- Heh:-). Eiköhän karu todellisuus selviä hyvissä ajoin ennen tämän haastattelun loppua.Epäilen... :) Olet aloittanut sometuksen jo 1980-luvun BBS-purkkimaailmassa, kerrotko meille untuvikoille jotain siitä ajasta?
Nykyinen Talentum kustansi 80-luvulla oman päätoimittajuuteni aikana elektroniikka-alalle tarkoitettua Uusi Elektroniikka -lehteä. Kokeilimme siinä lehdenteon sivussa myös IBM PC:ssä pyörivällä TBBS (The Bread Board System) -ohjelmistolla BBS (Bulletin Board System) -”purkin” ylläpitoa. Yhden puhelinlinjan päässä taisi soittajia purkkiin ja sen keskusteluihin päästää 1200 bps -vauhtinen modeemi.Mielenkiintoista! Olet toiminut parisenkymmentä vuotta isoissa suomalaisissa lehdissä, mm. toimituspäällikkönä Insinööriuutisissa (nyk. Tekniikka & Talous) ja päätoimittajana I.D.E.A./Uusi Elektroniikka -lehdessä, olet ollut perustamassa Mikroa (nyk. MikroPC) ja kirjoittanut IT-alasta useisiin lehtiin (Kauppalehti, Taloussanomat, Tietokone, Tietoverkko, Sihteeri & Assistentti, Kaupan Maailma, Internet-lehti...). Miten Internet ja sosiaalinen media on muuttanut lehtiä ja toimittajan työtä? Pelkäätkö, että esim. bloggaajat tekevät toimittajista tarpeettomia?
Elektroniikka-alan ammattilaiset, etenkään se pääjoukko jolle lehteä tehtiin, eivät tuohon(kaan) aikaan olleet aktiivisia verkko(noh, verkko ja verkko...)keskustelijoita, joten Uusi Elektroniikka TBBS ei noussut niihin legendaarisiin purkkeihin, joita mainitaan alan harvoissa historiikeissa.
PC-purkkien lisäksi ja jälkeen “somettelin” muun muassa Freenetissä, yliopisto/korkeakoulumaailman PortaComeissa, TeleSammon JutTelessä ja InfoTelin Elisassa - joista viimemainitussa niinkin aktiivisesti, että minut manitaan sen yhteydessä peräti nimeltä Suomen Internet-yhdistyksen yhdessä pikku historiikissa:-)
Toimittaminen, erityisesti sentyyppinen teknologia/talous -toimittaminen, jonka parissa itse olen tosiaan pukertanut noin kolmekymmentä vuotta, on tiedon keruuta, jalostamista, popularisointia ja välittämistä, ja tuon lyhyen listan ensimmäisessä osuudessa muutos on ollut rajuinta toimittajille ja viimeisessä puolestaan lehdille/mediabisnekselle.Olen törmännyt noihin proameihin (voisikohan sen kääntää ammattiharrastajiksi?) innovointipiireissä, mahtava voimavara sielläkin. Vuosien varrelle mahtuu varmasti kaikenlaista ja olet varmaan tavannut paljon alan vaikuttajia. Kerro ikimuistoisimmasta haastattelustasi.
En pelkää bloggaajia, he ovat yksi tärkeä lisä siihen rikkauteen, josta tietoa voi kerätä - hyvin usein jo pitkälle jalostettua tietoa.
Olen muuten menossa tällä viikolla Viestintäalan tutkimussäätiön ProAm-hankkeen jonkin sortin kick off -tilaisuuteen. Hankkeen “tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten laajasti ja millaiseksi Suomessa on kehittynyt ammattimainen harrastaminen (engl. professional amateurism, ProAm, Pro-Am).
Ammattimaisten harrastajien ymmärtäminen mediayhtiöiden näkökulmasta on tällä hetkellä kriittisempää kuin koskaan, sillä teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa vielä nykyistä paremmin sen, että ihmiset luovat itse omat mediansa ja sisältönsä.”
Tässä yhteydessä voi ehkä mainita uskoakseni Suomen ensimmäisiin puhtaasti virtuaalisesti toteutettuihin haastatteluihin kuuluva Kalle Isokallion ja Pekka Tarjanteen sähköpostihaastattelu.Hih (tämä haastattelu on muuten toteutettu Google Docsissa). Olet kirjoittanut myös nettilehtiin kuten itviikko.fi ja digitoday.fi. Miten nettilehteen kirjoittaminen eroaa paperilehteen kirjoittamisesta?
Itse asiassa en enää muista, mikä oli haastattelun aihe ja koska sen tarkkaan ottaen tein, mutta sähköpostin käyttäminen haastatteluun oli joka tapauksessa silloin vielä niin uutta, että se oli... jotain ihan uutta.
Itse kirjoittaminen ei luonnollisesti ole kovinkaan erilaista. Selvin ero on ajan tiivistyminen: juttu ja etenkin uutinen muuttuu vanhaksi nettikirjoittamisessa uskomattoman nopeasti. Toinen tärkeä ero on lukijoiden nopea palaute - ja myös nopea tieto siitä, mitä juttuja ylipäätään luetaan.Niin, ero entiseen on kyllä suuri, kun nyt tiedetään tarkasti mitä juttuja oikeasti luetaan. Miten sinä käytät somea työssäsi ja mistä palvelusta pidät eniten?
Some on erittäin tärkeä osa tieto- ja kontaktiavaruuttani, jossa vietän aikaa hyvin paljon. Sen analyyttisemman ja systemaattisemman käytön aloittamisen suunnittelua olen kuitenkin vasta alkamassa miettiä:-).Entä vapaa-ajalla (vai onko asiantuntijayrittäjällä sellaista)?
Tällä hetkellä melko tiiviissä käytössä ovat jo mainitsemasi LinkedInin lisäksi ne kaikille tämän blogin lukijoille tutut Facebook, Twitter, Google+ ja Jaikun manttelinperijänä Qaiku. Kaikissa niissä olen läsnä paitsi Jarmo Lahtena, enentyvästi myös Infocrea Oy:nä.
Lisäksi ahkerassa käytössä mutta enempi jakelukanavina kuin sosiaalisena mediana ovat Flickr, YouTube ja Vimeo.
Vapaa-aika ja työaika menevät tosiaan iloisesti sekaisin. Eikä vain ajankäyttömielessä vaan muutenkin monin tavoin. Kyllähän asiasta joskus vakavaakin keskustelua vaimon kanssa syntyy, hän kun ei ole läheskään niin somentusiasti kuin itse olen:-)Don't get me started... Yrityksesi Infocrea tarjoaa “vuorovaikutteisia somea käyttäviä journalistisia sisältöosioita muuhun sisältöön liitettynä tai itsenäisinä kokonaisuuksina”. Kerro esimerkki tällaisesta.
Itse asiassa varsinaiset tuotteistukset tuolla saralla ovat vielä hieman ns. vaiheessa “sapatin” loppumetreillä. “Kymmeniä vuosia” olen siis sekä ideoinut että tuottanut perinteistä teknistaloudellista tekstijournalistista sisältöä keskittyen pääasiassa ict-toimialaan ja sen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden hyödyntämiseen muilla toimialoilla.Juu, klikataan ja tykätään ja seurataan ja jaetaan... :) Sinulla on kuulemma kyky haistaa uusia trendejä, joten kerrohan mikä voisi olla seuraava iso juttu somessa.
Siinä kertyneen osaamiseni ja verkostoni avulla toteutan joka tapauksessa jatkossa yhä monimediaalisempia eli tekstiä, kuvaa, ääntä, videota ja sosiaalista mediaa yhdistäviä sisältöjä. Niin, ja olen valmis ja innokas verkottumaan lisää ja lisää - mm. ja etenkin sosiaalisen median hyötykäyttöön paneutuneiden ja paneutuvien kaltaisteni mikroyrittäjien kanssa; klikatkaa mua:-)
“Kuulemma”?:-).No toinen guru, Kari A. Hintikka, kehui sinua LinkedInissä noin. Anna palaa vaan! :)
SomeTime2011:ssä kerroin somettajien keskinäisvideohaastatteluissa jollekulle, olisiko ollut @Tuija Aalto, oman käsitykseni somesta: se on Teilhard de Chardinin (1881–1955) kirjassaan “Tapaus Ihminen” (ilmestyi suomeksi tuolla nimellä 1963) kuvaaman noosfäärin alkulimavaihetta. Seuraava todella iso juttu voisi olla jotain sellaista, minkä takia olisi tarpeen “Pyhän uudelleen keksiminen” (Stuart A. Kauffmania Terra Cognitan Kimmo Pietiläisen suomentamana).Datan avoimuutta olen joskus tässä blogissa sivunnut, mutta pitäisi kirjoittaa siitä toistekin. Mitä muuta haluat vielä kertoa blogini lukijoille?
Voisikohan se jalat hieman enemmän maassa miettien olla jotain Linked Open Datan ja somen integraatioon liittyvää...
Jos joku jaksoi skrollata tänne asti, niin: noiden edellämainitsemieni kirjojen lisäksi lukekaa Tapscottin ja Williamsin “Macrowikinomics” - ja Carrin “Pinnalliset”:-)Kiitos haastattelusta, tämähän oli hauskaa & opettavaista!
Kiitos itsellesi:-)
