Sinäkin voit orienteoitua chattiin vastaamalla kyselyyn.

Chatti järjestetään perinteiseen tapaan kuukauden neljäntenä maanantaina kello 14-15, joka on tällä kertaa 25.4. Ennen chattia ehdit käydä myös lounaalla yhteisömanagereiden kanssa, sillä samana päivänä aloitamme #cmadfilounaat, joita järjestetään ainakin Hämeenlinnassa (jossa lounasta emännöi Minna Takala), Jyväskylässä (emäntänä minä) ja Tampereella (isäntänä Juha Jalonen) kello 11.00-12.00. Jos haluat lounaan myös omalle paikkakunnallesi, kerro minulle, niin autan sinua asian tiedottamisessa.

Jee! Taas uusi, hauska tapa vaihtaa #yhteisömageri-kuulumisia: #cmadfi-lounaan merkeissä, siis #cmadfilounas. pic.twitter.com/zRGRqiqIuw

— CMAD Finland (@cmadfi) April 7, 2016

Chatin kysymykset:
K1. Kuka olet, mistä tulet ja käytätkö Instagramia yksityishenkilönä, työntekijälähettiläänä ja/tai organisaationa? (14.00)
K2. Häsien ympärille saattaa syntyä yhteisöjä. Kuulutko sinä Instassa johonkin #yhteisöön? Kerro! (14.10)
K3. Kerro sisältöstrategiastasi: millaisia teemoja sisällöissä on ja kuinka usein julkaiset(te)? (14.20)
K4. Mitkä syyt saavat sinut seuraamaan jotain yritystä? Kerro suosikkitileistäsi! (14.30)
K5. Onko algoritmimuutos vaikuttanut siihen, miten sinä käytät Instagramia? (14.40)
K6. Käytätkö itse Instagram-mainontaa ja miten suhtaudut mainoksiin? (14.50)

Ohjeet chattiin osallistumiseen:

• seuraa chattia Twitter-haun kautta 
• muista laittaa jokaiseen twiittiisi chatin tunnus #cmadfi 
• aloita twiittisi vastauksen numerolla (V1, V2, ...), jotta chattia on helpompi seurata ja kooste on helpompi tehdä 
• jos aikataulutat vastauksesi, pidä huoli, että vastauksesi tulevat kysymyksen jälkeen, ei ennen sitä. Eli K2-kysymykseen (14.10) vastataan välillä 14.11-14.19. 

Yksi chatin aihe on siis Instagramin muutos, jonka jälkeen fiidi ei olekaan enää järjestetty ajan vaan salaisen algoritmin mukaan. Minä vielä nikottelen muutoksen kanssa, enkä taida olla asian kanssa yksin.

Uusi #instagramfi fiidi on kuulemma julkaistu vasta muutamassa maassa. Miksi ihmeessä se on sitten jo nyt #suomessa? #fms_fragrant #fmsphotoaday #fmskuvapäivässä #somefi #sosiaalinenmedia #socialmedia #instagramtips #instagramaddict #igersfinland #thisisfinland #finland #instagramtraining #instagramforbusiness #smm #instagramnews #instagramupdate #onlinemarketing #socialmediamarketing #instagramsuccess #instagramstrategy

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Apr 9, 2016 at 9:52pm PDT

Miksi minä sitten järjestän kuukaudesta toiseen näitä Twitter-chatteja? No ne ovat minulle (kuten monelle muullekin yhteisömanagerille) hyvä paikka vertaisoppimiseen. Somesta oppimiani asioita jaan sitten muille koulutuksissani tai kolumneissani. Toukokuussa järjestän Jyväskylässä ensimmäisen avoimen koulutuksen Instagramista, joten voi olla, että kyseiseen koulutukseen tulee mukaan jotain, jonka opin teiltä Twitter-chatissa. :)

Ideoita instagramiin koulutus from Johanna Janhonen

Lue lisää Instagram-koulutuksesta tai ilmoittaudu siihen heti. Koulutukseen sopii tulla myös pidemmän matkan päästä, sillä paikka, Teeleidi, on kävelymatkan päässä Jyväskylän Matkakeskuksesta.

700 vastaajaa kertoo, miten he käyttävät Instagramia

Julkaisin viime vuonna Instagram-aiheisen kyselyn ja kerroin sen tuloksista helmikuussa 2016. Sen jälkeen siihen on tullut paljon lisää vastauksia ja olen luvannut julkaista tulokset uudelleen tänä keväänä. Tänään huomasin, että vastaajia on tasan 700, jes! Koska aikani tuntuu olevan kortilla, kokeilin julkaisuun uutta ja huomattavan nopeaa tapaa: snäppäsin tulokset.

Ja koska Snapchat näyttää juttuja vain 24h, otin My storyn talteen YouTubeen ja upotin sen myös tähän:


Jos haluat tietää tarkemmin siitä, mikä saa vaikka teinit seuraamaan tuotetta tai brändiä, ota yhteyttä!

Twitter Suomessa 2013 vs 2016

Kerroin jo keskiviikkona Somen kyselytunnit-tuotteestani. Se eroaa tavallisista koulutuksistani siinä, että en tee sitä varten uusia materiaaleja, vaan hyödynnän esimerkiksi SlideSharesta löytyviä esityksiäni, joita on jo 115 kappaletta. Sellaisesta määrästä alkaa olla jo vaikea löytää etsimäänsä, joten etsittynä tiistain kyselytunneissa matskuistani turhaan suomalaisten twiittailusta kertovaa pätkää, päätin tehdä siitä vähän helpommin löydettävän.

Twitter suomessa 2013 2016 from Johanna Janhonen

Siinä missä LinkedIn (tai Facebook) kertoo mainostyökalussaan aika paljon käyttäjistä, Twitter ei siihen pysty. Tai tokihan sieltäkin löytää ihmiset, jotka kirjoittavat tietyistä aiheista, mutta Twitter ei esimerkiksi kerro suomalaisten twiittaajien sukupuolijakaumaa. Tässä on tietty haasteena se, että Twitterissä organisaatiot twiittaavat ihmisten rinnalla.Olisikohan vaikka Piilotettu aarre Twitterin mielestä mies vai nainen?

LinkedIn Suomessa - käyttäjät ja mainostaminen

Minulla on Somen kyselytunti -niminen tuote, jonka aikana asiakkaat voivat kysyä multa mitä vain someen liittyvää. Jos he kysyvät niin pahoja, etten heti osaa vastata, otan asiasta selvää.

Vastikään minulta kysyttiin sekä LinkedIn-mainoksista että siitä, ketkä LinkedIn:iä Suomessa käyttävät. Mainostyökalun avulla selvisi, että LinkedIn:iä käyttää parhaillaan 876 000 suomalaista.

Heidän ikäjakaumansa on seuraava:
18-24-vuotiaita 71 000
25-34-vuotiaita 125 000
35-54-vuotiaita 152 000
yli 55-vuotiaita 27 000.

Naisia palvelussa on miehiä enemmän:
272 000 vs 238 000.

Käyttäjistä 7000 on yksinyrittäjiä.

Muut työskentelivät organisaatiossa, joiden koko oli
1-10 henkilöä 31 000
11-50 henkilöä 45 000
51-200 henkilöä 41 000
201-500 henkilöä 40 000
501-1000 henkilöä 33 000
1001-5000 henkilöä 74 000
5001-10 000 henkilöä 29 000
yli 10 000 henkilöä 86 000

Nämä luvut näyttävät muuten vähän heittelevän riippuen siitä, minä päivänä palvelua käyttää. Tietysti käyttäjiä on voinut tulla lisääkin, mutta 3000 muutos alaspäin yhdessä päivässä tuntuu vähän kovalta.

LinkedIn kertoo myös käyttäjien työnantajan industryn, toimialan. Palvelun kieli on toistaiseksi englanti, joten en lähde näitä kääntäämään. Huomaa myös, että jokin ala, vaikka kirjastot, voi esiintyä useassa luokassa. Toimialat suuruusjärjestyksessä:

Government 100 000
High Tech 99 000

Manufacturing 95 000

Recreation, Travel & Entertainment 62 000

Corporate services 59 000

Education 57 000
Media 52 000
Consumer goods 50 000

Construction 44 000

Finance 39 000

Service Industry 39 000
Medical & Health Care 33 000
Transportation 26 000
Organization & Non-profit 24 000
Arts 22 000
Legal 5000
Agriculture 2000

Se, millaisessa asemassa LinkedIn-käyttäjät ovat työelämässä kerrotaan seuraavilla statuksilla.

Entry (eli vastikään työelämässä aloittanut) 172 000
Senior (vähän kokeneempi kaveri jo) 142 000
Manager 101 000
Owner 36 000
Director 35 000
CxO  (eli CEO, CMO, jne) 24 000
VP 19 000
Partner 13 000
Training (harjoittelija) 10 000
Unpaid (vapaaehtoistyöntekijä) 3 000

Se, mitä he työkseen tekevät, kerrotaan seuraavilla luokilla. Eli vaikka joku on töissä lakitoimistossa, hän voi hoitaa siellä HR-asioita.

Sales 52 000

Operations 41 000

Engineering 40 000

Entrepreneurship 36 000

Education 34 000

IT 33 000

Research 27 000

Media & communication 25 000

Arts & Design 25 000

Support 23 000

Program & project management 21 000

Consulting 20 000

Healthcare services 17 000

Administrative 17 000

Marketing 16 000

Finance 16 000

HR 10 000

Accounting 8000

Product management 8000

Business Development 7000

Quality Assurance 6000

Legal 6000

Community & Social Services 5000

Purchasing 5000

Real estate 2000

Military & protective services 2000

Entäs sitten ne mainokset, paljonko ne maksavat? No, jos vaikka tavoittelen kaltaisiani 35-54-vuotiaita konsultteja, joita LinkedIn:ssä on noin 1000, niin yhdelle klikille tulee hintaa 3,4€ ja jos taas haluaisin, että mainos näytetään "melkein" koko porukalle, hinta olisi noin 14€. Mainosten kieli on englanti, suomenkielisiä mainoksia alkoi vastikään myydä Fonecta, yksinoikeudella.

Ostikohan Iisalmi ylläolevan mainoksen Fonectalta?

MUOKS Aiheesta keskusteltiin eilen myös Twitterissä:

Mitä? Enkö voi tehdä suomenkielisiä mainoksia LinkedIniin? #mainonta #vääräkielinen

— Ulla Vilkman (@UllaVilkman) March 30, 2016

@UllaVilkman @PauliinaMakela @fonecta Kiintoisaa! Ainakin postausten promot toimineet viime aikoina suht kivasti.

— Essi Isomäki (@eisoma) March 30, 2016

Instagram muuttuu, apua!

Eilen Instagram-virtani oli täynnä kehotuksia ja pyyntöjä: jos haluat jatkossakin meidän päivitykset, tilaa nyt ilmoitukset päivityksistäni. Tähän sortuivat niin julkkikset, brändit, tavikset kuin someasiantuntijatkin.

Itse kuulun samaan koulukuntaan kuin vaikka City-lehti eli sen sijaan, että täyttää kännykkänsä ilmoituksilla kannattaa alkaa opettaa Instagramille sitä, mistä sinä tykkäät. Nuoret ovat tähänkin asti tykänneet lähes kaikista kavereidensa tekemistä päivityksistä ja kommentoineet ahkerasti suosikkiartistiensa päivityksiä. Meidän kannattaakin ottaa heistä mallia ja näyttää Instassa "enemmän lovee".

Toki voit yrittää sinnitellä toisinkin, eli muuta kännykkäsi asetuksia niin, ettei se päivitä automaattisesti Instagram-sovellusta tuoreempaan versioon. Mutta sitäkään en oikein viitsi suositella, sillä sillä tavalla menetät bugikorjaukset ja uudet ominaisuudet.