#CMADFI-chatissa pohditaan tapahtuman teemoja

Viime perjantaina palaveerasimme CMADFI-porukalla. Sen jälkeen julkaisin ensimmäisen version ohjelmastamme. 25.1.2016 kokoonnumme siis Jyväskylän yliopistolle 300 yhteisömanagerin voimin. Facebook-ryhmässämme oli parin viikon äänestys, jossa etsimme aiheita, joista yhteisömanagerit haluavat tällä kertaa kuulla.

Eniten ääniä saivat nämä:

1. Työntekijälähettiläät yhteisömanagerin apuna 12
2. Case: Miten Snapchatissa rakennetaan yhteisö? 9
2. Netin visuaalisuus - ideoita kuviin ja videoihin 9
4. Johtajat somessa, onko välttämätöntä osallistua itse vai antaa toisille tilaa. 7

Työntekijälähettiläistä meille puhuu ainakin tutkija Minna Janhonen (TTL) ja toimitusjohtaja Juha Harju (Descom), joka puhuu myös siitä, pitääkö johtajien itse olla somessa. Snapchatista puhuu Eskomörkönä Snapchat-ilmiöksi noussut Ville Kormilainen. Konkretiaa yhteisömanagerin työstä tuovat kaksi somessa hyvin näkyvää naista,  Twitter-kuningattarenakin tunnettu Paulina Mäkelä (Kinda) ja jyväskyläläinen Jaana Nyström (Gplussa), joka on vastikään saanut julkisuutta yli miljoonalla Google+-seuraajallaan. He esittelevät asiakascasejensa kautta miten he käytännössä yhteisömanageroivat.

Viidennen sijan (6 ääntä) jakoi 4 aihetta:

• Tiedon/datan käyttö yhteisömanageroinnissa ja johtamisessa 
• Sosiaalisen median tavoitteiden mittaaminen 
• Infografiikat 
• Videobloggaus 

Myös sponsoripuheenvuorojen pitäjille on esitetty toive, että he rakentaisivat puheenvuoronsa näiden aiheiden ympärille. Mukana meillä on ainakin professori Vilma Luoma-aho (Jyväskylän yliopisto), Liinamaaria Hakola (Tekes/Liideri-hanke), Jussi Sivonen (Sininen Meteoriitti). Muitakin puhujia yhteistyökumppaneiltamme vielä todennäköisesti tulee, esimerkiksi DigiSyke ei ole vielä puhujia kertonut.

Ensi viikolla meillä on jälleen #CMADFI-Twitter-chatin aika tuttuun tapaan maanantaina, 26.10.2015 kello 14-15. Olen kutsunut sinne edellä mainittujia puhujiamme. Heidän kanssaan juttelemme ensi kerran ohjelmasta, tule mukaan ja vaikuta siihen vielä sinäkin!

Kysymykset:
K1: Kuka olet, mistä tulet? Oletko osallistunut CMADFI-tapahtumaan tai seurannut sitä etänä? (14.00)
K2: Työntekijälähettilyys herätti eniten mielenkiintoa. Miten selität sen suosion? (14.10)
K3: Snapchat oli työkaluista kiinnostavin. Millaisia kokemuksia sinulla on siitä? (14.20)
K4: Netti on kovin visuaalinen. Miten itse tuotat kuvia tai videoita ja mitä haluat vielä oppia? (14.30)
K5: Johtajat somessa, mitä mietteitä se herättää? Kerro hyvistä tavoista ja esimerkeistä! (14.40)
K6: Mikä sinua kiinnostaa näistä eniten ja miksi A Datan käyttö B Mittaaminen C Infografiikat D Videobloggaus? (14.50)

Osallistumisohje: liitä jokaiseen twiittiisi vastauksesi numero (V1, V2...) ja chatin tunnus #cmadfi. Chattia kannattaa seurata Twitterin haun kautta.

PS. Kerroin Yhteisömanagerikyselystä tammikuussa ja ensi kerralla kuulemme, onko vuodessa tapahtunut muutoksia suuntaan tai toiseen. Kyselystä puuttuu vielä kaksi vastaajaa, joten jos et ole vielä vastannut, vastaa nyt, niin sinunkin mielipiteesi pääsevät mukaan!

Kuka kirjoittaa teistä tietosanakirjaan eli Wikipediaan?

Kuten tiedetään, Wikipedian sisältö perustuu vapaaehtoisten tekemiin päivityksiin. Se on paitsi Wikipedian vahvuus, myös sen heikkous - ihmiset kirjoittavat sinne lähinnä aiheista, jotka heitä kiinnostavat vapaa-ajalla.

Vastikään Museoliiton Wikipedia-koulutuksessakin eräs osallistuja kertoi: olen kyllä kirjottanut Wikipediaan lempielokuvastani, muttei ole tullut mieleenikään, että voisin kertoa siellä myös työstäni. Myös alla olevan videon James kertoo tyypillisen tarinan: it-ammattilainen rentoutuu vapaa-ajallaan kirjoittamalla jalkapallosta.





Kaipaankin vapaaehtoisten kirjoittajien rinnalle lisää asiantuntijakirjoittajia (tiedottajia, tutkijoita, opettajia, oman alansa asiantuntijoita), jotka pitäisivät huolen siitä, että myös niistä "tylsistä" töihin liittyvistä aiheista kirjoitettaisiin. Ja erityisesti naisiin liittyvistä aiheista - wikipedisteistä naisia on vain noin 15%.

Wikipedia on tietosanakirja, eli sinne voi kirjoittaa vain merkittävistä aiheista. Se mikä Wikipediassa katsotaan merkittäväksi eroaa ehkä arkikielen merkittävyydestä, joten katsotaan määritelmää tarkemmin:

Merkittävyys Wikipediassa on kriteeri, jonka avulla arvioidaan artikkeliaiheiden soveltuvuutta Wikipediaan ja sitä myötä sisällyttämistä tai poistamista: Wikipedia-artikkelin tulee olla aiheeltaan merkittävä tai ”merkinnän arvoinen”. Merkittävyys ei ole sama asia kuin tunnettuus, kuuluisuus, suosio tai tärkeys, vaikka nämä asiat voivatkin vaikuttaa merkittävyyteen ollessaan huomattavan laajoja. Merkittävyydellä arvioidaan ainoastaan artikkelin aiheen soveltuvuutta tietosanakirjaan; se ei suoraan rajaa artikkelin sisältöä. 

Nyrkkisääntönä: aihe on yleensä wikimerkittävä, jos:

...aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä...

• ”Käsitelty huomattavan laajasti” tarkoittaa, että lähteet käsittelevät aihetta suoraan ja tarkasti eikä tiedon erottelemiseksi tarvita uutta tutkimusta. Aiheen ei tarvitse olla käsittelyn pääkohde, mutta sivuhuomautus ei riitä käsittelyn laajuudeksi.

• ”Luotettavissa” tarkoittaa, että lähteiltä edellytetään toimituksellista uskottavuutta, jotta ne voivat tarjota tarkistettavissa olevaa tietoa aiheen merkittävyydestä. Aihetta käsittelevien lähteiden saatavuus on hyvä testi aiheen merkittävyydelle.

• ”Lähteissä” tarkoittaa, että ulkopuoliset lähteet antavat parhaat vakuudet aiheen merkittävyydestä. Tarvittavien luotettavien lähteiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen käsittelyn laajuudesta ja lähteiden laadusta. Useamman lähteen käyttö on yleisesti toivottavaa.

• ”Aiheesta riippumattomissa” tarkoittaa, että aiheeseen sidoksissa olevien tahojen tuottama aineisto ei ole pätevä lähde merkittävyyden arvioimiselle. Tällaista aineistoa ovat muun muassa mainokset ja markkinointi, kohteen itsensä julkaisema materiaali, omaelämäkerrat, kotisivut ja lehdistötiedotteet.

Sääntöjä tavaamalla ymmärrät, etteivät kaikki aiheet todellakaan sovellu Wikipediaan. Wikipedia on tietosanakirja, eikä tietosanakirjoihin ennenkään kirjoitettu kaiken maailman nakkikioskeista, kampaamoista ja mainostoimistoista. Mutta jos työhösi liittyy merkittävä elementti (ihminen, organisaatio, tuote), haluat ehkä, että se noteerataan ainoassa suomenkielisessä tietosanakirjassa, jota yhä päivitetään. Tyydytkö silloin siihen, että satunnainen joukko wikipedistejä kirjoittaa (tai jättää kirjoittamatta) siitä vai haluaisitko, että joku näkee asian eteen vähän enemmän vaivaa?

Image: Wikipedia / Tobias Klenze / CC-BY-SA 3.0 (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons 

Aiheesta riippuen Wikipedia-päivitykset voivat olla aika satunnaisia, joku käy tänään lisäämässä linkin, joku poistaa puolen vuoden päästä kaupallisina pitämänsä väitteet ja kolmas lisää aiheeseen liittyvän kuvan joskus vuoden päästä, neljäs innostuu jostain pienestä yksityiskohdasta niin, että kirjoittaa siitä kokonaisen kappaleen verran. Pikkuhiljaa paloja siis lisätään (ja vaihdetaan). Ongelma on se, että Wikipedia-artikkelia lukeva asiakas, opiskelija tai toimittaja, yleensä uskoo, että vapaaehtoiset ovat jo saaneet aiheeseen liittyvän palapelin valmiiksi. Asiantuntijana sinä itse taas näet, että vasta reunapalat on koottu, mutta osa niistäkin on vielä kateissa. Tai että palapeli oli kyllä valmis jo 5 vuotta sitten, mutta nyt sen päällä on niin paljon pölyä, ettei kuvio enää erotu.

Nosta siis hihasi ylös ja tutki, millaisia sisältöjä teistä on kirjoitettu ja mitkä merkittävät aiheet puuttuvat vielä kokonaan. Ja jos sinua ei palapelit huvita, pyydä apua minulta.

PS. Etsin artikkeliin palapelikuvan Wikimedia Commonsista, joka on täynnä matskua, jota sinäkin voisit hyödyntää.

#wikimediacommons on yksi netin suurimpia taustavaikuttajia. Oletko käyttänyt sitä? Sen kuvia näet päivittäin paitsi #wikipedia'ssa myös Googlen hauissa. Ehkä sinäkin voisit lahjoittaa sinne sisältöjäsi? #wikipediafi #wikimedia #somefi #twpa #kuvat #videot #vapaaehtoistyö #visuaalisetmuistiinpanot #visualnotes

A photo posted by Johanna Janhonen (@jjanhone) on Oct 9, 2015 at 1:18am PDT

Tapahtumien avulla lisää museotietoa Wikipediaan

Eilen kerroin, että koulutin Wikipediaa Oulun seurakunnille, mutta viime viikolla koulutin sitä myös parillekymmenelle museolle osana Suomen museoliiton järjestämää kahden päivän koulutusta, jossa etsittiin uusia väyliä osallistavaan toimintaan. Some jos mikä on osallistavaa: esimerkiksi Facebookin, Twitterin ja Instagramin kautta saadaan museovieraat tekemään markkinointia ja suosittelemaan museovierailua tutuille.

Muutama tunnelmakuva koulutuksesta

Wikipedia tarjoaa kuitenkin vähän isompia ja pitkäikäisempiä vaikutusmahdollisuuksia: Google nimittäin rakastaa Wikipedia-sisältöjä ja jos joku museon fani (tai työntekijä) on kertonut vaikka museon kokoelmiin liittyvistä asioista Wikipediassa, sivu saattaa nousta luetummaksi kuin museon oma sivu. Ja siinä missä somesisällöt yleensä vanhenevat päivissä, Wikipedia-artikkeli on ja pysyy. Siksi siihen kannattaa panostaa.

Koulutuksen teemana oli kertoa museoiden työntekijöille, miksi museoiden kannattaa itse järjestää Wikipedia-tapahtumia, miten niihin valitaan aihe ja miten tapahtuma kannattaa käytännössä toteuttaa.

Wikimedistinä (=olen Wikimedia Suomen hallituksen sihteeri) halusin, että viestini tavoittaa mahdollisimman monet, ja siksi latasin esityksen *kokonaisuudessaan* SlideShareen.

Wikipedia-työpajat museoissa from Johanna Janhonen

Myös Kiasman Wikipedia-tapahtumista kertonut Sanna Hirvonen jakoi esityksensä tuoreeltaan SlideSharessa.

Kiasma & Wikipedia from Sanna Hirvonen

Loppuun vielä muutama poiminta #museotek-twiiteistä:

"Wikipedia on ainoa sanakirja, jota edelleen päivitetään" @jjanhone #museotek

— Museoliitto (@museoliitto) October 1, 2015

Voiko museo tehdä jotain sen eteen, että Wikipediasta löytyisi omaan alaamme liittyvää tietoa? #museotek

— Pedaali Ry (@PedaaliRy) October 1, 2015

#museotek @jjanhone: Wikipedisti on henkilö, jolla on 3 asiaa: älykkyys, vapaa-aikaa ja pakkomielle. Ajatus @jimmy_wales'ilta.

— Sanna Hirvonen (@sannahirvonen) October 1, 2015

Artikkelien kirjoittaminen Wikipediaan tekisi museotyötä ja kokoelmia(kin) omalla tavalla näkyväksi. #museotek #wikipediafi

— Elina Pylsy-Komppa (@epylsykomppa) October 1, 2015

This pic of #StevenHoll released by @finnishngallery has been used in 16 Wikipedias already: https://t.co/VGuB3WipZL @WikiCommons #museotek

— Sanna Hirvonen (@sannahirvonen) October 1, 2015

Innostava ja inspiroiva koulutus takana! Kiitos järjestäjille, puhujille ja mukana olleille! 😊 #museotek @museoliitto

— Elina Pylsy-Komppa (@epylsykomppa) October 1, 2015

Oulun seurakunnat näyttävät esimerkkiä YouTubessa

Edellisviikolla kävin Rovaniemen lisäksi Oulussa, pidin siellä Oulun seurakuntien työntekijöille päivän somekoulutuksen. Päivään oli valittu kolme työkalua, joista yksi oli suureksi ilokseni Wikipedia, jota harvemmin edes mielletään somepalveluksi. Wikipedia-koulutuksen aikana kävimme mielenkiintoisia keskusteluja ja löysimme asioita, joihin pitäisi puuttua.

Toinen valittu työkalu oli Instagram ja päivän aikana Oulun seurakunnat avasikin yhteisen Instagram-tilin, jolle ideoimme lyhyesti sisältöjäkin.

Oulun seurakuntien yhteisellä Instagram-tilillä vierailee vuorotellen sen työntekijöitä

Eniten aikaa vietimme kuitenkin YouTuben parissa, joka onkin mainio väline myös seurakunnille. Koulutusta varten pengoin suomalaisten seurakuntien YouTube-kanavia ja huomasin, että historia toistaa itseään. Keväällä pidin nimittäin Oulun kaupungille YouTube-koulutuksen, ja silloin kävi ilmi, että Oulun kaupunki on SuomiTubessa kaupunkien edelläkävijä. Oulun seurakuntien ylläpitämä RauhanAsema-kanava "teki oulut" seurakuntakanavien joukossa - se on löytämistäni 59 kanavista tilatuin ja sieltä löytyi myös katsotuin video.

Seurakunnat YouTubessa from Johanna Janhonen

Jos sinua kiinnostaa millaisia videoita seurakuntien kanavilta löysin, kurkkaa tekemäni kirkkosome-soittolista - ja vinkkaa minulle muista mielenkiintoisista videoista vaikka kommenttiosiossa. :)

Pekka Saurin vinkit julkihallinnon someiluun

Lukaisin eilen Pekka Saurin alkuvuonna kirjoittaman Julkishallinto ja sosiaalinen media -kirjan ja twiittasin siitä samalla muistiinpanot #kuntasome-häsällä. Nyt nappasin twiitit talteen Storifyihin, sillä koskaan ei voi tietää, kuinka pitkä Twitterin oma muisti kulloinkin on.

Kirjassa kerrottiin mm. siitä, että Lontoon pormestari järjestää Twitterissä kyselytunteja eli Twitter-chatteja. Twitter-chatit ovat Suomessa vielä aika harvinaisia, joten odotan mielenkiinnolla, kuka tai mikä suomalainen organisaatio ottaa ensimmäisenä käyttöön säännölliset Twitter-chatit.

Kirjassa puhuttiin myös siitä, että somen pitäisi olla osa jokaisen kuntajohtajan toimenkuvaa, ei asia, joka sysätään viestinnälle. Ja että työntekijälähettiläät ovat arvokkaita sanansaattajia myös kunnissa.

KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman kirjan löydät ilmaisena ekirjana täältä.

Ja tässä ne muistiinpanoni:

Oletko sinä törmännyt kunnan virkamieheen tai kuntaorganisaatioon, joka viestii kuntalaisten kanssa esimerkillisen avoimesti? Laukaalaisena minä tietysti fanitan kunnanjohtajaamme Jaakko Kiiskilää, joka "bloggaa" (* kunnan sivuilla, tekee päivityksiä Laukaan kunnan Facebook-sivuille (muiden ohella) ja twiittaa työstään omalla tilillään. Ekokoulu-hankkeen sometiedottajana olen itsekin päässyt viestimään laukaalaisten kanssa.

(* kunnanjohtajan palsta eroaa blogista: siitä puuttuu avainsanat ja kommentointimahdollisuus

Vinkkejä asiantuntijan somepresenssiin

Huh! Melkoinen päivä - KOLME bloggausta ja #cmadfi-kuukausichatti, jossa oli aiheena asiantuntijoiden someilu ja vieraina +Tom Laine ja +Ville Tolvanen. (No, tein minä muutakin tänään, nuo oli vain ne asiat, jotka näkyivät netissä) Aavistelin vilkasta keskustelua ja sellainen saatiinkin - koosteen teossa meni aiempia kertoja pidempään, vaikka olen oppinut ketteremmäksi kerta kerralla. Siinä vaiheessa kun koosteen tekoon menee 1,5 tuntia täytyy lyhentää chatin aikaa. Mutta nyt meillä meni siihen tunti ja nopeasti se taas menikin. Asiantuntijoilla on paljon vaihtoehtoja siihen, miten he osaamistaan somessa jakavat. Vilkkainta keskustelua kävimme videoista (kuka niitä jaksaa katsoa - kuinka lyhyitä tai ammattimaisesti tehtyjä niiden pitäisi olla?) ja siitä, pitääkö somen käyttöön varata aikaa, vai onko se vain oleellinen osa työtä ja elämää. Siinä vaiheessa kun sometus on itselle uutta, siihen joutuu ehkä pakottamaan itsensä (kellon ja kalenterin kanssa), mutta jossain vaiheessa siitä tulee luonteva tapa tehdä töitä. Vieläkö joku itkee, että millä ajalla minä luen kaikki nämä sähköpostini?

Tässä kooste (lähes kaikesta) keskustelusta:

Keskustelua voi kurkkia myös tamperelaisen Sofia Digitalin tekemältä viestiseinältä (en tiedä kauanko se siellä pysyy).

Onko sinulla toiveita seuraavan #cmadfi-chatin aiheista tai vieraista? Kerro!

Tubettajien roadtrip Napapiirille Jaffan kanssa

Kuten kerroin, kävin viime viikolla Lapissa. Siksi tuntui erityisen hauskalta seurata viikonloppuna Instagramista (ja vähän Snapchatistakin) Somen avaimista minulle tutun Eetu Pesosen (eeddspeaks) ja muiden Suomen huipputubettajien automatkaa samoissa maisemissa. Matkaan heidän sponssasi Hartwall, joka markkinoi tempauksella Napapiirin Jaffa -juomaa ja sai mm. Kuopion R-kioskille satoja nuoria.

Hartwallin tiedotteessa kerrotaan tempauksesta näin:

1 auto, 4 tubettajaa ja 840 kilometriä halki Suomen 
Napapiirin Jaffa -kampanjassa toteutetaan myös ennennäkemätön sosiaalisen median sankaritarina, kun neljä Suomen suosituinta tubettajaa – Eeddspeaks, Krouppi, Miisas ja Soikku – lähtevät matkalle kohti Napapiiriä. Koko matka dokumentoidaan videoilla, jotka avautuvat YouTubessa, Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Twitterissä. Fanit voivat seurata lempitubettajansa matkaa Napapiirille reaaliaikaisena, kommentoida, osallistua haasteisiin ja ohjata tarinan kulkua. Matkan varrella myös pysähdytään eri paikkakunnille, joissa voi bongata matkaa tekevän Napapiirin Jaffa -auton tubettajineen. Kiertue toteutetaan juuri ennen elokuvan ensi-iltaa 26.-27.9.2015. 

Videoiden ja snäppien lisäksi Tube-starat ottivat reissun aikana myös paljon kuvia Instagramiin ja nyt #Napapiiri-häsän suosituin kuva on tämä kuva (joka on otettu aika kaukana varsinaisesta Napapiiristä) :

Tällä porukalla matka jatkuu Kuopiosta kohti Rovaniemeä! Seuraa meidän matkaa @hartwalljaffa #napapiiri

A photo posted by Soikku (@soikkuyo) on Sep 26, 2015 at 11:23pm PDT

Kuva tulee varmasti vielä pitkään vastaan kaikille instagrammaaville ruskaturisteille ja muille Lapin matkaajille ja siitä vasta haaveileville. Ei hassumpi veto Hartwall!

Tässä roadtripin suosituimmat kuvat, joukossa muutama fanikuvakin:

Tubettajat "omivat" Napapiirin.

Tämä tempaus saa toivottavasti sinutkin miettimään...

Minkä sanan sinä haluaisit somessa omistaa?