Yrityskummien some-briiffi ja SlideShare Pro -ominaisuuksia

Syksyn koulutusputki alkoi eilen, kun kävin kouluttamassa pääkaupunkiseudun Yrityskummeja. Yleensä en koulutusmatskujani avoimesti jaa, mutta koska kyseessä on vain tunnin briiffi eikä matskussa käsitellä esim. Yrityskummien kilpailijoita (keitähän he mahtaisivat olla?), niin annoin mennä...

Yrityskummit some 0813 from Johanna Janhonen

Kaikkien kalvojen pointtia ette ehkä ilman selostustani ymmärrä, mutta ainahan sen selostuksen voi tilata... ;)

Latasin esityksen nettiin maanantai-iltana noin kymmenen aikoihin ja seuraavaan aamuun mennessä (klo 8) esitys oli katsottu jo yli 100 kertaa. Joukkoon mahtuu varmaan muutama jenkkikin, mutta hyvä vaan että katseltiin. Esitys on myös jo ladattu 8 kertaa, mikä tekee siitä toisiksi ladatuimman SlideShare-esitykseni (yleensähän esityksiä kai vain katsellaan, ei ladata itselle talteen), sen edelle menee vain sosiaalinenmedia.org-wikistä kertova esitykseni. Esko Valkeala kysyi Twitterissä miten lataaminen käytännössä onnistuu:

@jjanhone @Esko1st @sakarisainio Johanna, miten pystyn tuon esityksen imuroimaan oman kannattevan kovalevylle?
— Yrityskummit (@Yrityskummit) August 6, 2013

ja Sainion Sakarin avulla hän siinä onnistuikin :). Mistäkö sen sitten tiedän? No, SlideShare kertoi sen minulle:

Taka-ajatus tässä on tietysti se, että maksaisin siitä, että näkisin muidenkin lataajien tiedot. Eli jos siis käytte lataamassa tai katselemassa kilpailijoidenne esityksiä, asia ei jää huomaamatta! Maksullisen SlideShare-tilin avulla voi myös kerätä katselijoiden yhteystietoja (ja viedä ne omaan CRM-järjestelmään), jakaa esityksiä vain tietyille ihmisille, päästä eroon mainoksista tai ladata isompia esityksiä ja videoita. Mielenkiintoisia ominaisuuksia, joista esim. asiantuntijaorganisaatioiden kannattaa maksaa.

Lomaltapaluuta ja someuran alun muistelua

Mansikkakesä alkaa olla ohitse ja on aika palata työntekoon. Lomalla yritin noudattaa omia neuvojani siitä, miten lomalainen voi käyttää somea toisin. Neuvot innostivat muitakin, sillä ko. bloggaukseni taisi olla kaikkien aikojen jaetuin.

Näin elokuun alussa muistelin sitä, miten 7 vuotta sitten palasin kesälomalta. Lomani alkoi Tokiossa, jossa olin ollut koko kevään auttamassa paikallista puhelinprojektia softabugien metsästyksessä viemällä sinne prosessi- ja mittaamisosaamistani. Pitkän, 6 viikon kesäloman jälkeen, aloitin virkein mielin uudessa työssäni (suosittelen lämpimästi lomarahojen muuttamista vapaaksi). Aiemmat työni olivat sisältäneet mm. koulutusta, projektin seurantaa, työkalukehitystä, prosessien määrittelyä ja mittaamista, mutta uudessa työssäni sain käyttää kokemuksiani myös nettiharrastusteni parista.

Tärkein tehtäväni oli tuoda wiki tuhatpäisen tuotekehitysporukkamme käyttöön. Nokiassa käytettiin silloin vielä aika vähän wikejä, +Harri Lakkala ja Antti Helminen puuhailivat twikien parissa kun taas Matti Pärnänen oli valinnut S60-puolella alustaksi Mediawikin (Harrin ja Matin yhteisessä wikikoulutuksessa sain muuten idean harrastuswikistä, Nukkekotiwikikin on siis pian jo 7-vuotias). Jos joku headhuntteri (tai rekrytoija) muuten blogiani lukee, niin kannattaa käydä tutkimassa Antin ja Matin LinkedIn-profiilit, harvoin tuollaisiin sisäisen somen osaajiin törmää.

Wikialustoja tutkittuani valitsin Mediawikin ja kävin haastattelemassa wikiosaajia mm. Vancouverissa ja Southwoodissa, jotta sain Wiki Policyyni (organisaation yhteiseen wikiohjeistukseen) mukaan parhaimmat käytännöt. Tärkeää oli myös määritellä se, mitä wikissä ei saa tehdä, sillä kätevä työkalu innosti vähän liikaakin ja sillä haluttiin tehdä kaikki mahdollinen, eikä dokumentointiorganisaatiomme ollut vielä valmis wikiaikaan. Kaiken kaikkiaan +Jussi Hurmolan vetämässä tiimisssä oli hyvin innostavaa  työskennellä, koko ohjelmisto-organisaatiota palvelevassa iskujoukossamme oli mukana myös Jarkko Manninen ja +Ivan Kuznetsov, joista oli omassa työssänikin paljon hyötyä.

Aiemmin olin vaihtanut töitä Nokiassa parin kolmen vuoden välein, mutta seitsemässä vuodessa en ole vieläkään ehtinyt kyllästyä nykyiseen työhöni sosiaalisen median työkalujen parissa. Ne muuttuvat ja kehittyvät sellaista tahtia, ettei mukana vierivä kivi ehdi kerätä sammalta.

Tervetuloa siis opettelemaan kanssani uusia juttuja tänäkin syksynä! Syksyn uutuustuote liittyy sekin wikeihin, nimittäin Wikipediaan, josta olen kasaamassa uutta koulutusta.

Mitä on sisältöstrategia

Nyt kun sosiaalisesta mediasta ei jakseta enää vaahdota vanhaan malliin, onhan sitä tehty jo vuosikausia, puheenaiheeksi on otettu sisältöstrategia. Wikipediassa se on määritelty näin:

Sisältöstrategia on yksi verkkoympäristöjen kasvavista ajattelu- ja toimintamalleista. Verkkoon keskittyvän sisältöstrategian käytännöt nousivat markkinoinnin ja viestinnän kentälle kunnolla sosiaalisen median yleistyttyä 2000-luvun alussa ja se tunnistetaan osaksi käyttäjälähtöistä verkkonäkyvyyttä. Sisältöstrategia on tapa jolla luodaan tarkasti kohdennettua, vaikuttavaa ja sisällön tuottajalle tuloksellista verkkonäkyvyyttä. Sisältöstrategia syntyi kun suuryritykset tarvitsivat uusia prosesseja ja tomintamalleja uusien julkaisukanavien ja sosiaalisen median yleistyttyä. 

Keväällä luin aiheeseen liittyvän kirjan, Ida Hakolan ja Ilona Hiilan Strateginen ote verkkoon ja tein kirjan innoittamana yhden koulutuskalvon. En kuitenkaan ollut tyytyväinen siihen (siinä oli ihan liikaa tekstiä), joten uudistin kalvon ja niin yhdestä kalvosta tuli yhdeksän :).

Mitä on sisältöstrategia from Johanna Janhonen

Google Analytics vs Blogger Stats

Blogger-blogien hallintapuolella on kätevä ominaisuus Stats, joka näyttää mm. kuinka paljon lukijoita blogissa on. Statsia on helppo käyttää esim. mobiilisti: pikavilkaisulla näkee, mitkä bloggaukset ovat suosituimpia. Statsin keräämää tietoa käytetään myös blogin widgeteissä, esim. blogini oikeassa alareunassa näkyy kuukauden luetuimmat postaukset.

Keväällä blogissani alkoi tapahtua jotain kummallista: luetuimmaksi bloggaukseksi nousi yhtäkkiä yli vuoden vanha postaus, jossa Linda neuvoo visuaalisten muistiinpanojen tekemistä iPadin avulla. Ensin luulin, että ITK:ssa vierailevat opettajat ovat innostuneet sankoin joukoin iPad-muistiinpanoista, sittemmin tajusin, että konferenssivierailijoiden sijasta asialla ovat botit, etenkin spammaavat sellaiset. Syy, miksi ne alkoivat yhtäkkiä vierailla juuri tuossa kirjoituksessa on pieni arvoitus. Ehkä sana iPad kiinnitti huomion, ehkä postaus oli tarpeeksi vanha - osa bloggaajistahan ei välttämättä seuraa kommentteja ja niin ehkä etenkin vanhempiin kirjoituksiin voi eksyä spammikommentteja. Sain vähennettyä lukukertojen määrää hulluimmista päivistä ottamalla käyttöön sanavahvistuksen.

Bloggerin mukaan ko. postaus on kaikkien aikojen luetuin kirjoitukseni:

Niin kätevä kuin Stats onkin, en onneksi kuitenkaan ole pelkästään sen tietojen varassa.

Google Analytics näyttää aivan toisenlaista tilannetta:

Aika huima ero: lähes 3700 lukukerran sijasta Analytics löysi vain 150 kertaa!

Miten kaksi Googlen omaa palvelua voi näyttää näin erilaisia tietoja? 

Siinä missä Google Analytics kerää tietoa cookieiden avulla, Bloggerin stats laskee kaikki sivujen katselut, myös botit ja spammibotit. Osa boteista on hyödyllisiä, ne keräävät tietoja hakukoneita varten, toiset taas etsivät sähköpostiosoitteita ja paikkoja, joihin jättää spammikommentteja. Bloggerin luvuista saa muuten piirun verran luotettavammat, kun poistaa laskuista omat sivuvierailut.

Suosittelen siis kaikkia bloggaajia
a) ottamaan käyttöön Google Analyticsin
b) myös käyttämään sen tietoja säännöllisesti, jotta blogista tulee entistä lukijaystävällisempi.

Mikä se blogini oikeasti suosituin bloggaus sitten on?

Analyticsin mukaan se käsittelee suomalaisten LinkedIn-käyttöä, Bloggerin mukaan se 3. luetuin. Ja siinä missä Bloggerin mukaan 2. suosituin postaukseni Facebookin EdgeRankista on Analyticsin mukaan vasta 5. luetuin.

Muista siis, että Bloggerin tiedot ovat vain suuntaa-antavia.

Suosituimmat nettisivut Suomessa heinäkuussa 2013

Kävin taas läpi Suomen suosituimmat nettisivut Alexasta. Kesäkuusta kymmenen kärki ei ole kovin paljon muuttunut. Paikkoja vaihtoivat Google.fi ja Facebook, Iltalehti ja Amazon ja Blogspot ja Windows Live.

Top-10:

1. Google Suomi (+1)
2. Facebook (-1)
3. YouTube
4. Google
5. Iltalehti (+1)
6. Amazon.com (-1)
7. Ilta-Sanomat
8. Wikipedia
9. YLE - Yleisradio
10. blogspot.fi (+1)

Muutenkin muutokset ovat aika pieniä, sadan suosituimman joukossa yli 5 sijaa liikkuivat vain seuraavat kaksi some-palvelua:

Nousussa:
48. Instagram (+6)
90. Flickr (+7)

Sadan joukkoon palasivat 
92. Vauva.fi (vuoden paras sijoitus oli tammikuussa 68. Helmikuussa se tippui sijalle 76 ja maaliskuussa 88, minkä jälkeen se tippui sadan joukosta.)
98. Wikimedia (tammikuusta maaliskuuhun se piti sijaa 93 noustakseen huhtikuussa sijalle 88, minkä jälkeen se tippui sadan joukosta)

Suomalaisten suosimat some-palvelut ovat siis järjestyksessä:

1. Facebook
2. YouTube
3. Wikipedia
4. Blogspot/Blogger
5. Suomi24
6. LinkedIn
7. Twitter
8. WordPress.com
9. Tumblr
10. Imgur

Google+:n sijoitus on pienoinen arvoitus, sillä sen luvut sisältyvät muihin Googlen palveluihin, mutta eiköhän se kärkikymmenikköön kuulu.

Jos haluat, että sinunkin surffailusi vaikuttavat listan luontiin, lataa itsellesi Alexa toolbar.

Julkkis vastoin tahtoaan (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 24.7.2013

Moni nuori haaveilee nykyään julkisuudesta, ihan kuin julkkiksena oleminen olisi jokin ammatti. Tosi-tv:n ja sosiaalisen median aikakaudella julkisuuteen voi päästä helpostikin, vaikka keksimällä jotain omituista tai jakamalla hyvin avoimesti elämäänsä. Mutta kaikki eivät kuitenkaan ole julkisuudessa omasta halustaan.

Olipa kerran pieni poika, jonka kirjailijaisä inspiroitui kovasti lapsensa touhuista ja käytti tarinoissaan mm. tämän tokaisuja, leikkejä ja pehmoleluja. Lapsena poika oli innoissaan isänsä kirjoituksista, mutta koulussa häntä alettiin kiusata niiden takia. Kuuluisuus vainosi häntä jatkuvasti, olihan isä lainannut (tai varastanut, kuten poika itse ajatteli) kirjoihinsa myös hänen nimensä. Kuuluisuudesta oli toki myös hyötyä hänen urallaan kirjakauppiaana ja myöhemmin kirjailijana – kirjoissaan Christopher Robin Milne kertoi elämästään Risto Reippaana (engl. Christopher Robin) – mutta vielä vanhana miehenäkin Christopher vihasi Nalle Puh -kirjoja ja -faneja ja koki isänsä hyväksikäyttäneen hänen lapsuuttaan.

Aloin miettiä Risto Reippaan kohtaloa keväällä, kun Facebook-virrassani tuli vastaan Valiota mainostava keskosvauva. Vain 875-grammaisena syntynyt tyttö mainosti monta muutakin firmaa kerätessään rahaa Lastenklinikalle. Risto Reipas tulee mieleeni myös silloin, kun joku kertoo somessa lapsensa touhuista ja sattuvista sanonnoista. Valistuneet bloggaajat, kuten esimerkiksi Saksan suosituin äitibloggaaja, Turussa asuva Karen Fey, ovat antaneet lapsilleen salanimiä (tyyliin neiti ja herra Hiiri), jotta heitä ei voisi googlettaa, mutta Internet ei unohda ja kiusaajat kyllä löytävät porsaanreiät ihmisten yksityisyysasetuksista.

Beverly Hills 90210 -tv-sarjan Donna eli Tori Spelling oli aikanaan myös lapsijulkkis: hän aloitti näyttelemisen 6-vuotiaana. Vielä nelikymppisenäkään hän ei ole saanut tarpeekseen julkisuudesta, jota hän hakee kirjoittamalla elämästään kirjoja ja tekemällä tosi-tv-ohjelmia. Hän myös bloggaa lähes päivittäin mm. siitä, millaista on kasvattaa neljää pientä ja kuvankaunista lasta. Haluaako Tori huomiota vai onko hän kenties todennut, että sitä mitä ei voi paeta kannattaa käyttää hyväkseen?

Kouluvuoden taas pian alkaessa haastan kaikki lasten vanhemmat ajattelemaan, mitä nettiin laitatte (eli millaisia aseita lastenne kiusaajille annatte). Miettikää samalla myös sitä, voiko kiusaamista ylipäätään estää ja opettakaa sitten lapsenne käyttämään nettiä viisaasti.

Piilotettu aarre auttaa kuntia someen ja somessa

Sain äsken inspiraation kerätä #kuntasome-tuotteisiini liittyvät linkit yhteen paikkaan. Harkitsin myös Pinterestiä ja Bitlyn Bundlea, mutta totesin sitten, että Storify taitaa sopia tarkoitukseen paremmin.

Ai mikä on Bundle? No siihen törmäsin Rauhalan Mervin twiitissä:

@jjanhone Tässä Bit.ly-bundle ammatilisista http://t.co/EUzBlUzKc9 Piilotettu aarrekin on listalla :) Osaa ei ole ehtinyt lukea aikoihin.
— Mervi Rauhala (@MerviRauhala) June 27, 2013

Asiakkaina kunnat ovat siitä mukavia, että voin usein jakaa asiakkaiden kokemuksia toisissa kunnissa, sillä kunnat eivät kilpaile keskenään niin verisesti kuin esimerkiksi yritykset. Nyt olisi kiva kuulla tuoreita ja onnistuneita esimerkkejä siitä, miten kunnat ovat ottaneet somea haltuun. :)