Wikit Suomessa -raportti, osa 2

Viime viikolla alkanut Wikit Suomessa -raportti etenee tänään toiseen osaan. Ensi viikolla viimeisen osassa kerrotaan siitä, miten wikejä käytetään eri käyttötarkoituksissa. 

Kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa 2013 osaksi  Sometime-porukan somen tilan Suomessa -raporttia. Tekstissä wikialustat on lihavoitu, niille pystytetyt wikit taas kursivoitu. 

Erilaisia wikialustoja Suomessa

Wikipedia on wikeistä tunnetuin ja se on Alexan mukaan Suomessakin 7 suosituimman nettisivun joukossa. Wikipedian lisäksi huhtikuussa 2013 sadan suosituimman nettisivun joukossa oli vain Wikimedia-säätiön oma sivusto (sijalla 88).

Puhekielessä wiki ja Wikipedia menevät usein sekaisin. Wikipedian mukaan wiki on

“Verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun.”

Wikialustoja on maailmassa olemassa kymmeniä ellei satoja. Niiden suosiota Suomessa on vaikea mitata mm. siksi, että osa wikeistä on salaisia. Wikipedia tuntee suomalaisia wikejä vain 60 kappaletta, joista 7 on Wikimedian ylläpitämiä (Wikiaineisto, Wikikirjasto, Wikiopisto, Wikipedia, Wikisanakirja, Wikisitaatit ja Wikiuutiset), neljä alueellista wikiä (Häme-Wiki, Poritieto, Mikkelin SeutuWiki ja Vaasapedia) ja muita wikejä on noin 50. Viimeisen vuoden aikana listalle on lisätty mm. seuraavat aktiiviset wikit:

• Hommaforumin Hommawiki 
• Liberalismiwiki 
• Salkkaripedia (Salatut Elämät -tv-sarjalle omistettu wiki) ja 
• Sarjakuvawiki 

Wikimedian wikit käyttävät Mediawiki-alustaa. Suomalaiseen Wikipediaan on kirjoitettu artikkeleita vain kuudesta muusta wiki-alustasta: Booktype, Confluence, MoinMoin, TiddlyWiki, UseModWiki ja Wikia. Viimeisten 90 päivän aikana yli sata kertaa niistä on luettu vain seuraavia: Mediawiki (672), Confluence (612) ja Wikia (404).

Yksi suosituimmista wikialustoista Google Trendsin datan mukaan on Wikipedian perustajan Jimmy Walesin kaupallinen wikituote Wikia. Vielä tammikuussa se sijoittui myös Alexan tilastoissa sijalle 55, mutta on sittemmin tippunut pois Suomen sadan suosituimman sivuston joukosta, muita wikipalveluja Alexan listalla ei tänä vuonna ole ollutkaan. Alexan mukaan Wikia on myös globaalisti suosituin wikialusta (sijalla 161 toukokuussa 2013).

Suomalaiset hakevat Google Trendsin mukaan tietoa eniten Wikiasta, Confluencesta ja Wikispaces -wikialustoista 

Suomen Wikiassa on tällä hetkellä 80 eri wikiä, joista 10 suosituinta on enimmäkseen vapaa-aikaan liittyviä: WWII books, Bionicle, Vaali, Spore, Super Mario, World of Warcraft, Ikariam, Airsoft, Muumitalo ja Minecraft. Suosituimmassa wikissä,WWII books, on 3600 artikkelia, jotka käsittelevät toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta. 

Wikialustoista toiseksi suosituin (lue: googlatuin) on Google Trendsin mukaan Confluence, kolmantena tulee Wikispaces. Confluence-wikiä käytetään mm. suositussa sosiaalinenmedia.org-wikissä, johon kerätään yhteisöllisesti esimerkkejä suomalaisten organisaatioiden someilusta. Sosiaalinenmedia.org on, toisin kuin wikit yleensä, ulkoasultaan herkullinen kuin karkki, mutta myös Mediawikien ulkoasua voi muokata ja tehdä se responsiiviseksi (lue: sen käyttö onnistuu sujuvasti älypuhelimilla ja täppäreillä), kuten logistiikka-alan wikipohjaiselle verkko-oppimisaineistolle, Logistiikan maailmalle, hiljattain tehtiin. Confluence-wiki, samoin kuin esimerkiksi pilvipalvelu Pbworks, on aikojen kuluessa alkanut muistuttaa enemmän julkaisujärjestelmää kuin puhdasta wikiä. Wikien erityispiirre on siinä, että versiohistoriasta näkee, mitä muutoksia sivulla on viimeksi tehty - ja kuka ne on tehnyt. 

Nokialla on perinteisesti käytetty avoimen lähdekoodin twikejä, joissakin yksiköissä myös Mediawikejä. twikit ovat hyvin ketteriä, minkä on huomannut esimerkiksi silloin, kun Nokia on myynyt jonkun osastonsa: läksiäislahjana porukalle on voinut antaa mukaan läppärin, jolle on asennettu muusta wikialustasta irrotettu wiki. Sama ketteryys mahdollistaa myös sen, että wikejä voi siirtää yhteen, paloitella ja siirtää intranetistä extranettiin. 

Myös Suomesta löytyy oma wikialustansa, Purot.net-wiki. Harto Pönkän mukaan alustalta löytyy jo noin 750 wikiä ja se on valmis lanseerattavaksi kansainvälisille käyttäjille. Yhteistä kaikille wikialustoille on se, että ne tukevat entistä paremmin plugineita, joiden avulla uusia toiminnallisuuksia voi asentaa oman maun mukaan tai tehdä vaikka ihan omia. Esimerkiksi Nokian single-sign-on-ratkaisu tehtiin twikiin kahdella koodirivillä, ilmaiseksi. Useimpiin wikeihin voi myös helposti upottaa sisältöjä muualta internetistä, esim. YouTube-videoita, SlideShare-esityksiä, Flickr-kuvia tai Twitter-virtaa.

Jatkuu ensi viikolla...

Mitä yritykset tekevät YouTubessa

Viime viikolla kirjoitin Suomessa vellovasta YouTube-hypestä. Vaikka Facebook on taas mennytkin YouTuben ohitse Alexa.com:issa Suomen suosituimpana some-palveluna, yritysten ei ole enää mitään syytä jättää tubettamatta.

Mutta mitä ihmettä yritysten sitten kannattaa laittaa sinne, eihän kaikilla ole käyttöohjevideoitakaan? Katso

• mitä minä ja +Tommi Kivimäki keskustelimme aiheesta viime keväänä:

• hae inspiraatiota Suomen katsotuimmista videoista tai 
• Suomen ainoasta asianajotoimistosta, jolla on oma YouTube-kanava (haettu siis asianajotoimisto-kanavahaulla): Teperi&Co. He latasivat vuosi sitten monta asiantuntevaa videota, jotka saivat ihan hyvin myös katseluja. Harmi, että tubettelu jäi siihen - tulikohan heistä niin kiireisiä, kun uudet asiakkaat löysivät videot, ettei kuvausaikaa enää jäänyt?

Piilotetun aarteen YouTube-kanavaa minä täytän lähinnä haastatteluilla. Kanavan videoista viimeisen vuoden aikana suosituimmassa +Maria Rajakallio kertoo somen käytöstä työnhaussa. Ajankohtainen aihe edelleen!

Miten teidän organisaationne tubettaa? Kerro ja lisää linkki kommentteihin. :)

LinkedIn ja suositukset, Tom Laine haastattelussa

Sunnuntain Hesarissa oli mainio juttu LinkedIn:stä, tuosta yleensä mediassa unohdetusta some-palvelusta, jossa kuitenkin lähes puoli miljoonaa suomalaistakin vaikuttaa. Kiitos +Christina Forsgård hyvistä kommenteistasi!

Alla on linkki juttuun +Piritta Seppälän twiitissä, kannattaa klikata twiittiä ja lukea myös jutusta syntynyt vilkas keskustelu. (Jos muuten olet ihmetellyt sitä, että saat lukea Hesarista maksutta enemmän kuin 5 artikkelia viikossa, se johtuu todennäköisesti siitä, että seuraat somessa jaettuja linkkejä, jotka eivät kuluta saldoasi.)

Miksi käyttäisin LinkedIn-palvelua? http://t.co/qrBYd8ulwv
— Piritta Seppälä (@Piritta) December 9, 2013

Jutussa puhuttiin mm. LinkedIn-suosituksista, joita on kahta eri sorttia, endorsauksia ja recommendationeita (anteeksi fingliskani, HS:kaan ei lähtenyt termejä suomentamaan). Juttelin niistä myös +Tom Laineen kanssa keväällä, puhuimme mm. oman maineen peliin laittamisesta ja peukuttamisesta:


Lue lisää LinkedIn-bloggauksiani, erityisesti suosittelen kesäkuista bloggaustani, johon on kertynyt jo 22 lausuntoa endorsauksista (voit lisätä omankin kommenttisi Listly-listaan).

Ja loppuun vielä aiheeseen sopiva kevennys uudesta Tumblr-blogistani:

Post by Piilotettu aarre.

Facebook-päivityksen ajastus ja joulutervehdys

Some-koulutuksissani pääsen usein hämmästyttämään ihmiset yksinkertaisella jutulla: kerron heille, että Facebook-sivujen päivityksiä voi ajastaa. Monelta tuo ominaisuus on mennyt ohi, joten kerron nyt miten se tapahtuu. Se on nimittäin hyvin kätevää esim. silloin, kun halutaan

• toivottaa hyvää joulua jouluaattona kello 10, vaikka samaan aikaan juostaan pää kolmantena jalkana viimeisten joululahjojen ja -ruokien perässä
• muistuttaa siitä, että jokin tapahtuma alkaa jollain kellonlyömällä (esim. livetapahtuman striimaus) tai
• tehdä kerralla koko viikon päivitykset (vaikka lomaviikon) sen sijaan, että läväytettäisiin 5 päivitystä kerralla (tapa, josta Facebook ei yhtään tykkää ja josta se siksi rankaisee pienellä näkyvyydellä)
• tehdä iltapäivityksen esim. kello 20, jolloin Facebookissa on paljon vilinää, vaikka itse pitäisi nukuttaa juuri silloin lapsia

Kaikki alkaa perinteiseen tapaan: kirjoitetaan statuspäivitys tai lisätään vaikka kuva. Statuspäivityksen vasemmasta alareunasta valitaan pallo (oikeasti kello), että päästään valitsemaan haluttu ajankohta.

Tarkista samalla, että sivusi on oikealla aikavyöhykkeellä. Suomen aikavyöhyke on UTC+2 (eli GMT +2). Lopuksi paina sinisestä Schedule-nappulasta (suomeksi varmaan Ajasta?). Tadaa, valmistä tuli! Helppoa eikö totta?

Ajastetut päivitykset näkyvät hallintapaneelista (sivun ylälaidassa) ja osoitteessa http://www.facebook.com/SIVUSINIMI/allactivity

Jos tulet katumapäälle, voit poistaa siellä päivityksen tai muuttaa sen julkaisuajankohtaa. Päivityksiä ei voi muokata, mutta ainahan voi tehdä uuden päivityksen ja poistaa vanhan.

Ja nämä ajastukset toimivat ainoastaan Facebook-sivuilla, eivät siis henkilökohtaisissa profiileissa, ryhmissä tai tapahtumissa.

Ja kun teille tuon joulutervehdykseni jo näytin, kerrottakoon nyt samalla, että tänä vuonna Piilotettu aarre käytti joulutervehdysrahat jo Nenäpäivänä.

Toivotan teille siis jo Petteri Punakuonon kera hyvää joulua, vaikka kuulettekin minusta vielä monta kertaa ennen joulua.

Toivon myös, että teidän joulukiireenne helpottuvat vähän ajastusvinkkini myötä! :)

PS. Lisäsin ohjeeseen vielä yhden kuvan, koska ihmiset olivat turhaan yrittäneet etsiä kelloa (luullakseni) henkilöprofiilista.

Wikit Suomessa -raportti, osa 1

Erilaisia wiki-alustoja

Keväällä kirjoitimme Sometime-porukalla suurta raporttia Suomi-somen tilasta. Tarkoitus oli alunperin julkaista juttu avoimesti netissä Sometimen yhteydessä, mutta homma vähän paisui ja halusimme tehdä julkaisusta kirjan. Kustantanjaehdokkaiden kanssa taas on mennyt aikaa, eikä julkaisuasia ole vieläkään selvä. Siksi päätin julkaista oman wikeistä kertovan osuuteni teille blogissani kolmessa osassa, vähän niinkuin joululahjana. :)

Juttu on siis kirjoitettu toukokuussa, enkä sitä nyt ala ajantasaistamaan.

***

Wikit Suomessa viimeisen vuoden aikana

Wikit mediassa (osa 1)
Erilaisia wikialustoja Suomessa (osa 2)
Wikejä eri käyttötarkoituksissa (osa 3)

Wikiasiantuntija Johanna Janhonen, joka on itse perustanut mm. Nukkekotiwikin, Mini treasures wikin ja Sosiaalinenmedia.org-wikin, haastatteli tätä artikkelia varten muita suomalaisia wikiasiantuntijoita mm. siitä, mitkä ovat suomalaisten suosimia wikialustoja ja mihin eri tarkoituksiin niitä on Suomessa käytetty, etenkin viimeisen vuoden aikana. Tärkeimmän suomalaisen wikin, Wikipedian, kuulumiset käydään myös läpi.

Wikit eroavat monesta muusta sosiaalisen median palvelusta siinä, että
a) niitä ei useinkaan lasketa some-palveluiksi
b) niistä ei juuri mediassa puhuta ja
c) suuri osa niistä on salaisia, eli ne sijaitsevat yritysten sisäverkossa.

Wikit jäävät muiden some-palveluiden jalkoihin myös ns. mediaseksikkyydessä, ne ovat jo vanha juttu, josta ei jakseta intoilla samalla tavalla kuin esim. jostain mikroblogialustasta.

Edellä mainitut erot toivat tämän osuuden kirjoittamiseen omat haasteensa, joita taklattiin mm. haastattelemalla seuraavia asiantuntijoita:
tietojohtamisen ja sosiaalisen median tutkija Miia Kosonen, LUT
neuvonantaja +Teemu Leinonen, Wikimedia-säätiö
projektisuunnittelija +Jussi Linkola, Metropolia
service manager Antti Helminen, HCL (aiemmin Nokiassa)
konsultti  Juha Pihlaja, Ambientia
yrittäjä +Harto Pönkä, Innowise
konsultti +Oskari Uotinen, Intosome

Wikit mediassa

Helsingin Sanomissa on kuluneen vuoden aikana mainittu wikit kahdesti: Van­taan ja Es­poon vih­reät valmistelivat kun­ta­vaa­li­oh­jel­maan­sa avoi­mesti wikissä, jonne he ottivat vastaan kun­ta­päät­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neiden ihmisten eh­do­tuk­sia vaa­li­oh­jel­man­sa si­säl­lök­si. Toinen maininta oli mielipidesivulla, jossa eräs lukiolainen tuskaili sitä, että kaikilla opettajilla on omat suosikkinsa harjoitustöiden palauttamiseen ja opiskelijoilla menee paljon aikaa erilaisten työkalujen (mm. wiki-sivustot) opetteluun. Muistutus on aiheellinen: koulujen olisi hyvä miettiä yhteiset linjaukset opetuksessa käytettävien työkalujen suhteen, jotta opiskelijat voisivat keskittyä oleelliseen: oppimiseen.

Ylen ainoa wiki-uutinen taas liittyi siihen, että Mikkelissä otettiin käyttöön uusi paikalliswiki, SeutuWiki, jonka tarkoitus on kerätä talteen hiljaista tietoa kotiseudusta: muistoja, kokemuksia ja tarinoita. Wikit sopivatkin mainiosti ns. laaja-alaisen hiljaisen tiedon keräämiseen esim. jonkin organisaation sisällä, yksittäisiä dokumentteja on sen sijaan useimmiten helpompi kirjoittaa muilla välineillä (esim. Google Docs, Etherpad).

Enemmän osumia kuin wikit saivat Helsingin Sanomissa Wikileaks (28) ja Wikipedia (19). Wikipedia-osumistakin tosin vain neljä oli nimenomaan Wikipediaan liittyviä, muissa uutisissa Wikipediaa oli käytetty lähteenä tai vertauskuvana. Ainoa Suomeen liittyvä Wikipedia-uutinen oli se, että Wikipedia on alkanut käyttää suomalaista MariaDB:tä, avoimen lähdekoodin tietokantaohjelmaa, mikä on tietysti hieno juttu.

Jatkoa seuraa ensi viikolla...

Innovaatio-iltapäivä (tuotekehitystä asiakkaan kanssa, osa 1)

Post by Johanna Janhonen.

Lupasin aiemmin täällä kertoa enemmän uudesta tuotteestani Innovointi-iltapäivästä, joka kuuluu some-työpajojen tuoteperheeseen. Tuotteistin sen erästä tarjouskilpailua varten, jonka sitten hävisin (VTT:lle - "ei huono!", sanoisi kai Jorma Uotinen). Tarjouksen väsäämiseen käyttämäni aika ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä käteeni jäi uusi tuote. Pienessä yrityksessä tuotekehitys tahtoo jäädä muun touhun jalkoihin, siksi olenkin iloinen siitä, että Piilotetussa aarteessa on tänä vuonna syntynyt jopa kolme uutta tuotetta. Kaikkia uusia tuotteita yhdistää se, että niiden takana ollut tarve on tullut tietooni "kentältä". Innovointi-iltapäivä oli siitä mukava tuote, että siinä pääsen käyttämään hyväkseni SOITA-hankkeessa kertynyttä tietoa asiakkaiden kanssa innovoinnista sosiaalisen median avulla, mutta myös fasilitointitaitoja, joita ehdin harjoitella vuosikausia Nokiassa.

Aiemmin olin suositellut työpajojeni maksimiosallistujamääräksi noin 10 henkilöä, mutta Innovointi-iltapäivä sopii isolle porukalle (noin 50 henkilöä). Ajatuksia herätellään uusille urille alun tietoiskulla, jossa kerrotaan millaisia erilaisia mahdollisuuksia asiakkaiden kanssa toimimiseen on. Sen jälkeen ihmiset jaetaan pienempiin ryhmiin toimenkuvan tai kiinnostuksen mukaan. Koeponnistin tämän tuotteen viime kuussa Kirkkonummen seurakunnan kanssa, jossa he kirkkosome-tietoiskun jälkeen alkoivat kuudessa ryhmässä miettiä sitä, miten he voisivat tavoittaa somen kautta paremmin seurakuntalaisia erilaisissa elämäntilanteissa. Saamani palaute iltapäivästämme oli hyvin innostunutta, joten jos teidän organisaationne haluaa kokeilla uudenlaista työskentelytapaa, ota yhteyttä.

Innovointi iltapaiva from Johanna Janhonen

Tuo alussa ollut sarjakuva on muuten tehty Bitstrips-palvelulla, jota ystäväni ovat viime päivinä innokkaasti kokeilleet. Erilaisia avatar-palveluja on toki monia muitakin, Bitstripsin hyviä puolia on kuvien muokattavuus ja se, että kuvissa voi käyttää myös omien Facebook-kavereiden luomia hahmoja. Alla kuva mun ja +Jaana Nyströmin ekasta kohtaamisesta ;).

Post by Piilotettu aarre.

Suomen Wikipedia ja harvenevat rivit

Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina Wikipedian luotettavuudesta, se oli kutsunut lähes sata asiantuntijaa (professoreita ja muita yliopistotutkijoita) arvioimaan 134 artikkelin luotettavuutta. Tulokset yllättivät (ainakin Hesarin), juttu otsikoitiin: Mainettaan parempi Wikipedia. Parhaat pisteet eriosalueista sai virheettömyys:
70% artikkeleista oli lähes virheettömiä, 10% sisälsi vakavia virheitä.

Huonoiten sen sijaan pärjäsi lähteytys,
vain 28% artikkeleista oli hyvin lähteytettyjä, 38% artikkeleista taas oli huonosti lähteytetty. (Lähteytetty on muuten Hesarin termi, itse puhun lähteistämisestä, "huonosti lähteistetty").

Artikkeleista arvioitiin myös niiden neutraalius, selkeys, tuoreus ja kattavuus&painotukset.

Hesarin Facebook-sivulla uutista kommentoitiin mm. näin:

"En yleensä luota suomenkieliseen wikipediaan muuten kuin sanakirjana, etsin suomenkielisen sanan ja katson, minkä niminen se on jollain muulla kielellä. Yleensä siirryn välittömästi englanninkieliseen wikipediaan, missä artikkelit ovat laajempia ja parempitasoisia."

"Suomenkielinen Wikipediahan on yleensä ihan onneton vrt englanninkieliseen, ainakin silloin jos aihe on vähänkin globaalimpi."

Kun muistaa, että suomalaista Wikipediaa päivittää aktiivisesti vain muutama tuhat ihmistä (esim. toukokuussa 2013 noin 2000 henkilöä, Hesarin haastatteleman Joonas Lyytisen  mukaan joukko on vielä pienempi: 200 aktiivia, joista vain 20-30 toimii aktiivisesti ylläpitotehtävissä), on hieman epäreilua verrata suomalaista ja englanninkielistä Wikipediaa toisiinsa. Jotain yhteistä Wikipedioilla kuitenkin on: se, että muokkaajien ja ylläpitäjien määrä on huomattavassa laskussa.

Siksi kommentoin keskustelua itsekin:

Johanna Janhonen Olisi ollut aika hienoa, jos pyytämänne asiantuntijat olisivat jättäneet kommenttinsa ja parannusehdotuksensa suoraan Wikipediaan, ko. artikkelien keskustelusivuille, jotta vapaaehtoisilla ylläpitäjillä olisi mahdollisuus parantaa artikkeleja. Muutenkin Wikipediaan kaivataan uutta verta, ks. esim. http://www.technologyreview.com/.../the-decline-of.../

Johanna Janhonen Wikipedian kahvihuoneen kommentit asiasta, artikkeleitakin alettiin parantaa heti  :https://fi.wikipedia.org/.../Wikipedia:Kahvihuone...

Wikipedia:Kahvihuone (uutiset) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Please join the consultation about the Community logo that represents Meta-Wiki: m:Community Logo/Request for consultation.

Zahne totesi kahvihuonekeskustelussa:

Rekisteröityneitä käyttäjiä joilla on vähintään yksi muokkaus on 79129, vähintään kymmenen muokkausta 16770 ja vähintään sata muokkausta 3130 ja vähintään tuhat muokkausta 882 kappaletta. Sata muokkausta kuukaudessa tekeviä oli lokakuussa 86 kappaletta.

Jos YouTube oli some-projektini tänä vuonna, ensi vuonna Wikipedia saa enemmän huomiotani, sillä viime viikolla liityin Wikimedia Suomi ry:n hallitukseen, missä pääsen seuraamaan mm. suomalaisen Wikipedian kehitystä aitiopaikalta. :) Jo nyt kuulun yli tuhannella muokkauksellani siihen alle 900 henkilön porukkaan, joka on päivittänyt Wikipediaa eniten.