Suomen Wikipedia ja harvenevat rivit

Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina Wikipedian luotettavuudesta, se oli kutsunut lähes sata asiantuntijaa (professoreita ja muita yliopistotutkijoita) arvioimaan 134 artikkelin luotettavuutta. Tulokset yllättivät (ainakin Hesarin), juttu otsikoitiin: Mainettaan parempi Wikipedia. Parhaat pisteet eriosalueista sai virheettömyys:
70% artikkeleista oli lähes virheettömiä, 10% sisälsi vakavia virheitä.

Huonoiten sen sijaan pärjäsi lähteytys,
vain 28% artikkeleista oli hyvin lähteytettyjä, 38% artikkeleista taas oli huonosti lähteytetty. (Lähteytetty on muuten Hesarin termi, itse puhun lähteistämisestä, "huonosti lähteistetty").

Artikkeleista arvioitiin myös niiden neutraalius, selkeys, tuoreus ja kattavuus&painotukset.

Hesarin Facebook-sivulla uutista kommentoitiin mm. näin:

"En yleensä luota suomenkieliseen wikipediaan muuten kuin sanakirjana, etsin suomenkielisen sanan ja katson, minkä niminen se on jollain muulla kielellä. Yleensä siirryn välittömästi englanninkieliseen wikipediaan, missä artikkelit ovat laajempia ja parempitasoisia."

"Suomenkielinen Wikipediahan on yleensä ihan onneton vrt englanninkieliseen, ainakin silloin jos aihe on vähänkin globaalimpi."

Kun muistaa, että suomalaista Wikipediaa päivittää aktiivisesti vain muutama tuhat ihmistä (esim. toukokuussa 2013 noin 2000 henkilöä, Hesarin haastatteleman Joonas Lyytisen  mukaan joukko on vielä pienempi: 200 aktiivia, joista vain 20-30 toimii aktiivisesti ylläpitotehtävissä), on hieman epäreilua verrata suomalaista ja englanninkielistä Wikipediaa toisiinsa. Jotain yhteistä Wikipedioilla kuitenkin on: se, että muokkaajien ja ylläpitäjien määrä on huomattavassa laskussa.

Siksi kommentoin keskustelua itsekin:

Johanna Janhonen Olisi ollut aika hienoa, jos pyytämänne asiantuntijat olisivat jättäneet kommenttinsa ja parannusehdotuksensa suoraan Wikipediaan, ko. artikkelien keskustelusivuille, jotta vapaaehtoisilla ylläpitäjillä olisi mahdollisuus parantaa artikkeleja. Muutenkin Wikipediaan kaivataan uutta verta, ks. esim. http://www.technologyreview.com/.../the-decline-of.../

Johanna Janhonen Wikipedian kahvihuoneen kommentit asiasta, artikkeleitakin alettiin parantaa heti  :https://fi.wikipedia.org/.../Wikipedia:Kahvihuone...

Wikipedia:Kahvihuone (uutiset) – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Please join the consultation about the Community logo that represents Meta-Wiki: m:Community Logo/Request for consultation.

Zahne totesi kahvihuonekeskustelussa:

Rekisteröityneitä käyttäjiä joilla on vähintään yksi muokkaus on 79129, vähintään kymmenen muokkausta 16770 ja vähintään sata muokkausta 3130 ja vähintään tuhat muokkausta 882 kappaletta. Sata muokkausta kuukaudessa tekeviä oli lokakuussa 86 kappaletta.

Jos YouTube oli some-projektini tänä vuonna, ensi vuonna Wikipedia saa enemmän huomiotani, sillä viime viikolla liityin Wikimedia Suomi ry:n hallitukseen, missä pääsen seuraamaan mm. suomalaisen Wikipedian kehitystä aitiopaikalta. :) Jo nyt kuulun yli tuhannella muokkauksellani siihen alle 900 henkilön porukkaan, joka on päivittänyt Wikipediaa eniten.

YouTube-hypeä Suomessa

Tein taannoin julkisen uudenvuodenlupauksen: tänä vuonna minun pitää ottaa YouTube haltuun. Alkuvuosi menikin hyvin, ramppasin tapahtumissa ja tein niissä videohaastatteluja, joita julkaisin täällä blogissakin. Sitten tein klassisen virheen: aloin asettaa rimaa liian korkealle, halusin leikata videot, muokata niitä, laittaa asetukset kuntoon, kirjoittaa niiden kylkeen kunnon bloggaukset ja niin edelleen  - eikä aikaa tuohon kaikkeen tahtonut enää löytyä, kun yhden videon lataamiseenkin YouTubeen saattoi huonolla tuurilla mennä montakymmentä minuuttia. Tubetuksesta alkoi tuli pakkopullaa ja alkuinnostus lässähti, enkä tänä syksynä ole tehnyt vielä yhtään videota.

Viime viikolla +Toni Nummela  valoi minuun uutta intoa julkaisemalla YouTube-laskurinsa, joka teki suomalaisen tubetuksen taas uudella tavalla esiin. Kuka muka ei innostuisi tällaisesta tykityksestä?


Videoita on tehty Suomessa noin 137 000 tilille, yhdellä tilillä on keskimäärin 18 videota. 

Tubettajia on sen sijaan enemmän, kaikilla kun ei ole itse tehtyjä videoita, vaan joku voi vaikka ylläpitää soittolistoja ja kerätä sillä tavoin tilaajia:

Löydetyt suomalaiset tubettajat:

Minun tekemiä videoitani on nyt kolmella tilillä: 

• Mini treasures on niistä vanhin (40 205 vanhin kanava) ja se on sijalla 62 336
• Piilotettu aarre on Suomen 72 167 vanhin kanava ja sijaluvultaan vaatimaton 140 533
• Soitaproject on Suomen 143 263 vanhin kanava, sijaluvultaan 177 983

Asia on ollut syksyn mittaan esillä mediassa muutenkin, Yle on esittänyt Me tubettajat -dokumentin, joka avasi suosittujen vloggareiden (=videobloggaaja) elämää ja motiiveja. Tampereella taas pidettiin suuri tubettajien kohtaaminen, Torilla tavataan, joka keräsi satoja asian harrastajia yhteen ensi kertaa Suomessa.

Keräämässäni Alexa-datassakin YouTube on tänä vuonna mennyt Facebookin ohitse. Myös taannoisessa Tilastokeskuksen tutkimuksessa huomattiin, että videoita kulutetaan useammin kuin yhteisöpalveluita.

Nyt en toista enää samaa virhettä (mene lupailemaan liikoja), kehotan vain teitä kurkistamaan Piilotetun aarteen YouTube-tilille, siellä on äsken julkaistuja uusia videoita (äänessä +Tom Laine, +Lauri Kutinlahti ja Tiina Riuttanen Muuramen kunnasta)  ja lisää tulossa, kunhan latailemaan ehdin. Kannattaa siis pistää tilaukseen ;).

#cmadfi ja ilmoittautumishype Meltwater Buzzin silmin

Kerroin teille viime viikolla syitäni osallistua #CMADFI-tapahtuman järjestämiseen. Yksi tärkeä syy olivat uudet työkalut, joihin pääsen tapahtuman avulla tutustumaan. Suomalainen Flockler-alusta on jo näyttänyt voimansa cmad.fi-sivun pyörittämisessä ja viime viikolla minulla oli palaveri yhden toisen tapahtumassa työkaluaan esittelevän firman kanssa. Nyt näytän teillekin miten CMADFI:n ilmoittautumishype näkyi silloin Meltwater Buzz -työkalun avulla. En muuten tiennytkään, että Meltwater on lähtöisin Norjasta!

CMADFI-ilmoittautuminen alkoi 11.11.13, mikä näkyy kaaviossa aika selkeästi. ;)

CMADFI-sanapilvi, eli mitä muita sanoja asiayhteyteen liittyy

CMADFI-tapahtumasta puhuttiin eniten Twitterissä.
Suljettujen Facebook-ryhmien keskustelut jäävät luonnollisesti Buzzilta näkemättä.

Buzzin avulla voi hakea esimerkiksi kaikki julkiset CMADFI-maininnat viimeisen puolen vuoden ajalta - tai maininnat blogeissa, keskusteluryhmissä, Wikipediassa, Twitterissä tai YouTubessa.

Mielenkiintoista eikö totta? Tammikuussa pääsemme tutustumaan tarkemmmin tähänkin työkaluun :).

Avasimme muuten viime viikolla CMADFI:lle pari uutta some-kanavaa:

• Facebook-sivun ja
• Twitter-tilin.

Tervetuloa tykkäämään ja/tai seuraamaan! :)

Jaa kuvasi koko maailmalle Instagramilla

Instagramista kohistaan kovasti, eikä ihme, sillä se on tekemässä valokuville samaa kuin Facebook teki aiemmin kotisivuille. Eli siinä Facebook oli ensimmäinen nettisivu, jossa esiinnyttiin omalla nimellä on Instagram monelle ensimmäinen valokuvapalvelu, jossa jaetaan valokuvia (yleensä) avoimesti koko maailmalle. Netin suosituin valokuvapalvelu on toki edelleen Facebook, mutta siellä kuvia jaetaan yleensä vain tutuille.

Alexan top-100-listalle Instagram nousi toukokuussa (73) ja on sittemmin liikkunut sijoilla 48-65, mikä on hyvä saavutus lähinnä mobiililaitteissa toimivalta palvelulta. Omalle profiilille voi toki kirjautua tietokoneeltakin (profiili pitää kyllä luoda mobiililaitteella) ja seurata sitä kautta tuttavien kuvia, mutta esimerkiksi omia kuvia ei voi sitä kautta ladata eikä hakukaan toimi. Mutta jos jostain suositusta some-palvelusta ei löydy kaikkia tarvittavia ominaisuuksia, niin joku kyllä tulee apuun (ja apajille). Hiljattain löysin OnInstagram-palvelun, jolla kuvia voi hakea, tässä

• alkuun pakolliset kissakuvat, 
• kookenkä, eli kuvia Kookenkä-kaupoista, kuvaajina erityisesti nuoret myyjät
• museo (lähes 200 000 kuvaa, museum-tagi on tietysti suositumpi 1,7 miljoonaa kuvaa)
• Jyväskylä (noin 30 000)

No millaisia  kuvia Instassa sitten yleensä jaetaan? Vastaus löytyy Thomas Jullienin tekemästä hienosta lyhytelokuvasta 852 satunnaisen Instagram-käyttäjän kuvista.

CMADFI, paljon pöhinää ja talkoita

Jos seuraat minua somessa, et varmaan voinut olla huomaamatta sitä, että avasimme viime viikolla  CMADFI-tapahtuman ilmoittautumisen. Saimme aikaan niin kovan pöhinän, että kaikki 200 paikkaa menivät alle kahdessa vuorokaudessa. Huimaava vauhti! Viime kerralla 150 paikkaa saatiin täyteen vain muutama viikko ennen tapahtumaa, vaikka ilmoittautuminen alkoi silloinkin samoihin aikoihin. Mutta tällä kertaahan meillä oli puolellamme se, ettei asia ollut vain tuttu vaan Riitta Raesmaan sanoin myös "odotettu, haluttu ja puhuttu tapahtuma". Ihmiset eivät siis halunneet missään tapauksessa jäädä rannalle, vaan ilmoittautuivat mukaan sankoin joukoin heti kun asiasta kuulivat.

CMAD on globaali tapahtuma, jossa keskiöön nostetaan erilaisissa yhteisöissä töitään tekevät ihmiset. Tuoreen uutisen mukaan communit managerit on tunnustettu myös Ranskassa:

Ranskan työkkäri tunnusti community managerin ammatiksi, kertoo Le Figaro #cmadfi. http://t.co/zSnUHcGUQK
— Minna Tuominen (@minnatuo) November 20, 2013

Ranskasta puheenollen CMADia vietettiin Pariisissa ensi kertaa tänä vuonna, Tampereellahan heräsimme tapahtumaan ensimmäisinä Euroopassa 2012. Nyt tapahtumia järjestetään kuulemani mukaan ainakin Irlannissa ja Tansaniassa. Globaalisti ollaan taas kasaamassa 24 tunnin community manager Hangoutia, johon meitä suomalaisiakin on pyydetty mukaan. Hyvältä siis vaikuttaa, meidät on huomattu maailmallakin edelläkävijänä!

Tammikuussa 2013 CMADFI järjestettiin näiden sponsoreiden tuella

Mutta se, että olemme nyt tässä tilanteessa ei ole mikään itsestäänselvyys. Kahta edellistä CMADFI-tapahtumaa järjestin osittain työn puolesta, osana TTY:n taannoista SOITA-hanketta. Täysipäiväisenä yrittäjänä talkootöihin osallistuminen mietityttää enemmän. Viime kerralla saimme sponsoreilta kuin varkain 10 000 €, jolla kustansimme paikan, ruuat ja kahvitukset 150 hengelle, tapahtuman striimauksen ja bussin Helsingistä (tapahtuma oli voittoatavoittelematon, kaikki meni). Vielä viime kuun alussa meillä ei kuitenkaan ollut yhtään sponsoria, ei tapahtumapaikkaa eikä organisaatiota, joka olisi ollut halukas ottamaan järjestelyvastuun. Koska tapahtuma on minulle rakas, tein siksi päätöksen ottaa vastuun itselleni:

Ekat #cmadfi-puhujat ovat varmistautuneet :). Lupauduin tapahtumakoordinaattoriksi, sillä haluan taas tehdä itselleni unelmien tapahtuman ;)
— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 11, 2013

Koska rahaa ei ollut, lähdin miettimään mahdollisimman halpaa toteutusta. TTY:ltä olisi löytynyt auditorio 100 hengelle, mutta kun HAMK:lta löytyi lähes samaan hintaan 200 hengen auditorio, päädyimme siihen, sillä emme halunneet pienentää tapahtumaa, ja nyt on jälkiviisaana kiva todeta, että päätös oli oikea. Pikkuhiljaa aloimme saada myös sponsoreita. Tällä hetkellä sponsoreiksi ovat lupautuneet SOK, Ambientia ja Sininen Meteoriitti, sekä Otavan Opisto, joka tarjoaa meille striimauspalveluaan. Sen lisäksi meillä on 8 työkalufirmaa, jotka maksavat meille yrityksensä koon mukaan pienempiä summia siitä, että saavat tulla esittelemään yhteisömanagereita kiinnostavia tuotteitaan. Vaikka sponsoreita onkin nyt enemmän kuin viimeksi, on kasassa oleva summa pienempi kuin viime kerralla, vaikka olemme järjestämässä isompaa tapahtumaa. Harkitsimme kyllä myös tapahtuman maksulliseksi tekemistä, mutta se olisi turhaan mutkistanut järjestelyjä, joten kun sponsoreita oli tarpeeksi, luovuimme ajatuksesta.

Miksi puhua rahasta? Siksi, että uskon läpinäkyvyyteen, enkä halua kenenkään luulevan, että CMAD hyödyttää minua taloudellisesti. Tapahtuman järjestämisestä saan ihan jotain muuta: uusia tuttavuuksia, uusia työkaluja, uusia kokemuksia, tapahtumapäivänä taas kuulen esityksiä itseäni kiinnostavista aiheista. Kuten Marko Suomen eilen twiittaamassa artikkelissa, jonka kirjoittajalla oli itsekkäät syyt twiittaamiseensa

Via @markosuomi: tweeting for myself, documenting my learning & ideas http://t.co/GTd1ot9p0T #ple
— Johanna Janhonen (@jjanhone) November 20, 2013

järjestän minäkin CMAD:ia etupäässä itselleni - se, että kuulolle pääsee kaksisataa muutakin ja etänä loputkin on vain iso bonus. Tapahtumasta saan toki myös paljon arvokasta kokemusta, jonka avulla voin auttaa asiakkaitanikin järjestämään pidettyjä, puhuttuja tapahtumia.

Minä, minä, minä. Enhän minä suinkaan yksin CMAD:ia ole järjestämässä, omasta osuudesta vain on helpointa kertoa. Järjestelytoimikunnassamme on paljon ihmisiä, jotka tekevät erilaisin tavoin työtä CMADin eteen: päivittävät nettisivuja, kyselevät sponsoreita, varaavat tiloja, miettivät tiedotusta, hehkuttavat tapahtumaa, kääntävät nettisivuja, tarjoavat työkalujaan, ideoivat, tulevat ilmaiseksi esiintymään, kuvaamaan ja liveraportoimaan, hoitelevat busseja, tarjoavat kimppakyytejä jne. Tässä vaiheessa en lähde erittelemään sitä, ketkä kaikki tapahtumaa ovat olleet tekemässä, mutta enköhän minä taas jonkun koosteen tapahtuman synnystä tee. Kiitos kaikille tähänastisesta, eiköhän tehdä tästä taas meidän kaikkien yhteisömanagereiden unelmatapahtuma! 

Suomalaiset ja some - Tilastokeskus tutki

Tilastokeskus julkisti vähän aikaa sitten tutkimustuloksensa suomalaisten netin käytöstä. Otsikoksi se valitsi:

Yli neljännes 75–89-vuotiaista käyttää internetiä

Otsikon olisi voinut valita toisinkin, vaikka tämän tiedon perusteella:

"Sähköpostia oli käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 77 prosenttia suomalaisista. Yli kolmannes suomalaisista lähettää tai lukee sähköpostia päivittäin tai lähes päivittäin. Myös yhteisöpalvelut ovat pitkälti viestintää. Yhteisöpalveluja seuraavien osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä 51 prosenttiin.[...]Youtubea ja vastaavia videopalveluja, joihin ihmiset voivat ladata omia videoitaan, oli katsonut 60 prosenttia."

Vihdoinkin yli puolet suomalaisista käyttää yhteisöpalveluja!

Sähköposti tavoittaa yhä ihmiset paremmin kuin some! 

YouTubea kulutetaan enemmän kuin yhteisöpalveluja!

Päivitin tutkimustulosten perusteella omia koulutusmateriaalejani, joista tässä teillekin taas maistiaisia. 

 

Suomi some 2013 from Johanna Janhonen

Seurakunnat somessa eli #kirkkosome

Olin eilen Kirkkonummen seurakunnassa vetämässä työpajapäivää sosiaaliseen mediaan liittyen. Päivä alkoi #kirkkosome-tietoiskulla, johon sain paljon apuja ympäri somea ja siksi haluan -kiitoksena- jakaa materiaalin hieman lyhennettynä niin tietoa antaneille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

Materiaalia kasatessani (kuten myös eilen työpajassa) opin taas paljon uutta Suomen kirkon ja sen seurakuntien someilusta. Hyvältä näyttää jo, vaikka tekemistä riittääkin vielä.

Kiitos siis +Terhi Paananen, +Meri-Anna Hintsala, +Sami Laaksonen, +Satu Konsti, +Timo Hormio, +Minna Ylimäki-Hemminki & muut :) 

(Olen ihastunut tuohon Google+-linkitykseen, koska se on niin helppoa, tiedot sain kyllä enimmäkseen Twitterissä ja SlideSharessa.)  

 

Kirkkosome seurakunta from Johanna Janhonen