Miten some-palveluiden suosio on muuttunut vuodessa

Koulutusmateriaalien tekeminen on kivaa, varsinkin silloin, kun asiakkailla on selviä toiveita sisällöstä. Huomisen koulutuksen porukka sai lähettää minulle etukäteen kysymyksiä, joissa haikailtiin mm. some-trendien perään. Niinpä tein Alexa-datastani uuden visualisoinnin, eli kuvaan käppyröillä sitä, miten eri some-palveluiden suosio on viimeisen vuoden aikaan muuttunut. Paljon tietoa yhdessä kuvassa, vaikka yksinkertaistinkin sitä:

• YouTube meni kesällä suosiossa Facebookin ohitse
• Muita nousussa olevia palveluita ovat Wikipedia ja LinkedIn
• Sen sijaan Blogspot, Suomi24 ja Twitter ovat nyt top-20-listalla alempana kuin vuosi sitten

Mitä sinä saat irti tästä kuvasta?

Onko perinteisellä markkinoinnilla tulevaisuutta

Ensi viikolla pidän Länsi-Suomen kesäyliopistossa avoimen koulutuksen otsikolla Markkinointi@some. Valmistellessani koulutusmateriaalia halusin jotain "kättä pidempää" markkinoinnista ja sen tulevaisuudesta ja SlideSharesta tarttui mukaan tämä Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori Heikki Karjaluodon mainio esitys viime keväältä.

Heikki Karjalainen: Onko perinteinen markkinointi tullut tiensä päähän? from Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto, MTL

Digitaalisen markkinoinnin strategiassa on tärkeää olla siellä missä asiakkaatkin tarjoamassa heille hyvää ja hyödyllistä sisältöä ja hyviä tarinoita.

Markkinointi taas on nykymääritelmän mukaan tuottavien asiakassuhteiden hallintaa eli markkininointi = CRM.

LinkedIn:in visuaalinen puoli

Some-palveluissa visuaalisuus ja kuvien jakaminen on hyvin tärkeää, ei vähiten esimerkiksi Pinterestin takia. Jotkut ovat käyttäneet Pinterestiä visuaalisen cv:n alustaksi, minkä myös LinkedIn on havainnut ja ehkäpä siksi se on jo jonkin aikaa tarjonnut mahdollisuutta lisätä LinkedIn-profiileihin kuvia. Ihmiset eivät ole kuitenkaan ottaneet kuvia käyttöön siinä määrin kuin LinkedIn tahtoisi. Tällä viikolla sain hämmästyksekseni LinkedIn:ltä viestin, jossa he kehuivat sitä tapaa, jolla minä olen kuvia profiilissani käyttänyt (en ole varma näkyykö koko profiilini a) vain LinkedIn:iin kirjautuneille vai b) minun kontakteilleni, kertokaa kommenteissa) ja pyysivät lupaani käyttää sitä esimerkkinä viestinnässään. Annoin toki luvan, mutta samalla minulle tuli myös kiire päivittää kuviani, jotta olisin vielä parempi esimerkki, aiemmin kun olin vain "räiskäissyt" kuvat paikalleen ja nyt niitä piti sitten jo vähän miettiäkin: mihin kaikkiin rooleihin voisin laittaa kuvia ja millaisia kuvia.

Siitä, kun työskentelin Nokiassa on jo yli 4 vuotta, ja siitä, kun työskentelin puhelinprojekteissa vielä kauemmin. LinkedIn-profiilissani olin aiemmin maininnut puhelimien nimet, mutta nyt ajattelin lisätä myös kuvat, sillä paremminhan ihmiset kuvista puhelimet tunnistavat kuin nimistä, minä ainakin olin jo nimet ehtinyt unohtaa (Nokian sisällä kun puhelimilla oli helpommin muistettavat koodinimet, harmi ettei niitä käytetty tuoteniminä, olisivat asiakkaatkin ehkä muistaneet ne paremmin kuin insinöörityyliset N00-nimet...)

Tähän hätään en tietenkään omia kuvia puhelimesta saanut, joten käännyin nokia.com:in puoleen. Saako tuollaisia kuvia sitten LinkedIn-profiiliinsa laittaa, mietin ja kysyin apua Twitterissä ensin @nokiasuomi ja sitten @nokiacareers -tileiltä. Jälkimmäinen vastasi minulle eilen:

@jjanhone If the images are part of your project description, why not. I'd just suggest to credit them and add a source. Cheers!
— Nokia Global Careers (@NokiaCareers) October 3, 2013

joten uskalsin laittaa kuvat taas takaisin paikalleen, tällä kertaa merkinnällä "picture from nokia.com"-varustettuna. En tiedä oliko tämä Nokialle ennakkotapaus, vai oliko joku muukin jo puhelinkuvia profiilissaan käyttänyt, mutta ehkä jokunen vanha kollega innostuu minua matkimaan. Noilla vanhoilla puhelinkuvilla nyt ei niin paljon merkitystä ole, mutta se, että joku tuttava mainostaa omassa profiilissaan tehneensä tuotetta y innostaa ehkä hänen tuttaviaan siihen tutustumaan.

Lisäsin profiiliini myös muita uusia kuvia:

• logoja: Haussa, Suur-Jyväskylän Lehti, Protomo, Tampereen yliopisto

Yleensähän yritysten, työnantajien logot tulevat automaattisesti profiiliin (kuten minulla Nokia, Ambientia ja Tampereen teknillinen yliopisto). Haussa ei kuitenkaan ollut työnantaja vaan projekti, joten sille ei ole voinut tehdä omaa LinkedIn-profiilia. Myöskään kukaan Suur-Jyväskylän Lehdestä ei ole lehdelle profiilia tehnyt (profiileita voi tehdä vain ne, joilla on organisaation sähköpostiosoite). Protomossa taas en ollut töissä vaan asiakkaana. Tampereen yliopistossa opiskelin, eikä opinahjoille ole vielä annettu mahdollisuutta logoon, vaikka työnantajina niillä logot onkin.

• Nukkekotielämää (WSOY, 2005) -kirjan kansikuvan

Kirjailijoiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää LinkedIn:in kuvamahdollisuus, omia julkaisuja ei voi liiaksi korostaa.

• Ryhmäkuvan Wikimanian osallistujista

Oli kiva näyttää omassa profiilissa millaiseen porukkaan kuuluu. Ryhmäkuvia voisi laittaa myös muistakin porukoista: tiimit, bändit, urheilujoukkueet, kuorot, teatteriharrastajat, seminaaripanelistit... 

Eloa LinkedIn-tiliin tuovat myös erilaiset SlideShare-esitykset.

Lisäysten jälkeen profiilini näyttää kutakuinkin tällaiselta, eli nyt kehtaan olla kuvien suhteen esimerkkinä. Tekstien suhteen tehtävää olisi paljonkin, mutta onpahan nyt edes joku osa profiilista kiitettävällä tasolla.

Mitäs muita kuvia profiiliin voisi laittaa? Kerro, jos innostuit tuunaamaan omaa profiiliasi visuaalisempaan suuntaan tämän jutun luettuasi.

Jimmy Wales Jyväskylässä

Arvatkaapa harmittaako, etten ole juuri nyt Nordic Business Forumissa? Siellä puhuu nimittäin pian suuri idolini Jimmy Wales, Wikipedian perustaja. No, onneksi sain sentään kuulla mitä pressiroomissa puhuttiin. Ensimmäiseksi Jimmyltä, Jimbolta, kysyttiin, onko hän käynyt ennen Suomessa. Tämä on ehkä 3. tai 4. kerta, hän kertoi, ja muisteli paitsi Nokialle pitämiään esityksiä myös talvista kylpylävierailua - ulkoallas oli tehnyt vaikutuksen. Kun häneltä kysyttiin oliko hän lukenut Jyväskylä-artikkelia Wikipediasta minua alkoi hymyilyttää.

@jjanhone :-) thanks!

— Jimmy Wales (@jimmy_wales) September 26, 2013

Häneltä kysyttiin mitkä ovat Wikimedian suurimpia uutisia ja hän mainosti paitsi WikiVoyage-projektia (matkaopas netissä) myös visuaalisesta muokkaimesta (visual editor, wysiwyg-muokkain), jota parhaillaan kehitetään Beta-vaiheessa. Jokin aika sitten harmittelin sitä, ettei ko. ominaisuutta ole vielä otettu käyttöön suomenkielisessä Wikipediassa, mutta blogikommentin kautta Susanna Ånäs valisti minua siitä, että saahan sen käyttöön jos haluaa. Monessa suhteessa vanha muokkain on vielä parempi, mutta jos haluat kokeilla uutta, saat sen käyttöön seuraavasti:

1. kirjaudu Wikipediaan
2. Valitse Asetukset-Muokkaus
3. Laita ruksi Visuaalinen Muokkain -kohtaan ja Tallenna.

Muokkaimen tarkoitus on houkutella Wikipediaan ihmisiä, joilla on tietoa, mutta ei haluja opetella aluksi vaikealta näyttävää wikikoodia. Toivottavasti hanke onnistuu! Muita tärkeitä projekteja on Wikipedian vieminen ja tukeminen kehittyvissä maissa. Siinä missä länsimaissa Wikipedia on suppilo, joka suodattaa suuren tietomäärän tiiviiseen muotoon esimerkiksi Afrikan maissa asia on toisin: siellä Wikipedia voi olla ainoa jostain asiasta omalla kielellä kertova nettisivu. Tuollaisella humanitäärisellä työllä Jimmy vei aikanaan sydämeni ja teki minusta ahkeran wikipedistin - Gdanskin Wikimaniassa katselimme elokuvan Truth in Numbers-ensiesityksen ja siinä, Jimbo matkaa ympäri maailmaa viemässä ihmisille Wikipediaa mm. cd-levyille poltettuna. Vapaaehtoisten muodostaman verkkoyhteisön johtamista hän pitää hyvin haasteellisena. Wikipedian kiistoista ja väärsitymisestä hän kertoi pari esimerkkiä:

• ihmiset kiistelevät siitä, miten ajatusviivaa ja tavuviivaa käytetään (ks. Dash)
• englanninkieliset anime- ja manga-artikkelit ovat yltiöpositiivisia, sillä ne, joita aihe kiinnostaa, kirjoittavat positiivisia juttuja, eivät niinkään kriittisiä näkökulmia (sama aihe toistuu muissakin niche-aiheissa)

Jimmy suhtautui hyvin positiivisesti median tulevaisuuteen, sillä AppStore-malli mahdollistaa sen, että ihmiset voivat maksaa helposti haluamastaan sisällöstä. Esimerkiksi hän oli tilannut pitkästä aikaa muutaman lehden, sillä hän oli ostamassa autoa ja halusi siksi lukea autolehteä. Aiemmin hän olisi ehkä ostanut jonkun irtonumeron ja unohtanut sitten koko asian, nyt hänen oli helppo tilata sähköinen lehti, jota voi lukea säännöllisesti.

Jimmyn mielisivu Wikipediassa on Inherently_funny_word, hassuja sanoja ja huomenna hän menee vierailemaan Roviolla, onhan hän suuri Angry Birds -fani. :) Ja nyt hyppään seuraamaan, mitä Twitter hänen puheestaan kertoo. Kiitos vielä Nordic Business Forumin porukalle, joka toi Jimmyn Suomeen ja jakoi pressitilaisuuden avoimesti netissä. :)

MUOKS: jatkoa tarinaan Wikimedia Suomen blogissa, eli mistä Jimmy sitten puhui.

Kuukauden suosituin bloggaus tehtiin julkkisten avulla

Takalan Hanna kyseli Zenton blogissa lukijoiden suosituinta bloggausta viimeisen 30 päivän ajalta. Suosiota voi mitata monella tapaa, mutta tyydyn helpoimmin mitattavaan, eli luetuimpaan bloggaukseen. Siinä jaoin Twitter-vinkin, jonka avulla pääsin eroon Arman Alizadin retwiiteistä.

Hanna kaipasi myös analyysiä siitä, mikä on bloggauksen suosion takana, joten tässä muutama pointti:

Vinkki on ollut minulla mielessä pitemmän aikaa, mutta tarvitsin esimerkkiini paksunahkaisen tyypin ja julkkikset ovat arvosteluun tottuneempia kuin normi-twiittaajat. Kun @titmeister sitten innostui yksi aamu retwiittaamaan löysin kaipaamani casen, jonka jaoin ensin Facebookissa ja sitten blogissani.

Juttua jaettiin paljon somessa sillä:

• vinkkiä pidettiin hyödyllisenä, ko. ominaisuus oli toisille uusi, toiset taas olivat jo ehtineet unohtaa sen olemassaolon
• bloggauksessa oli myös tiettyä hauskuutta Armanin ansiosta

Lukijoita bloggaukselle toi etenkin Mikael Jungner, joka retwiittasi linkin bloggaukseen 24 000 seuraajalleen.

@piilotettuaarre Hyvä bloggaus!!
— Mikael Jungner (@MikaelJungner) September 11, 2013

Lisää lukijoita postaus sai vielä tälläkin viikolla, kun Juho Lehtinen kertoi 5 ärsyttävää tapaa Twitterissä mainiten kohdassa 5 "miten päästä eroon RT-spämmistä" -ohjeeni.

Miten siis toistan kyseisen menestyksen? Parhaiten kai kirjoittamalla jatkossakin ohjeita, joista on ihmisille hyötyä ja jotka saattavat samalla myös nostaa hymyn huulille.

Syyskuun suosituimmat nettisivut Suomessa

Onko somessa tapahtunut muutoksia viimeisen kuukauden aikana? Kurkataanpa taas Alexaan.

Kymmenen suosituinta sivustoa:

1. Google.com (+1)
2. google.fi (-1)
3. YouTube
4. Facebook
5. Wikipedia
6. Iltalehti
7. Ilta-Sanomat
8. Yahoo!
9. YLE - Yleisradio
10. LinkedIn (+2)

Elokuun jälkeen Google.com on ohittanut Google.fi:n. Olisikohan Suomessa 3 viimeisen kuukauden aikana vierailleilla turisteilla osuutta asiaan? Sadan suosituimman sivun joukosta löytyi muitakin viitteitä turisteihin: 

sijalla 36 MihanBlog  (Powerful Blogging Tool with the following features: statistic, poll , sticky and future posts)

sijalla 70 PersianBlog 

sijalla 75 odnoklassniki.ru Russian classmates and old friends reunion site

Toinen muutos kärkikymmenikössä oli se, että LinkedIn tiputti Blogspotin viimeiseltä sijalta.

Suomalaisten suosimat some-palvelut ovat siis järjestyksessä:

1. YouTube (3)
2. Facebook (4)
3. Wikipedia (5)
4. LinkedIn (10)
5. Blogspot/Blogger (12)
6. Blogfa (sijalla14, nousua viime kuusta 45)
7. Suomi24 (15)
8. Twitter (18)
9. Imgur (21)
10. WordPress.com (27)

Kymmenen suosituimman some-palvelun joukkoon ei mahdu kuvapalveluita, mutta kurkataanpa silti missä ne ovat.

Hesari kertoi perjantaina erityisesti nuorten suosimasta kännykkäsovellus Instagramista, jolla on jo 400 000 käyttäjää Suomessa. Alexa ei mittaa kännykkäsurffailuja, mutta myös tietokoneilla voi Instagramia käyttää ja se löytyy sijalta 50. Hyvin lähelle tulevat Pinterest-linkkienjakopalvelu (51) ja Flickr (53).

Päätän tämänkertaisen katsaukseni söpösti turkulaisen Benjamin Peltosen kuvaan. Hän on yksi Suomen seuratuimpia Instagramin käyttäjiä lähes 90 000 seuraajallaan ja perjantain jälkeen hän on saanut taas noin 7000 uutta seuraajaa!

Kotikonttorin plussat ja miinukset

Twitterissä ilakoitiin aamulla siitä, että Helsingin tiet olivat niin tyhjiä, että töihin ajeli tavallista nopeammin ja toivottiin, että kansallisia etätyöpäiviä olisi useammin.

Mutta entäs jos jokainen päivä olisi etätyöpäivä? Ja mikä yleensä on etätyön määritelmä?

Minun konttorini on kotona, töitä teen myös asiakkaiden luona, teenkö siis etätöitä kotoa vai silloin, kun olen asiakkaan luona poissa konttoriltani?

Post by Leluliike Nukkela.

Muitakin etätyön käsite mietityttää:

Lasketaanko se #etätyöpäivä ksi, jos #yrittäjä menee toimistolle tänään? Kotona nimittäin tehdään aika paljon myös töitä..
— Susanna Rantanen (@RantanenSusanna) September 20, 2013

@_haba miten osallistun #etätyöpäivä'än, kun työskentelen kotitoimistosta käsin?
— Pekka Sahlsten (@PekkaSahlsten) September 13, 2013

Miten kotiäiti pitää #etätyöpäivä n?
— Jukka Niva (@jukka_niva) September 20, 2013

Tänään kansallinen #etätyöpäivä. Entäs jos aina tekee etänä, pitääkö lähteä nyt jonnekin muualle? #dilemma
— Kai Lintinen (@kailintinen) September 20, 2013

Olen harkinnut Hubissa työskentelyä, joka olisi varmasti minullekin antoisaa, mutta suurimmaksi esteeksi on tullut lähtemisen vaiva. Lähin Hubi kun on Jyväskylässä ja työmatkoihin ovelta ovelle menisi yhteensä 40-60 minuuttia päivässä. Etätyöpäivän kunniaksi mietin siis...

Kotikonttorin etuja ja haittoja

Plussaa:

+ työmatkaan ei mene aikaa, kivaa varsinkin talvella
+ työmatkani eivät maksa tai saastuta luontoa. Henkisen työmatkan teen kurkkimalla aamulla Twitteristä mitä muut tekevät työmatkallaan.
+ töitä voi tehdä myös mökillä, anoppilassa, autossa jne
+ pystyn keskittymään töihini paremmin, kun ympärillä ei ole avokonttorin hälyä
+ myös puheluita on helpompi soittaa, kun ei tarvitse pelätä "seinillä olevia korvia" tai varoa muiden häiritsemistä, eikä kukaan huuda taustalla omia puheluitaan
+ työvälineeni eivät pääse unohtumaan konttorille. TTY:llä työskennellessäni unohdin kerran työläppärin laturin Tampereelle, enkä voinut tehdä kaikkea omalla läppärilläni.
+ ei kuluja konttorin vuokraan tai parkkimaksuihin, lounaskin on halvempi
+ olen käytettävissä, jos joku perheenjäsen tarvitsee apua ja saan muutenkin viettää aikaani enemmän perheeni kanssa kuin jos kävisin muualla töissä
+ jos olen kipeä, en tartuta tautia muille
+ ja jos väsyttää, voin ottaa torkut vaikka kesken päivän (vartin tirsat muuten parantavat työtehoa 10%)
+ ei mene aikaa meikkaamiseen

Miinusta:

- työ- ja vapaa-aika sotkeutuvat toisiinsa, kun työt eivät jää odottamaan konttorille
- kahvituntiseuraa joutuu etsimään netistä, eivätkä virtuaalikohtaamiset ole niin antoisia kuin fyysiset kohtaamiset, joten pakotan itseni välillä ihmisten ilmoille erilaisiin verkostoitumistilaisuuksiin (esim. #taskujkl-lounaat, yrittäjien tapaamiset jne). Toisaalta kotona ehtii ehkä kurkkia useampaa keskustelua kuin konttorissa, kuulun esimerkiksi noin 50 Facebook-ryhmään, joista saan paljon hyvää tietoa
- minun pitää olla aktiivinen netissä, jotta ihmiset muistaisivat minun olemassaoloni. Jos tapaisin heitä konttorilla päivittäin, voisin olla passiivisempi.
- olen vähän pihalla yleisistä keskusteluista,  minun pitää esimerkiksi kurkata netistä mitä "töissä perseily" tarkoittaa

Nyt loppuu se perseily! Tältä siis näytän Ambientian service deskin mielestä. Hyvä vai huono? :) #ambientia pic.twitter.com/2ORcuOIma0
— Henri Sora (@henrisora) September 16, 2013

Mitä asioita sinä lisäisit listoilleni? Varmaan siitä puuttuu monia itsestäänselvyyksiä, joita en enää tajua, kun olen tehnyt etätöitä jo vuodesta 2005.