Väärään aikaan väärässä paikassa (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 6.2.2013

Tammikuun 4. maanantaina minä olin juuri oikeassa paikassa: viettämässä community managerien eli verkossa toimivien yhteisövastaavien kansainvälistä arvostuspäivää (CMAD) 150 muun asiasta innostuneen ihmisen kanssa. Mutta moni muu olisi halunnut olla kanssamme. Osittain heidän toiveensa toteutui, sillä järjestimme tapahtumasta livestriimauksen, eli netistä saattoi seurata reaaliaikaista videota Tampereelta. Striimin avulla etäosallistujat pääsivät kommentoimaan esityksiä yhtä aikaa lähiosallistujien kanssa mm. Twitterissä, jonne kertyi päivän aikana noin 1500 aiheeseen liittyvää twiittiä.

Yksi tapahtuman etäosallistujista oli Jyväskylän lahja maailmalle, Linda Saukko-Rauta, joka on tullut somessa tutuksi paitsi sarjakuvablogistaan myös sketch note-tyylillä tehdyistä luentomuistiinpanoistaan. Poikansa päiväunien aikana Linda ehti piirtää kuvat kolmesta esityksestä, mm. siitä, miten Fröken Senja opettaa yhteisöllisesti ruotsia Facebookissa. Etäosallistujia oli päivän aikana yhteensä noin parisataa, eli enemmän kuin meitä lähiosallistujia!

Toni Nummelanstriimaus-puheenvuorossa havainnollistettiin mm. yleisimpiä virheitä: nettiyhteyden jumittumista ja äänen puuttumista. Hän taisi muuten tehdä jonkin sortin historiaakin striimaamalla omaa esitystään - pitämällä kädessään kännykkää, josta videovälittyi suorana Bambuser-palveluun. Tonin mukaan striimaus on niin helppoa, että kohta hänen mummonsakin sen osaa. Tämä jos mikä inspiroi meitä – pitäisikö alkaa striimailla enemmän niille tuttaville, jotka eivät pääse sukujuhliin tai kalaretkille?

Videot ovat mitä mainioin tapa tuottaa elävää sisältöä verkkoon. Toinen pääpuhujamme, Ylen community manager Mika ”Sippo” Tolvanenkertoikin, ettei enää juurikaan kirjoita blogiin vaan kuvaa sensijaan mobiilivideoita. Ylellä olisi tietysti resursseja tuottaa korkeatasoisempiakin videoita, mutta joskus impulsiiviset mobiililaitteilla kuvatut videot nappaavat talteen tapahtumia, joita ei muuten ehtisi. Voimme ottaa oppia nuorison asenteesta: he pistävät nettikameran pyörimään ja alkavat vasta sitten miettiä, että mitäs nyt ”esitettäisiin” - ei laiteta rimaa liian ylös.

Jos sinua kiinnostaa, mitä muuta CMAD:ssa tapahtui, löydät videot verkosta. Päivän aikana kuulimme mm. miten Aarikka hoitaa verkossa asiakassuhteitaan, miten Jolla-yritys lanseerattiin twiittaamalla, millaista on kiinalainen some, miksi Iron Sky tarvitsi ystävällistädiktaattoria joukkojen johtamiseen ja mitä yhteistä on kuoppaanpudonneella miehellä, Raamatulla ja Tuhkimolla.

Hukutaanko Mediataitoviikollakin informaatiotulvaan?

Tietotulvateemaan sopii alla oleva Tussitaikureiden videokin: tee mielenkiintoista sisältöä ja videot ovat poikaa. Videoista taitaakin tulla tämän viikon teemani, sillä kirjoitin siitä myös tämän viikon Suur-Jyväskylän kolumniini (joka julkaistaan ke).

Source: mediataitokoulu.fi via Johanna on Pinterest

Viikolla on toinenkin teema, nyt on nimittäin Suoomen 1. virallinen Mediataitoviikko. Sivulla on hyödyllistä asiaa oman nuorison kanssa läpikäytäväksi.

Miksi yrityksten pitäisi mennä someen by @outilammi

Source: slideshare.net via Johanna on Pinterest

Sillä välin kun pidimme CMAD:ia Outi Lammi piti omaa esitystään Zeniitin aamiaisseminaarissa otsikolla Apua digiähkyyn. Jaan esityksen, koska minulla on blogissani vähän samantapainen sarja, eli somen tietoähky kuriin -sarja :).

Esityksessään Outi kertoo mm. siitä, miksi someen kannattaa mennä: koska se vaikuttaa hakukonenäkyvyyteeen ja koska ihmiset käyttävät sosiaalista hakua. Hän puhuu myös sisältömarkkinoinnista, jota Piilotettu aarre -blogikin edustaa: tällä blogilla todistan asiantuntijuuttani käytännössä jankuttamatta "osta, osta, osta" -mantraa tai jatkuvalla omakehulla (yhtenä esimerkkinä tästä jaan täällä muidenkin ajatuksia, en aina vain omiani). Hän toteaa myös, että kaikkien ei tarvitse kirjoittaa, vaan muitakin tapoja on: kuvat, infografiikat, videot...

Outi on itse loistava esimerkki yrittäjästä, joka taitaa sisältömarkkinoinnin. Harvoin hän blogeissaan edes mainitsee, että hänen asiantuntemustaan voi myös ostaa (kirjoina tai koulutuksina), vaan tyytyy jakamaan hyödyllisiä vinkkejä, jotka leviävät itsestään somessa.

 

Outilammi zeniitti from Outi Lammi

#CMADFI - palautetta keräämässä

Huhhuh! Nyt on olo kuin lapsella joulun jälkeen: joulupukki kävi jo, eli enää ei tarvitse jännittää, sillä CMAD on ohitse ja jäljellä on vain iso kasa lahjoja.

Maanantaiaamuna minua todellakin jännitti. Ei se, että esiinnyin itsekin ison CMAD-yleisön edessä (esityksiä en ole jännittänyt vuosikausiin, vaikka vielä kouluaikana esittelmät olivat pahinta mitä tiesin), vaan se, miten ihmiset tapahtumassa viihtyvät ja miten käytännön järjestelyt onnistuvat.

Tapahtuma vaikutti paperilla todella mainiolta, mutta minusta se onnistui vielä paremmin: ihmiset odottivat todella innokkaasti tapahtumaa somessa, "melkein kuin lomalle pääsisi", tunnelma tilaisuudessa oli rento ja esiintyjät ylittivät itsensä - kaikki esitykset olivat todella mielenkiintoisia. Myös tapahtumajärjestelyjä kehuttiin siihen malliin, että aloin jo harkita uutta uraa tapahtumajärjestäjänä ;). Mairittelevalta tuntui sekin, että saimme myös median kiinnostumaan tapahtumasta, Suoralinja teki tapahtumasta sähkeen (ma) ja Aamulehti jutun (ti).

Palaan täällä blogissa luultavasti vielä moneen kertaan lahjoihin, eli tapahtuman tiimoilta tuotettuun materiaaliin, mutta nyt minulla on kiire kysyä teiltä palautetta, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Eli täytähän alla oleva lomake ja anna meille risuja, ruusuja ja ideoita ensi vuoden tapahtumaa varten. Voit täyttää lomakkeen myös täällä.

#CMADFI maanantaina!

Kauan odotettu päivä on lähellä: maanantaina järjestämme Suomen toisen CMAD-tapahtuman. Viime vuonna meitä oli paikalla reilu kymmenen, tänä vuonna 150! Tapahtuman mittakaava on muutenkin kasvanus, siinä missä järjestimme CMAD:in viime vuonna SOITA-tiimillä, järjestäjiä on nyt yli 170, joista erityisen aktiivisia parikymmentä. Myös esiintyjiä on parikymmentä siinä missä viime vuonna meitä oli kolme...

Tapahtuma on paperilla todella upea, toinen toistaan mielenkiintoisempia puheenvuoroja täynnä vaikka olemme jättäneet aikaa myös tärkeälle verkostoitumiselle (mm. #taskulounas luvassa). Nyt jännittää, miten kaikki sitten käytännössä sujuu.

Päivän taustalla kummittelee haaveeni, jonka lausuin ääneen Ylen Sipolle, Mika Tolvaselle, toiselle pääpuhujistamme, kolmisen vuotta sitten: "Olisi kivaa, jos Suomen community managerit kokoontuisivat yhteen". Ajattelin, että tapahtumaan voisi tulla vaikka parikymmentä ihmistä, ja nyt meitä on näin paljon! Aina kannattaa siis haaveilla, sillä haaveet voivat toteutua moninkertaisina!

Avaamme tapahtuman alla olevilla kalvoilla, se mitä sen jälkeen näemme onkin mielenkiintoinen yllätys. Jos et pääse paikalle, seuraa tapahtumaamme etänä, tarkemmat linkit löydät täältä.

Cmadfi13 alustus from Johanna Janhonen 

Suomen suosituimmat nettisivut, osa 2

Syksyllä tutkin Alexasta, mitkä ovat Suomen suosituimmat nettisivut. Annoin juuri aiheeseen liittyvän haastattelun, joten tutkin samalla, miten tilanne on syyskuusta muuttunut.

Merkittävimmät muutokset  

• sekä Google.fi että Google.com ovat menneet Facebookin ohi - eikö Facebook enää koukutakaan käyttäjiään vanhaan malliin?
• siinä missä LinkedIn on noussut sijan (minähän hoen, että sen suosio kasvaa), Twitter on tippunut 3 sijaa alaspäin. Miksihän media sitten puhuu niin vähän LinkedIn:stä verrattuna Twitteriin?

Nousussa:
googlaus
bloggaus
Suomi24
LinkedIn
Tumblr
Imgur
Wikia
Reddit
Vimeo
IRC-galleria
Pinterest
Dropbox

Laskussa:
Facebook
Wikipedia
Twitter
Flickr
Vauva.fi

Tämän päivän tilanne (25.1.2013):

Suomen suosituimmat www_sivut250113 from Johanna Janhonen

Datalähde: Alexa.com/Finland

LinkedIn ja endorsaaminen - tykätä vai ei

LinkedIn-kontaktieni määrä ylitti hiljattain 900:n

Jatketaanpa taas LinkedIn-teemalla. Guardianissa oli vastikään kolumni endorsauksesta eli LinkedIn:in pikasuosituksista. Kirjoittaja John Naughton ei ominaisuudesta tykännyt: 

"It seemed that everyone on my contact list had, somehow, been badgered into confirming that my online CV wasn't fraudulent. I began to feel like some kind of electronic mendicant, trespassing on the goodwill of friends and colleagues alike. Finally, I became really irritated by the presumption of a service that, in an idiotic attempt to drum up activity, had been annoying people into effectively giving me a reference that I do not need."

Hänestä siis tuntuu, ettei LinkedIn usko hänen itse kirjoittamiinsa taitoihin, vaan haluaa niille vahvistusta kontakteilta. Minusta tuo varmistus on ihan ok, enkä koskaan itse suosittele ihmisiä taidoista, joista minulla ei ole mitään kokemusta. Tämä tietysti vääristää ihmisen suosituksia. Esimerkiksi minua on helppo suositella bloggaamisesta (46 suositusta 15.1.13), koska teen sitä julkisesti netissä, mutta hankalampi suositella ketteristä (agile) menetelmistä (3 kpl), joita olen käyttänyt harvojen työkaverien kanssa Nokiassa. Ehkä olen sittenkin parempi osaaja Wikipediassa (1 suositus) kuin Twitterissä (15 suositusta).

Johnia myös ärsyttävät suositukset, joita hän ei tarvitse. Hmm - kuka ei tarvitse verkoston suosituksia tänä päivänä? Vaikka olisi arvostettu ammattilainen ja vakituisessa työsuhteessa, niin verkostojen suositukset voivat avata ovia.

Myös kirjoittajan tuttava Quentin Stafford-Fraser oli samoilla linjoilla:

"Frankly, I wouldn't, in the first place, link to anyone I thought was likely to lie on their CV. I'm old-fashioned enough to remember the days when a LinkedIn connection was meant to imply some sort of endorsement in itself." 

Quentin siis ottaa verkostoonsa vain ihmisiä, joita pitää rehellisinä. Ihmisillä on monenlaisia tapoja verkostoitua LinkedIn:ssä. Suomessakin on LION-ihmisiä (LinkedIn Open Networker), jotka hyväksyvät verkostoonsa kaikki ihmiset. Minä en kuulu heihin. Viime vuonna olin ällistynyt, kun eräs ventovieras kreikkalainen some-manageri halusi uida verkostoihini: päivän aikana hän alkoi seurata minua noin 15 eri paikassa ja lähetti kutsut paitsi LinkedIn:iin myös Skypeen. Minulla ei ole tapana hyväksyä LinkedIn:iin ihmisiä, joiden kanssa en jutellut, joten ei tullut mieleenkään tätä heppua hyväksyä, mutta hänen sinnikkyytensä teki vaikutuksen ja siksi tutkin hänen profiilinsa. Hämmästyin suuresti, kun huomasin, että meillä on 10 yhteistä kontaktia. Ehkäpä näillä minun 10 some-asiantuntija-tuttavallani on löysemmät perusteet hyväksyä kontakteja, tai ehkä he ihan oikeasti tuntevat herra Kollyrisin.


Mashablessa taas oltiin ominaisuudesta ihan toista mieltä. David Berkowitz kirjoitti:

"The best way to appreciate the value of Endorsements is to browse people's profiles. Consider Todd's LinkedIn profile, which has several dozen endorsements. The top four skills that Todd's connections endorsed him for are blogging, social media, journalism, and content strategy. Todd has a pretty fairly clean, straightforward profile without a ton of text, but with the endorsements, I can tell in a second or two what he's about."

Minusta endorsaukset kertovat oikeastaan siitä, miten ihminen on onnistunut brändäämään itsensä, eli mistä taidoistaan hän on kuuluisa, ei niinkään siitä, missä hän on todellisuudessa paras. 

"LinkedIn has amassed 550 million endorsements, with 10 million added daily. Part of that might be because it's addictive. Once I start endorsing people, I want to endorse others. Often LinkedIn recommends people that I haven't connected with in awhile. The recommended endorsements offer a new way to explore LinkedIn and stay current on one's network." 

Olen huomannut saman: endorsaus on kivaa ja koukuttavaa ja on hauska "viettää aikaa vanhojen tuttujen kanssa", eli muistella keitä kaikkia omiin verkostoihin kuuluukaan.

"I'm going to keep on endorsing my connections for relevant skills. It makes me feel as good to give an Endorsement as it does to receive one. Maybe that's LinkedIn's secret weapon. With a single click, one can do a good deed for one of their connections. That dopamine rush alone makes it addictive. Some addictions can truly be good for you — and the people you care about."

Davidin tavoin myös minä aion jatkaa endorsaamista :). Joko sinä olet sitä kokeillut ja mitä sinä siitä tykkäät?