Käyn kerran kuukaudessa katsomassa, mitkä ovat Alexa.com:n mukaan Suomen suosituimmat nettisivut, eli sivut, joissa vietetään eniten aikaa. Lista ei kauheasti kuukaudesta toiseen muutu, siksi on hyvä katsoa väliläl vähän kauemmaksi taaksepäin. Mikä siis on muuttunut Suomi-somessa viimeisen vuoden aikana?
Facebook on pitänyt pintansa: se on edelleen Googlen suomenkielisen ja englanninkielisen sivuston jälkeen 3. suosituin sivu. Samoin YouTube, joka on pysynyt paikalla 4. Wikipedia on menettänyt 2 paikkaa, Iltalehti ja Iltasanomat ovat menneet sen ohitse. Blogeissakin vietetään vähemmän aikaa, Googlen blogialusta Blogger on tippunut 6 sijaa, sen ohitse on mennyt mm. Twitter, joka on noussut 6 sijaa ylöspäin. Laskussa ovat myös Suomi24 (5 sijaa) ja LinkedIn (9 sijaa). Näitä isompi pudotus oli Tumblr:lla, joka tippui vuodessa 30 sijaa ja Flickr, joka tippui koko listalta (sijalta 56 sijalle 103). Flickrin paikan on luultavasti vienyt Instagram, joka on vuodessa noussut 14 sijaa. Alexahan ei mittaa mobiiliselailuja, eli todellisuudessa Instagram on suositumpi kuin sijoitus antaa ymmärtää. Pinterest, josta ei enää paljon ääntä pidetä on pienessä nousussa (3 sijaa, nyt sijalla 57).
Tämä vuosi on käynnistynyt paitsi CMADFI-tapahtuman loppukirillä (se on jo ensi viikolla, katso lisää www.cmad.fi) myös Wikipedian merkeissä: olen pitänyt jo kaksi Wikipedia-koulutusta ja minusta on tullut Wikimedia Suomi ry:n hallituksen sihteeri. Viime vuonna hallituksessa oli 9 jäsentä, joista naisia oli 3, minun lisäkseni +Sanna Hirvonen ja +Jessica Parland-von Essen. Tänä vuonna hallituksen koko ja naisten osuus hallituksessa pieneni: olen 8-päisen ryhmän ainoa nainen. Tässä ei oikeastaan ole mitään ihmeellistä, Wikimedia-projekteissa naisten osuus on muutenkin pieni, esimerkiksi Wikipedia-muokkaajista naisia on vain noin 15%. Ainoana naisena yritänkin nyt pitää ääntä kaikkien naisten puolesta ja houkutella lisää naisia paitsi muokkaajiksi myös yhdistyksemme toimintaan. Onneksi en ole ainoa, joka naisia miettii: Gender-gap-asia on nostettu esille myös Wikimedia-säätiön projektirahoituksessa. Jos sinulla on siis idea, jolla naisten osuutta saisi kasvatettua, tutustu asiaan ja hae itsellesi rahoitusta projektiisi.
Kun muokkaajista suurin osa on miehiä, se vaikuttaa tietysti myös Wikipedian sisältöön: miehet kirjoittavat asioista, jotka heitä kiinnostavat ja siksi monet naisten jutut voivat jäädä pienelle huomiolle, meidän pitää kirjoittaa niistä ihan itse!
Viime viikolla käynnistimme Suomen käsityön museolla pienen projektin, jonka tarkoitus on tuoda ja luoda Wikipediaan lisää asiaa käsitöistä. Startti-iltaa (jonka lyhennetty materiaali on alla) seuraa talkoopäivä. Maanantaina 16. helmikuuta muokkaamme museolla koko päivän käsityöartikkeleita. Jos asia kiinnostaa, tule sinäkin mukaan!
Museolla eräs osallistuja totesi: "Onpa kiva, että naisia vielä halutaan jonnekin! Museopiireissä kun olemme tottuneet siihen, että naisia kyllä saa paikalle, mutta milläs ne miehet museoon houkutellaan."
Miten palveluita käytetään osana opetusta ja miksi somepalveluita on alettu käyttää, mikä on siis tavoite? Onko koulun some-markkinointi tärkeää, tavoitatteko somen kautta myös lukiolaisten perheet?
Homma alkoi yrittäjyyskasvatuksen kautta, kun koordinoimme Y-love yrittäjyyslukioverkostoa nimenomaan somen kautta. Ajatuksena oli jo silloin, että sosiaalinen media siirtyy vähitellen opetukseen ja käytänteisiin. Näin on sitten tapahtunut. Somepalvelut ovat ilmaisia, kaikkien tavoitettavissa, eikä niitä tarvitse päivittää, vaan palveluntuottajat hoitavat tämän puolen. Mobiilien laitteiden myötä luokkahuone on laajentunut kaikkialle, meillä mm. vanha atk-luokka muutettiin Kenno projekti- ja tiimitilaksi, kun iPadit toivat atk-luokan kaikkialle. Vanhemmat myös seuraavat lukion Facebookia ja innokkaimmat ovat seuraamassa myös Twitterissä ja Instagramissa. Viimeksi YH 1 -kurssilla opiskelijat kuratoivat (eli seuloivat, filtteröivat) omaa digitaalista lehteään Scoop.it -palvelun avulla. Sosiaalinen kuratointi ja “omat oppikirjat” ja design ovat myös tulevaisuutta.
Käytätte Twitteriä opetukseen, mm. kurssikohtaisia chatteja. Kerrotko niistä lisää? Oletteko somen kautta yhteydessä muihin lukioihin, joilla on menossa sama kurssi tai saatteko somen avulla yhteyttä alan asiantuntijoihin, jotka täydentävät tietojanne, jotka ovat oppikirjoissa jo saattaneet vanhentua?
Olen luonut parilla kursseille (HI 1 ja YH 1) omat hastagit ja ryhmä on jakanut osaamisiaan ja tuotoksiaan muille Twitterin kautta. Omasta opitusta tai päivän teemasta voi tweetata, sillä se voi hyödyttää jotakin toista seuraajaa tai opiskelukaveria. Myös tehtävien jakaminen, projektien hallinta ja dialogin käyminen Twitterin kautta on näppärää. Twitlonger-työkalun kautta voit kirjoittaa vaikka romaanin Twitteriin, joten tuo parjattu Twitterin 140 merkin rajoite ei ole ongelma. Ainahan tarpeen tullen voi kysyä neuvoa muilta asiantuntijoilta. On helppoa kysyä ja saada apua, jos sinulla on 2000-3000 seuraajaa Twitterissä. Siksi juuri kannustankin opiskeljoita liittymään Twitteriin ja muihin somepalveluihin, koska niiden kautta voi alkaa muodostaa omaa verkostoa ja PLN: ää (personal learning network). Se on uuden oppimisen kaava.
Te käytätte Instagramia opetuksessa, mikä kuulostaa todella tuoreelta. Milloin aloititte? Miten selfieitä voi käyttää opetuksessa?
Kurssialustana, “kurssiblogina”, tehtävien, lyhyiden videoiden ja kuvien jakamisessa Instagram on mahtava väline. Opettajien pitää olla siellä missä opetettavatkin ovat. Muuten jäämme kelkasta. On totta, että yksi hyvä kuva vastaa 100 sanaa, jos sitä osaa käyttää. Toki kuvakin voi sisältää niitä ydinsanoja ja ideoita. Selfietä voi hyödyntää vaikka siten, että oppilaskunta esittelee itsensä ja vastuualueensa. Mikä estää valitsemasta selfien kautta viikon opiskelijaa tai viikon opettajaa. Ja tietysti oman designen esittely oman kuvan myötä. Siinäkin vain taivas ja mielikuvitus on rajana.
Millaisia haasteita tai menestystarinoita somen käytön myötä on tullut vastaanne?
Alussa kaikessa on vastarintaa ja tietämättömyyttä. Itsekin luulin alussa, että Facebook on jokin escort palvelu, koska en tiennyt sisältöä ;). Opettajat ja opiskelijat ovat yleensä innokkaita uusiin asioihin, jos ne vain osaa perustella ja yhdistää opetukseen ja pedagogiikkaan. Pitäisin Muuramen lukion somepresenssiä melkoisena menestystarinana. Myös opettajanhuone on globalisoitunut ja olemme saaneet runsaasti ulkomaisia opettajakollegoja. Meillä on käynyt parin viime vuoden aikana hurjasti “somekavereita” ja kollegoja. “Once you tweet, soon you meet”
Kiitos haastattelusta Aki ja toivotaan uusia menestystarinoita tällekin lukukaudelle :).
Viimeksi vähän lupailin, että luetuimpien bloggausten lisäksi voisin jakaa myös katsotuimmat SlideShare-esitykseni viime vuodelta, joten kun joululoman mittainen blogitauko on päättynyt, täältä tulee. :)
Ykkösenä komeilee Creative commons -lisenssit, jota on katsottu peräti 10 871 kertaa viime vuonna. Syy suosioon on tietysti se, että ko. esitys on upotettu creativecommons.fi-sivustolle.
Alunperin tein esityksen Wikipedia-asiakkaitani varten: kun he pyytävät minua lisäämään heidän artikkeleihinsa kuvia, minun täytyy varmistaa, tietävätkö he mitä he ovat pyytämässä, eli haluavatko he samalla lahjoittaa ko. kuvat yleiseen käyttöön. En jaksa aina selittää samaa asiaa, joten tein heille esityksen, jossa yritän kertoa asian mahdollisimman simppelisti.
Koska tein esityksen Wikipedian Creative Commons- lisenssiin liittyvän artikkelin perusteella, jaoin myös esityksen samalla avoimella lisenssillä, jota Wikipedia käyttää. Tätä tapaa minun pitäisi selväsi käyttää enemmän, sillä ihmiset ovat varmaan herkempiä upottelemaan sivuilleen matskuja, joiden lisenssi on avoin.
Toiseksi nousi esitys, jossa kerroin miten sosiaalista mediaa käytetään tapahtuman järjestämiseen. Käytännön esimerkkinä käytin CMADFI-tapahtumaa, joka tulee työllistämään minua taas tässä kuussa aika tavalla.
Kolmanneksi taas nousivat itse CMADFI-tapahtuman avauskalvot, joita katsottiin yli 2000 kertaa. Komea suoritus, sillä paikallahan meitä oli vain reilut 200 henkilöä.
Neljänneksi katsotuin esitys liittyi Instagramiin. Pitkään olen miettinyt sitä, kuinka paljon koulutusmatskujani avoimesti jaan. Viimeistään viime vuonna vahvistui se, että kyllä niitä kannattaa jakaa. Tyypillisin koulutukseni kestää 3 tuntia. En ole vielä jakanut kokonaisen koulutuksen matskuja, mutta olen oppinut antamaan niistä näytteitä, maistiaisia, joiden perusteella potentiaaliset koulutusten tilaajat näkevät, etten laula aina samaa virttä, vaan koulutukseni ovat keskenään erilaisia.
Viidennellä sijalla on pieni klassikko, Organisaation somestrategian valinta, jonka tein Helsingin yliopiston Palmenian Comma-kurssilaisten kanssa tehdyn ryhmätyön perusteella.
Jos nämä esitykset kiinnostivat sinua, käy katsomassa loputkin SlideShare-esitykseni (mutta varaa siihen aikaa, sillä esityksiä on jo 74 kappaletta). Ja jos sinulla on tunnarit SlideShareen, seuraa minua, niin saat jatkossa uudet esitykseni virtaasi.
Voit tietenkin myös tilata minut pitämään teille ihan oman esityksen, vaikkapa aiheesta SlideSharen käyttö asiantuntijan brändäyksessä tai tuotemarkkinoinnissa :).
PS. SlideShare-esitysten upotuskoodi sotki tämän bloggauksen leiskan. En jaksa käyttää aikaa vian etsimiseen, joten korjasin tämän vähän rumasti.
Kiitos sinulle tästä vuodesta, blogini lukija, bloggaajakollega tai yritykseni ystävä. Lupasin joulukuulle erityisen paljon videoita, ja onhan niitä jo 9 julkaistukin, mutta paljon jäi vielä julkaisematta, hyvä juttu, onpahan sitten ensi vuodellekin uusia juttuja :).
Monena vuotena olen julkaissut listan vuoden luetuimmista blogikirjoituksista, joten tässä se tulee taas:
1. Miten LinkedIn:ssä kurkitaan salaa muiden profiileja (julkaistu 03/2013) LinkedIn on ollut kovassa nosteessa tämänkin vuoden, kiitos lukuisten työnhakijoiden, ja ilmeisesti vinkkien kurkkiminen kilpailijoiden profiileista on hyvin suosittu harrastus.
2. 18 tapaa saada Twitter-seuraajia (julkaistu 08/2013). Näitä ohjeita muuten käytettiin hiljattain, kun kaksi twiittaajaa kisasi siitä, kumpi saa ensiksi 500 seuraajaa. Erikoista kisassa oli se, että he yrittivät tehdä kaiken juuri päinvastoin kuin ohjeissa :).
3. Miten lanseerata blogi onnistuneesti, case @finjonna (julkaistu 10/2013). Tämä on aika hauska bloggaus,sillä kun +Jonna Hurmerinta aloitti viime vuonna bloginsa, haistoin heti, että siitä tulee menestys ja siksi haastattelin häntä tuoreeltaan blogiini. Tänä vuonna Jo(ha)nnan blogi noteerattiinkin jo Cisionin top-10 markkinointiblogien joukossa. :) Tänä vuonna teinkin haastattelut sitten YouTubeen, ja suosituimmaksi nousi (ei kovinkaan yllättäen) Jonne Aaron :).
4. Twitter vs Facebook vertailu (julkaistu 8/2013) nousi listalle varmaan siksi, että Twitterin suosio on koko ajan nousussa ja yhä useampi organisaatio sinne menee. Twitterin noususta kertoo sekin, että vetämieni Twitter-työpajojen määrä on noussut, viimeksi pidin sellaisen viime viikolla Jämsän kaupungille.
6. Suomen suosituimmat nettisivut ja some-palvelut huhtikuussa 2013 (julkaistu 04/2013). Olen noin 2 vuoden ajan kerännyt kuukausittain dataa Alexasta siitä, millä sivuilla suomalaiset eniten aikaansa viettävät. Koska tuo viime vuoden bloggaus on yhä noin korkealla, tarkoittaako se sitä, että minun kannattaisi blogata muutoksista joko kuukausi? Koska asia siis kiinnostaa, katso tästä mikä tilanne on nyt:
7. LinkedIn Suomessa ja käyntikortit somessa (julkaistu 04/2012!) eli jälleen LinkedIn-aiheinen bloggaus. Kirjoitus on todella ikivihreä, sehän täyttää ensi keväällä jo kolme vuotta! Tämä olkoon sinulle merkiksi: blogisisällöillä on erittäin pitkä häntä ja siksi niihin kannattaa panostaa enemmän kuin vaikka lähes kertakäyttöisiin Facebook-sisältöihin.
8. Prezi-ohjeet by Outi Lammi (julkaistu 5/2013). Ennen vanhaan minulla oli tapana nostaa tänne hyviä SlideShare-esityksiä, nyt kerään niitä ehkä enemmän erilaisiin Pinterest-tauluihini. Tykkään myös kovasti ryhmätaulustamme, jonne keräämme yhdessä some-aiheisia blogikirjoituksia. +Outi Lammilla on edelleen hyviä esityksiä esitysgragiikasta, vaikken niitä täällä ole jakanutkaan, katso vaikka tämä:
9. Instagram-koulutus eli miten suomalaiset markkinoivat itseään Instassa (julkaistu 6/2014) kertoo myös uudesta some-palvelusta, johon minulta haetaan apua. Tuossa postauksessa oleva SlideShare-esitys oli muuten 4. katsotuin SlideShare-esitykseni tänä vuonna (pitäisiköhän top10-esityksistäkin tehdä oma postaus...).Täytyy myöntää, että olen jäänyt Instaan koukkuun itsekin. Jaan siellä merirosvoja ja heidän piilotettuja aarteitaan, mielenkiintoisia juttuja, joita bongaan lehdistä ja muualta ja markkinoin siellä mm. CMADFI-tapahtumaa. Se on myös todella helppo tapa ylläpitää cmad.fi-sivuja, ks http://cmad.fi/instagram. +Hanna Takalan vinkistä aloin postata Insta-kuvia myös +Piilotettu aarreTwitter-tilille, sillä kaipasin nettisivujeni Twitter-laatikkoon uutta visuaalista sisältöä.
Sopivien hashtagien avulla tämä kuva meni siis sekä Twitteriin että CMADFI:n sivulle:
10. Mikä osoite kannattaa laittaa LinkedIn:iin (julkaistu 08/2013) kertoo minulle selkeästi siitä, että minun pitäisi kirjoittaa enemmän tämän tyylistä sisältöä: Miten tehdään sitä ja tätä somessa. Ja kyllähän minä kirjoitankin, kunhan aika vaan antaa periksi. Tänä vuonna hiljensin blogini tahtia YouTube-videoideni kustannuksella. Joululoman aikana täytyy pohtia, millaisen julkaisutahdin ensi vuodelle valitsen. Saa kommentoida ja toivoa vaikka aiheitakin :).
Ja nyt toivotan sinulle oikein hyvää joulua! Nähdään täällä taas ensi vuonna!
Seuraajia Oulun kaupungilla on Instagramissa 1400 ja tykkääjiä Facebookissa 10 300. Menkää siis tekin Instagramiin niin kauan kuin se on vielä ilmaista.
Noin vuosi sitten kehittelin uuden tuotteen: Somen avaimet. Yksi sen tavoitteista oli kouluttaa asiakkaideni lisäksi myös minua itseäni ja siksi kutsuin Suomen parhaat asiantuntijat pitäään Piilotetun aarteen kautta YouTube-koulutuksia. Tähän mennessä koulutuksia on pidetty kolme. Kaksi koulutuksista olivat avoimia, tämän viikon maanantaina vedimme koulutuksen ensimmäistä kertaa yhdelle organisaatiolle räätälöitynä. Oulun yliopisto tilasi koulutuksen opiskelijalähettiläilleen, mutta toki koulutuksessa oli mukana myös työntekijöitä.
Kokeus oli molemmin puolin, niin asiakkaan kuin meidän toteuttajienkin mielestä hyvin onnistunut, sillä tällä tavalla asiakas saa koulutuksesta eniten irti. Esimerkiksi +Toni Nummela saattoi nyt kaivaa YouTube-dataa nimenomaan yliopistojen näkökulmasta - nyt oululaiset tietävät, millaisia juttuja YouTubessa kannattaa tehdä yliopistona.
Myös +Eetu Pesonen ja +Kaitsu Walfrid Rinkinen saattoivat kertoa oman näkemyksensä ja kokemuksensa siitä, mikä toimii nuoreen yleisöön tai mitä hyvää esimerkiksi tutkimuspuolella on jo tehty.
Jännityksellä jäänkin odottamaan Oulun yliopiston seuraavia liikkeittä YouTubessa. :)
Kurkkaa oheisesta Storify-koosteesta päivän aikataulu ja sisältö, parhaita paloja koulutuksen annista, tekemämme video ja paljon paljon muuta.
