Suomen suosituimmat nettisivut ja some-palvelut huhtikuussa 2013

Taas on aika tehdä katsaus siihen, mitkä ovat Suomen suosituimmat nettisivut. Viime kuussa top-10:ssä ei ollut mitään muutoksia helmikuuhun nähden, mutta nyt oli elämää senkin verroin:

1. Google.fi
2. Facebook (+1)
3. YouTube (+1)
4. Google.com (-2)
5. Iltalehti
6. Ilta-Sanomat (+1)
7. Wikipedia (-1)
8. Amazon.com (+9)
9. YLE - Yleisradio (-1)
10. MTV3 (+6)

Google.comin tippuminen sijalle 4 oli minulle yllätys, sillä se on ollut koko alkuvuoden sijalla 2. Ilta-Sanomat taas taistelee edelleen kiivaasti Wikipedian kanssa suosiosta, tänä vuonna ne ovat olleet vuorotellen sijoilla 6 ja 7. Amazonin nousu kymmenen kärkeen sen sijaan yllätti, sillä vielä helmikuussa se oli sijalla 21. Komeaa nousua on tehnyt myös MTV3, joka on päässyt tammikuiselta sijaltaan 17 nyt kärkikymmenikköön.

Mitkäs some-palvelut sitten mahtuvat sadan suosituimman palvelun joukkoon?

Nousussa ovat

• 14. Suomi24 (sijalta 15)
• 28. Tumblr pysyi paikallaan, mutta ohitti silti suosiossa Twitterin
• 86. IRC-galleria (ensi kertaa tänä vuonna sadan listalla)
• 88. Wikimedia (sijalta 93)

Laskussa ovat

• 13. Blogspot.fi (sijalta 9)
• 23. LinkedIn (sijalta 12)
• 31. Twitter (sijalta 18)
• 56. Flickr (sijalta 41)
• 87. Reddit (sijalta 55)
• 92. ВКонтакте (sijalta 59)
• 98. Pinterest (sijalta 50)

Listalta tippuivat kokonaan:

• Wikia (sijalta 61)
• DeviantART-yhteisöpalvelu (sijalta 70)
• Instagram (sijalta 78)
• t.co eli Twitter-linkkien lyhennyspalvelu (sijalta 90)
• Vimeo (sijalta 100)

Aikamoisia muutoksia! Onkohan suomalaisilla jo kevättä rinnassa, vai mikä muutokset selittää? Auto- ja mopokuumetta on ainakin ilmassa (nettiauto.com nousi sijalta 26 sijalle 20 ja nettimoto nousi uutena sijalle 73), onnea kokeillaan enemmän (Veikkaus nousi sijalta 27 sijalle 19 ja casino.com uutena sijalle 71) ja "lempeä" etsitään  eri palveluista enemmän kuin viime kuussa. Jännittävää nähdä mitä ensi kuussa tapahtuu! 

Mikä sinut näissä tilastoissa eniten yllätti?

Miksi yrityksen kannattaa panostaa Wikipedia-näkyvyyteen?

Kuten ehkä tiedätkin, Piilotetulla aarteella on kolmentyyppisiä palveluita:

• some-aiheisia koulutuksia ja luentoja
• some-aiheista konsultointia ja työpajojen vetämistä ja
• sisällöntuotantoa sosiaaliseen mediaan.

Viimeksi mainittuun kuuluu mm. Wikipedia-artikkeleiden päivittäminen. Kun sitä minulta ensimmäisen kerran pyydettiin, olin vähän tyrmistynyt: eihän Wikipediaan voi viedä kaupallista sisältöä. No ei siellä markkinointitekstit kauan pysykään, mutta kyllä sinne silti voi kirjoittaa yrityksistä ja niiden tuotteista, mutta vain jos ne ovat merkittäviä. Loin ensimmäisen Wikipedia-artikkelini kolmisen vuotta sitten tehtyäni sitä ennen pienempiä muutoksia mm. IP-osoitteen turvin. Suomenkielisessä Wikipediassa olen tehnyt tilini kautta pian täydet tuhat muutosta ja päässyt mm. "sotkuvapaiden päivittäjien" ja seulojien joukkoon :).

Hiljattain olen alkanut siirtää vuosien varrella kerättyä hiljaista tietoa Wikipedian päivittämisestä myös asiakkailleni koulutuksellisissa työpajoissa.

Alla olevassa esityksessä kerron ensin miksi organisaatioiden kannattaa näkyä Wikipediassa ja sitten siitä, mitä asioita koulutuksessani käsittelen.

Wikipedia koulutus brief from Johanna Janhonen

Hiljattain törmäsin jenkkifirmaan, joka myös päivittää Wikipedia-artikkeleita asiakkaidensa puolesta, mutta heillä on vähän erilainen toimintatapa: he eivät kerro, ketkä Wikipedia-sivuja oikeasti päivittävät. Useimmat wikipedistithän käyttävät Wikipediassa nimimerkkiä, mutta minä valitsin toisin, ja toimin sielläkin omalla nimelläni. Siksi en haluakaan tahrata vuosien aikana rakennettua mainettani tekemällä kyseenalaisia päivityksiä, vaan noudatan Wikipedian sääntöjä niin hyvin kuin osaan. Vuosien varrelle mahtuu toki myös erilaisia virheitä, mutta niistähän sitä parhaiten oppii.

Kysy lisää koulutuksistani tai siitä, voinko auttaa teitä saamaan näkyvyyttä Wikipediassa.

Laukaan lukiolaiset opiskelemassa somea

Huomenna opetan kaikkien aikojen nuorinta yleisöäni, menen nimittäin kotikuntani Laukaan lukioon puhumaan lukiolaisille siitä, miten he voivat käyttää sosiaalista mediaa opiskelussaan. Setti on todella tiivis, sillä aikaa on vain oppitunnin verran, 45 minuuttia. Mitä lyhyempi puheenvuoro, sitä vaikeampi niitä on minusta pitää, esimerkiksi 3 tunnissa ehtii jakaa monta tarinaa, mutta kolmessa vartissa ehdin hädin tuskin avata suuni...

Koska kohderyhmäni ovat opiskelijat, eivät opettajat, pääpaino ei ole siinä, miten opetuksessa voi somea käyttää, vaan siinä, miten opiskelijat voivat itse sitä vapaaehtoisesti hyödyntää esim. rakentaessaan henkilökohtaista oppimisympäristöä, tehdessään ryhmätöitä tai miettiessään jatko-opintoja ja opintorahaan liittyviä kysymyksiä.

Jotta muistaisin kertoa kaiken oleellisen, kyselin kommentteja settiini myös Facebookissa ja Twitterissä, kiitos  palautteesta Arja, Mari ja Toni! :) 

Lukiolainen some from Johanna Janhonen

Nyt olisi kiva saada palautetta muiltakin: minkä tärkeän asian olen unohtanut?

Muoks: Verkossa, läsnä ja lähellä -messuilla oli myös kaksi opiskelijaa, jotka liveraportoivat blogiin. Käypä lukemassa, mitä he luennostani sanoivat.

Miten analysoidaan Twitter-verkostoja: case #cmadfi

SOITA-hankkeen tiimikaverini Jari Jussila julkaisi tänään SlideSharessa ensimmäisen osan Twitter-verkostoanalyysistään. Aineistona hän käytti #cmadfi-twiittejä ja tässä ekassa osassa hän kertoi, miten twiittejä tutkittiin erilaisten työkalujen avulla.

Odotan jo innolla seuraavaa osaa, jossa toivon mukaan kerrotaan enemmän siitä, mitä löydöksiä analyysilla saatiin.


 

Twitter verkostoanalyysi: case #cmadfi from Jussila Jari

Tässä ekassa osassa selvisi jo, ketkä olivat #cmadfi-keskusteluissa keskeisiä ja arvostettuja toimijoita (s. 19).

Muoks:
Jari Jussila kommentoi bloggaustani LinkedIn:ssä näin:
Jari Jussila #cmadfi Twitter-verkostoanalyysin löydöksille meillä on deadlinenä toukokuun 10 (Academic MindTrek deadline for long papers), soveltuvin osin pyritään kertomaan tuloksia sitä mukaa kun niitä syntyy. Aihepiirin liittyen on juuri ilmestynyt loistava kirja: "Otteita verkosta - Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät", jota voin kaikille suositella ( http://bit.ly/otteitaverkosta ). Jukka Huhtamäki ja Olli Parviainen ovat kirjoittaneet kirjaan luvun Verkostoanalyysi sosiaalisen median tutkimuksessa.

Miksei G+ iske Suomessa ja miten Plussaa pitäisi käyttää

Olen tavannut erittäin hyvin verkostoituneita ihmisiä tänä keväänä. Siinä missä Tom Laineella on 22 000 LinkedIn-kontaktia, Jaana Nyströmillä on noin 450 000 seuraajaa Google+:ssa. Käsittämätön määrä!

Tämän päivän videossa, jonka kuvasin jo helmikuussa, Jaana kertoo näkemyksensä siitä, miksi G+ ei ole Suomessa saanut juuri jalansijaa sekä siitä keiden kaikkien kanssa hän on päässyt hengaamaan Googlen Hangouteissa eli videochateissa.


Viime kuussa pääsin Jaanan pitämään Google+-peruskoulutukseen Jyväskylän Protomolla, jonka materiaali on tuossa alla. Parissa tunnissa saimme valtavan määrän tietoa, jota en ole vieläkään ehtinyt kunnolla sulatella. No, ensi viikko tuo tullessaan Jaanan yhteisömanari-kurssillemme, joten saan paitsi pikauusinnan koulutuksesta :).

Google+ koulutus from Gplussa

Kerro, jos sinä olet osallisena G+-menestystarinassa tai olet bongannut sellaisen täällä Suomessa.

Tommi Talasto jakaa LinkedIn-vinkkejään

LinkedIn:ssä käveli vastaan tämä Tommi Talaston mainio LinkedIn-koulutuskalvosetti, jonka pistän nyt teillekin jakoon.

Eipä ole juuri lisättävää tähän kaiken kattavaan esitykseen, kuvatkin oli oikein hauskasti valittu, kiitos Tommi!

LinkedIn tehokäyttöön from Tommi Talasto

Tommin vinkeistä nappasin itse kiinni julkiseen profiiliin, ja jaoin itsestäni vähän lisää. Samalla muutin tittelini, joka kaipaa ehkä vieläkin hiomista, mutta tuo nyt paremmin esiin community manager -osaamiseni.

Some yrityksen viestinnässä Johanna Gullichsenin silmin

Ehkä yksi yrittäjyyden parhaita puolia on se, että saa tavata uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Eräs tällaisista tuttavuuksista on tekstiilisuunnittelija Johanna Gullichsen.
Maaliskuisen lounaan äärellä juttelimme mm. Johannan uudistuneista nettisivuista (ehdotin sivuille jako-mahdollisuutta AddThis-palvelun avulla ja tuollahan se näyttää olevan:) sosiaalisesta mediasta ja siitä, miten tekniikka on muuttanut myös tekstiilien suunnittelua. Lounaspaikkamme oli sen verran meluinen, että videot piti leikata alkuperäistä lyhyemmiksi, samalla sain tilaisuuden kokeilla myös YouTuben muokkausmahdollisuuksia - tein videoista mustavalkoiset.

Mutta laitetaanpas nyt Johannat ääneen, ensimmäisessä videossa Johanna G kertoo flunssaiselle kaimalleen mm. siitä, mitä some-palveluita hän käyttää ja siitä, että aina kannattaa kokeilla, miten joku palvelu omaa yritystä palvelisi.


Toisessa videossa keskitytään Johanna Gullichsenin Facebook-sivuun (myös hänen Pariisin liikkeellään on oma sivu), joita voisi hänen mukaansa päivittää systemaattisemminkin, mutta toisaalta hän pitää myös siitä, että sivuja päivitetään fiilispohjalta. Parasta antia Facebookissa hänen yritykselleen on mm. tapahtumailmoittelu.

Johanna Gullichsen oli sitä mieltä, että useimpien yritysten, niin isojen kuin pienienkin, kannattaisi käyttää sosiaalista mediaa viestinnässään.