Pinterestin erilaiset taulut mm. bloggaajan apuna

En ole vähään aikaan kirjoittanut tänne Pinterestistä, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, että olisin sen unohtanut. Palveluun tuli hiljattain uutuutena kartat, ja nyt odottelen kuka suomalainen ottaa kartalliset taulut ensimmäisenä haltuun.

Post by Piilotettu aarre.

En ole ainoa some-asiantuntija, joka on Pinterestistä innostunut, viime keväänä juttelin niistä +Tom Laineen kanssa, jolla on massiiviset taulut erityisesti LinkedIn:iin ja rekrytointiin liittyen.

Tomin tavoin minäkin käytän Pinterestiä hyvän tiedon keräämiseen, mutta myös omien palvelujeni puffaamiseen ja sisällöntuotantoon. Olen myös vierailijapinnaaja mm. MusicInfo:n ja Caravan Studion tauluilla - musiikki- ja karavaanari-aiheisilla nukkekotiaiheilla.  ;)

Elokuussa kirjoitin siitä, miten bloggaavat yritykset erottuvat muista ja esittelin tapoja, joilla ne voivat bloggauksiaan jakaa. Kehotin heitä käyttämään hyväkseen suosittuja ryhmätauluja ja tajusin, ettei sellaisia ihan kauheasti vielä Suomessa ole. Perustin siksi itse Some-bloggauksia-taulun. Taulussa on nyt 25 some-bloggaajaa, jotka saavat halutessaan pinnata tauluun omia ja mielellään myös muiden some-aiheisia bloggauksia. Vaatimuksena on, ettei päivässä saa pinnata enempää kuin 5 kertaa ja että bloggausten pitää olla suomenkielisiä ja laadukkaita (ei siis puhtaita mainosviestejä). Yhdistin Pinterest-taulun Someorg-Twitter-tiliin, joten tauluun pinnatut bloggaukset saavat näkyvyyttä myös Twitterin puolella.

Ryhmätaulu tuo uutta näkyvyyttä kaikille taulun pinnaajille, eli jos joku löytää Pinterestistä yhden meistä, hän löytää taulun avulla meidät muutkin. Kätevää :).

Pinterestissä taidan olla suhteellisesti suosituin (verrattuna muihin käyttämiini some-palveluihin): seuraan itse alle 400 pinnaajaa ja minulla on yli 1750 seuraajaa. Seuraajien ja seurattavien suhdehan on usein verrannollinen: jos seuraa itse tuhansia, tuhannet myös seuraavat sinua takaisin.

Pinterestiä ja Instagramia verrataan usein toisiinsa. Instagramista Pinterest eroaa siten, että sinne voi helposti kerätä myös muiden tuottamaa materiaalia.

Yhteisömanagereiden uusi ryhmäblogi avattu

Otavan Opistolla on nyt ollut jo kaksi vuosikurssillista yhteisömanagereja (kolmas kurssi alkanee tänä keväänä). Kummallakin kurssilla oli idea yhteisblogista yhteisömanageriteemalla, mutta ajatukset eivät kuitenkaan toteutuneet. Joulukuussa CMADFI:n tiedetunnilla puhuva Miia Kosonen heitti Twitterissä vastaavan ideaa: CMADFI-aktiiveilla pitäisi olla yhteisblogi. Laskin yhteen ideat ja ehdotin, että uusi ryhmäblogi perustetaan cmad.fi-sivuston kylkeen ja tänään vihdoin avasimme blogin.

Otimme oppia mm. Johanna Hurmerinnan tässä blogissa antamasta haastattelusta "Kuinka lanseerata blogi onnistuneesti" sekä myös Nörttitytöt-blogin hyvistä käytännöistä. Hesarin Kuukausiliite keräsi viime vuonna hyviä blogeja ja iloksemme Nörttitytöt pääsi Suomen sadan parhaimman blogin joukkoon (sijaluku siis 11-100).

Tässä joitakin asioita, joihin kiinnitimme huomiota:

• tuotimme blogiin paljon laadukasta sisältöä ennen julkaisua
• tajusimme, ettei joululomalla kannata lanseerata uutta blogia
• sovimme, että Miia toimii blogin päätoimittajana ja että blogiin liittyvä keskustelu tehdään sille omistetussa Facebook-ryhmässä
• sovimme, että kuka tahansa saa kirjoittaa blogiin, kunhan aihe liittyy yhteisömanagereihin
• kutsuimme mukaan kirjoittamaan cmadfi-aktiiveja sekä otavalaisia 
• ideoimme valmiiksi aiheita, joista voimme kirjoittaa
• Flockler-alustaamme on valittu ns. Pinterest-layout, eli blogitekstit eivät ole selkeässä aikajärjestyksessä alekkain, vaan vierekkäin. Pinterestissä tärkeää ovat kuvat, siksi mekin yritimme käyttää mahdollisimman paljon kuvia artikkelien alussa

Toivokaamme blogille pitkää ikää!

No niin, hus siitä, menehän nyt lukemaan blogista seuraavista aiheista:

• Tervetuloa #CMADFI-blogiin Twitterissä syntyi joulukuussa idea siitä, että cmadfi-porukka voisi perustaa yhteisblogin. aPajan vm. 2013 -yhteisömanagerikurssilla esitettiin sama idea jo aiemmin ja niinpä…JOHANNA JANHONEN, MIIA KOSONEN
• Miksi yhteisömanageriksi? Hyvä yhteisömanageri on kiinnostunut asiastaan, ja sitoutuu tavoitteisiinsa - inhimillisyyttä unohtamatta. Yhä useammissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä…SUSANNA HEIKKINEN
• Yhteisöllisyyden kokemuksen mittaaminen Aiemmassa postauksessa avasin yhteisöllisyyden kokemuksen (sense of virtual community, SOVC) merkitystä yhteisön aktiivisuudelle ja elinkelpoisuudelle. Jotta yhteisömanageri…MIIA KOSONEN
• Yhteisöt ja luottamus - erottamaton parivaljakko, osa 1 Aina kun pohjustan kursseilla, seminaareissa tai työpajoissa online-yhteistyöstä, törmään ennen pitkää yleisöstä heitettyyn kysymykseen: "Mutta…MIIA KOSONEN
• Lukusuosituksia yhteisömanagereille osa 2 - The power of pull Miten luoda vetovoimainen ympäristö, joka vetää puoleensa ihmisiä? Mitkä asiat saavat ihmiset kerääntymään asioiden ympärille? Miksi luoda…MARKO SUOMI
• Lukusuosituksia yhteisömanagereille osa 1 Tässä postaussarjassa suosittelen kaikille cmad-aiheiden parissa työskenteleville luettavaa. Tällä kertaa kotiläksynä ovat kaksi kirjaa ja kaksi Slideshare…MARKO SUOMI
• Videoita CMADFI-tapahtumista vuosina 2013 ja 2014  Viime vuonna CMADFI striimattiin virallisesti Hermian sivulle, jonne tuli myöhemmin myös tallenne. Sen lisäksi Toni Nummela striimasi tapahtumaa eturivistä…JOHANNA JANHONEN
• Yhteisömanagerikurssilaiset asian ytimessä: CM:n taidot ja arvot Yhteisömanagerikurssin (lue lisää kurssistamme aPajan blogista ) viimeisessä kokoontumisessa 14.12.2013 saimme tehtäväksi miettiä sitä, mitä yhteisö…JOHANNA JANHONEN
• Yhteisöllisyyden kokemus: mittaa, niin tiedät Yhteisömanagerointi on ilmiönä tuore. Yhteisöt taas ovat ilmiönä yhtä vanha kuin ihmiskunta - ja niinpä meidän on hyvä olla tietoisia siitä, mitä yhteisöistä jo tiedetään. Näin vältämme hukkatyön MIIA KOSONEN

PS. Jos vielä jaksat lukea, niin käy lukemassa myös tänään julkaisuun lähtevä CMADFI-lehdistötiedote ja jakele sitä eteenpäin tutuille toimittajillesi, joita tapahtuma voisi kiinnostaa.

Asianajajat Kalastajatorpalla ja somessa

Huomenna on jännittävä päivä: Kalastajatorpalle kokoontuu yli tuhat asianajajaa Asianajajapäiville.

Odotamme innolla Asianajajapäiviä. Perjantaina kaikkien aikojen suurin tapahtuma! #asianajajat
— Asianajajaliitto (@Asianajajat) January 8, 2014

Mietimme tapahtuman tagia ja päädyimme #asianajajat -termiin. Sama termi

• toimii vuoden ympäri, 
• on helposti muistettava ja ymmärrettävä mutta silti mahdollisimman lyhyt, 
• on suomenkielinen 
• ei sisällä ääkkösiä eikä erikoismerkkejä 

Vertaa termiä esim. näihin: #aa_päivät, #asajopva, #asianajopaiva, #asianajajapäivät, #kalastajatorppa #aap_kalastajatorppa, #asianajo_hilton.

@ElinaKoivumaki @jarkkomannisto Asiasta käytiin keskustelua some-asiantuntijan @jjanhone kanssa, ja päädyttiin tunnisteeseen #asianajajat
— Asianajajaliitto (@Asianajajat) January 8, 2014

Samalla kun itse järjestän vapaaehtoisvoimin vähän pienempää tapahtumaa (CMADFI-tapahtumaan tulee noin 230-250 henkilöä), on hyvin inspiroivaa seurata esiintyjän näkökulmasta ammattimaisesti järjestettyä tapahtumaa.

Minä esiinnyn Asianajotoimiston arki -osiossa.

13.30–14.15 Voiko asianajotoimisto olla muistitikussa?
Asianajaja KAI KOTIRANTA, Asianajotoimisto Kotiranta & Co Oy
14.15–15.00 Sosiaalisen median työkaluja asianajajan työn avuksi
Sosiaalisen median asiantuntija JOHANNA JANHONEN, Piilotettu aarre
15.30–16.30 Aivot rakastavat lepoa ja työtä
tutkimusprofessori, tkt MINNA HUOTILAINEN, työterveyslaitos
Puheenjohtajana
asianajaja JARMO SALMI, Asianajotoimisto Jarmo Salmi Oy

Tuohon osioon on tulossa viestiseinä, jonka avulla yleisö (noin 200 henkilöä) pääsee kommentoimaan esityksiä, kysymään lisäkysymyksiä ja äänestämään. Minun kysymykseni koskee sitä, kuinka usein paikalla olevat asianajajat käyttävät työssään somea.

Esiintyjien piti lähettää esitykset hyvissä ajoin järjestäjille (31.12. mennessä). Koska lomailin loppuvuoden, latasin oman osuuteni jo melkein kuukausi sitten SlideShareen. Sain esityksestäni myös kommentteja etukäteen ja saatoin siten korjata yhden kohdan, josta olisi todennäköisesti syntynyt vääränlaista keskustelua.
Tässä esitykseni (45 minuuttia), josta toivon kommentteja #asianajajasome-tagille. Esityksessäni näytän siis muutamia esimerkkejä siitä, mitä työkaluja asianajajat voivat työssään käyttää ja miten he voivat parantaa löydettävyyttään (näkyvyyttään netissä).

Asianajajasome from Johanna Janhonen

Tweets about "#asianajajasome"

Yleensä en esiintymisiäni jännitä, mutta nyt vatsanpohjaan on eksynyt muutama perhonen. :)

Hyvää some-vuotta (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 8.1.14.

Suomen kansa on jakautunut Tilastokeskuksen mukaan kahtia: toiseen osaan (51%) kuuluvat ne, jotka ovat viimeisen 3 kuukauden aikana käyttäneet sosiaalisen median palveluita (jo 37 % suomalaisista käyttää somea joka päivä). Sähköpostin suhteen ero onkin jo paljon pienempi: vain 17 prosenttia 16-74-vuotiaista ei ole kolmeen kuukauteen sähköpostia käyttänyt. Eniten somessa viihtyvät nuoret, naiset, pääkaupunkiseutulaiset sekä korkeasti koulutetut.

Some alkaa siis olla monelle jo tuttu juttu ja erilaisia some-palveluita käytetään sujuvasti niin tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin. Itse hankin vastikään suomalaisen Jollan, johon olen nyt asennellut erilaisia sovelluksia – ja ihmetellyt sitä, mihin kaikkeen aika oikeasti riittää. Statuspäivityksiä pitäisi kirjoitella ainakin Facebookiin, Twitteriin, LinkedIn:iin, Google+:aan, pitäisi ylläpitää blogeja, latailla kuvia, videoita ja mikrovideoita (siis muutaman sekunnin mittaisia pätkiä, eihän kellään kai ole enää aikaa parin minuutin videoita katsoa?), seurata tuttujen päivityksiä ja kuratoida (eli kerätä talteen) niistä parhaimmat erilaisten palveluiden avulla, vastata saatuihin kommentteihin ja käydä vielä erinäisiä keskusteluja ammattiin ja harrastuksiin liittyvissä ryhmissä ja mobiileissa chattipalveluissa sekä tietysti tutustua uusiin palveluihin ja sovelluksiin. Huh! Ei ihme, että jopa Cheek tarvitsee parin viikon some-tauon.

Lohdutukseksi totean, että pakkohan ei ole kuin kuolla ja some-palveluistakin voi valita omiin tarpeisiin ja viehtymyksiin parhaiten soveltuvat. Valita voi myös sen, miten paljon aikaa kullekin palvelulle antaa – ehkä uuden vuoden kunniaksi voisi jopa tehdä itselleen lukujärjestyksen: vartti facebookkailua aamuin illoin, puoli tuntia tviittailua ajankohtaisohjelman taustakanavana, perjantaisin kurkistus LinkedIniin ja odotteluhuvitukseksi YouTube-videoita tai Pinterestin selailua. Markkinointiyritys Kurio kyseli vastikään some-ammattilaisilta ennustuksia tämän vuoden trendeistä. Hekin toivat esiin sosiaalisen median pirstaloitumisen ja neuvoivat markkinoijia pitämään silmällä erityisesti Instagram-kuvapalvelua, Twitteriä ja YouTubea.

Minulle tämän vuoden uusi juttu on vanha tuttu Wikipedia. Aloitin nimittäin viime viikolla Wikimedia Suomen hallituksessa ja yksi mielenkiintoisimmista tehtävistämme on tehdä Wikipediasta hauskempi ja ystävällisempi paikka. Se ei tietysti pelkällä hallitustyöllä onnistu, mutta toivottavasti saamme suuren yleisön mukaan tempaukseen. Mietipä siis sitä, mahtuisiko sinun uuteen lukkariisi vähän wikipedittelyä tai ystävällisen ilmapiirin viljelyä netissä.

Vuoden 2013 luetuimmat bloggaukset

Hyvää uutta vuotta! Korkkaan blogivuoden kertaamalla viime vuoden luetuimmat bloggaukset:

1.  LinkedIn Suomessa eli käyntikortit somessa

Jo vuonna 2012 kirjoitettu LinkedIn-bloggaus oli vuoden luetuin, mikä kertoo ainakin sen, että blogisisältö on parhaimmillaan aika ajatonta

2. Kootut LinkedIn-endorsauskokemukset ja testissä Listly-palvelu

Hopealle pääsi myös LinkedIn-aiheinen kirjoitus, johon olin kerännyt kuulemiani kommentteja endorsauksista ja johon tuli myös lisää kommentteja Listly-palvelun kautta. Enemmän ihmiset olisivat voineet äänestellä Listlyssä, mutta harva sitä uuteen työkaluun alkaa noin vain perehtyä voidakseen äänestää.

3. 18 tapaa saada Twitter-seuraajia

Hieman kieli poskessa kirjoitettu bloggaus nousi pronssille ja minulta kyseltiin, pitääkö seuraajia oikeasti ostaa. No ei pidä, mutta onhan sekin tapa hankkia seuraajia, vaikkei hyvä tapa olekaan. Sopii niille, jotka ovat kiinnostuneita vain numeroista.

4. Miten  LinkedIn:ssä kurkitaan salaa toisten profiileja

Aiheen tähän bloggaukseen sain eräältä koulutettavaltani. Itse kurkin omalla nimelläni, mutta hyvähän se on tietää, että halutessaan voi toisten profiileja tutkia salaakin.

5. Twitter vs Facebook -vertailu

Vertailuun keräsin ProComin Elina Melgin, Hesarin Saska Saarikosken ja omia kokemuksiani Facebookin ja Twitterin eroista.

6. LinkedIn:in visuaalinen puoli

LinkedIn on herännyt siihen, että some-palveluissa pitää olla kuvia ja tässä bloggauksessa kerroin siitä, miten oman profiilini tuunasin visuaalisemmaksi.

7. Tommi Talaston LinkedIn-vinkit

Kylläpä tämä lista nyt on LinkedIn-painotteinen! Tommin esityksessä oli paljon hyviä vinkkejä palvelun käyttöön.

 8. Suomen suosituimmat nettisivut ja somepalvelut, huhtikuu 2013

Viime vuonna aloin kerätä kuukausittain talteen Alexa-dataa siitä, mitkä ovat suosituimmat nettisivut Suomessa. Nyt minulla on kasassa vuoden data, joten tänä vuonna on luvassa joitain vertailuja viime vuoteen.

9. Miten vaihdetaan Facebook-sivun nimeä

Tämäkin postaus oli vuodelta 2012 ja kertoo siitä, että otsikko oli hyvin hakukoneoptimoitu - tuollaista asiaa ihmiset hakevat ja tulevat sitä sitten blogistani lukemaan. 

10. Miksi kannattaa maksaa LinkedIn:in käytöstä, osa 1

Ja viimeinenkin paikka kärkikymmenikössä meni LinkedIn-aiheelle. Hämmentävää? Otin maksullisen LinkedIn-tilin käyttöön viime vuonna (muistaakseni) ja olen ollut siihen tyytyväinen, olenhan paitsi asiantuntija myös myyjä.

Mutta nyt olisi kiva saada teiltä ideoita ja kysymyksiä siitä, mistä asioista voisin tänä vuonna kirjoittaa. Joululomalla yritin olla aika paljon poissa somesta, sen sijaan perehdyin uuteen puhelimeeni Jollaan, johon olen aika ihastunut. :) Jollani onkin nyt pullollaan uusia appseja, joista riittäisi kirjoitettavaa. Kirjoitettavaa tulee myös Wikipediasta, sillä olen nyt toista päivää virallisesti Wikimedia Suomi ry.n hallituksen jäsen. Yksi mielenkiintoisimmasta projekteistamme on tehdä Wikipediasta hauskempi ja ystävällisempi paikka. 

Hauskaa ja ystävällistä some-vuotta sinullekin, blogini lukija!

Wikit Suomessa -raportti, osa 3

Wikit Suomessa -raportin 3. ja viimeinen osa on tässä. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan tekemää Somen tilan Suomessa -raporttia. Tämä raportti tullaan lisäämään piakkoin kokonaisuudessaan myös Piilotetun aarteen nettisivulle Asiaa somesta -otsikon alle.

Wikejä eri käyttötarkoituksissa

Wikit ovat loistavia alustoja koulumaailmassa, niihin voi rakentaa erilaisia oppimisympäristöjä. Haastateltavat kehuivat niiden mahdollisuuksia paitsi harjoitustyöalustana myös koulutusten suunnittelutyökaluna ja internet-sivujen julkaisussa. Wikien käyttö vaatii kuitenkin vielä paljon "lähitukea", pääkäyttäjän läsnäoloa ja opastusta, mutta hyvää on se, että kaikki näkevät muidenkin työn hedelmät ja voivat oppia toisilta.

Lukiolaisille järjestettiin viime syksynä [2012] ensimmäistä kertaa Innolukio-ideakilpailu, jossa etsittiin tuoteideoita ja palvelukonsepteja. Kilpailu toteutettiin Innolukio Desk-wikissä. Tutkittuaan kilpailutöitä Harto Pönkä huomasi, että hyvät ja huonot ideat erotti ennen muuta vastaajien työskentelytapa.

“Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan [...] voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman [wikiympäristö tukemaa] prosessimaista työskentelyä.”

Innolukio-tapauksessa Pönkä nosti esiin Purot.net:in keskusteluominaisuuden tärkeyttä voittajien onnistumisessa. Siinä missä esimerkiksi Mediawiki piilottaa keskustelut omalle välilehdelleen, Purot-wikissä kommentointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi.

Miia Kosonen kertoi huomanneensa eri kurssiryhmien kanssa käymistään keskusteluista, että wikejä hyödyntävät edelleenkin lähinnä vain suhteellisen isot ICT-alan yritykset, jotka käyttävät niitä projektinhallintaan, dokumentointiin ja ohjeistamiseen. Esteenä wikien hyödyntämiseen on hänen mukaansa osaamisen puuttuminen (lue: tietokonekauhu ja kokemuksen puute). Hän totesi:

“Pienissä organisaatioissa ei nähdä wikien potentiaalia, mikä on sinänsä paradoksaalista - ongelmana koetaan se, ettei ole tarpeeksi massaa tuottaa sisältöä ‘muun tekemisen ohessa’.” 

Nokialla pitkään wikien kanssa työskennelleen Antti Helmisen mukaan wikien haasteena on myös intranetin jatkuva “sharepointtautuminen”. Sharepoint siis sanoo hoitavansa intrassa kaiken mahdollisen, myös wikit, mutta Sharepoint-wikien ongelma on, että ne ovat oikeastaan vain yksinäisiä sivuja, joilla ei ole suhdetta edes saman tiimisivuston muihin wikisivuihin. Helmisen mukaan wikien toinen ongelma on se, että ne ovat menettäneet coolin maineensa, ‘nyt kun kuuminta hottia on mikrobloggaus ja “social business”’.

Siinä missä wikit ovat siis kadonneet pääkonttorin business-naisten kalvoista, ne elävät Helmisen mukaan edelleen insinöörien työkaluna, sillä insinööriys käy hyvin yhteen  wikien kanssa.

 “Wikit ovat yksinkertaisia työkaluja, joita insinöörit tykkäävät käyttää koska sitä voi muokata vapaasti ilman rajoitteita tai sisäänrakennettuja prosesseja. Wikissä kukaan ei ole etukäteen päättänyt miten ihmisen pitäisi tehdä työnsä. Samalla se on pelottavaa koska wiki on tyhjä taulu, tabula rasa, ilman valmista hierarkiaa tai rakennetta.“

Oskari Uotinen puolestaan kertoi, että myös maakuntaliitoissa ja etenkin teollisuudessa on herätty wikien käyttöön, esim. alihankintakonepaja Reiferissä wikiä käytetään laatukäsikirjana, kuten hän myöhemmin tässä raportissa [siis omassa osuudessaan, jota ei ole vielä julkaistu] kertoo. Harto Pönkä taas mainitsi mm. opetus- ja hankepuolen sekä viestintäyritysten aktiivisuuden wikien käytössä ja kertoi siitä, miten Suomen evankelisluterinen kirkko julkaisi viime syksynä [2012] sosiaalisen median ohjeistuksen, jota oli Kirkon suuntaviivat -wikissä työstänyt noin 150 työntekijää.

Wiki voi korvata myös kokonaisen intranetin, myös isossa organisaatiossa, kuten Finnairin kesäkuussa 2012 julkaistu Confluence-pohjainen intranet todistaa. Vanhasta intranetistä sen erottaa

• helpompi sisällöntuotanto ja ylläpito 
• käyttäjille mahdollinen avoin kommentointi ja Facebookista tuttu seinä-toiminto 
• tehokas ja monipuolinen haku
• yksinkertainen rakenne, mutta laaja sisältö

Intranet-wikillä Finnair halusi lisätä sisäistä yhteisöllisyyttään, mutta samalla se myös yksinkertaisti julkaisuprosessiaan merkittävästi.

Wikeillä nähdään olevan paljon potentiaalia ja esimerkiksi Wikipedian suosio kertoo siitä, että pienelläkin porukalla saadaan hyvää sisältöä isolle joukolle. Suomenkielisessä Wikipediassa on nimittäin viimeisen kuukauden aikana ollut vain 1800 aktiivista käyttäjää (rekisteröityneitä käyttäjiä on yli sata kertaa enemmän: 233 698). Suomalaiset ovat luoneet reilussa kymmenessä vuodessa 322 000 Wikipedia-artikkelia, mikä on vähän verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, jossa artikkeleita on jo 4,2 miljoonaa tai ruotsinkieliseen Wikipediaan, jossa on lähes miljoona artikkelia. Teemu Leinonen , joka toimii globaalin Wikimedia-säätiön yhtenä harvana eurooppalaisena neuvonantajana, kertoo, että syy suomenkielisen Wikipedian artikkelien vähyyteen on vahva deletionismi-kulttuuri - suomalaiset kun haluavat artikkeleita vain todella merkittävistä aiheista, muut poistetaan tylysti. Esimerkiksi Diili-ohjelmasta tunnetuksi tullutta Jethro Rostedtiä ei aluksi pidetty oman artikkelin arvoisena, vaikka hän oli julkisuudesta tuttu ja esiintynyt useissa eri tv-ohjelmassa.

Wikimedia Suomi ry:n toiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut. Se on pitänyt mm. wikikoulua Kiasmassa ja muutenkin panostanut yhteydenpitoon helsinkiläisten museoiden kanssa. Maailmalta tuttu GLAM (lyhenne sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums) -konsepti on rantautunut Suomeen, eli Wikimedia on aloittanut täälläkin yhteistyön muiden avoimia sisältöjä edistävien tahojen, kuten Ateneumin ja Kiasman kanssa, jotka ovat luovuttaneet Wikipediaan mm. kuvia taiteestaan ja alkaneet työstään niihin liittyviä artikkeleita.

Wikimedian toiminta ja budjetti ovat vuosien kuluessa vakiintuneet ja säätiö työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Kuluneen vuoden aikana Wikimedia on, lähes 7 vuoden tauon jälkeen, esitellyt myös uusia hankkeita:

• Wikidatan avulla eri asioihin liittyvät numerot ja yhteydet (esim. ihmisten sukulaisuussuhteet) saadaan yhdestä keskitetystä paikasta useisiin eri palveluihin
• Wiki voyage taas tuo Wikimediaan matkaoppaan (oppasta löytyy jo 13 kieliversiota, ei vielä suomea).

Wiki on Antti Helmisen sanoin “haikala, jonka pitää liikkua ollakseen olemassa - jos wikiä ei päivitetä, se kuolee.” Pidetään siis Wikipedia ja muut wikimme elävinä, vaikka ne eivät ehkä niitä viileimpiä some-palveluita olekaan.

Lähteet:
Alexa

Wikipedia ja Wikimedia
mm. wiki-artikkeli
Wikimedia ry
Wikidata
Wiki Voyage

Piilotetun aarteen artikkelit: 
Wikit 
Wikipedia

Haastattelut ja artikkelit
Ambientia, Case Finnair 
Innowise, Case: Innolukio ja Case: Sosiaalisen median suuntaviivat kirkolle

Wikipedia-päivä (tuotekehitystä asiakkaan kanssa, osa 2)

Aloitin vastikään sarjan tämän vuoden uusista tuotteista. Toisessa osassa kerron Wikipedia-tuotteistani, joista olen muuten blogannut aivan liian harvoin, koitetaanpa siis tsempata. Olen tehnyt Wikipedian parissa töitä jo nelisen vuotta. Kun minulta ensimmäisen kerran pyydettiin (pyyntö tuli  ystäväyrittäjän asiakkaalta) päivittämään Wikipediaa maksua vastaan, järkytyin: "Eihän sellaista voi tehdä!". Ensimmäinen kysely jäi idean asteelle, mutta asiaa pohdittuani tulin toisiin ajatuksiin ja aloin tehdä kokeiluja silloisen työnantajani Ambientian tuotteilla, joita itsekin silloin myin:

• Confluence-artikkeli on kaikkien aikojen 1. Wikipedia-artikkeli jonka loin
• JIRA taas toinen

(Ja se, miten voin olla näistä niin varma johtuu siitä, että Wikipediasta mikään tieto ei häviä, tästä näet kaikki muokkaukseni)

Pian ensimmäisten artikkelien luonnin jälkeen lähdin (käytännössä siis aika Wikipedia-ummikkona) hetken mielijohteesta Puolaan Wikimania-konferenssiin. Siellä kuulin, että Google on rahoittanut pienten kielialueiden Wikipedioiden artikkelien luomista ja sain siitä vahvistusta sille, että maksullista toimintaa voi tehdä, kunhan sen tekee Wikipedian periaatteiden mukaan.

Vuosien kuluessa olen aloittanut 45 artikkelia ja tehnyt reilusti yli 1000 muokkausta (mikä on vähän, kuten minulle hiljattain Wikipediassa huomautettiin, mutta se sijoittaa minut kuitenkin 900 aktiivisimman suomalaisen Wikipedia-päivittäjän joukkoon).

Wikipedia-tutkija Arto Lanamäki (Wikimania-tuttuni muuten) antoi hiljattain haastattelun Helsingin Sanomille (ks. juttuun liittyvä bloggaukseni).

Arton lausunnon innoittamana bitstrippasin:

Post by Piilotettu aarre.

ja aloin sitten twiitata aiheesta Arton kanssa. Arto totesi mm. näin:

@jjanhone Ehkä voisi sanoa, että osallistuminen nousisi, jos satunnaiskäyttäjät löytäisivät innostavia vertaistoimijoita joihin samaistua.
— Arto Lanamäki (@lanamaeki) December 6, 2013

Juuri tuollainen innostaja haluan olla!

Kuten 1. osassa totesin, pienessä yrityksessä tuotekehitys jää usein muiden touhujen jalkoihin, ja siksi lisäsin valikoimiini Wikipedia-koulutuksen vasta, kun sellaista viime keväänä pyydettiin minulta.

Koulutuksessani kerron mm. siitä, millainen Wikipedian kulttuuri on ja millaisia sääntöjä siellä on. Kerron omista kokemuksistani ja siitä, millaisia virheitä olen tehnyt, ja mitä niistä olen oppinut. Hiljaisen tiedon muuttaminen koulutukseksi oli muuten yllättävän vaikeaa, mutta nyt olen sitä mieltä, että tämä on yksi parhaista koulutuksistani.

Wikipedia koulutus brief from Johanna Janhonen

Mikäli kiinnostuit tuosta koulutuksesta, niin nyt olisi hyvä tilaisuus osallistua siihen edullisesti, sillä pidän sen kaikille avoimena koulutuksena Vaasan kesäyliopistossa. Jos et halua Vaasaan asti lähteä, voit toki tilata koulutuksen luoksesi.

Wikipedia-koulutuksen (kesto 3 h) yhteyteen sopii mainiosti Wikipedia-työpaja, jossa teemme koulutuksen jälkeen ohjatusti muutoksia haluamillenne sivuille.

Joko teidänkin olisi aika ottaa haltuun Wikipedia, yksi maailman suosituimmista nettisivustoista?