Somen tietoähky kuriin, osa 3: LinkedIn:in tiedotteet

Eilen kirjoitin LinkedIn:in uudesta notifikaatio-ominaisuudesta, mikä mahdollistaa LinkedInin lähettämien päivitysviestien karsimisen. Aiemminhan ainoa mahdollisuus seurata esim. LinkedIn-ryhmien keskusteluja oli

1. tilata sähköpostitiedotteet uusista kommenteista tai 
2. käydä tarpeeksi usein ryhmissä viestejä tutkimassa

Nyt siis riittää, että käy tarpeeksi usein LinkedIn-palvelussa, josta viimeaikaiset tapahtumat näkyvät kätevästi notifikaatiot-osion alta. Koska tämä sarja keskittyy siihen, miten pienillä konsteilla säästetään aikaa ja vähennetään somen tietotulvaa, kurkistamme tänään LinkedIn:in sähköpostiasetuksiin.

Sosiaalisen median palveluihin kirjautumisen yhteydessä kysytään aina sähköpostiosoite. Se ei ole sattuma, sillä palvelut tarvitsevat sitä pitääkseen huolen siitä, ettemme unohda heidän palveluaan. Siksi oletusasetusten mukaan saamme niiltä säännöllisesti sähköpostia, jotta ryntäisimme palveluun katsomaan lisää. Jos luotat itseesi, eli siihen että joka tapauksessa käytät ko. palvelua säännöllisesti, et tarvitse ylimääräisiä muistutuksia (jotka sinulle ovat itse asiassa turhaa roskapostitusta).

LinkedIn:in asetukset olivat aika haasteelliset päivittää, sillä ihan heti ei ole selvää, mitä mikin viestityyppi tarkoittaa ja osaa viestityypeistää en ole koskaan itse saanut. Mutta haluan saada ihmisten minulle LinkedIn:in kautta lähettämät viestit niin pian kuin mahdollista, sen sijaan LinkedIn:in omia viestejä en tarvitse. Sähköposti-ilmoitukset otin pois käytöstä seuraavilta:

• Notifications Digest eli notifikaatioilta (näen ne nyt LinkedIn:in notifikaatio-osiosta)
• LinkedIn Today -uutispalvelun tiedotteet (ko. otsikot näkyvät palvelun yläosassa)
• Activity notifications, eli uudet kommentit viestiketjuissa, joihin olen LinkedIn:in ryhmissä osallistunut (näkyvät myös notifikaatio-osiosta).

Nyt minun pitää vain pitää huoli, että käyn muutamia kertoja viikossa tutkimassa LinkedIn:iä - ja säästyn monelta turhalta sähköpostilta, jota en kumminkaan jaksa avata.

LinkedIn ja viimeaikaiset muutokset: notifikaatiot

Kesällä olin kovin iloinen siitä, että LinkedIn:in viestivirrasta siivottiin twiitit pois. Moni kontaktini oli linkittänyt Twitterinsä LinkedIn:iin, jolloin kaikki heidän päivityksensä tulivat sinne. Osa niistä liittyi heidän töihinsä, osa ei, vai kuinka monen työnkuvaan kuuluu esimerkiksi lenkkeily tai S-marketissa asioiminen? Koska itse laitan LinkedIn:iin vain ammatillisista sisältöä, minua ärsytti lukea näitä "mitä sattuu -päivityksiä" LinkedIn:stä, sillä useimpia kontaktejani seuraan Twitteristä, jossa seuraan "silloin kun minulle itselle sopii mitä sattuu - sisältöä mielenkiintoisilta ihmisiltä". LinkedIn:ssä odotin näkeväni erilaisia asioita.

LinkedIn ei asiasta niin innostunut, sillä heitä pelotti se, että etusivun viestivirrta hiljenee. Ehkä he ovat siksi alkaneet panostaa Facebookista tuttuihin ominaisuuksiin. Reilu viikko sitten bongasin notifikaatiot (löytyvät lipun kuvan alta palvelun yläosasta) jotka auttavat minua seuraamaan sitä, mitä LinkedIn:ssä on viime aikoina tapahtunut, esim:

• kuka on vieraillut profiilissani
• kuka on kommentoinut päivityksiäni tai tykännyt niistä
• mitä LinkedIn-ryhmien viestiketjuissa tapahtuu
• kuka on hyväksynyt kontaktipyyntöni

Samalla LinkedIn:in muisti on kasvanut, eli pääsen taas näkemään elokuussa tekemäni LinkedIn-päivityksen, josta tähän mennessä on tykätty jo 900 kertaa. Toimiikohan tämä suora linkki päivitykseen teillläkin? Elokuussahan viestimuisti oli vain 14 päivän mittainen, joten tykkäsin kovasti tästä uudistuksesta.

Odottelen myös uutta Endorsements-ominaisuutta LinkedIn:iin, mutta sitä ei kaiketi ole vielä Suomessa lanseerattu.

#CMADFI tammikuussa, tule järjestämään sitä

Tein juuri CMAD:iin liittyvän Storify-stoorin Soita-projektin tilille (oli aiemmin mun tilillä), ja haluan nähdä miltä se upotettuna näyttää, joten pistetään jakoon: (Bloggerin esikatselu ei ymmärrä esityksen päälle, joten epäilen pahinta) Esityksessä on kerrattu tapahtuman lyhyt historia (ajatus syntyi 2010, ensimmäiset CMAD-tapaamiset järjestettiin maailmalla 2011 ja Euroopassa=Suomessa tänä vuonna) Jos olet innostunut community manageerauksesta, sinua ehkä kiinnostaa myös tulla mukaan järjestämään tapahtumaa, sillä samalla pääset tutustumaan huippuporukkaan ja oppimaan heiltä vaikka mitä metkuja. Meillä on Facebookissa ryhmä, josta löytyy lisää tietoa aiheesta, mm. seuraavat palaveriajat:

• ma 15.10. klo 13-16 
• ma 5.11 klo 13-16 
• ke 28.11. klo 13-16 
• ke 12.12. klo 13-16 
• ma 7.1. klo 13-16 
• ma 14.1. klo 13-16 
• ma 21.1. klo 13-16 
• ja hännänhuippuna ma 28.1. klo 10-18 se VARSINAINEN CMADFI. 

Mukaan kaivataan kaikenlaisia osaajia tuolien kantajista markkinointivelhoihin. Mistä puheenollen, katsokaa miten kivan rollupin Maarit Riikonen meille teki, ensi viikolla sen voi bongata MindTrek-tapahtumasta (ja mm. minut sen vierestä).

Liveraportointia MindTrekistä on muuten luvassa Soitan Twitter-tilin kautta, otahan se seurantaasi :).

Some rekrytoinnissa - kolumnia valmistelemassa

Ensi viikon kolumnini Suur-Jyväskylän Lehdessä käsittelee rekrytointia sosiaalisen median avulla. Sitä varten haastattelin kavereitani ja muutaman ryhmän jäseniä. Yhden testinkin tein: tarjosin töitä hakeville ystävilleni tilaisuuden kertoa unelmien työpaikastaan minulle ja kavereilleni ja aika pitkä siitä ketjusta tulikin :). Ehkä sinäkin voisit samanlaisen mainospaikan kavereillesi tarjota, jos sinulla kavereinasi sekä työn hakijoita että niitä tarjoavia... Tai ehkä voisit jopa peukuttaa töitähakevia kavereitasi LinkedIn:ssä.

Unelmien työpaikkaa kuvailtiin esim. näin:  

• Unelmieni työ olisi 6 tuntia päivässä (esim. 9-15), joustava, innostava, kannustava, hyvä työilmapiiri ja osaamista arvostava.
• Joustavat työajat (ei kuitenkaan yli 40h viikossa), Hyvä palkka!, Riittävästi lomaa, Ostaa eurolla ja myydä kahdella... Olla oma pomo.

Maria Rajakallio suositteli katsomaan tuoreen esityksensä aiheesta. Tässä se teillekin jakoon:

Sukellus Someen - Uhka vai mahdollisuus? on Prezi

Maria on vetänyt Haussa-hanketta, jonka ohjausryhmää minä taas olen johtanut. Hankkeen myötä olen oppinut paljon uutta paitsi somerekrytoinnista myös muusta someilusta, sillä Haussan some-verkoista on tullut vastaan mielenkiintoisia uutisia ja vinkkejä, kiitos Marian ahkeran "communitymanageroinnin".

Millaisen kolumnivellin näistä aineksista sitten keitin, se selviää ensi viikon keskiviikkona!

Comma7 ja miksi kaikkien työntekijöiden pitäisi olla somessa (osa 4)

Olemme päässeet tämän sarjan viimeiseen osaan, eli tänään käymme läpi viestinnän asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miksi kaikki työntekijät pitäisi päästää mukaan organisaation some-viestintään.

Tavassa 4 kaikki ne työntekijät, jotka haluavat (ketään ei toki pakoteta, mutta kaikkia kannustetaan osallistumaan) ovat mukana organisaation sisällöntuotannossa sosiaalisessa mediassa.

Tavan hyvät puolet:

• paljon päivittäjiä eli mahdollisuudet laajaan näkyvyyteen
• avointa viestintää
• organisaation asiantuntijatieto leviää

Huonot puolet:

• maineriski on isompi kuin muissa tavoissa

Tapa sopii organisaatiolle, jotka

• ovat täynnä asiantuntijoita
• harrastavat avointa viestintää
• ovat nuorekkaita ja aikaansa seuraavat
• joiden kohderyhmä on nuorekasta ja aikaansa seuraavaa (ja sosiaalisessa mediassa)

Tapa sopii täydentäväksi viestintäkanavaksi muiden joukkoon.

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• sosiaalista mediaa koskevat samat säännöt kuin muutakin mediaviestintää
• someen saa käyttää työaikaa (etenkin jos asiat liittyvät työasioihin)
• tietoturva: mikä tieto on julkista
• mihin osallistutaan: oman ammattiryhmän keskustelut?
• tekijänoikeudet

Johdolle tämä tapa myydään seuraavilla argumenteilla:

• viestinnän aktiivisuus ja näkyvyys paranee, 
• tavoitetaan laaja joukko (myös eri ikäryhmistä)
• organisaation oma viesti tulee esille laajalla rintamalla
• vuorovaikutus kasvaa
• saadaan paljon aktiivisia asiakaskontakteja

Nyt kun kaikki tavat on käyty läpi, on aika kysyä: minkä tavoista sinä haluat teidän organisaatioonne? Miksi?

Comma7 ja some ympäri organisaatiota kerätyn tiimin haltuun (osa 3)

Jatkamme tämän viikon teemaa, tänään mietitään miksi organisaation somekanaviin kannattaa ottaa mukaan myös viestinnän ulkopuolisia ihmisiä.

Tavassa 3 siis kootaan somen erikoisjoukko eri puolilta organisaatiota.

Tavan hyvät puolet verrattuna muihin tapoihin:

• some on yksi kanava muiden joukossa, eikä sitä kannata kokonaan kieltää (tapa 1)
• viestinnässä ei ole kaikkea sitä substanssitietoa, jota halutaan viestiä (tapa 2)
• koulutettu ydinporukka voi tuottaa suoraan oikeanlaista materiaalia kanaviin, mistä syntyy säästöjä
• kun some on rajatun joukon hallussa, siihen on budjetoitu työaikaa ja pysytään paremmin tavoitteissa

Riskinä nähtiin se, että kun joku ydinjoukosta lähtee, menetetään paljon osaamista ja tietoa.

Tapa sopii niille organisaatioille:

• jotka haluavat siirtyä tapaan 4, mutta haluavat pilotoida tapaa ensin pienemmällä joukolla
• tapa on mukava erikoisjoukkoihin kuuluville, sillä organisaatio on tunnustanut heidän eritoisosaamisensa ja antanut luvan (käskyn) käyttää sitä, joukko on luultavasti hyvin motivoitunutta

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• mihin keskitytään, mitä tavoitellaan
• mitä muille kerrotaan, miksi juuri tämä porukka on valittu ja miten porukan ulkopuolelle jääneet voivat osallistua

Johdolle tämä tapa myydään sillä, että tällä tavalla on parhaat edellytykset päästä haluttuihin tavoitteisiin.

Huomenna on luvassa tämän sarjan viimeinen osa, jossa päästetään organisaation kaikki työntekijät someen. Onko se hyvä vai huono asia?

Comma7 ja miksi some kuuluu viestintäosastolle (osa 2)

Eilen aloitin 4-osaisen sarjan siitä, mitä viestinnän ammattilaiset eri some-strategioista miettivät.

Tänään on vuorossa tapa 2, jossa some on markkinoinnin (viestinnän) yksinoikeus

Hyviä puolia:

• viestintä pysyy hanskassa, se on yhdenmukaista ja viestit ovat ymmärrettäviä
• viestintä tukee yrityksen linja
• tapa ei rasita muita asiantuntijoita, 
• riskien ja kriisien hallinta onnistuu paremmin
• "organisaatiossa on viestintäosaamista juuri siitä syystä, että he huolehtivat viestinnästä, myös somessa"

Huonoja puolia:

• substanssiosaaminen muilta työntekijöiltä jää saamatta, 
• elämänmakuisuus ja rosoisuus puuttuvat viestinnästä, 
• ei synny niin helposti organisaation yhteisöllisyyttä, 
• viestinnän volyymi pienempi kun viestintä on harvojen käsissä, 
• viestintä on liian markkinointipainotteista ja stailattua

Tämä tapa sopii niille organisaatioille:

• joilla on paljon yhteiskunnallisesti tulenarkaa tietoa (esim. armeija, lastensuojelu)
• kun viestinnän ammattilaisuudella on merkitystä (esim. viestintäalalla)
• pörssiyhtiöille
• erikoistilanteissa (esim. YT, kriisitilanne)

Organisaatiossa pitää ohjeistaa:

• miten saadaan markkinointiin tieto, 
• some-strategia: yhteiset pelisäännöt, linjaukset, julkaisuaikataulut, miten nopeasti vastataan, käytetäänkö vastaamiseen omia profiileja vai yrityksen yhteistä, 
• kuva- ja tekstioikeudet (miten yrityksen eri materiaaleja saa käyttää somessa)

Johdolle tapa perustellaan näin:

• some ei vie muiden (erityisesti johdon) työaikaa, 
• maineenhallinta on hyvissä käsissä: brändi säilyy ehjänä ja kiinnostavana

Huomenna sarja jatkuu tavalla 3, jossa eri puolilta organisaatiota kerätään sometiimi.