Prezi-ohjeet by Outi Lammi

Outi Lammi on tehnyt tosi hienot ohjeet Prezin käytöstä, näiden avulla sinäkin ehkä uskallat lähteä rikkomaan esitysrutiinejasi?

Olen samaa mieltä Outin kanssa siitä, että

• liiallinen pyöritys Prezissä eli hyppiminen epämääräisesti paikasta toiseen saa katselijat pyörryksiin ja 
• uusi työkalu ei tee esityksestäsi parempaa (vaan ehkä vähän erilaisen) - sinä teet

Prezi-pikaopas from Outi Lammi

Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin, itse olen nimittäin tehnyt vasta muutaman Prezin - ja sen kyllä huomaa! Luentoni pidän edelleen ppt-tyyliin LibreOffice-työkalulla, Preziä käytän lähinnä vain yritykseni esittelyyn. Yritysesittelyistäni englanninkielinen (alla) on uudempi. Siinä on tietysti kivat Lindan tekemät kuvat, mutta vähän sujuvampi siitä pitäisi vielä saada. Kunhan tulee sitä ylimääräistä aikaa... No on tuo esitys silti asiansa ajanut niin Itävallassa kuin Suomessakin, eli ainakin puheen kera katselijat ymmärtävät hyvin, mistä on kyse.


Mitäs sinä Prezistä pidät ja mihin olet sitä käyttänyt?

Wikejä Suomessa -raportin kimpussa

Tällä viikolla ei ole ehtinyt juuri blogata (yksi bloggaus sentään löytyy englanninkielisestä blogistani, kurkkaa miltä LinkedIn:in pääsivu on vuosikymmenen aikana näyttänyt), sillä kirjoittamiseen liikenevät hetket ovat menneet muunlaiseen kirjoittamiseen. 

Ensi viikolla järjestetään taas Sometime ja sen yhteydessä julkaistaan suuri raportti suomalaisen somen tilasta. Kirjoittajia raportissa on noin 50  (!) ja minun osuuteni käsittelevät yhteisönjohtamista ja wikejä. Wikit ovat aiheena sinänsä hankala, sillä siinä missä monesta muusta palvelusta löytyy tietoa mm. käyttäjämääristä, wiki-alustoja on lukuisia ja suurin osa niistä on salaisia, jolloin esimerkiksi suosituinta wikialustaa voi vain arvailla.

Suomessa haetaan Google Trendsin mukaan eniten tietoa Wikia-wikialustasta.

Osuuttani varten haastattelin monta asiantuntijaa ja opin samalla taas paljon uutta wikeistä ja Wikipediasta. Googlatessani taas sain tietää, että Suomen suosituin Wikia-wiki on keskittynyt keräämään tietoa 2. maailmansotaa käsittelevästä kirjallisuudesta http://fi.ww2books.wikia.com/wiki/Etusivu.

Odottelehan siis ensi viikkoon, niin saat kuulla lisää paitsi wikeistä myös monesta muusta someasiasta. :) Ja hyppää ihmeessä mukaan Sometimeen, jonka ohjelma on rakennettu hienosti Trelloon. Koitamme saada ohjelmaan myös osion CMADFI-Hangout-palaverille, mutta katsotaan nyt miten tässä käy, kun itse olen mukana vain etäyhteyden varassa.

Blogilinkkejä ja blogikommentointia

Huh-huh! Taas on yksi vuoden suurimmista urakoista tehty. Kerran vuodessa palkitsen Mini treasures wikin isoimpia liikenteen lähteitä. Ilman heitä, bloggaajia ja muita minisivustojen ylläpitäjiä, MTW ei olisi niin iso kuin mitä se nyt on. Viimeisen vuoden aikana wikissämme on vieraillut yli 111 000 yksilöityä kävijää.

Kaivelin liikenteen lähteet taas Google Analyticsin avulla ja huomasin, miten paljon liikennettä erilaiset hakukoneet wikiini nykyään tuovatkaan. Ja että maailmassa on paljon muitakin hakukoneita kuin Google... Ilman alkuperäisiä linkittäjiä hakukoneetkaan eivät sivuani huomaisi, nukkekotisivustoja kun on maailmassa  miljoonia, esim. hakusanaparilla "dollhouse blog" saadaan yli 12 miljoonaa Google-osumaa. Pidän siis tärkeänä huomioida liikenteen tuojiani, vaikka heidän merkityksensä liikenteen tuojina pienenee koko ajan. Palkinnon avulla he saavat itsekin linkkimehua, jota osaavat arvostaa :). Lisää MTW:n someilusta maaliskuisessa bloggauksessani.

Listan tekemisen haastavin vaihe on tiedottamisessa - kommenttien jättämisessä 25 eri sivustoon. CAPTCHA-arvuuttelujen lisäksi haastetta asiaan toi sekin, että osa sivuista oli venäjäksi, osa espanjaksi, kreikaksi, hollanniksi... Monella oli käytössä arvuuttelun lisäksi myös moderointi, osa taas ei sallinnut kommentteja lainkaan, mitä pidän vähän outona: eikö blogin tarkoitus ole päästä vuorovaikutukseen lukijoiden kanssa?

Sosiaalisen median ansioista blogikommentteja tulee koko ajan vähemmän, sillä ihmiset kommentoivat siellä, missä he blogilinkkiin ovat törmänneet: esim. Facebookissa, Twitterissä, LinkedIn:ssä ja Google+:ssa. Google+ tarjosi vastikään mahdollisuuden siihen, että G+-kommentit korvaavat blogin kommentit. Viime viikolla, kun Jaana Nyström asiasta Yhteisömanagerien kurssilla mainitsi, tunsin houkutusta ottaa G+-kommentit käyttöön, sillä eräs bloggaukseni oli juuri nostattanut poikkeuksellisen vilkkaan plussakeskustelun, mutta täällä blogissa asiaa ei voinut huomata. Sittemmin, tutkittuani asiaa tarkemmin, tulin toisiin ajatuksiin.

Minähän olen sallinut alusta asti blogissani anonyymin kommentoinnin: kommentit ovat helmiä, joita toivoisin saavani enemmän. Jotta kynnys kommentointiin olisi mahdollisimman matala, en ole vaatinut oman nimen käyttöä tai johonkin tiettyyn palveluun kirjautumista. Ottamalla G+-kommentit käyttöön vaatisin lukijoitani kirjautumaan Plussaan ja esiintymään omalla nimellään, joten päätin jättää option väliin.

Siirryitkö sinä G+-kommentteihin ja mitä olet siitä pitänyt? Lisää kommenttiasiasta Jaanan blogissa.

#vappu -terveiset

Twitter Fontanalla on niin kiva leikkiä, että toivotan teille nyt hyvää vappua sen avulla!
  Powered by Twitter Fontana

Liveraportointia, case @ylex ja @justinbieber

Viikonloppuuni kuului yhteisömanageri-kurssin toinen tapaaminen, tällä kertaa olimme Jyväskylässä ja meillä oli kaksi vierasta: Jaana Nyström kertoi Google+:n yhteisöllisistä piirteistä ja Tommi Issakainen Google Analyticsin ominaisuuksista. Täytyypä koittaa ehtiä testata.

Ääneen pääsivät toki myös osallistujat. YleX:n community manager Hanne Kautto joutui jättämään perjantain session väliin, sillä hän oli liveraportoimassa Justin Bieberin keikkaan liittyen. Lauantaina hän sitten jakoi tuoreeltaan kokemuksen kanssamme. :)

Hannen perjantai kului tuottaen sisältöä tosi moneen some-palveluun. Pääraportointikanavat olivat:

• Tapahtuma-sivu YleX:n omilla sivuilla (jonne tuotiin sisältöä some-kanavista Scribble Live -palvelun avulla.)
• YleX:n Facebook-sivu (jonne päivitettiin uutisia noin puolen tunnin välein)
• YleX:n Twitter-tili (jonne päivitettiin huomattavasti useammin, teksti-twiittien lisäksi sisältöä tuli myös kuvista ja Vine-videoista)
• YleX:n Instagram-tili (kuvia)

Vine on siis iTuotteiden kanssa toimiva palvelu, jolla tehdään lyhyitä, 6 sekunnin videoita. Kun niitä katselee Vinessä, videot pyörivät jatkuvasti luupissa. Tässä Vine-videossa YleX:n toimittajat huudattavat faneja:

Twitterin kanssa toimiva Fontana taas sopii hyvin esim. isoilla screeneillä jaettavaksi. Fontanaan ei tarvitse kirjautua, ja sieltä voi valita näytettäväksi esim. jonkun tietyn #keskustelun twiitit tai kuten Hanne valitsi, YleX:n suosikkitwiitit: Powered by Twitter Fontana

Tuo Fontana oli niin kiva, että kokeilin sitä heti myös #cmadfi-sisällölle.
Powered by Twitter Fontana

Liveraportoinnin tarkoituksena oli jakaa tunnelmia paikan päältä niille, jotka sinne eivät päässeet, mutta jälkikäteen sisältöä on varmasti kulutettu (ja levitetty) myös paikallaolijoiden toimesta.

Tässä videossa Hanne kertoo vielä omin sanoin siitä, miten liveraportointi tehtiin.

Justin Bieber -tapahtuma oli todella iso, mutta liveraportointia kannattaa tehdä pienemmistäkin tapahtumista.

MUOKS 21.11.2013: Twitter Fontanan uusi versio ei enää tue upotuksia.

Suomen suosituimmat nettisivut ja some-palvelut huhtikuussa 2013

Taas on aika tehdä katsaus siihen, mitkä ovat Suomen suosituimmat nettisivut. Viime kuussa top-10:ssä ei ollut mitään muutoksia helmikuuhun nähden, mutta nyt oli elämää senkin verroin:

1. Google.fi
2. Facebook (+1)
3. YouTube (+1)
4. Google.com (-2)
5. Iltalehti
6. Ilta-Sanomat (+1)
7. Wikipedia (-1)
8. Amazon.com (+9)
9. YLE - Yleisradio (-1)
10. MTV3 (+6)

Google.comin tippuminen sijalle 4 oli minulle yllätys, sillä se on ollut koko alkuvuoden sijalla 2. Ilta-Sanomat taas taistelee edelleen kiivaasti Wikipedian kanssa suosiosta, tänä vuonna ne ovat olleet vuorotellen sijoilla 6 ja 7. Amazonin nousu kymmenen kärkeen sen sijaan yllätti, sillä vielä helmikuussa se oli sijalla 21. Komeaa nousua on tehnyt myös MTV3, joka on päässyt tammikuiselta sijaltaan 17 nyt kärkikymmenikköön.

Mitkäs some-palvelut sitten mahtuvat sadan suosituimman palvelun joukkoon?

Nousussa ovat

• 14. Suomi24 (sijalta 15)
• 28. Tumblr pysyi paikallaan, mutta ohitti silti suosiossa Twitterin
• 86. IRC-galleria (ensi kertaa tänä vuonna sadan listalla)
• 88. Wikimedia (sijalta 93)

Laskussa ovat

• 13. Blogspot.fi (sijalta 9)
• 23. LinkedIn (sijalta 12)
• 31. Twitter (sijalta 18)
• 56. Flickr (sijalta 41)
• 87. Reddit (sijalta 55)
• 92. ВКонтакте (sijalta 59)
• 98. Pinterest (sijalta 50)

Listalta tippuivat kokonaan:

• Wikia (sijalta 61)
• DeviantART-yhteisöpalvelu (sijalta 70)
• Instagram (sijalta 78)
• t.co eli Twitter-linkkien lyhennyspalvelu (sijalta 90)
• Vimeo (sijalta 100)

Aikamoisia muutoksia! Onkohan suomalaisilla jo kevättä rinnassa, vai mikä muutokset selittää? Auto- ja mopokuumetta on ainakin ilmassa (nettiauto.com nousi sijalta 26 sijalle 20 ja nettimoto nousi uutena sijalle 73), onnea kokeillaan enemmän (Veikkaus nousi sijalta 27 sijalle 19 ja casino.com uutena sijalle 71) ja "lempeä" etsitään  eri palveluista enemmän kuin viime kuussa. Jännittävää nähdä mitä ensi kuussa tapahtuu! 

Mikä sinut näissä tilastoissa eniten yllätti?

Miksi yrityksen kannattaa panostaa Wikipedia-näkyvyyteen?

Kuten ehkä tiedätkin, Piilotetulla aarteella on kolmentyyppisiä palveluita:

• some-aiheisia koulutuksia ja luentoja
• some-aiheista konsultointia ja työpajojen vetämistä ja
• sisällöntuotantoa sosiaaliseen mediaan.

Viimeksi mainittuun kuuluu mm. Wikipedia-artikkeleiden päivittäminen. Kun sitä minulta ensimmäisen kerran pyydettiin, olin vähän tyrmistynyt: eihän Wikipediaan voi viedä kaupallista sisältöä. No ei siellä markkinointitekstit kauan pysykään, mutta kyllä sinne silti voi kirjoittaa yrityksistä ja niiden tuotteista, mutta vain jos ne ovat merkittäviä. Loin ensimmäisen Wikipedia-artikkelini kolmisen vuotta sitten tehtyäni sitä ennen pienempiä muutoksia mm. IP-osoitteen turvin. Suomenkielisessä Wikipediassa olen tehnyt tilini kautta pian täydet tuhat muutosta ja päässyt mm. "sotkuvapaiden päivittäjien" ja seulojien joukkoon :).

Hiljattain olen alkanut siirtää vuosien varrella kerättyä hiljaista tietoa Wikipedian päivittämisestä myös asiakkailleni koulutuksellisissa työpajoissa.

Alla olevassa esityksessä kerron ensin miksi organisaatioiden kannattaa näkyä Wikipediassa ja sitten siitä, mitä asioita koulutuksessani käsittelen.

Wikipedia koulutus brief from Johanna Janhonen

Hiljattain törmäsin jenkkifirmaan, joka myös päivittää Wikipedia-artikkeleita asiakkaidensa puolesta, mutta heillä on vähän erilainen toimintatapa: he eivät kerro, ketkä Wikipedia-sivuja oikeasti päivittävät. Useimmat wikipedistithän käyttävät Wikipediassa nimimerkkiä, mutta minä valitsin toisin, ja toimin sielläkin omalla nimelläni. Siksi en haluakaan tahrata vuosien aikana rakennettua mainettani tekemällä kyseenalaisia päivityksiä, vaan noudatan Wikipedian sääntöjä niin hyvin kuin osaan. Vuosien varrelle mahtuu toki myös erilaisia virheitä, mutta niistähän sitä parhaiten oppii.

Kysy lisää koulutuksistani tai siitä, voinko auttaa teitä saamaan näkyvyyttä Wikipediassa.