Joulukuu on videokuu: vinkki somekonsultille

Joku teistä on ehkä huomannut, että YouTube-kanavani on elänyt viime viikot hiljaiseloa. Olen tässä huomannut, että videoiden julkaisuun menee yllättävän paljon aikaa (vaikka videot olisikin jo kuvattu) ja siksi olen kerännyt voimia joulukuuhun: annan teille joululahjaksi paljon paljon videoita :). En lupaa ihan joulukalenteria (sillä sellaiset minulla pyörivät jo Mini treasures wikissä ja Instagram-tililläni), vaan tavallista enemmän videoita.

Videokuun aloittaa +Charlie Southwell, joka jakaa vinkkejä minulle ja muille johdon konsulteille siitä, miten meidän pitäisi somea työssämme käyttää: sisällöntuotannon sijaan pitäisi keskittyä enemmän tutkimaan sitä, miten asiakkaat ja heidän toimialansa somessa näkyvät.


Ostatko ajatuksen?

Suomen yliopistot Twitterissä

Kävin viime viikolla pitämässä Yliopistoviestijöille yhteisömanagerityöpajan. Suunnittelimme työpajan rakenteen etukäteen hyvin tarkasti Jyväskylän yliopiston viestijöiden kanssa. Eräs näkökulma, jota työpajassa haluttiin pohtia oli se, keitä yliopistojen yhteisöihin oikeastaan pitäisi kuulua - käytännön esimerkkinä se, kenen kanssa vaikka Twitterissä pitäisi jutella.

Tein tehtävän alustuksesta leikkimielisen kilpailun ja selvitin mikä yliopistoista on kauimpana norsunluutornista (=jota kaikki seuraavat, mutta joka ei itse seuraa ketään). Voittajaksi selviytyi Taideyliopisto, jonka palkitsin Piilotetun aarteen tyyliin merirosvokarkeilla :).

Yhteisömanageri työpaja yliopistoviestijät from Johanna Janhonen

Yliopistoviestijöiden yhteiseen somepäivään tuli tällä kertaa väkeä 11 eri yliopistosta (ja muutamasta muusta yliopistoja lähellä olevista organisaatioista). Minun pitis siis käydä läpi 11 yliopistoa, mutta otin samalla vaivalla datat kaikista yliopistoista. Maanpuolustuskorkeakoulun jätin vertailusta pois, sillä heillä ei ole omaa Twitter-tiliä, vaan linkitys Puolustusvoimien Twitter-tiliin.

Tässä uudessa vertailussa on nyt mukana kaikki Suomen yliopistot. Ihan samanlaista vertailua en halunnut uudestaan tehdä, joten tässä etsitään Suomen parhaiten twiittaavaa yliopistoa. Kriteereinä on norsunluutorniehdon lisäksi aktiivinen twiittaaminen ja muiden twiittien merkitseminen suosikeiksi (parempi olisi tietysti olisi ollut mitata @replyjen määrää, mutta sellaista tietoa Twitter ei tarjoa).

 

Yliopistot twitterissä from Johanna Janhonen

Hämmentävää oli muuten huomata, että minun seuraajamääräni (joka ylitti hiljattain 3000 seuraajan rajapyykin) ohi menee vain 3 yliopistoa. Hus-hus siis - käykäähän nyt seuraamassa edes omia yliopistojanne - annetaan yliopistoille se huomio, minkä ne ansaitsevat!

Etsi omat suosikkisi tekemältäni Twitter-listalta, josta löytyy kaikki Suomen yliopistot.

#BusinessStudio Jyväskylän yliopistolla

Osallistuin eilen Jyväskylän yliopistolla järjestettyyn tilaisuuteen, jonka nimi oli "BusinessStudio: Markkinoinnin uudet kanavat". Professori Heikki Karjaluodon johtamaan paneeliin oli kutsuttu JSBE:n tutkija Heini Lipiäinen, Valtran markkinoija Matti Tiitinen, Mediataivaan toimitusjohtaja Tatu Könönen ja Keskisuomalaisesta Kirsi Hakaniemi.

Kattaus oli mielenkiintoinen ja liveraportoin parhaita paloja Twitteriin. Jälkikäteen kuitenkin havahduin siihen, että aktiivisia twiittaajia oli suuresta osallistujamäärästä (ja twiittaajille rakkaasta markkinointiaiheesta) huolimatta aika vähän.

Mistä tämä sitten johtui ja mitä olisi voitu tehdä toisin?

Illan #häsä oli kyllä hienosti esillä liitutaululla, mutta koska tilaisuudessa ei jaettu eikä esitetty minkäänlaista materiaalia, eikä tilaisuudessa ollut ns. virallista liveraportoijaa, oli kaikki puheen (ja tilaisuuden nettisivuesittelyn) varassa. Pelkästä puheesta oleellisia juttuja on vaikeampi nostaa twiitteihin (osa esiintyjistähän optimoi nykyään materiaalinsa niin, että niistä löytyy valmiiksi someen tarkoitettuja asioita: bit.ly-linkkejä, nasevia väitteitä tai hyvin visuaalista sisältöä) ja tämä konkretisoitui eilen. Ehkä myös #häsä olisi voinut olla helpompi tai nasevampi, 3 ässää peräkkäin saattoi olla jollekin liikaa? ;)

Vieruskaverini Jaana Nyströmin kanssa kaipasimme esim. panelistien Twitter-handleja esille, nekin olisi voitu taululle kirjoittaa. Kaivelimmekin sitten Jaanan kanssa itse panelistien nimet, mikä ei ollutkaan niin helppoa, sillä Kirsin nimeä ei ollut nettisivulla (hän tuli paikalle Mikko Kovalaisen tilalle) ja Matti Tiitisellä oli Twitterissä 4 kokonimikaimaa.

Mutta sitten niitä poimintoja:

Heini mainitsi tutkimuksesta, jonka mukaanvain 10% keskisuomalaisista pk-yrityksistä käyttää digimarkkinointia. Pelkän puheen varassa toimiessani minulta meni ohi se, mihin kysymykseen yritykset olivat vastanneet: siihen käyttävätkö he ylipäätään digitaalista markkinointia (esim. nettisivuja) vai ovatko he siinä hyviä. Kaksi aivan eri asiaa. Suomalaiseen vaatimattomuuteen kuuluu kai vähätellä omaa osaamista, joten vain 10% pk-yrityksistä uskalsi kehua digitystään?

@jjanhone tarkennus:2012selvityksessä n10% pk-firmoista koki hyödyntävänsä digiä markkinoinnissaan hyvin tai erittäin hyvin #businessstudio
— Heini Lipiäinen (@HeiniLi) November 21, 2014 

Aiheesta voi lukea lisää Heinin väikkäristä:

Väitöskirja by @HeiniLi : "Digitization of the communication and its implications for marketing" https://t.co/xuWfEyXj4q #businessstudio
— Aleksi Koski (@aksukoski) November 20, 2014

Tähän asti Valtra on ollut tukevasti AGCO-konsernin markkinoinnin sylissä, mutta uuden tuotelanseerauksen myötä he ovat kuulemma ottaneet itselleen enemmän tilaa myös Twitterissä. Ulkomailla onkin kuulemma jo ihmetelty Valtran rohkeaa asennetta, jossa halutaan näyttää suomalaisten hulluutta.

With 250 hp and 1000 nm, you have power to spare. http://t.co/9oYgS8INl4 #ValtraNewT #Valtra pic.twitter.com/KARevXGEdv
— AGCO (@AGCOcorp) November 19, 2014

AGCO:n tavoin myös Keskisuomalainen on ottanut haltuun videomaailmaa ja sen tekemillä videouutisilla onkin ollut aiempaa helpompaa antaa kasvot toimittajille (vrt nimi paperijutun alussa). Toimittajien brändäämiseen kannattaa satsata, sanoi Kirsi, sillä hyviä toimittajia seurataan kyllä. Heikki Karjaluoto arvuutteli panelisteilla myös sitä, milloin paperilehdet lakkaavat ilmestymästä. Kirsi ei suostunut aika-arvaustaan antamaan, mutta kertoi kuitenkin, että mobiililaitteista tulee jo 40% verkkosivujen lukijoista.


Mutta ehkä paperilehdet eivät kuitenkaan kokonaan häviä, niistä voisi tulla luksustuotteita, joista ollaan valmiita maksamaan!

@jjanhone @kirsihakaniemi Toimittajista brändejä, printistä luksustuote jolla täysin oma, erilainen käyttökontekstinsa. Tykkään ajatuksesta!
— Heidi Sharma (@HeidiSharma) November 20, 2014

Heikki toi puheeksi myös pankkin tulevaisuuden: siirtyvätkö kaikki pankkipalvelut, esim. asuntolainaneuvottelut verkkoon? Heini toppuutteli, etteivät ihmiset ole vielä valmiita käymään ns kovia neuvotteluita etänä. Myös Matti oli sitä mieltä, että tärkeitä myyntineuvotteluita ei vielä voi hoitaa etäpalavereilla. Verkkopalavereilla voi kuitenkin hoitaa jo paljon asioita, totesi Tatu ja paljasti sitten, mitä Meditaivas on tutkimassa:

Verkkopalaverit ovat arkea, mutta @mediataivas miettii jo miten tehdä sisältöjä kellonnäyttökokoon #businessstudio
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 20, 2014

Heikki haastoi lopuksi kysymällä, onko digi tärkeämpää uusasiakashankinnassa vai vanhojen asiakassuhteiden hoidossa. Tähän paneeli ei mielestäni osannut vastata yksimielisesti: verkko on tärkeä molemmissa. Jaana taas muistutti vierestäni siitä, että osa kanta-asiakkaista on niin tärkeitä, ettei heitä ole varaa unohtaa verkossa:

Brändievankelistoista kannattaa pitää erityistä huolta, muistuttaa @JaanaNystrom #businessstudio
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 20, 2014

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli oikein mukava, joten yhdyn Marian twiittiin

Markkinoinnin uudet kanavat -paneelissa JSBE:llä. Mahtavaa että tällaisia järjestetään! #businessstudio #digitalmarketing #marketing

— Maria Kukkonen (@MariaKukkonen) November 20, 2014

ja toivon lisää vastaavia tapahtumia. Kiitos!

CMADFI-huumaa ja yhteisömanagerin työtä

CMADFI-asioista en ole aikoihin tässä blogissa kertonut, joten tuuletanpa huippuhetkiämme vähän. :) Koordinoin tätä yhteisöllisesti järjestettävää tapahtumaa nyt jo neljättä kertaa.

Facebook-ryhmässä kysyimme pitkin syksyä ihmisten toiveita siitä, millaisia esityksiä he tällä kertaa haluavat. Äänestyksen jälkeen aloin kontaktoida esiintyjiä ja miettiä heidän kanssaan hyviä otsikoita. Ohjelma julkaistiin 27. lokakuuta:

Julkaisimme juuri uudet #cmadfi-sivut. Kurkkaa erityisesti ohjelma! http://t.co/pveLDQPQj1 http://t.co/4KYpPc7fHJ
— CMAD Finland (@cmadfi) October 27, 2014

Seuraavalla viikolla käynnistimme ilmoittautumisen. Edellisellä kerralla 200 paikkaa meni kahdessa päivässä, joten odotin jännityksellä miten paljon aikaa asiaan tällä kertaa menisi.

#cmadfi-ilmoittautuminen käynnistyi kello 10 - seuraan tilannetta jännityksellä :). http://t.co/iB88z4pEGV
— Piilotettu aarre (@piilotettuaarre) November 3, 2014

Viestiä jaettiin innokkaasti monilla eri foorumeilla ilmoittautumisen alettua - kiitos kaikille!

#cmadfi-ilmoittautuminen auki & nopeus valttia! Meikän aiheena yhteisömanagerin työn erot sisäisessä ja julkisomessa: http://t.co/foH7n9N4ws
— Hanna Harjula (@hharjula) November 3, 2014

Paikka numero 240 meni vain 3 tuntia 22 minuttia ilmoittautumisen alettua. Salissa on tilaa 250 ihmiselle, mutta viimeiset 10 paikkaa varaamme mahdollisille uusille kahvituntisponsoreille (jos siis haluat mukaan, ryhdy sponsoriksi), tilaa on vielä 5 taholle.

Ilmoittautumisvauhti oli siis todella huimaa! Markkinointi & Mainonta ja Etelä-Suomen Sanomat julkaisivat aiheeseen liittyvän uutisen.

Lahdessa nähdään! #cmadfi Yhteisömanagerit varasivat päivänsä täyteen 3,5 tunnissa http://t.co/CtAqTkzp0U
— Laura Vuorio-Kuokka (@LauraVuorioKuok) November 4, 2014

LAMK ja erityisesti Aino Pokela ovat olleet aktiivisesti mukana järjestelyissä. Aino teki meille näppärän ilmoittautumislomakkeen Lyyti-palvelulla sekä Twitter-listan, josta osallistujat löytyvät.

#cmadfi-osallistujat löytyvät listalta https://t.co/YmU4GOje4F Huikkaa minulle, jos nimesi jostain syystä sieltä puuttuu.
— Aino Pokela (@ainopokela) November 3, 2014

Eikä vielä kannata luopua toivosta, jos haluat mukaan, liity vaan jonon jatkoksi!

#cmadfi -jonossa on jo 75 ihmistä :)
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 17, 2014

CMADFI-tapahtumassa aion itse kertoa edellisessä CMADFI-tohinassa syntyneen yhteisömanagerikyselyn vastauksista. Tällä viikolla annoin siitä jo esimakua Yliopistoviestijien some-päivässä, pidempi esitys tulee Lahteen. Mutta raporttia pääsette jo lukemaan täältä:

#tiedeviestijä -päivässä julkistettiin cm-kyselyn tulokset, kiitos 50 #cmadfi -vastaajalle! http://t.co/Ih7ACBEXMu #yhteisömanageri
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 17, 2014

Esimerksi tällaisia tietoja siitä löytyy:

Yhteisömanagereista 90% manageroi Facebook-yhteisöjä, 19% Yammer-yhteisöjä @jjanhone #cmadfi http://t.co/o285qZWBUR
— Jari Pullinen (@jaripullinen) November 17, 2014

Tästä on hyvä jatkaa, kiitos kaikille mielenkiinnosta ja osallistumisestanne tapahtuman toteutumiseen! Jos Slush on startup-yritysten taivas, niin olkoon CMADFI sitä Suomen yhteisömanagereille. :)

LinkedIn ja "mandatory security update"

Ihmiset valittavat usein minulle, että he saavat LinkedIn:in kautta kummallisia viestejä. Tällaiset epäilyttävät viestit eivät ole LinkedIn:ltä, vaan joltain taholta, joka käyttää hyväkseen LinkedIn:in nimeä, eikä näihin viesteihin kannata kiinnittää mitään huomiota. Saan itsekin välillä LinkedIn-kutsuja osoitteeseen, johon en ole LinkedIn-viestejä tilannut, enkä näihin viesteihin siksi reagoi.

Sain eilen "LinkedIn":ltä ihan oikeaan osoitteeseen viestin, jossa sanottiin, että tililläni on tapahtunut viime aikoina jotain kummallista ja siksi tilini joutuu pakolliseen tietoturvapäivitykseen:

Due to suspicious Irregular activities detected on your LinkedIn account, your account has been subjected to a mandatory security update. CLICK HERE to secure your LinkedIn account. LinkedIn Support

Viesti oli pelottava, mutta en halunnut reagoida siihenkään ennenkuin tutkin mistä on kyse. Tarkemmin tutkittuani huomasin, että tuo viestin linkki menee johonkin kummalliseen osoitteeseen, alflu.cl ei "oikein" kuulosta osoitteelta, jota LinkedIn voisi käyttää. Myöskään LinkedIn:n blogissa ei puhuta asiasta.  Kaksi päivää sitten Jane Anderson oli kirjoittanut samasta asiasta LinkedIn:in tukifoorumille. Harmi, ettei LinkedIn:llä ole aikaa vastata tällaisiin viesteihin ja kertoa, että kyseessä on huijaus.

Jos sinä siis saat tällaisen viestin, älä mene lankaan!

 

LinkedIn on antanut tällaisten tietojenkalasteluviestien suhteen ohjeita:

• Please use caution when clicking or opening emails, seemingly from sites you trust.
• Fraudsters try to mimic legitimate emails, but they often make mistakes like typos or include information that's not relevant to you. Be suspicious of emails that include names you don't recognize.
• Keep in mind that a site like LinkedIn would never ask you to open an email attachment or install a software update.
• If you get an email that seems suspicious or is from a person or company you don't know, we advise you not to open any attachments or click any links.
• Before clicking on a link in an email, move your cursor over the link to verify that they direct to the appropriate site.

Terveiset Some opiskelijoiden työnhaussa -luennolta

"Opiskeiljoiden työnhaku somen avulla" -teema jatkuu: kävin eilen pitämässä aiheesta luennon Jyväskylän yliopiston opiskelijoille.

Tavallisista luennoistani tämä poikkesi siinä, etten tehnyt koulutusta varten uutta materiaalia vaan hyväksikäytin olemassaolevia matskuja. Asiakkalle räätälöidyille (ks. museosome-case, jonka taannoin blogissani avasin) koulutuksille tulee väistämättä enemmän hintaa. Pelkkiä linkkejä on vaikea esittää, jotenkinhan ne pitää myös yleisölle kerätä, joten kokosin linkit yhteen Storifyn avulla. Aika harvakseltaan Storify-esityksiä on tullut tehtyä, vaikka se näppärää onkin, hyvä muistutus itsellekin siis. Haastoin opiskelijoita myös miettimään, voisiko netti-cv:n tehdä Storifyn avulla.

Uusia kokemuksia luento tarjosi muillekin:

Olipas uus kokemus eilen. @jjanhone luennoi ja opiskelijät esittävät kysymyksiä Twitterillä. Ehkä voisi soveltaa muillakin luennoilla? #some
— Juho Kopra (@JuKopra) November 11, 2014

Niina Pitkänen, joka edusti luennolla Jyväskylän yliopistojen työelämäpalvelua (ja joka oli taannoin Twitter-työpajassani) livetwiittasi luennolta ansiokkaasti ja seurasi samalla sitä, mitä opiskelijat #rekrysome-häsälle twiittaavat. Koska tapa oli nähtävästi muillekin kuin Juholle ihan uusi, twiittejä ei ihan kauheasti tullut, vaikka paikalla olikin satakunta kuulijaa.

Pistäkää teidän someverkosto etsimään teille töitä. Tehkää työnhausta julkista, rohkaisi @jjanhone. #rekrysome #työnhaku
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Muiden matskujen ohessa esittelin LinkedIn-profiilini ja kerroin, mihin asioihin siinä kannattaa kiinnittää huomiota. Tärkeimpiä asioita on kuvan ja tittelin valinta. Titteliksi ei kannata laittaa "Hesen kassa" vaan esimerkiksi "Kauppatieteiden kandidaatti, joka etsii some-markkinointigradulleen tilaajaa" (tittelit neuvon laittamaan kyllä englanniksi).

Keskity työnhaussa siihen, mitä haluat olla. Ei tarvitse mennä "hesen kassa" edellä by @jjanhone. #rekrysome #työnhaku #rekry
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Puhuin myös siitä, että voi olla vaikea löytää tasapaino jakamisen suhteen: ei saa jakaa liian vähän, eikä liikaa vääränlaista sisältöä:

Jos et ole #some|ssa, alkaa epäilyttää. Jos olet somessa vain minä- ja työkeskeinen, alkaa ahdistaa. Mikä on sopivaa? @jjanhone #rekrysome
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

... pitää siis antaa persoonan näkyä ja miettiä, miten erottuu muista saman alan opiskelijoista / työnhakijoista. Ehkä se on mielenkiintoinen harrastus, ehkä outo huumorintaju tai mielenkiintoinen tapa ilmaista itseään?

Ihmiset eivät ole hajuttomia ja mauttomia. Persoona saa näkyä #työ|nhaussa. #rekrysome #työnhaku #rekrytointi @jjanhone
— Niina Pitkänen (@NeitiPitkanen) November 10, 2014

Koulutuksessa kävin läpi vain Suomen suosituimmat some-palvelut, Alexa.com:in mukaan. Koska Alexa mittaa vain desktop-surffailua, emme saa sen avulla tietää Instagramin todellista suosiota (aika korkealla se on desktop-puolellakin). Joku opiskelija kaipasi Instagramia mukaan ja hänelle vinkkasin Sari Veikkolaisen bloggauksesta: miten Yle käytti Instaa viime kesän harkkareiden rekrytoinnissa:

http://t.co/TYpwsdMHaN @sveikkolainen bloggasi Instasta työnhaussa #rekrysome #instragramfi
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 10, 2014

Ritvaa taas mietitytti se, onko somesta todistettavaa hyötyä apurahan saamiseen:

Ping #tiedesome #tutkijat RT @PikkuRitu: Vaikuttaako somen käyttö positiivisesti apurahan saamiseen? Ei tietääkseni. Esimerkki ois kiva!
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 10, 2014

Sari Guerney vastasi:

@jjanhone @PikkuRitu Voi vaikuttaa jos somea osataan käyttää tutkimustulosten parempaan löytyvyyteen myös rahoittajille. #tiedesome
— Sari Gurney (@sarigurney) November 10, 2014

Sarin tapaan sanon, että oikein käytettynä somesta on apua mihin vaan, mutta olisi kiva kuulla niitä käytännön esimerkkejä, joilla vakuutamme Ritvan. Käypä siis (vaikka anonyymisti) allaolevassa kommenttiosiossa jakamassa kokemuksiasi siitä, miten some on auttanut sinua työn tai apuranan haussa!

Suomalaiset somessa, vapaalla ja työnhaussa (sisältää 2 haastattelua)

Viime viikolla minua haastateltiin kaksi kertaa somesta.

Toiseen haastatteluun olet ehkä saattanut jo törmätä, nimittäin Seitsemän uutisten some-pätkään, jossa kerroin siitä, miten suomalaiset käyttävät somea.

Jutun jälkeen olen muuten seurannut suoria lähetyksiä aivan uudella kunnioituksella, ei se ihan helppoa ole. Nostan vielä hattuani koko MTV:n uutisporukalle (vahtimestarista ja meikkaajasta lähtien), jolla on haastatteluprosessi niin hyvin hallussa, että itse voi unohtaa turhan jännityksen.

Post by Piilotettu aarre.

Se toinen haastattelu jäi varmaan monelta bongaamatta: minulta nimittäin kyseltiin myös vinkkejä toimittajaopiskelijoiden ammatilliseen someiluun.

Hei twiittaajat, onko jalanjälkenne somessa merkityksellinen? http://t.co/VRwQz5xzOM #ihantutkalla #somejalanjälki #työ
— Tutka (@Tutkapro) October 31, 2014

Varsinaiseen juttuun Turun ammattikorkeakoulun Tutka Pro -lehdessä kaikki vastaukseni eivät mahtuneet, joten uudelleenkäytän vastaukseni nyt. Kiitos Niina Velin hyvistä kysymyksistä!

***

1. Missä vaiheessa uraansa käyttäjän kannattaa mielestäsi liittyä Linkediin? Kannattaako se tehdä jo opiskelijana, jolloin työn laatu ei välttämättä ole vielä kovin hyvää, vai vasta valmistumisen jälkeen? 

LinkedIn:iin kannattaa liittyä heti! Mitä pidempään siellä olet, sitä suuremman verkoston ehdit rakentaa ja sitä kauemmin ehdit perehtyä palveluun ja sen kulttuuriin. Kesätyöntekijänä voit verkostoitua työkavereidesi kanssa ja saada heiltä jopa suosituksia, joiden avulla harjoittelupaikkoja ja oikeita töitä on helpompi hakea.

Myös opiskelukavereiden kanssa kannattaa verkostoitua jo opiskeluaikana, ei vasta sitten, kun he ovat saaneet jonkin hyvän työpaikan. Ja kuka estää opiskelijoita kehumasta toisiaan? Jos siis olet tehnyt ison projektin jollain porukalla, voit ihan hyvin antaa positiivista palautetta tiimillesi, se ei ole keneltäkään pois. Katteettomia suosituksia sen sijaan ei kannata antaa, olethan antamassa niitä omilla kasvoillasi.

Opiskelijan kannattaa harkita myös LinkedIn:in omistaman SlideShare-palvelun käyttöä. Sinne voi ladata parhaimmat opinnäytetyöt ja visuaalisen cv:n - sekä tietysti alkaa seurata siellä oman alan vaikuttajia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. SlideSharesta löytää uusimman tiedon asiasta kuin asiasta, joten se auttaa myös uusien asioiden oppimisessa.

Muitakin mielenkiintoisia palveluita kannattaa harkita sen mukaan, mikä itsestä tuntuu luontevimmalta: linkkien keräilyä Pinterestiin, opintopäiväkirja blogiin tai vlogiin, kuvapäiväkirja Instagramiin tai verkostoitumista ja ajatustenvaihtoa Twitterissä, Google+:ssa tai Facebookissa? Muista kuitenkin, ettei joka paikkaan tarvitse revetä.

2. Minkälaisen merkityksen näet somella olevan nykypäivän työelämässä, erityisesti rekrytointivaiheessa? 

Jo viitisen vuotta sitten erään globaalin korporaation HR-päällikkö totesi, että jos hakija ei ole LinkedIn:ssä, häntä ei ole olemassa. Tämä ajatusmaailma on juurtumassa myös Suomessa.

 3. Luuletko, että mitä vähemmän työnhakijalta löytyy ns. internetjalanjälkeä, sen epätodennäköisemmin hänet palkataan työhön verrattuna hakijoihin, joilla sitä löytyy paljon? 

Tietysti sosiaalisessa mediassa jaetulla sisällöllä, ei määrällä, on suurin merkitys. Eli jos jaat paljon epäilyttävää materiaalia, todennäköisyytesi tulla palkatuksi pienenee. Toisaalta ne, jotka eivät jaa itsestään mitään, voidaan tulkita mustiksi aukoiksi - mitähän salattavaa tuolla ihmisellä on.. On siis turvallisempaa valita ihminen, joka kertoo avoimesti osaamisestaan ja on jo valmiiksi verkostoitunut yrityksen kannalta oleellisten ihmisten kanssa. 

4. Millaiseksi luulet somen merkityksen työnhaussa muuttuvan tulevaisuudessa? 

Joskus olen vitsaillut sillä, että kohta ihmisten ei tarvitse enää itse hakea töitä, vaan erilaiset palvelut löytävät ja luokittelevat heidät, heidän osaamisensa, kokemuksensa ja suosituksensa ja suosittelevat heitä näiden tietojen perusteella avoimiin työpaikkoihin. Kovin kaukana tästä ei olla, sillä LinkedIn osaa suositella ihmisille heidän profiiliaan vastaavia työpaikkailmoituksia ja headhuntterit tekevät sieltä hakuja, joiden pohjalta ihmisiin otetaan yhteyttä.

***

Haastattelun jälkeen sain kimmokkeen tehdä omasta SlideShare-cv:stäni entistä pidempi ja visuaalisempi. Tällainen siitä tuli:

Johanna janhonen visuaalinen_cv from Johanna Janhonen