Aarikka somettaa mm. Instagramissa

Koulutettavani kysyivät taannoin siitä, miten Instagramia tulisi käyttää, erityisesti suhteessa Facebookiin. Kyselin mielipiteitä tutuilta Instagram-käyttäjiltä ja tänään kysymyksiin vastaa +Aarikka Oy:n markkinointivastaava +Maarit Riikonen.

Johanna: Hei Maarit! Kertoisitko meille ensin Aarikan Facebookista?

Maarit: Hei Johanna ja kiitos kutsusta haastatteluun. Meillä Aarikassa Facebook toimii tiedotuskanavana uutuustuotteista, ajankohtaisista asioista, tapahtumista, kilpailuista ja alennusmyynneistä. Kanava on melko asiallinen, mutta rennolla otteella. Facebookin päivityksillä on myös myynnillisiä tavoitteita, joten seuraamme kävijätietoja sekä Facebookissa että verkkosivuilla. Facebookin uudet kävijätiedot ovat avanneet lisätietoa fanien käyttäytymisestä. Facebook-päivitykset menevät Aarikan Twitter-tilille. Twitteriin emme ole panostaneet kanavana, jossa on oma some-strategia, mutta jatkossa olisi tarkoitus tehdä niin.

J: Haluatko kertoa lisää Twitter-strategiasta, tuleeko siitä esimerkiksi asiakaspalvelun kanava?

M: Sekin on yksi mahdollisuus, mutta nyt ajankohtaiseksi tulee tapahtumasta tiedottaminen. Osallistumme Gloria Blog Awards -tapahtumaan ja uskon, että heillä on käytössä siihen liittyvä hashtagi. Raportoin tapahtumasta eri some-kanaviin ja myös Twitteriin.


J: Entä kauanko olette käyttäneet Instagramia ja miten sitä käytätte?

M: Aloitimme Instagramin käytön tämän vuoden alussa. Koska Aarikan brändi on hauska ja iloinen, sille sopii myös hassuttelu ja tähän Instagram on oivallinen kanava. Instagramiin otettavien kuvien ei tarvitse olla huippuhyviä vaan tärkeintä on kuvan sanoma. Aarikan Instagram-kanava kertoo tarinoita kulissien takaa. Kuvia on otettu kuvauspäivistä, Aarikan värjäämöstä ja seinillä olevista teoksista sekä hyllyillä olevista prototyypeistä. Toisinaan Unto-pöllö seikkailee Instagramin kuvissa. Instagram-kanavalla vain mielikuvitus on rajana. Ensin käytimme hashtagejä kuvaan liittyvillä sanoilla, mutta myöhemmin olemme käyttäneet myös suosittuja instahastagejä ja niitä tulemme käyttämään enemmän jatkossa.


J: Eroaako Facebookissa ja Instagramissa saamanne palaute toisistaan?

M: Hieman, sillä Instagramissa kaikki on hyvin positiivista, mutta rehellistä. Kuvista tykätään, jos tykätään. Molemmissa kanavissa tykätään innokkaasti, mutta Facebookissa kysellään enemmän tuotteista ja minkä nimisiä ne ovat ja milloin suunniteltu. Toisinaan palaute Facebookissa on myös kriittistä, mutta harvoin. Facebook- ja Instagram -faneista suurin osa tuntuu olevan oikeasti Aarikan faneja. Se ero kanavissa on, että seuraamalla tykkääjiä Instagramissa todella tutustuu heihin kuvien perusteella. Se on ollut mielenkiintoista. Eli seuraamme fanejamme ja tykkäämme myös takaisin seuraajien kuvista.

J: Kenelle Instagram sinusta sopii?

M: Mielestäni Instagram sopii kaikille, joilla on tarinaa kerrottavana ja kaikilla pitäisi olla. Se voi olla mielenkiintoisia kuvia tuotteista, tilanteista ja tapahtumista. Siellä voi tuoda tunnetuksi esim. firman työntekijät ja heidän persoonansa tai tehdä kuvasarjan jostakin tapahtumasta tai valmistuvasta kohteesta esim. kuvat ruoan eri valmistusvaiheista. Eri some-kanavien strategia pitää miettiä yrityksen brändiin sopivaksi. Esimerkiksi matkailuyrityksen tai ravintolan Instagram-kuvien on syytä olla hyviä ja houkuttelevia. Punaisen langan löydyttyä on Instagram vallan mainio tapa tuoda yritys esille.

J: Instagramiin voi tällä hetkellä lisätä kuvia vain mobiililaitteilla, joten ainakin pitää sopia,  millä laitteilla profiilia päivitetään, mutta mitäs muuta kannattaa ensimetreillä tehdä?

M: Ensimetreillä kannattaa tutustua muiden yritysten toimintaan esim. Starbucks, Coca-Cola ja suomalaisista Vallila. Suosittelen myös tutustumaan oman alan #hashtageihin ja selvittämään löytyykö omasta yrityksestä jo hashtag. Kilpailijoitakaan ei kannata unohtaa. Googlettamalla löytyy hashtag-listoja ja suosittuja hashtageja, joita kannattaa käyttää. Sitten vain kuvaamaan ja videoimaan. Itselläni on käytössä sekä älypuhelin että tabletti ja aina jompi kumpi on mukana.


J: Mitäs muita some-kanavia teillä on käytössä?

M: Meillä on myös Pinterest-kanava, josta löytyy useita boardeja eli aihetauluja. Kanavalle on asetettu samoin kuin Facebookille myynnillisiä tavoitteita. Pinterest on Instagramin lisäksi kanava, josta tavoittaa kuluttajat, jotka eivät Aarikkaa tunne entuudestaan. G+ kanavakin löytyy, mutta siinä on ollut tarkoitus vielä tässä vaiheessa varata vain osoite.

J: Kiitos haastattelusta ja hauskoja sometushetkiä jatkossakin!

Twitterfeed ja automaattisomettajan ilmaiset lounaat

Taannoin pysähdyin miettimään Twitterfeedin ansaintalogiikkaa - ilmaisia lounaita kun pitää varoa.

Wikipedia ei kertonut, miten Twitterfeed rahaa tekee, joten päätin kysyä heiltä itseltään - Twitterissä, ja sain kuin sainkin vastauksen - ja aiheen bloggaukseen... :)

@twfeed I dont know why I never thought of this before: how are you making money? I´ve been using #twitterfeed for years and am very happy.
— Johanna Janhonen (@jjanhone) October 5, 2013

Käytän itse Twitterfeediä mm. Kiepaukseen, Someorgiin ja Mini treasures wikiin liittyvien RSS-syötteiden linkittämiseen erinäisille Facebook-sivuille ja Twitter-tileille, olen syöttänyt palveluun lähemmäs sata syötettä, eikä minulla todellakaan ole aikaa niitä käsin syötellä, vaikka se tietysti paras vaihtoehto olisikin. Myös tämän blogin ja muiden Piilotettuun aarteeseen liittyvien syötteiden tiedot kulkevat Twitterfeedin kautta mm. Piilotetun aarteen Facebook-sivuille (kielinä suomi ja englanti), minun ja Piilotetun aarteen Twitter-tileille ja minun LinkedIn-tililleni. Twitterfeedissä voin määritellä kuinka usein jostain lähteestä peräisin olevaa syötettä jaetaan. Esimerkiksi Mini treasures wikissä tai Mini treasuresin Flickr-ryhmissä voi päivässä olla kymmeniä tapahtumia, mutta ei niitä kaikkia voi eteenpäin jakaa kun taas blogipostauksia teen niin harvoin, että jaan ne tietysti kaikki.

Yrittäessäni etsiä vaihtoehtoja Twitterfeedille, huomasin, että muut palvelut ovat enimmäkseen maksullisia - Twitterfeedissä ei ole edes mahdollisuutta palvelusta maksaa. Muissa palveluissa on ehkä enemmän ominaisuuksia (esim. mahdollisuus kirjoittaa Facebook-viestit ja twiitit yhdestä paikasta monelle tilille, mahdollisuus aikatauluttaa niitä), mutta minulle riittävät nuo syötteet. Facebook-viestejähän voin halutessani helposti aikatauluttaa myös Facebookissa, mistä ne sitten uivat Twitteriinkin, muuten varon olemasta "liian automaattinen". Twitter-viestien aikataulutukseen +Minna Valtari suositteli muuten Twufferia:

@terhiaho Twufferillä voi kirjoittaa twiitin ja asettaa julkaisuajan. Suoraviivainen, ei turhia härpäkkeitä. @liljajan @marikalindstrom
— Minna Valtari (@minnavaltari) October 17, 2013

Miten joku voi tarjota saman sarjan palveluja ilmaiseksi, ilmaisia lounaitahan ei ole?

@jjanhone there's some info on that here http://t.co/RZUOnbQeJj (yes, it's all about the data that's being generated)
— @twfeed support (@twf_support) October 7, 2013

Twitterfeed kerää tietoa käsittelemistään yli 9 miljoonasta rss-syötteestä ja antaa niistä tietoa myös tiedon syöttäjille. +Hanna Takala kirjoitti Zenton blogiin siitä, miten linkkien klikkailuja voi seurata Bit.lyn kautta. Facebookin kautta näkee, mitenkä linkkejä siellä klikkaillaan, mutta Twitter-linkkejä Hanna suositteli seuraamaan Bitlyn kautta. Twitterfeedistä näen miten jotain blogilinkkiä on klikattu Facebookissa, Twitterissä ja LinkedIn:ssä, eli se toimii samaan tapaan kuin Bitly. Tämä ei ole mikään sattuma, sillä Bitly omistaa Twitterfeedin ja rahoittaa sen toiminnan. Bitly taas saa rahansa ns. isoilta kaloilta, kuten Amazon ja the New York Times,  joille Bitly analysoi dataa ennustaakseen trendejä.

Eli jos sinulle on ok, että annat tietosi vastineeksi hyvästä palvelusta, suosittelen sekä Bitlyä että Twitterfeediä lämpimästi. Twitterfeedin asiakastuki vakuutteli, ettei heiltä ihan heti ole rahat lopussa (saivathan he juuri 30 miljoonan dollarin rahoituksen). Myös palvelua voin kehua, sillä yli 4 vuoden käytön aikana minulla on ollut Twitterfeedin kanssa ongelmia lähinnä silloin, kun Facebook tai Twitter ovat muuttaneet rajapintojaan, eikä Twitterfeed ole heti ehtinyt tehdä tarvittavia muutoksia. Ja silloinkin olen saanut nopeasti vastauksen somen kautta kysymyksilleni, joko Facebookissa tai kuten nyt, Twitterissä.

Loppuun vielä muistinvirkistykseksi esitys, jossa olen kertonut, miten pyöräyttelen Mini treasures wikin syötteitä.

Mika on rss ja mihin sita tarvitaan from Johanna Janhonen

PS. Nyt muuten Bloggerkin tukee automaatiota ja tästä edespäin nämä bloggaukset menevät automaattisesti Google+:aan.

Miten #CMADFI näkyi tapahtumapäivänä Twitterissä

Johanna Janhonen koordinoi CMADFI-tapahtuman
järjestelyjä, jotka toteutetaan vapaaehtoisvoimin

Järjestimme viime tammikuussa suomalaisille yhteisömanagereille suunnatun seminaarin, jonka erotimme kansainvälisestä CMAD-tapahtumasta FI-päätteellä: #CMADFI.

Osa järjestäjistä ja esiintyjistä halusi tutkia tapahtumaa tarkemmin, etenkin sitä, miten se näkyi Twitterissä. Seminaaripäivän aikana lähetettiin yli 2100 twiittiä, joista +Jari Jussila, +Jukka Huhtamäki, +Hannu Kärkkäinen  ja +Kaisa Still löysivät mm. twiitatuimmat esitykset ja puheenaiheet sekä päivän vaikuttavimmat twiittaajat.

Alla oleva esitys esiteltiin Mindtrekissä kuun alussa, mutta saamme kuulla siitä varmasti myös seuraavassa CMADFI-tapahtumassa 27.1.2013.

Information visualization of Twitter data for co-organizing conferences from Jussila Jari

Herättääkö esitys kysymyksiä? Jätä kommentteja tähän blogiesitykseen, alkuperäiseen esitykseen SlideSharessa tai Facebookissa CMADFI2014-ryhmässä.

Miten lanseerataan blogi onnistuneesti, case @finjonna

Hehkutan usein bloggaamisen hyviä puolia, mutta blogin perustaminen ei ole aivan yksinkertaista. Blogialustat ovat vuosien kuluessa kyllä kehittyneet sellaisiksi, että niiden kanssa pärjää tumpelompikin tietokoneenkäyttäjä, mutta se, miten saadaan houkuteltua lukijat upouuteen blogiin onkin jo kinkkisempi juttu. Siksi kutsuin blogiini haastateltavaksi Johanna Hurmerinnan, joka on pienen ajan sisällä perustanut 3 blogia ja näin ulkopuolisena katsottuna myös onnistunut erittäin hyvin niiden lanseerauksessa.

@jjanhone Tilastoa asiant.blogista. 750 lukijaa 1. viikon aikana. 1460 views. Sinä kun tiedät näistä: ovatko luvut ok? :)
— Johanna Hurmerinta (@FinJonna) October 9, 2013

JJ: Hei Johanna! Meillä on jo pitkään ollut puhetta blogihaastattelusta, aihe vain oli vähän hakusessa. Nyt pyysin sinua kertomaan salaisuutesi blogien onnistuneesta lanseerauksesta :). Monet kirjoittavat samaan blogiin useista aiheista ja sekoittavat niihin eri kieliäkin. Sinä valitsit toisin, miksi?

JH: Kirjoitan matkakirjaa. Sen tueksi loin matkablogin heinäkuussa 2013. Matkablogin domain on www.johannahurmerinta.com. Valitsin domainiksi oman nimen, koska ajattelin tämän blogisivun kehittyvän kotisivukseni. Kerron tässä matkablogissa 10 vuoden ajalta matkatarinoita Välimeren rannoilta ja annan samalla vinkkejä minne mennä, mitä nähdä jne.

Valitsin Wordpressin blogialustaksi, koska olen käyttänyt sitä edellisessä työpaikassani ja moni suositteli sitä minulle. En kuitenkaan ole vielä Wordpress-guru, joten opin samalla kun teen. Matkablogi on suomenkielellä, jotta jokainen suomalainen voisi nauttia matkatarinoistani.

Kun Twitter-verkostoni toivoi myös englanninkielistä matkablogia, kysyin vinkkejä miten saada blogiini erikieliset samannäköiset sivut, mutta hyvää vinkkiä en saanut. Siksi tämä blogi on vain suomeksi. Ainakin toistaiseksi. Ehkä maksamalla korkeamman vuosimaksun, sivua saisi muokattua monipuolisemmin.

Loin uuden domainin (www.travelwithjohanna.com) ja blogin englanninkielisille matkatarinoille syyskuussa 2013. Nimivalinta perustuu blogin sisältöön ja nimeeni.

Syyskuussa jotkut seuraajistani Twitterissä vinkkasivat asiantuntijablogin aloittamisesta. Päätin, että nyt on sen aika. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja työskentelystä kuvien ja uuden teknologian parissa. Kirjoittaessani matkablogejani, huomasin pitäväni siitä valtavasti. Siksi kolmannen blogin perustaminen, työnhaun tueksi, ei ollut  hullumpi idea. Samalla sain kotisivun suosituille vinkeilleni, joita olen jakanut verkostoilleni Twitterissä ja LinkedInissä jo monen vuoden ajan.

JJ: Olet tehnyt pitkään pohjatyötä, joka on auttanut sinua blogien lanseerauksessa, olet esimerkiksi hyvin verkostoitunut some-palveluissa kuten Twitter ja LinkedIn. Kerro mitä verkostoituminen sinulle merkitsee.

JH: Verkostoituminen on kaiken a ja o, oli sitten kyse harrastuksista, ystävistä tai työasioista. Verkostoitumalla voit antaa ja saada vinkkejä kaikesta maan ja taivaan välillä. Verkostoitumalla edistät niin omaa sosiaalista piiriäsi kuin esimerkiksi suhteiden luomista asiakkaisiin, kumppaneihin ja tuleviin työpaikkoihin.

Olen markkinoinnin ja viestinnän ammattilainen. Verkostoituminen tässä työssä on erittäin tärkeää. Innostuin sosiaalisesta mediasta viitisen vuotta sitten. LinkedIn kolahti ensimmäisenä ja Twitter toisena. Olen rakentanut verkostojani suunnitelmallisesti ja sitkeästi. Olen lukenut ammattilaisten vinkkejä ja kirjoja. Näillä eväillä verkostoni on suurentunut tasaisesti. Jos ei ole seuraajia sosiaalisessa mediassa, ei viestisi tavoita ketään, etkä kuule mitä sinusta tai yrityksestäsi puhutaan. Kuuleminen ja interaktiivinen keskustelu ovat sosiaalisen median perusta.

Suosittelen lukemaan muun muassa Katleena Kortesuon kirjoja sosiaalisesta mediasta ja hänen sekä Jarkko Kurvisen kirjan blogimarkkinoinnista.

Verkostojen rakentamisessa menee kuukausista vuosiin. Mitä aiemmin aloitat, ja fokusoit, sitä nopeammin sinulla on mahtava verkosto, jonka kanssa käydä keskustelua.

JJ: Usein näkee viestejä: “Minulla on uusi blogi!” ja kun sitä sitten menee tutkimaan, blogissa onkin vain yksi muutaman rivin viesti, jossa kerrotaan, että ko. henkilö on avannut blogin. Näkemäänsä pettynyt ei ehkä kovin äkkiä mene blogiin uudestaan. Sinä vältit tämän virheen kirjoittamalla valmiiksi tosi monta hyvää juttua ennenkuin aloit blogistasi huudella. Millainen sinusta hyvän blogin pitäisi julkaisuhetkellä olla?

JH: Olen samaa mieltä kanssasi. Liian usein näen blogeja, joissa on vain pari postausta tai postauksia, joissa on vain pari riviä tekstiä parin kuvan kera. Minun mielestä blogin tulisi tarjota enemmän, alusta asti. Tästä syystä kirjoitin alusta alkaen keskivertoa pidempiä postauksia monen kuvan kera. Vinkkejä ja ohjeita olen saanut ammattilaisilta Twitterin kautta sekä lukemalla pari kirjaa. Blogin on hyvä olla houkutteleva, jotta lukija painaa "seuraa" nappia ja / tai jakaa blogipostauksen sosiaalisen median avulla verkostoilleen.

Suosittelen seuraamaan ammattilaisia. Sosiaalisen median ja ammattitiedon jakamisen huippuja Suomessa ovat muun muassa bloggaajat Hanna Takala, Johanna Janhonen, Katleena Kortesuo, Harto Pönkä, Minna Valtari, Tuija Aalto ja Piritta Seppälä. Digipuolella Ville Tolvanen ja Aki Vänni tulevat heti mieleen. Sisältömarkkinoinnin guru on Jarkko Kurvinen. Huippuverkostoitujista voin mainita Heikki Ojalan. Löydät heidät kaikki Twitteristä.

Kuuluisa Sintra kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Se sijaitsee noin 30 km Lissabonista luoteeseen

JJ: Miten valitsit aiheet bloggauksiisi?

JH: Matkablogit syntyivät intohimostani matkustaa, valokuvata ja kirjoittaa tarinoita matkoistamme. Välimeren alue on kiehtonut aviomiestäni ja minua jo 10 vuoden ajan. Siksi aiheena on Välimeren rannat. Loppuvuodesta aloitan bloggaamaan matkoistamme Punaisellemerelle. Uusin intohimoni sitten 2010 on valokuvata koralleja ja värikkäitä kaloja Punaisessameressä.

Asiantuntijablogini (www.nytjahuomenna.com) aiheet ovat markkinointi, viestintä, sosiaalinen media, mobiilimaailma ja bloggaus. Aiheet ovat samat kuin ammattitaitoni ja -kokemukseni. Olen erittäin kiinnostunut kaikista näistä aiheista sekä eritoten siitä, miten yhdistämällä nämä kaikki, yrityksen menestyskäyrä lähtee huimaan nousuun. Blogin domain syntyi siitä, että jaan vinkkejä siitä mitä kannattaa tehdä nyt ja huomenna.

JJ: Mitä muuta olet oppinut blogien lanseerauksesta? Miten saat ihmiset tulemaan blogiisi ja levittämään linkkiä eteenpäin?

JH: Yllätyin siitä, kuinka hyvin blogien lanseeraus meni. Kiitos kuuluu mahtavalle Twitter-verkostolleni. Mikä vastaanotto - olen otettu ja iloinen. Hyvä vastaanotto kannustaa entistä parempiin postauksiin ja vinkkien jakoon.

Lyhyt resepti menestyksekkääseen blogin lanseeraukseen on hyvä sisältö, mainio verkosto, jatkuva sisällöntuotanto ja -jako sekä Twitterin, LinkedInin, Pinterestin ja Facebookin hyödyntäminen postauksien jaossa.

Ehkä myös vahva markkinoitiviestintätaustani auttoi jonkun verran. Pyrin keksimään hauskoja Twitter-viestejä, jotka saavat lukijan klikkaamaan linkkiä, eli herätän halun saada lisätietoja. Huumori toimii aina.

Ihmisiä kiinnostaa markkinointi, viestintä ja sosiaalinen media. Moni toivoo ja tarvitsee ihan perusvinkkejä. Niitä ei usein jaeta. Moni jakaa tietoa eri strategioiden merkityksestä ja uusimmista hottiksista ja hypestä digipuolella. Siitä syystä aloitin itse jakamalla vinkkejä Twitterin ja Pinterestin perusasioista (miten ja miksi) sekä kertomalla lyhyesti markkinoinnin ja viestinnän perusteista - näillä moni pääsee hyvään alkuun ja vauhtiin. Markkinointia, viestintää ja sosiaalista mediaa käytetään joka organisaatiossa ja tarve myös perusvinkeille on osoittautunut suureksi.

JJ: Siinä olet kyllä ihan oikeassa. :) Kiitos haastattelusta Johanna ja onnea uusille blogeillesi! :)

JH: Kiitos sinulle, kaima. Olen iloinen, että halusit haastatella minua.

PS. Johanna etsii töitä markkinoinnin ja sisällöntuotannon parista, joten jos kaipaat ammattilaista, tutustu Johannan tuoreisiin työnäytteisiin (eli noihin blogeihin) ja jos pidät näkemästäsi, ota häneen yhteyttä Twitterin kautta (@FinJonna) tai sähköpostitse hurmerinta@welho.com.

Miten some-palveluiden suosio on muuttunut vuodessa

Koulutusmateriaalien tekeminen on kivaa, varsinkin silloin, kun asiakkailla on selviä toiveita sisällöstä. Huomisen koulutuksen porukka sai lähettää minulle etukäteen kysymyksiä, joissa haikailtiin mm. some-trendien perään. Niinpä tein Alexa-datastani uuden visualisoinnin, eli kuvaan käppyröillä sitä, miten eri some-palveluiden suosio on viimeisen vuoden aikaan muuttunut. Paljon tietoa yhdessä kuvassa, vaikka yksinkertaistinkin sitä:

• YouTube meni kesällä suosiossa Facebookin ohitse
• Muita nousussa olevia palveluita ovat Wikipedia ja LinkedIn
• Sen sijaan Blogspot, Suomi24 ja Twitter ovat nyt top-20-listalla alempana kuin vuosi sitten

Mitä sinä saat irti tästä kuvasta?

Onko perinteisellä markkinoinnilla tulevaisuutta

Ensi viikolla pidän Länsi-Suomen kesäyliopistossa avoimen koulutuksen otsikolla Markkinointi@some. Valmistellessani koulutusmateriaalia halusin jotain "kättä pidempää" markkinoinnista ja sen tulevaisuudesta ja SlideSharesta tarttui mukaan tämä Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori Heikki Karjaluodon mainio esitys viime keväältä.

Heikki Karjalainen: Onko perinteinen markkinointi tullut tiensä päähän? from Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto, MTL

Digitaalisen markkinoinnin strategiassa on tärkeää olla siellä missä asiakkaatkin tarjoamassa heille hyvää ja hyödyllistä sisältöä ja hyviä tarinoita.

Markkinointi taas on nykymääritelmän mukaan tuottavien asiakassuhteiden hallintaa eli markkininointi = CRM.

LinkedIn:in visuaalinen puoli

Some-palveluissa visuaalisuus ja kuvien jakaminen on hyvin tärkeää, ei vähiten esimerkiksi Pinterestin takia. Jotkut ovat käyttäneet Pinterestiä visuaalisen cv:n alustaksi, minkä myös LinkedIn on havainnut ja ehkäpä siksi se on jo jonkin aikaa tarjonnut mahdollisuutta lisätä LinkedIn-profiileihin kuvia. Ihmiset eivät ole kuitenkaan ottaneet kuvia käyttöön siinä määrin kuin LinkedIn tahtoisi. Tällä viikolla sain hämmästyksekseni LinkedIn:ltä viestin, jossa he kehuivat sitä tapaa, jolla minä olen kuvia profiilissani käyttänyt (en ole varma näkyykö koko profiilini a) vain LinkedIn:iin kirjautuneille vai b) minun kontakteilleni, kertokaa kommenteissa) ja pyysivät lupaani käyttää sitä esimerkkinä viestinnässään. Annoin toki luvan, mutta samalla minulle tuli myös kiire päivittää kuviani, jotta olisin vielä parempi esimerkki, aiemmin kun olin vain "räiskäissyt" kuvat paikalleen ja nyt niitä piti sitten jo vähän miettiäkin: mihin kaikkiin rooleihin voisin laittaa kuvia ja millaisia kuvia.

Siitä, kun työskentelin Nokiassa on jo yli 4 vuotta, ja siitä, kun työskentelin puhelinprojekteissa vielä kauemmin. LinkedIn-profiilissani olin aiemmin maininnut puhelimien nimet, mutta nyt ajattelin lisätä myös kuvat, sillä paremminhan ihmiset kuvista puhelimet tunnistavat kuin nimistä, minä ainakin olin jo nimet ehtinyt unohtaa (Nokian sisällä kun puhelimilla oli helpommin muistettavat koodinimet, harmi ettei niitä käytetty tuoteniminä, olisivat asiakkaatkin ehkä muistaneet ne paremmin kuin insinöörityyliset N00-nimet...)

Tähän hätään en tietenkään omia kuvia puhelimesta saanut, joten käännyin nokia.com:in puoleen. Saako tuollaisia kuvia sitten LinkedIn-profiiliinsa laittaa, mietin ja kysyin apua Twitterissä ensin @nokiasuomi ja sitten @nokiacareers -tileiltä. Jälkimmäinen vastasi minulle eilen:

@jjanhone If the images are part of your project description, why not. I'd just suggest to credit them and add a source. Cheers!
— Nokia Global Careers (@NokiaCareers) October 3, 2013

joten uskalsin laittaa kuvat taas takaisin paikalleen, tällä kertaa merkinnällä "picture from nokia.com"-varustettuna. En tiedä oliko tämä Nokialle ennakkotapaus, vai oliko joku muukin jo puhelinkuvia profiilissaan käyttänyt, mutta ehkä jokunen vanha kollega innostuu minua matkimaan. Noilla vanhoilla puhelinkuvilla nyt ei niin paljon merkitystä ole, mutta se, että joku tuttava mainostaa omassa profiilissaan tehneensä tuotetta y innostaa ehkä hänen tuttaviaan siihen tutustumaan.

Lisäsin profiiliini myös muita uusia kuvia:

• logoja: Haussa, Suur-Jyväskylän Lehti, Protomo, Tampereen yliopisto

Yleensähän yritysten, työnantajien logot tulevat automaattisesti profiiliin (kuten minulla Nokia, Ambientia ja Tampereen teknillinen yliopisto). Haussa ei kuitenkaan ollut työnantaja vaan projekti, joten sille ei ole voinut tehdä omaa LinkedIn-profiilia. Myöskään kukaan Suur-Jyväskylän Lehdestä ei ole lehdelle profiilia tehnyt (profiileita voi tehdä vain ne, joilla on organisaation sähköpostiosoite). Protomossa taas en ollut töissä vaan asiakkaana. Tampereen yliopistossa opiskelin, eikä opinahjoille ole vielä annettu mahdollisuutta logoon, vaikka työnantajina niillä logot onkin.

• Nukkekotielämää (WSOY, 2005) -kirjan kansikuvan

Kirjailijoiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää LinkedIn:in kuvamahdollisuus, omia julkaisuja ei voi liiaksi korostaa.

• Ryhmäkuvan Wikimanian osallistujista

Oli kiva näyttää omassa profiilissa millaiseen porukkaan kuuluu. Ryhmäkuvia voisi laittaa myös muistakin porukoista: tiimit, bändit, urheilujoukkueet, kuorot, teatteriharrastajat, seminaaripanelistit... 

Eloa LinkedIn-tiliin tuovat myös erilaiset SlideShare-esitykset.

Lisäysten jälkeen profiilini näyttää kutakuinkin tällaiselta, eli nyt kehtaan olla kuvien suhteen esimerkkinä. Tekstien suhteen tehtävää olisi paljonkin, mutta onpahan nyt edes joku osa profiilista kiitettävällä tasolla.

Mitäs muita kuvia profiiliin voisi laittaa? Kerro, jos innostuit tuunaamaan omaa profiiliasi visuaalisempaan suuntaan tämän jutun luettuasi.