Sosiaalinen media teknologiateollisuudessa

Harri Lakkala teki taannoin mm. OSKE:n, Teknologiateollisuus ry:n, Hermian ja Innoparkin tilaaman tutkimuksen siitä, miten suomalainen teollisuus käyttää somea. Kyselyssä oli mukana 143 yritystä, joista 87% oli B2B-yrityksiä ja 81% kuului valmistavaan teollisuuteen.

Kysely oli some-asiantuntijalle herkullinen, sillä teollisuusyritysten some-tuntemuksessa riittää rutkasti parannettavaa, 57% piti oman yrityksensä some-ymmärrystä olemattomana tai huonona, mikä ei ole ihme: vain 12% oli saavuttanut somen avulla jotain hyötyä.

Työkaluista suosituin oli jaettu verkkolevy (70%) - siinäpä sitä on sosiaalisuutta kerrakseen! Dokumentinhallintajärjestelmiä käytti 55%, intranet oli käytössä joka toisessa yrityksessä (52%). Asiakasrajapinnassa kolmannes yrityksistä (36%) käytti some-palveluita (esim. LinkedIn, Facebook), keskustelupalstoja 18%, videopalveluita (Youtube) 20% ja wikejä 12%.

Eniten somea käytettiin markkinointiin (42%) ja viestintään (41%), työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39%). Vaikka puolet yrityksistä seurasi itsestään/alastaan käytyä keskustelua somessa, mutta vain 6% tekee sitä säännöllisesti. 18% yrityksistä oli kieltänyt Facebookin käytön.

Suurimpia yhteistyö ja tiedonhallinan ongelmia olivat
-hiljaisen tiedon siirtäminen (46%)
-avainhenkilöiden työkykyyn liittyvä riskienhallinta (44%)
-sähköpostiähky (42%)

Monet yritykset kaipasivat case-esimerkkejä somen hyödyistä, ja niitä oli raporttiinkin päässyt joitakin (s. 38 - 41)

-Reifer Oy työllistää 30 henkeä, suurin osa tuotannossa. Konepajayritys pyörittää toimintaansa ERP-toiminnanohjausjärjestelmällä, jonka kylkeen on rakennettu laatukäsikirjawiki. Wikiä käytetään niin, että johto hyväksyy kaikki wikin muutokset ennenkuin ne menevät työntekijöiden näkyville, sillä toimintaprosessien oikeellisuudesta halutaan pitää erityisen hyvää huolta. Casekuvauksesta ei käy selville, keillä kaikilla on oikeus wikiä päivittää, mutta joka tapauksessa se on korvannut aiemmin käytetyn paperisen laatukäsikirjan lähes täysin.
- Ruukki tutustui some-palveluihin (blogit, wikit, foorumit ja ryhmäsivustot) ensin sisäisesti. Julkinen sometus alkoi Youtube-videoilla, Facebook-sivuilla ja LinkedIn-keskusteluilla. Twitterissä kerrotaan mm. avoimista työpaikoista.
-Cargotec käyttää alihankkijoidensa kanssa 2 viikon sprintteihin perustuvaa ketterää tuotekehitystä, jota tuetaan mm. wikillä ja taskienhallintaohjelmalla

lisäksi

-Somen käytöllä Kone Oyj on onnistunut vähentämään matkustamista 60% ja puolittamaan projektin läpimenoajan
-aktiivinen keskusteluryhmä on LinkedInissä toimiva Wind Energy Professionals - ryhmä, jossa on yli 30 000 jäsentä
-ABB:lla on SlideShare-kanava, josta löytyy palvelukuvauksia ja asiakasprojektikuvauksia
-Visma Severan Twitter-tiliä seuraa 30 000 ihmistä, jotka ovat kiinnostuneita Severan palvelun uusista ominaisuuksista ja tarjouksista
-asiakaspalveluun Twitteriä käyttää UPM:n RFID-yksikkö, ABBRobotics, Wärtsilä ja Outokumpu
-sisäistä mikroblogipalvelua Yammeria käyttävät mm. mikroprosessorivalmistaja AMD ja viestintätoimisto Hill&Knowlton.

Mitä hyötyä somesta on yritykselle by McKinsey 2010

Vuosi sitten McKinsey kyseli tutkimuksessaan,
olivatko vastaajat huomanneet somen käytön tuoneen
mitattavia hyötyjä töissä.

Sisäisistä hyödyistä tärkeimmät olivat
-tiedon löytyminen on nopeutunut (77%)
-kommunikointikustannukset ovat pienentyneet (60%)
-sisäiset asiantuntijat löytyvät nopeammin (52%)

Asiakasrajapinnassa
-markkinoinnista oli tullut tehokkaampaa (63%)
-asiakastyytyväisyys oli kasvanut (50%)
-markkinointikustannukset olivat laskeneet (45%)

Kumppani/toimittajarajapinnassa
-tiedon löytyminen oli myös nopeutunut (57%)
-kommunikointikustannukset olivat pienentyneet (53%)
-yhteistyökumppanit olivat tyytyväisempiä (45%)

Kuulostaako houkuttelevalta?

Toimittaja meets some eli @jarmolahti kertoo kokemuksiaan vuosikymmenten varrelta

Muistatte varmaan, että yritykseni täytti jokin aika sitten vuoden. Järjestin silloin synttärikilpailun, jossa lupasin palkita kaikki osallistujat. He saivat valita voittonsa muutamasta vaihtoehdosta ja osa halusi palkinnoksi blogihaastattelun. :) Ensimmäiseksi virtuaalilauteille hyppäsi varsinainen kehäkettu, Jarmo Lahti.

Hei Jarmo! Onpa kiva, kun saan haastatella sinua. Tätä varten luin juuri LinkedIn-profiilisi ja kauhistuin, “hieman” haasteellista haastatella sinun kaltaistasi ammattilaista...

- Heh:-). Eiköhän karu todellisuus selviä hyvissä ajoin ennen tämän haastattelun loppua.

Epäilen... :) Olet aloittanut sometuksen jo 1980-luvun BBS-purkkimaailmassa, kerrotko meille untuvikoille jotain siitä ajasta?

Nykyinen Talentum kustansi 80-luvulla oman päätoimittajuuteni aikana elektroniikka-alalle tarkoitettua Uusi Elektroniikka -lehteä. Kokeilimme siinä lehdenteon sivussa myös IBM PC:ssä pyörivällä TBBS (The Bread Board System) -ohjelmistolla BBS (Bulletin Board System) -”purkin” ylläpitoa. Yhden puhelinlinjan päässä taisi soittajia purkkiin ja sen keskusteluihin päästää 1200 bps -vauhtinen modeemi.

Elektroniikka-alan ammattilaiset, etenkään se pääjoukko jolle lehteä tehtiin, eivät tuohon(kaan) aikaan olleet aktiivisia verkko(noh, verkko ja verkko...)keskustelijoita, joten Uusi Elektroniikka TBBS ei noussut niihin legendaarisiin purkkeihin, joita mainitaan alan harvoissa historiikeissa.

PC-purkkien lisäksi ja jälkeen “somettelin” muun muassa Freenetissä, yliopisto/korkeakoulumaailman PortaComeissa, TeleSammon JutTelessä ja InfoTelin Elisassa - joista viimemainitussa niinkin aktiivisesti, että minut manitaan sen yhteydessä peräti nimeltä Suomen Internet-yhdistyksen yhdessä pikku historiikissa:-)

Mielenkiintoista! Olet toiminut parisenkymmentä vuotta isoissa suomalaisissa lehdissä, mm. toimituspäällikkönä Insinööriuutisissa (nyk. Tekniikka & Talous) ja päätoimittajana I.D.E.A./Uusi Elektroniikka -lehdessä, olet ollut perustamassa Mikroa (nyk. MikroPC) ja kirjoittanut IT-alasta useisiin lehtiin (Kauppalehti, Taloussanomat, Tietokone, Tietoverkko, Sihteeri & Assistentti, Kaupan Maailma, Internet-lehti...). Miten Internet ja sosiaalinen media on muuttanut lehtiä ja toimittajan työtä? Pelkäätkö, että esim. bloggaajat tekevät toimittajista tarpeettomia?

Toimittaminen, erityisesti sentyyppinen teknologia/talous -toimittaminen, jonka parissa itse olen tosiaan pukertanut noin kolmekymmentä vuotta, on tiedon keruuta, jalostamista, popularisointia ja välittämistä, ja tuon lyhyen listan ensimmäisessä osuudessa muutos on ollut rajuinta toimittajille ja viimeisessä puolestaan lehdille/mediabisnekselle.

En pelkää bloggaajia, he ovat yksi tärkeä lisä siihen rikkauteen, josta tietoa voi kerätä - hyvin usein jo pitkälle jalostettua tietoa.

Olen muuten menossa tällä viikolla Viestintäalan tutkimussäätiön ProAm-hankkeen jonkin sortin kick off -tilaisuuteen. Hankkeen “tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten laajasti ja millaiseksi Suomessa on kehittynyt ammattimainen harrastaminen (engl. professional amateurism, ProAm, Pro-Am).

Ammattimaisten harrastajien ymmärtäminen mediayhtiöiden näkökulmasta on tällä hetkellä kriittisempää kuin koskaan, sillä teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa vielä nykyistä paremmin sen, että ihmiset luovat itse omat mediansa ja sisältönsä.”

Olen törmännyt noihin proameihin (voisikohan sen kääntää ammattiharrastajiksi?) innovointipiireissä, mahtava voimavara sielläkin. Vuosien varrelle mahtuu varmasti kaikenlaista ja olet varmaan tavannut paljon alan vaikuttajia. Kerro ikimuistoisimmasta haastattelustasi.

Tässä yhteydessä voi ehkä mainita uskoakseni Suomen ensimmäisiin puhtaasti virtuaalisesti toteutettuihin haastatteluihin kuuluva Kalle Isokallion ja Pekka Tarjanteen sähköpostihaastattelu.

Itse asiassa en enää muista, mikä oli haastattelun aihe ja koska sen tarkkaan ottaen tein, mutta sähköpostin käyttäminen haastatteluun oli joka tapauksessa silloin vielä niin uutta, että se oli... jotain ihan uutta.

Hih (tämä haastattelu on muuten toteutettu Google Docsissa). Olet kirjoittanut myös nettilehtiin kuten itviikko.fi ja digitoday.fi. Miten nettilehteen kirjoittaminen eroaa paperilehteen kirjoittamisesta?

Itse kirjoittaminen ei luonnollisesti ole kovinkaan erilaista. Selvin ero on ajan tiivistyminen: juttu ja etenkin uutinen muuttuu vanhaksi nettikirjoittamisessa uskomattoman nopeasti. Toinen tärkeä ero on lukijoiden nopea palaute - ja myös nopea tieto siitä, mitä juttuja ylipäätään luetaan.

Niin, ero entiseen on kyllä suuri, kun nyt tiedetään tarkasti mitä juttuja oikeasti luetaan. Miten sinä käytät somea työssäsi ja mistä palvelusta pidät eniten?

Some on erittäin tärkeä osa tieto- ja kontaktiavaruuttani, jossa vietän aikaa hyvin paljon. Sen analyyttisemman ja systemaattisemman käytön aloittamisen suunnittelua olen kuitenkin vasta alkamassa miettiä:-).

Tällä hetkellä melko tiiviissä käytössä ovat jo mainitsemasi LinkedInin lisäksi ne kaikille tämän blogin lukijoille tutut Facebook, Twitter, Google+ ja Jaikun manttelinperijänä Qaiku. Kaikissa niissä olen läsnä paitsi Jarmo Lahtena, enentyvästi myös Infocrea Oy:nä.

Lisäksi ahkerassa käytössä mutta enempi jakelukanavina kuin sosiaalisena mediana ovat Flickr, YouTube ja Vimeo.

Entä vapaa-ajalla (vai onko asiantuntijayrittäjällä sellaista)?

Vapaa-aika ja työaika menevät tosiaan iloisesti sekaisin. Eikä vain ajankäyttömielessä vaan muutenkin monin tavoin. Kyllähän asiasta joskus vakavaakin keskustelua vaimon kanssa syntyy, hän kun ei ole läheskään niin somentusiasti kuin itse olen:-)

Don't get me started... Yrityksesi Infocrea tarjoaa “vuorovaikutteisia somea käyttäviä journalistisia sisältöosioita muuhun sisältöön liitettynä tai itsenäisinä kokonaisuuksina”. Kerro esimerkki tällaisesta.

Itse asiassa varsinaiset tuotteistukset tuolla saralla ovat vielä hieman ns. vaiheessa “sapatin” loppumetreillä. “Kymmeniä vuosia” olen siis sekä ideoinut että tuottanut perinteistä teknistaloudellista tekstijournalistista sisältöä keskittyen pääasiassa ict-toimialaan ja sen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden hyödyntämiseen muilla toimialoilla.

Siinä kertyneen osaamiseni ja verkostoni avulla toteutan joka tapauksessa jatkossa yhä monimediaalisempia eli tekstiä, kuvaa, ääntä, videota ja sosiaalista mediaa yhdistäviä sisältöjä. Niin, ja olen valmis ja innokas verkottumaan lisää ja lisää - mm. ja etenkin sosiaalisen median hyötykäyttöön paneutuneiden ja paneutuvien kaltaisteni mikroyrittäjien kanssa; klikatkaa mua:-)

Juu, klikataan ja tykätään ja seurataan ja jaetaan... :) Sinulla on kuulemma kyky haistaa uusia trendejä, joten kerrohan mikä voisi olla seuraava iso juttu somessa.

“Kuulemma”?:-).

No toinen guru, Kari A. Hintikka, kehui sinua LinkedInissä noin. Anna palaa vaan! :)

SomeTime2011:ssä kerroin somettajien keskinäisvideohaastatteluissa jollekulle, olisiko ollut @Tuija Aalto, oman käsitykseni somesta: se on Teilhard de Chardinin (1881–1955) kirjassaan “Tapaus Ihminen” (ilmestyi suomeksi tuolla nimellä 1963) kuvaaman noosfäärin alkulimavaihetta. Seuraava todella iso juttu voisi olla jotain sellaista, minkä takia olisi tarpeen “Pyhän uudelleen keksiminen” (Stuart A. Kauffmania Terra Cognitan Kimmo Pietiläisen suomentamana).

Voisikohan se jalat hieman enemmän maassa miettien olla jotain Linked Open Datan ja somen integraatioon liittyvää...

Datan avoimuutta olen joskus tässä blogissa sivunnut, mutta pitäisi kirjoittaa siitä toistekin. Mitä muuta haluat vielä kertoa blogini lukijoille?

Jos joku jaksoi skrollata tänne asti, niin: noiden edellämainitsemieni kirjojen lisäksi lukekaa Tapscottin ja Williamsin “Macrowikinomics” - ja Carrin “Pinnalliset”:-)

Kiitos haastattelusta, tämähän oli hauskaa & opettavaista!

Kiitos itsellesi:-)

Löydy - brändää itses verkossa - kirja

@tuija, Tuija Aalto, jakoi viikonloppuna Löydy-kirjansa SlideShareen kaikkien luettavaksi. Woe! Luin tämän keväällä, ja suosittelen teitäkin lukemaan. Täytyypä varmaan taas itsekin vilkaista, nyt kun se pysyy "aina mukana". :)

Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja

View more documents from Tuija Aalto

Sosiaalinen media ja metsämarjojen arvostus by @piritta

Aika herkullinen esitys Piritalta - metsämarjat someen! :) Otsikko taisi kuulostaa niin hassulta, että esityksestä tuli viikonloppuna hitti Facebookissa, mutta hyvää asiaa tämä esitys kyllä sisältää.

Sosiaalinen media ja metsämarjojen arvostus

View more presentations from Piritta Seppälä

Sosiaalinen media ja rekrytointi by @tar1na

Valmistelen koulutusmateriaalia esimiehille ja törmäsin tähän Teemu Arinan tuoreeseen esitykseen, josta bongasin taas itselle uusia palveluita, kuten esim. terveelliseen ruokavalioon kannustava Foodzy (voi itku, tässä sitä sitten on palvelu, johon kuuluu oikeasti kertoa mitä söi aamupalaksi), TaskRabbit, josta voi hankkia esim. ihmisiä hoitamaan joululahjahankinnat ja -paketoinnit puolestasi (joskus olen nähnyt suomalaisenkin version samalla idealla, mikähän se mahtoi olla?), erilaiset CV-palvelut (jopa CV:n yhteisöllinen parantelu), Kloutin kilpailijat PeerIndex ja EmpireAvenue. Onhan näitä palveluita joo, eikä niitä kaikkia millään ehdi seurata, mutta kiva kun Teemu oli ottanut HeiaHeiankin esimerkkeihinsä. :)

Sosiaalinen media & rekrytointi

View more presentations from Teemu Arina

Mitäs sinulle jäi mieleen?

Vaikuta varmasti by @outilammi

Oletko kokenut PowerPoint-halvauksen?

Miten se voidaan estää?
a) älä ole niin tylsä
b) ota oppia esim. SlideSharen suosituimmista esityksistä, vähemmän tekstiä, enemmän kuvia
c) osallistu Outin kurssille

Vaikuta varmasti syksy2011_slideshare

View more presentations from Outi Lammi