Ensimmäisen #cmadfi-Twitter-chatin satoa

Eilen oli aika jännittävä päivä: pidimme ensimmäisen #cmadfi-chatin. Se oli myös ensimmäinen vetämäni Twitter-chat ja jännäsin sitä, saammeko paikalle juhannuksen jälkeisenä maanantaina paikalle muitakin kuin vieraani (Miia Kosonen ja +Anne Rongas) ja uskaltavatko ihmiset osallistua keskusteluun. No saimmehan me ja keskustelusta tuli hyvin vilkas. :) Tästä on hyvä jatkaa! Chatin jälkeen pyysin vielä kommentteja siitä, miltä chatti tuntui. +Jarmo Lahti mietiskeli sitä, että Google Docsin avulla saisimme paremmat muistiinpanot aiheesta, mutta se ei nyt ole tarkoitus. Kuten Anne sanoi, Twitterissä on greisii, keskustelu pulppuilee kivasti. Keskustelua ei ole tarkoitettukaan "helposti seurattavaksi", vaan siihen pitää itse osallistua. Ja joo, tämä oli myös eka chatti, johon itse osallistuin alusta loppuun. Siksi olikin tosi kiva, että ulkolaisiin chatteihin ahkerasti osallistuva Katariina Haavisto neuvoi meitä viime viikolla: kysymykset kannattaa kertoa etukäteen.

Keräsin chatin talteen Storifyn avulla. Tunnissa tuli yli 200 twiittiä, joten urakka oli aika iso. Storifysta tuli tällainen:

Mietin voisiko keskustelun jatkossa koostaa myös näin yksinkertaisesti:

K1 Kuka olet ja mistä tulet? Jos olet yhteisömanageri, mikä on yhteisösi tavoite? #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 22, 2015

K2 Kuinka vanha yhteisösi on ja missä vaiheessa se on (esivaihe, kasvuvaihe, kypsä vaihe, hiipuva vaihe)? #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 22, 2015

K3 Mikä on sinusta yhteisömanagerin tärkein tehtävä esivaiheessa? #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 22, 2015

K4 Mikä on sinusta yhteisömanagerin tärkein tehtävä yhteisön kasvaessa? #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 22, 2015

K5 Mikä on sinusta yhteisömanagerin tärkein tehtävä silloin, kun yhteisö on jo kypsässä vaiheessa? #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 22, 2015

K6 Mikä on yhteisömanagerin tärkein tehtävä silloin, kun yhteisö on hiipumassa? #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 22, 2015

Vastaustwiitit eivät tuohon tule, mutta ne näkee, kun twiittiä (siis tarkemmin sanottuna twiitin päivämäärää) klikkaa.

Tero Laiho ehdotti, nyt kannattaa kerätä talteen chatin lessonit, joten laitanpa nämä nyt ihan julkiseen jakoon.

Mikä meni hyvin:

• Saimme paikalle asiantuntevat ja puheliaat vieraat, jotka olivat ehtineet miettiä mitä kysymyksiin vastaavat.
• Saimme paikalle myös mahtavia ja puheliaita osallistujia! Kiitos kaikille rohkeudesta heittäytyä mukaan johonkin uuteen!
• Ihmiset jakoivat etukäteen mukavasti tietoa Twitter-chatista omissa verkostoissaan.
• Kysymyksiä oli nyt 6, 10 minuuttia per aihe. Rytmitys meni minusta hyvin, keskustelu ei päässyt taukoamaan.

Mikä voisi mennä paremmin:

• Markkinoimme chattia kilvan vieraideni kanssa, bloggasimme ja kerroimme siitä kukin tahoillamme. Olisin silti voinut olla vielä vähän aktiivisempi.
• Chat-koosteeseen meni enemmän aikaa kuin itse chattiin. Jatkossa voisin ehkä käyttää enemmän Twitterin favorite-ominaisuutta. Storifylla sai kyllä kätevästi kerättyä kaikki kysymykset yhteen, mutta niiden käänteinen järjestys on hankala: twiitit piti raahata yksitellen paikalleen. Onko kellään vinkkejä tähän?
• Chat-ohjeet olivat nyt blogissani, mutta ne kannattaisi myös twiitata (ajastettuna) chatin aluksi. Ehkä myös keskellä twiittiä voisi laittaa linkin ohjeisiin niille, jotka tulevat paikalle kesken chatin?
• Käytin ajastettuja twiittejä kysymyksiin, mutta jatkossa käytän niitä myös omiin vastauksiini, mikä antaa minulle enemmän aikaa hoitaa keskustelua. Haen vielä omaa rooliani chatin emäntänä: saanko minäikn keskustella ja vastata kysymyksiin, vai kuuluuko minun vain pitää keskustelua yllä? Ajastetut twiitit antavat muuten mahdollisuuden osallistua chattiin aikana, jolloin siihen ei itse pääse - myös joku vieras voisi ajastaa vastauksensa (tosin sitten hän ei pääsisi osallistumaan varsinaiseen keskusteluun)!
• Jos chattikeskustelu tästä vielä vilkastuu, minun täytyy ehkä etsiä joku uusi työkalu sen seuraamiseen. Vaihtoehtoja tutkittavaksi: Tweetchat, Twitterfall ja Twubs, joka näköjään sallii myös upotuksen:

• Ensimmäiseksi teemaksi valitsin yhteisön elinkaaren, kävimme läpi yhteisön vaiheet kehdosta hautaan. Se sopi hyvin ensimmäisen chatin aiheeksi, pohjustukseksi tulevia aiheita varten, mutta asiaa oli toki valtavasti yhdeksi tunniksi. Se oli varmaan syynä siihen, että osa osallistujista ehdotti, että seuraavalla kerralla kysymysten määrä voisi olla pienempi. Ensi kerralla vuorossa onkin vähän kapeampi teema ja tarkemmat kysymykset. Ja mikä se teema sitten on, se on arvoitus vielä minullekin :).

Olisi kivaa, jos jatkaisitte kommenteissa chattikonseptin ideoimista/hiomista!

Viisi vinkkiä onnelliseen kesälomaan

Yrittäjän loma on aika mielenkiintoinen käsite, mutta koska vielä hämärästi muistan, miten kivaa loma oli työntekijöille, halusin ilahduttaa Piilotetun aarteen ystäviä näin kesälomien kynnyksellä. Koska osa Piilotetun aarteen ystävistä on itsekin melkoisia somevelhoja (etenkin mun koulutusten ja työpajojen jäljlltä, kröhöm), niin kaikille uusien somevinkkien antaminen tuntui vähän haastavalta.
Siksi tein lahjaksi jotain erilaista: vinkkejä onnellisempaan elämään.

Kesäloman kunniaksi irrottelin itse vähän erilaisella visuaalisella ilmeellä kuin mitä olette minulta tottuneet näkemään, luontokuvat esitysgrafiikassa olivat minulle kivaa vaihtelua sarjakuvamaisten merirosvojen ja hirvien jälkeen.

Ilokseni sain "siunauksen" esitykselleni myös Marja-Liisa Mankalta, jonka ajatuksiin esitykseni perustuu.

Upea esitys, kiitos! Ihanaa kesää! https://t.co/SAoYAVj766

— Marja-Liisa Manka (@MarjaLiisaManka) June 16, 2015

Kurkkaa itse, miten helposti saat lisättyä elämääsi ja kesälomaasi onnea!

 
Onnenavaimet from Johanna Janhonen

Ihanaa juhannusta ja kesälomaa kaikille blogini lukijoille! 

#CMADFI-chatti Twitteriin

Olen järjestämässä taas CMADFI-tapahtumaa, se pidetään perinteiseen tapaan tammikuun 4. maanantaina eli 25.1.2016 ja tällä kertaa Keski-Suomessa, Jyväskylän yliopistolla.

Twitterissä tapahtuman häsä, #cmadfi, on jo pitkään ollut ympärivuotisessa käytössä. Sillä on vinkattu yhteisömanagereita kiinnostavista asioista: tapahtumista, koulutuksista, työpaikoista, työkaluista, blogikirjoituksista jne.

Olen jo pitkään halunnut kokeilla Twitter-chattia ja nyt keksin yhdistää Twitter-chatin ja #cmadfi-tapahtuman.

Jos Twitter-chat on vieras käsite, lue tämä http://t.co/VRW1YP4WbZ #cmadfi #twitterfi #somefi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) June 8, 2015

Parhaiten chatit toimivat, kun niitä pidetään säännöllisesti. Koska CMADFI pidetään joka tammikuun 4. maanantai, ajattelin käyttää kuukausichateissa samaa päivää: neljättä maanantaita. Harmittelin ensin sitä, että sain idean vasta kesäkuussa - juna meni jo, mutta sitten minua rohkaistiin: kesällähän sitä ihmisillä juuri voisi ollakin aikaa chattailla. Kokeillaan siis miten käy.

Kunnianhimoinen tavoitteeni on siis tuoda vuoteen 10-11 uutta CMADFI-etätapahtumaa! Pitäkää peukkuja, että homma lähtee lentoon!

Chatissakin keskustellaan tietysti yhteisömanagereita kiinnostavista aiheista. Ensimmäisellä kerralla vieraina ovat Miia Kosonen  ja Anne Rongas.

Miian kutsuin mukaan, sillä bongasin (tietysti #cmadfi-häsällä) mielenkiintoisen esityksen, jonka hän piti viikko sitten yhteisöjen elinkaaresta.

Yhteisojen elinkaari from Miia Kosonen

Miialle halusin kaveriksi kokeneen yhteisömanagerin, jolla on kokemusta niin yhteisöjen synnyttämisestä kuin kuoppaamisesta. Kuka siis olisikaan sopivampi kuin nettikätilö-termin tietääkseni lanseerannut Anne Rongas?

Mistä yhteisöjen vaiheesta tai niihin liittyvästä asiasta sinä haluat Miian ja Annen kanssa keskustella? Voit lisätä toivomuksiasi tämän blogikirjoituksen kommentteihin tai Twitterissä #cmadfi-häsälle. Pistä chattiaika ylös ja tule mukaan twiittailemaan!

MUOKS 17.6.2015

Katariina Haavisto kysyi eilen tärkeän kysymyksen Twitterissä: kerrotaanko kysymykset etukäteen. En ollut aikonut, mutta muutin mieleni (lue: kannattaa rohkeasti vaikuttaa siihen, millaisia #cmadfi-chateista tulee, tämä on yhtä isoa oppimista kaikille).

@jjanhone @MiiaKosonen @arongas Julkaistaanko kysymykset etukäteen?

— Katariina Haavisto (@khaavisto) June 15, 2015

Aikataulutin kysymykset Twitterin mainostyökalun kautta ilmestymään 10 minuutin välein, niin ei tarvitse kelloa tuijotella, vaan saan itsekin keskittyä seuraamaan ja osallistumaan chattiin. Toivottavasti aikataulutus toimii hyvin, sillä en ole sitä ennen kokeillut.

Twitterin mainostyökalun kautta voi ajastaa twiittejä tulevaisuuteen. Kätevää, eikö totta?

Olisi ehkä kiva, jos vastaisitte kysymyksiin reply-nappulan avulla, jolloin vastaukset tulevat kunkin kysymyksen alle ketjuun. Ainakin toivon, että aloittaisitte vastaukset vastauksen numerolla (V1, V2...). Kaikkiin kysymyksiin ei tietenkään tarvitse vastata ja kysymyksiin saa vastata myös "myöhässä", virallisen chattiajan jälkeenkin, jos siltä tuntuu. Tein alle pari esimerkkiä vastauksista, niin ymmärrätte paremmin, miten homma toimii. Kaikkiin chatin aikana laitettuihin twiitteihin tulisi laittaa #cmadfi, jotta sitä voi seurata häsähaulla, replyt ilman häsää tippuvat kyydistä.

Tässä siis kysymykset, niin ehditte kaikki miettiä etukäteen, mitä vastaatte.

K1 Kuka olet ja mistä tulet? Jos olet yhteisömanageri, mikä on yhteisösi tavoite? #cmadfi (14.00)

V1 Olen Johanna, some-asiantuntija @piilotettuaarre. Olen yhteisömanageri mm. #cmadfi-yhteisössä. (1/2)
V1 #cmadfi-yhteisön tavoite on luoda cmadfi-tapahtuma, jossa on kaikille yhteisömanagereille jotain mielenkiintoista (2/2)

K2 Kuinka vanha yhteisösi on ja missä vaiheessa se on (esivaihe, kasvuvaihe, kypsä vaihe, hiipuva vaihe)? #cmadfi (14.10)

V2 CMAD-yhteisö on minusta nyt aika kypsässä vaiheessa, eli haasteena on saada pidettyä se elossa vielä pitkään. Tämä chatti on yksi tapa tuoda yhteisöön uusia ihmisiä ja uusia asioita. #cmadfi

K3 Mikä on sinusta yhteisömanagerin tärkein tehtävä esivaiheessa? #cmadfi (14.20)

K4 Mikä on sinusta yhteisömanagerin tärkein tehtävä yhteisön kasvaessa? #cmadfi (14.30)

K5 Mikä on sinusta yhteisömanagerin tärkein tehtävä silloin, kun yhteisö on jo kypsässä vaiheessa? #cmadfi (14.40)

K6 Mikä on yhteisömanagerin tärkein tehtävä silloin, kun yhteisö on hiipumassa? #cmadfi (14.50)

Talouselämä etsi twiittaavat johtajat

Talouselämä julkaisi viime perjantaina vuosittaisen erikoisnumeronsa, jossa esitellään Suomen 500 suurinta yritystä. +Lappalainen Elina teki kolumniansa varten selvityksen suuryritysten johtajien twiittaamisesta. Tulokset olivat aika laihat: 500 yritysjohtajan sijaan Elinan tekemälle Twitter-listalle on löytynyt vasta 89 twiittaajaa. Sadan suurimman yrityksen johtajista twiittasi 34 ja heistäkin 11 oli joko munapäitä tai hiljaisia (munapää = ei ole vielä vaihtanut Twitterin oletuskuvan, munan, tilalle omaa kuvaansa).

Kolumnissaan Elina mainitsi seuraavat (suluissa seuraaja- ja twiittimäärät 1.6.2015):

• Taavi Heikkilä, SOK:n pääjohtaja (34 twiittiä, 1332 seuraajaa
• Reijo Karhinen, OP Ryhmän pääjohtaja (42 twiittiä, 620 seuraajaa)
• Timo Ritakallio, Ilmarisen toimitusjohtaja (238 twiittiä,  1289 seuraajaa)
• Velipekka Nummikoski, RAY:n toimitusjohtaja (1288 twiittiä, 1985 seuraajaa)
• Ilkka Paananen, Supercellin toimitusjohtaja (1697 twiittiä,  14 400 seuraajaa)

Elinan koostamalta listalta poimin mukaan myös seuraavat:

• Lauri Kivinen, Ylen toimitusjohtaja (354 twiittiä, 2040 seuraajaa)
• Samuli Seppälä, Verkkokauppa.com:in toimitusjohtaja (512 twiittiä, 902 seuraajaa)
• Vesa-P. Kangaskorpi, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja (864 twiittiä, 642 seuraajaa)
• Tuomo Haukkovaara, IBM Suomen toimitusjohtaja (2059 twiittiä, 918 seuraajaa)
• Christian Fredrikson, F-Securen toimitusjohtaja (630 twiittiä, 769 seuraajaa)

Listalla ovat munapäinä nyt seuraavat (laitan ylös ja tarkistan myöhemmin, ovatko yritysten viestintäosastot saaneet heidät lisäämään kuvat): 

Hille Korhonen, Ilpo Lukkarinen, Erkka Valkila, Irmeli Rytkönen, Leena Laitinen, Arto Lahtela, Ari Koponen, Ralf Holmlund, Henrik Ehrnrooth, Tapio Pajuharju, Matti Niemi, Harri-Pekka Kaukonen, Hannu Kottonen ja Mika Vehviläinen

Innostuin Elinan kolumnista sen verran, että digiskräppäsin sen:

.@ElinaLappalaine kaipaa lisää johtajia Twitteriin ja antaa heille vinkkejä alkuun @talouselama #twitterfi #somefi pic.twitter.com/k5hgwHtWcc

— Johanna Janhonen (@jjanhone) May 31, 2015

Aihe innosti muitakin, twiittini sai ennätysmäärän retwiittauksia - siis kesäisenä sun-nun-tai-na!

+Heli Järvenpää huomautti, että moni johtaja kyllä toivoo yrityksestään puhuttavan, mutta ei tee sitä itse

ja Johanna Junkkari totesi, ettei johtaja voi todellakaan ulkoistaa bloggausta tai twiittailua.

Someosaamisesta on tullut osa ihmisten tärkeimpiä taitoja. Eiväthän johtajat (kai?) pyydä assistenttejaan kirjoittamaan sähköposteja heidän puolestaan, joten ehkä nyt olisi jo aika ottaa twiittaaminenkin haltuun.

Jos sinä tarvitset apua Twitteriin, Piilotetusta aarteesta sitä löytyy. :)

Erilaisia tapoja seurata Twitter-tilejä

Olen twiittaillut maaliskuusta 2009 lähtien. Minusta sinne on ollut koko ajan paljon helpompi tuottaa sisältöä kuin Facebookiin, jossa kaveripiiriini kuuluu sekalainen seurakunta kavereita, (vanhoja) työkavereita, sukulaisia ja kilpailijoita. Osa Facebook-kavereistani ei siis todellakaan ole kiinnostunut minun työstäni (eikä minuakaan tietysti heidän työnsä). Sama pätee LinkedIn:ssäkin: sielläkin olen verkostoitunut koulukavereitteni ja työkavereitteni kanssa, jotka työskentelevät ihan eri aloilla, eli heitä kiinnostavat luonnostaan eri asiat kuin minua. En siis voi "spämmätä" LinkedIn:ssäkään työasioista niin paljon kuin haluaisin, vaikka se ammatillinen verkosto onkin, rajansa kaikella. Kerran esimerkiksi eräs vanha luokkakaverini hermostui niin paljon siihen, että dominoin hänen uutisvirtaansa (vaikka päivitin statustani maksimissaan kerran päivässä), että hän poisti minut kontakteistaan. Verkostoiduimme uudelleen kerrottuani hänelle miten hän voi vaimentaa minut. :)

Twitterissä taas olen alusta asti kirjoittanut lähinnä omista työasioistani, joten minun seuraajani odottavatkin minun kirjoittavan niistä. Minun ei siis tarvitse koskaan miettiä, voinko TAAS kirjoittaa työstäni vai en, tai pitäisikö rajoittaa työpäivitykseni näkymään vain osalle ihmisistä.

LinkedIn:ssä ja Facebookissa ihmisten väliset suhteet ovat aika simppeleitä:

• ollaan kontakteja/kavereita, eli toinen lähettää kutsun ja toinen hyväksyy sen tai
• tehdään omasta tilistä julkinen, jolloin kuka vain voi alkaa seuraamaan sinua (ilman lupaasi)

Twitterissä seuraamistapoja on KUUSI (!):

1. seuraaminen
2. seuraaminen ilman retwiittejä
3. seuraaminen ja erilliset mobiili-ilmoitukset päivityksistä
4. hiljennetyn (mute) tilin "seuraaminen"
5. seuraaminen oman tai jonkun muun tekemän julkisen listan kautta 
6. seuraaminen salaisen listan kautta

(No osa noista ominaisuuksista on käytössä myös LinkedIn:ssä ja Facebookissa, niissäkin voi hiljentää jonkun tuttavan päivitykset tai tilata Facebook-notifikaatioita jonkun päivityksistä)

Onko ihme, että uudella käyttäjällä voi mennä sormi suuhun?

Tällaisia itsestäänselvyyksiä ei aina muista kertoa muille ja siksi kysyin viime viikolla Twitterissä millaiset asiat työasioissa twiittaavia ihmisiä tällä hetkellä mietityttävät. Näin minulle vastattiin:

Twitterin ammattimainen käyttö from Johanna Janhonen

Kommenteista jäin itse miettimään eniten sitä, jonka +aira roivainen teki: "Jakaako some työyhteisöjä. Ärsyttääkö työkavereita se, jos joku on heitä aktiivisempi somessa?"

Se, että osa työkavereista keskustelee keskenään somessa tietysti jakaa yhteisöä (ne, jotka eivät ole Facebookissa, ovat usein kahvipöytäkeskusteluissa pihalla asiasta ja toisesta), mutta jos joku kommunikoi somessa organisaation ulkopuolisten ihmisten kanssa, mitä siitä seuraa? Hän ainakin tietää sellaisista asioista, joista muut eivät ole vielä kuulleet, ja voi halutessaan toimia uutisankkurina. Voiko joku ärsyyntyä siitä, eikö ihmisten pitäisi
a) olla kiitollisia siitä, että joku kertoo heille mitä muualla tapahtuu tai
b) olla tietoisia siitä, että hekin voivat alkaa näitä asioita seuraamaan?

Mikä sinua Twitterissä mietityttää tänään?

Hävitetään digitaaliset oppimisympäristöt, esimerkiksi Ekapeli!

No huhhuh! Kuka vielä väittää, että Suomessa halutaan panostaa digitaalisiin oppimisympäristöihin? Jyväskylän yliopistossa kehitetty Ekapeli-oppimisympäristössä kymmenet tuhannet oppilaat ovat päivittäin harjoittelleet lukemista ja matematiikkaa hauskassa peliympäristössä, joka mukautuu oppilaiden tasoon ja jaksaa jankuttaa asioita lapsille paljon kärsivällisemmin kuin kukaan ihminen ikinä.Pelit on kehitetty neuropsykologian professori Heikki Lyytisen sekä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän toimesta ja Ekapelin taustalla on Jyväskylän yliopiston Lapsen kielen kehitys -pitkittäistutkimuksessa tehdyt havainnot ja tutkimustulokset.

Näkymä Ekapeli-Sujuvuudesta

Pelejä on erilaisia, esimerkiksi Ekapeli-Sujuvuus on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka osaavat lukea, mutta tarvitsevat harjoitusta lukemisen sujuvuudessa. Pelissä harjoitellaan erilaisilla tehtävillä tavujen, sanojen ja tekstien nopeaa lukemista. Pelissä pelaaja seikkailee omalla hahmollaan erilaisissa satumaailmoissa ja suorittaa pelissä kohtaamiensa hahmojen antamia tehtäviä. Jokaisessa satumaailmassa päätehtävänä on etsiä avain, jolla pääsee etenemään seuraavaan satumaailmaan. Seikkailu tapahtuu kartalla, joka on pelin alussa peitetty vihreillä neliöillä. Pelaajan siirtyessä vihreän neliön päälle hän pelaa yhden pelikentän ja samalla kartta avautuu hieman. Pelaaja saa pelaamisesta palkkioksi kolikoita, joilla voi hankkia hahmolle mm. lemmikkejä tai uusia vaatteita. Pelimaailmoista löytyy erilaisia hahmoja, joiden kanssa voi keskustella ja usein heillä on tehtäviä pelaajan suoritettavaksi. Kartalta löytyy myös kauppoja ja muita paikkoja, joista voi ostaa mm. vaatteita tai kulkuvälineitä. Pelin alkuvaiheessa pelaaja tekee kaksi alkuarviointikenttää, joissa mitataan lauseiden ja tavujen lukemisen nopeutta. Arviointikentät toistuvat noin 20 pelikentän välein. Pelimaailmat on pyritty laatimaan tehtäviltään vaikeutuviksi. Lisäksi jokaisessa maailmassa peli pyrkii mukautumaan pelaajan taitotason mukaiseksi. Tavoitteena pelissä on tehostaa lukemisnopeutta sekä kannustaa pelaajaa lukemaan ja innostumaan lukemisesta.

Ja nyt:

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei myönnä Suomessa paljon käytetyn LukiMat-palvelun ylläpitoon jatkorahoitusta. Tämä tarkoittaa www.lukimat.fi -verkkopalvelun sekä sen sisältämien arviointi- ja harjoitusmenetelmien teknisen ylläpidon ja käyttäjätuen loppumista kesäkuussa.

Mitä vitsiä? Meillä on jo valmiina hieno ympäristö, jota opettajat suosittelevat ja oppilaat rakastavat, olisiko sen ylläpidon jatkaminen nyt niin mahdoton tehtävä? Kun Ekapeli loppuu, missä vastaavia asioita sitten saa harjoitella? Huhuu Opetus- ja kulttuuriministeriö, kertokaapa minullekin, mitä uutta ja hienoa teillä on takataskussa Ekapelin tyytyväisille käyttäjille?

Palvelun päättyminen koskee arvioilta noin 300 000-400 000 LukiMatin palveluita käyttänyttä suomalaista lasta ja nuorta sekä heidän opettajiaan ja vanhempiaan.

Keksitkö sinä keinoja pelastaa Ekapelin? Pitäisikö nyt äkkiä pistää joku joukkorahoitus pystyyn, lähettää nimilistoja ministeriöön vai saada joku yritys ostamaan Ekapeli-alusta ja rahoittaa sen käyttö mikromaksuilla, jotta sitä voisi pelata edes kotona? Nyt äkkiä barrikadeille Ekapeli-fanit!

MUOKS:
Adressi löytyy täältä.
Ylen uutinen Ekapelin rahoituksen loppumisesta, päätöksellä säästettiin peräti  200 000€.
Hesarin uutinen, jossa Latvala kertoi, että 

"Haimme kehitysrahaa, mutta ministeriöstä sanottiin, että kehitykseen ei ole enää rahaa. Viimeiset kolme vuotta olemme käytännössä ylläpitäneet palvelua ja kehittäneet sitä pienimuotoisesti eteenpäin esimerkiksi tablettiversion osalta. Pelkkään ylläpitoon ei kuulemma ole rahoitusmomenttia, ja sen vuoksi rahoitusta ei voida myöntää.[...] Elimme koko ajan siinä uskossa, että rahoitus OKM:n kautta järjestyy, sillä keskusteluja käytiin useamman vuoden ajan. Tämän takia rahoituksen loppuminen iski niin kovasti."

Vinkkejä opiskelijalle LinkedIn:in käyttöön

Olen nähnyt hiljaisia signaaleja siitä, että suomalaiset ovat aktivoitumassa LinkedIn:ssä. Esimerkiksi vanhat LinkedIn-aiheiset bloggaukseni vetävät enenevässä määrin lukijoita blogiini, kaikkien aikojen 3. luetuin bloggaukseni parin vuoden takaa oli viime kuussakin 10 luetuimman kirjoituksen joukossa (se käsittelee sitä, miten LinkedIn:ssä kurkitaan salaa muiden profiileja).

Toisekseen pidin viime viikolla kaksi LinkedIn-koulutusta, joissa teemana ei ollutkaan enää rekrytointi LinkedIn:ssä vaan se, miten siellä ollaan ihmisiksi eli mitä hyötyä siitä saadaan itse työntekoon. Lue lisää kyseisistä koulutuksista LinkedIn-blogistani.

Opiskelijatkin ovat aktivoituneet, eli tehneet tilejä LinkedIn:iin ihan kiitettävästi, kuten +Tom Laineen viime viikkoisesta katsauksesta selvisi:

18-24 -vuotiaita LinkedInin käyttäjiä Suomesta löytyy 58.400 kappaletta, joka edustaa 17,9% prosenttia kaikista suomalaisista käyttäjistä. [...] ikäryhmän kasvu on ollut 2 vuodessa 198% luokkaa.

Kuulin myös, että vaikka opiskelijoille oli tehty tilejä yhteisellä kurssilla, osa selkeästi arastelee palvelun käyttöä. Syynä on perinteinen (?) kainous: minen oo mittään, minulla ei ole vielä tarpeeksi kokemusta/kontakteja/jne, jotta voisin toimia uskottavasti LinkedIn:ssä. Höh! Minä kun luulin, että nuorilta jo löytyisi tarpeeksi itseluottamusta. No jos he kaipaavat rohkaisua, niin annetaan sitä sitten:

1. Me kaikki olemme lähteneet liikkeelle nollasta ja monella on myös kokemusta siitä, miten vaikeaa 1990-luvun lamassa oli löytää töitä tai kesätöitä. Kyllä me ymmärrämme sen, emmekä pidä pahana nuorten lyhyttä cv:tä LinkedIn:ssäkään. LinkedIn:ssä on kyllä muitakin paikkoja kertoa osaamisesta kuin edelliset työpaikat. Oletko osallistunut johonkin mielenkiintoiseen projektiin? Oletko julkaissut jotain tai tehnyt harjoitustöitä yritysten käyttöön? Voisiko kesätyönantajasi suositella sinun luotettavuuttasi (kun haravoit puutarhoja ja tulit aina ajoissa ja paikkasit tarvittaessa muitakin)? Oletko auttanut sukulaistasi kiperässä paikassa? Millaisia kursseja tai tutkintoja olet suorittanut? Onko sinulla visuaalista osaamista? Oletko saanut seuraajia somessa omaperäisellä sisällöllä? Onko sinulla mielenkiintoinen harrastus? Oletko aktiivinen opiskelijaympyröissä?
2. Ai että opiskelijalla ei ole vielä kontakteja työelämään? Avaapa silmäsi ja katso ympärillesi ja ala kerätä opiskelijakavereitasi verkostoosi, eipä aikaakaan, kun he siirtyvät harjoittelemaan tai työelämään - ja vetävät sinut ehkä perässään, jos olet onnistunut tekemään vaikutuksen työskentely- tai esiintymistaidoillasi. Uskalla näyttää osaamistasi! Ja hei, ehkäpä osa opettajistasikin LinkedIn:ssä on, et menetä mitään, vaikka pyytäisit heitäkin verkostoosi!
3. LinkedIn on hyvä paikka oppia alan ammattilaisilta ja erilaisissa keskusteluryhmissä voit kysyä heiltä vinkkejä vaikka harjoittelupaikan löytämiseen. Jos annat itsestäsi fiksun vaikutelman, sinua autetaan varmasti mielellään. 

Ideoita näihin vinkkeihin sain (keiltäpä muilta kuin) LinkedIn-verkostoltani, kun kysyin heiltä arvasivatko he, mikä estää nuorten LinkedIn-aktiivisuuden ja miten he näitä neuvoisivat. Kiitos Teemu, Lasse, Karoliina, Tiina, Katriina, Heikki ja Heini! Ja hah, kuka vielä väittää, ettei LinkedIn:ssä voi saada aikaan aktiivista keskustelua? 

• 
  
  
  Teemu Korpi Arvasin. Myös jotkut työttömät eivät halua käyttää, koska sieltä näkyisi, että on työtön. Opiskelijoita olen yrittänyt rohkaista sillä, että rakentaisivat verkostoaan ja kyllä ne kouluprojektit on usein ihan kertomisen arvoisia asioita.1d ago
• 
  Lasse Liukkonen Samaa mieltä Teemu kanssa. Nuorella voi olla myös kokemusta yhdistystoiminnasta, työharjoitteluista ja jostainhan se on aloitettava. Ensimmäinen työpaikkani oli kesätyöläisenä puistotoimella nurmikkoa leikkaamassa, enkä sitä koskaan häpeillyt. Enää se ei vain ole relevanttia kokemusta, kun jeesaan yrityksiä Kiinan markkinoilla. less1d ago
• 
  Karoliina Heikkinen LinkedInissä voi korostaa osaamista, aktiivisuutta ja persoonaa niin monella muullakin tavalla kuin pelkällä työkokemuksella. Rohkeasti vaan persoonaa peliin!1d ago
• 
  Tiina Airaksinen Asenne, positiivisuus ja aktiivisuus ovat tärkeitä. Kokemusta kertyy ja profiilia kannattaa sen mukaan päivittää. Täällä voi verkostoitua ja seurata kiinnostaiia ryhmiä. Opinnoissa on nykyään niin vahvasti osaamispperustaisia näyttöjä, että niistä saa konkretiaa. Mukaan vain! less1d ago
• 
  Katriina Kukkula Siellä opiskelijaporukoissa rakentuvat verkostot, jotka kantavat pitkälle työelämässä!23h ago
• 
  Heikki Koiste Kysymys rekrytoijille: kiinnostaako Linkedinissä enemmän opiskelijat/työttömät vai jo jossain toisessa firmassa työskentelevät? Itse voisin äkkiseltään veikata, että työtön/opiskelija voisi rohkeasti osallistumalla saada hyvää huomiota rekrytoijilta ja tätä kautta työllistyä.less20h ago
• 
  Heini Hult-Miekkavaara Opiskelijoiden LinkedInin käyttö on kyllä lisääntynyt aivan räjähdysmäisesti parin viime vuoden aikana!

No niin opiskelijat, alkakaa nyt rohkeasti rakentaa itsellenne ammatillisista näkyvyyttä! Ja te muut, oletteko te bongailleet signaaleja siitä, että LinkedIn:in käyttö olisi aktivoitumassa?