Avoimet työprosessit mm. yritysblogeissa

Tuija Aalto ehdotti viime viikolla blogissaan ja SlideShare-esityksessään, että työprosessit pitäisi tehdä näkyväksi organisaation nettisivuilla. Hän nosti esitykseensä myös vanhojen työnantajieni sivuja, Ambientian blogin (josta löytyy aika kasa vanhoja bloggauksiani) sekä TTY:n uudet responsiiviset sivut :) . Voisin ehkä olla ylpeä siitä, että Piilotetun aarteen sivuista tuli responsiiviset jo viime keväänä, mutta helppohan pienen on olla ketterä. Responsiivisuus tarkoittaa muuten sitä, että nettisivut skaalautuvat käytettävän laitteen mukaan eri näköisiksi, eli sivun leveys ja bannerit ovat erilaisia läppärillä, täppärillä ja  kännykällä.

Työprosessit näkyväksi. from Tuija Aalto

Allekirjoitan Tuijan ajatukset ja yritän toteuttaa niitä itsekin omassa yrityksessäni sen minkä voin. Monet kollegani jakavat lähes kaiken tuottamansa koulutusmateriaalin avoimesti netissä (näin olen ymmärtänyt), mutta sitä minä en voi tehdä. Tuottamani koulutusmateriaalit kun sisältävät asiakkaan toimialan benchmarkkausta, eli tuotan kilpailuetua asiakkaalle paljastamalla sille kilpailijoiden tekemät virheet ja sen, miten se itse näkyy somessa.

Mutta aina välillä voin jakaa osia koulutuksistani, kuten esim.

• miten organisaatio voi resurssoida sosiaalisen median sisällöntuotannon tai  
• miten tapahtumanjärjestäjät voivat käyttää somea
• some-bingo

...mistä tulikin mieleen, että tasan viikon päästä on CMAD, jota voi muuten seurata sosiaalisen median kautta esim. Twitterissä, #cmadfi, tai livevideolla).

Myös ideointi-, valmistelu- ja tiedonkeruuvaihetta teen mahdollisimman paljon avoimesti netissä ja somessa, esim.

• sosiaalinenmedia.org:iin olen kerännyt yhdessä muiden kanssa aika kasan tietoa somesta ja siitä, miten suomalaiset organisaatiot sitä käyttävät
• tähän blogiin kerään näkemiäni hyviä esityksiä (englanninkieliset esitykset menevät Hidden treasure 2.0:aan)
• pyydän apua ja kysyn mielipiteitä, keräilen linkkejä ja jaan niitä monessa eri some-palvelussa, kuten LinkedIn:ssä, Twitterissä, Pinterestissä ja Piilotetun aarteen Facebook-sivulla

Avoimen toimintatapani ansioista ihmiset voivat oppia minulta asioita, vaikkeivät ikinä pääsisikään koulutuksiini, mutta samalla minä voin oppia heiltä. Tämä bloggaus onkin hyvä päättää Heikki Hallantien kuuluisaan Sometime-sloganiin:

Anna enemmän kuin otat, saat enemmän kuin annat.

LinkedIn rekrytoinnissa ja tuore infografiikka

Koska LinkedIn vetää selvästi lukijoita tähän blogiin, jaan teille pari mielenkiintoista juttua aiheeseen liittyen.

Ensinnäkin Veikkolaisen Sarin mielenkiintoinen postaus, jossa hän vertaili Facebookia, Twitteriä ja LinkedIn:iä. Sari työskentelee Ylen HR:ssä, joten oli erityisen mielenkiintoista lukea hänen ajatuksiaan LinkedIn:stä rekryvälineenä:

"LinkedIn:n merkitys työnhaussakin on voimakkaassa kasvussa. Osaajien etsiminen LinkedIn:n kautta lisääntyy koko ajan ja siksikin on tärkeää pitää oma profiili timmissä kunnossa. Rekrytoijien proaktiivisuus lisääntyy ja potentiaaliset hakijat tunnistetaan jo ennen kuin he itsekään tietävät olevansa hakijoita."

Niin, eikö olisi kivaa tulla löydetyksi uuteen työhön ilman hakemisen vaivaa? Tiedän tapauksia, joissa näin on käynytkin.

"Työttömyyden lisääntyminen näkyy myös LinkedIn:ssä. Huomattavasti aiempaa useamman profiilin esittelyssä lukee: etsin uusia haasteita. Näin kannattaakin tehdä, jos tilanne sitä vaatii."

Kun tuttavani kirjoittavat LinkedIn-otsikokseen "Looking for new challenges", puutun yleensä asiaan. Paljon parempi on kirjoittaa, että on vaikka Java-koodaaja tai Oracle-osaaja, joka etsii uusia töitä.

"Somerekryn tulevaisuus ei olekaan hauskassa rekrykampanjoinnissa vaan suorahaussa, eli brändäys on tärkeää. Se on minimissään huolehtimista siitä, että tiedot itsestä löytyvät hyvin ja helposti verkosta."

Niin, miten sinä olet brändännyt itsesi, haluatko sinä tulla löydetyksi?

Toinen juttu, jonka halusin jakaa on tämä LinkedIn-aiheinen infografiikka eli infograafi (kumpaakin termiä näkee käytettävän, Google-haussa ensimmäinen pesee jälkimmäisen luvuin 9540-1400). Se, mistä tässä erityisesti tykkään, on hauskat visualisoinnit: kahvikuppi, kännykkä, postikortti jne. Pöydälle on siis levitelty palveluun liittyviä lukuja ja faktoja hauskalla tavalla.

Source: siliconrepublic.com via Johanna on Pinterest

Some B2B-liiketoiminnassa by @jjussila

Monesti kuulee väitettävän, ettei sosiaalisen median palvelut sovellu B2B-yrityksille - heillä on muka liian vähän yleisöä ko. palveluille.

B2B-yritysten todellisia asiakkaat eivät ole kuitenkaan yritykset, vaan yrityksissä työskentelevät ihmiset, jotka tekevät ostopäätöksiä. Ja he liikkuvat sosiaalisessa mediassa siinä missä muutkin ihmiset.

Alla Jari Jussilan tuore esitys B2B-yritysten someilusta.

Esityksessä on mainittu mm. erilaisia somen hyötyjä ja tyypillisimpiä työkaluja.

10 tapaa, jolla some tuottaa arvonlisäystä yritysten sisällä ja välillä (McKinsey 2012):

1. Asiakastarpeiden selvittäminen
2. Tuotteiden luominen yhdessä asiakkaan(käyttäjän) kanssa 
3. Some ennustamisessa ja seurannasa (tuotanto ja jakelu)
4. Liiketoimintaprosessien sosiaalinen työnjako
5. Markkinointiviestintä ja vuorovaikutus somessa
6. Liidien generointi
7. Sosiaalinen kauppa
8. Some asiakaspalvelussa
9. Somen hyödyntäminen yrityksen sisäisen ja yritysten välisen viestinnän ja yhteistyön parantamiseen
10. Somen hyödyntäminen lahjakkuuden ja tehtävien yhteensovittamisessa (töiden jakaminen niille, joiden lahjoja ne parhaiten vastaavat)

Erittäin hyvä kysymys oli sekin, onko some osa työtä vai lisätyötä, kukas tässä muka lisää töitä kaipaa? Eli sen sijaan, että otetaan vain some-välineitä käyttöön pitäisi miettiä, mistä vanhoista rutiineista voidaan päästä eroon niitä käyttämällä. Nokiassa työskennellessäni vähensimme sähköpostin määrää siirtämällä asioita wikeihin ja blogeihin.

Sosiaalinen media B-to-B liiketoiminnassa from Jussila Jari

Somen erilaisten resurssointivaihtoehtojen pohdintaa

Syksyllä bloggasin Comma7:n kanssa tekemästäni somestrategiaryhmätyöstä ja siitä, mitä nämä viestinnän ammattilaiset erilaisista somen resurssointivaihtoehdoista ajattelivat. Sama asia tuli vastaan myös Grazissa. Joulukuussa osallistuin Marko Suomen guruhaasteeseen (kauhea sana muuten tuo guru, itsestäni en halua sellaista nimitystä käyttää) saarimetaforalla, jonka Itävallassa keksin, joten päivitin palmusaarikuvat myös koulutusmateriaaleihini ja tältä ne nyt näyttävät. Oih, miten ihanan raikasta :).

 

Organisaation somestrategian valinta from Johanna Janhonen

Somen tietoähky kuriin, osa 8: LinkedIn-virran suodattaminen

Tässä kohdassa voit valita myös montako päivitystä
virrassasi näkyy (maks 25). Hidden-välilehdeltä näet
keiden päivitykset olet aiemmin piilottanut.

Etsiessäni LinkedIn:in asetuksista yhtä kohtaa, löysin sattumalta kohdan (Account - Customize the updates you see on your home page),
 jossa voi määritellä, mitä omassa LinkedIn-virrassa näkyy. Jackpot! Tämän avulla pääsen kätevästi eroon niistä tiedoista, joilla en tee mitään.

Mieti siis mitä tietoja etusivullesi haluat, ja seuraa vain sellaisia asioita, jotka sinua kiinnostavat.

• General

  • New connections in your network eli haluatko nähdä, että joku on hyväksynyt kontaktipyyntösi?
  • Updates shared by your extended network. Eli haluatko nähdä kontaktiesi kontaktien päivityksiä (minä en halunnut)?
  • Status updates from your connection. Entä haluatko nähdä omien kontaktiesi päivitykset?
  • Posts from your connections. Nämä ovat ehkä kontaktien viestejä ryhmiin tai ehkä heidän kommentteja omien kontaktiensa päivityksiin, mene tiedä, en kokeillut.

• Profile & Recommendations

  • When connections change profile information. Onko sinusta oleellista tietää, että kontaktisi ovat päivittäneet profiiliaan?
  • When connections change profile photos. Entä haluatko nähdä heidän päivittäneen valokuvaansa? Minulle taitaa riittää, kun bongaan uuden kuvan virrastani heidän seuraavan päivityksensä yhteydessä.
  • When connections receive recommendations. Eli haluatko nähdä millaisia suosituksia kontaktisi saavat? Ehdottomasti haluan!
  • When connections upgrade to a premium account. Eli haluatko tietää, ketkä kontakteistasi käyttävät LinkedIn:in maksullista versiota. En usko, että tämä tieto tavalliselle käyttäjälle kovin tärkeä on. 

• Questions & Answers

  • Questions from your connections eli millaisia kysymyksiä kontaktisi ovat Answers-osiossa kysyneet.
  • Answers from your connections eli mitä he ovat muiden kysymyksiin vastanneet.

• Jobs

  • Jobs you may be interested in. Jos et ole etsimässä töitä, ota rasti pois.

• Events

  • Events your connections are interested in or attending. Kiinnostaako sinua tietää, mihin tapahtumiin kontaktisi ovat menossa? (Luulin, että Events-ominaisuus olisi poistumassa, mutta ainakin asetuksissa se vielä roikkuu)

• Polls

  • Polls from your connections eli äänestykset, joihin kontaktit ovat osallistuneet

• Groups

  • Groups your connections have joined or created. Haluatko tietää, mihin ryhmiin kontaktisi liittyvät?
  • Discussions from your groups. Haluatko lukea virrastasi myös keskusteluryhmien otsikoita? (Minä luen otsikot mieluummin joko ryhmistä tai sähköpostini kautta)

• Applications

  • Application updates from your connections. Haluatko tietää, mitä LinkedIn-sovelluksia kontaktisi käyttävät?

• Company Pages

  • When connections modify or add a Company Page. Haluatko tietää, kun kontaktisi päivittävät työnantajaorganisaation profiilia?

• News

  • When connections follow news. Haluatko tietää, mitä uutisia kontaktisi lukevat?

Asiakaspalvelua somessa (tutkimus)

Blogikommentin kautta törmäsin tähän mielenkiintoiseen tutkimukseen somesta asiakaspalvelussa. Informatum Research teki viime keväänä tutkimuksen siitä, minkälaista palvelua asiakas saa sosiaalisessa mediassa.

"Some-barometriaineistona oli laajempi otos yritysten Facebook-sivuja, chattejä ja keskusteluja Suomi24:ssä, josta laadulliseen analyysiin poimittiin 100 keskustelua tai viestiä. Keskeinen johtopäätös tutkimuksesta on, että vasta pieni osa yrityksistä on lanseerannut someaspasta (aspa=asiakaspalvelu) uskottavan palvelukanavan, jossa asiakkaat saavat palvelulupauksen ja lupaus myös lunastetaan. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että asiakaspalvelulle somessa ei ole yrityksissä sovittu selkeitä toimintatapoja tai tavoitteita, eikä sitä johdeta samalla systematiikalla kuin asiakaspalvelua muissa kanavissa."

Heidän havaintojaan:

• Somea käytetään ensisijaisesti mainoskanavana, mutta yhä useammin myös palvelukanavana. 
• Viestintä yrityksen sosiaalisen median kanavissa on hyväntuulista ja myönteistä. 
• Vain puolet yrityksistä vastaa asiakasviesteihin nopeasti 
• On myös yleistä jättää vastaamatta yksittäisiin viesteihin vastaamatta, myös selvästi asiakaspalvelullisissa sivustoissa.
• Asiakkaiden vastataan usein pinnallisesti ja heidät ohjataan usein toiseen kanavaan: "lähetä meille sähköpostia tai soita".
  
   

Nettiyhteisöjä ohjailemassa (SJL-kolumni)

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 29.12.2012 

ATK ja www – siinä kaksi kirjainyhdistelmää, jotka ovat vieneet monelta työpaikan. Teen nykyään mm. konekirjoittajan ja matkasihteerin työtä ja minua palvelevat automaattivirkailijat pankkien ja virastojen sivustoilla. Kivijalkakauppiaat taistelevat nettikauppoja kanssa, lehtiä ja kouluttajia vastassa ovat netin ilmaiset sisällöt.

Mitä ammatteja sitten on tullut tilalle? Koodareita, nettisivumaakareita, hakukoneoptimoijia ja niin edelleen. Yksi uusimmista on community managerin työ. Ammatti on niin tuore, ettei sille ole vielä edes vakiintunutta suomennosta, vaan puhutaan mm. yhteisöjohtajista ja nettikätilöistä. Näitä ihmisiä yhdistää se, että he työskentelevät nettiyhteisöjen parissa ja ohjailevat niitä työnantajiensa haluamaan suuntaan. Suomen tunnetuimpia nettityöntekijöitä on vuoden poliisiksikin valittu Marko ”Fobba” Forss.

Verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. asiakkaiden mielipiteiden kerääminen ja aktiivinen viestintä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Yhteisöjä voi johtaa myös ilman internetiä, mutta sen avulla yhteisö saattaa kasvaa kansainväliseksikin ja pienten kohderyhmien tuotteillekin voi löytyä riittävästi ostajia. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Suomalaisten yritysten yhteistä Avainklubi-palvelua koordinoiva Joni Kataja totesi, että palvelun käyttäjät ideoivat yritysten tuotteita innokkaasti vain silloin, jos yritys itsekin on aktiivinen. Yhteisöjä otetaankin enenevissä määrin mukaan tuotekehitystyöhön, sillä 40% ihmisistä haluaa kehittää tuotteita paremmiksi ja vaikuttaa vaikka siihen, millaisia suklaamakuja ja tiskirättejä kaupoista löytyy tai miltä seuraavan auton sisätilat näyttävät.

Community managerit toimivat aluksi vapaaehtoisina harrastusyhteisöissä, ensimmäiseksi heitä palkattiin kuluttajayhteisöihin. Mutta myös yritysten sisäisiin ja niiden välisiin yhteisöihin tarvitaan puheenjohtajia, esimerkiksi YIT:llä on  yritysasiakkaidensa kanssa omia suljettuja keskusteluryhmiä.

Tammikuussa maailmalla järjestetään Community Manager Appreciation Day -tapahtuma, jolloin yhden päivän ajan arvostetaan yhteisöjohtajien tekemää työtä, joka vie tekijältään yksityisyyden ja välillä myös yöunet. Kuulin CMAD:ista ensi kertaa vuosi sitten Twitterissä ja toin sen sitten nopealla aikataululla Suomeen, Tampereen teknilliselle yliopistolle, jonne kokoontui kymmenkunta community manageria ja muita aiheesta kiinnostuneita. Vuodessa tapahtuman mittakaava on kasvanut uusiin mittoihin ja ensi kuun tapahtumaan on ilmoittautunut jo sata ammattilaista mitä mielenkiintoisimmista organisaatioista. Tämä kertoo minulle siitä, että yhteisömanagerin työ on tullut jäädäkseen myös Suomeen.