Olipas hyvä esitys aiheesta!
Friday, May 13, 2011
Wednesday, May 11, 2011
Päivässä someen Piilotetun aarteen kautta
Ei taida olla yllätys, että tykkään kovasti työstäni, varsinkin yhdestä tuotteestani, joka tuntee nimen Päivässä someen. Nyt avasin tämän tuotteen sisällön SlideSharessa, muille tuotteille pitäisi tietysti tehdä sama juttu mahdollisimman pian... Kalvojen kuvat ovat etupäässä ystäväni Sini Kemiläisen käsialaa, poikkeuksena Marimekon tarjotin -kuva, jonka olen itse ottanut nukkekodistani. Arvostan kovasti Sinin visuaalista silmää, ja olenkin oppinut häneltä paljon esitysten teossa, mutta mielelläni otan vastaan parannusehdotuksia.
Päivässä someen -työpajojen pitäminen on haastavaa ja hauskaa, päivän alussa kukaan ei tiedä mihin vielä päädymme ja usein meillä on enemmän ideoita kuin ehdimme toteuttaa. Pidämmekin tiukasti mielessä käytössä olevat resurssit, sillä on turhaa avata some-palveluita, joihin kukaan ei koskaan ehdi tuottaa sisältöjä. Aikaa pitää varata myös kanavien "päivystämiseen". Päivän päätteeksi hengästyneitä olen sekä minä että osallistujat, minä siksi, että pidän mahdollisimma kovaa vauhtia yllä ja osallistujat siksi, että asiaa tulee niin paljon lyhyessä ajassa. Taatakseni tyytyväiset asiakkaat olenkin luvannut perävalotakuun: autan asiakkaita somen kansssa myös työpajan jälkeen. :)
Tässä yksi esimerkki LinkedIn:iin saadusta Päivässä someen -asiakaspalautteesta:
Päivässä someen - suunnitelmallisesti by Piilotettu aarre
View more presentations from Johanna Janhonen.
Päivässä someen -työpajojen pitäminen on haastavaa ja hauskaa, päivän alussa kukaan ei tiedä mihin vielä päädymme ja usein meillä on enemmän ideoita kuin ehdimme toteuttaa. Pidämmekin tiukasti mielessä käytössä olevat resurssit, sillä on turhaa avata some-palveluita, joihin kukaan ei koskaan ehdi tuottaa sisältöjä. Aikaa pitää varata myös kanavien "päivystämiseen". Päivän päätteeksi hengästyneitä olen sekä minä että osallistujat, minä siksi, että pidän mahdollisimma kovaa vauhtia yllä ja osallistujat siksi, että asiaa tulee niin paljon lyhyessä ajassa. Taatakseni tyytyväiset asiakkaat olenkin luvannut perävalotakuun: autan asiakkaita somen kansssa myös työpajan jälkeen. :)
Tässä yksi esimerkki LinkedIn:iin saadusta Päivässä someen -asiakaspalautteesta:
“Johanna oli tehnyt paljon esityötä Some-päivämme eteen. Päivän aikana saimme hyvän käsityksen, miten meidän pienenä yrityksenä kannattaa esiintyä Somessa. Johanna lupasi myös tarkkailla meidän ensiaskeleita Somessa, jotta kaikki etenisi kuten on sovittu. Johanna tekee Somessa mitä haluaa ja muut mitä osaavat! Suosittelen!"
Monday, May 9, 2011
Joko olet löytänyt @HeiaHeia:n ?
Piilotettu aarre oli viime viikolla ensi kertaa edustamassa HeiaHeia:aa Jyväskylässä järjestetyssä konferenssissa yhdessä Jussi Räisäsen, yhden perustajan kanssa, eli nyt on hyvä hetki kertoa blogissakin meidän tuoreesta yhteistyöstämme.
Mutta nyt pääsin yllättämään itseni: enkö tosiaan ole kirjoittanut tässä blogissa aiemmin mitään HeiaHeiasta?
Käyttämistäni some-palveluista se on suuri suosikkini muutamasta syystä:
-toisin kuin useimmat muut, se on suomalainen (ja vieläpä kavereitteni perustama :) vaikka sitä usein luullaankin ruotsalaiseksi tai norjalaiseksi (heia heia on termi, jolla norjalaiset kannustavat hiihtäjiään)Palvelun perusidea on loistava: esim. me suomaaiset liikumme ihan liian vähän ja kyllähän me sen tiedämme itsekin - tieto ei vaan saa aina meitä nousemaan sohviltamme. Sosiaalinen paine tai kannustus sen sijaan voi tehdä ihmeitä, minkä olen omakohtaisestikin huomannut. HeiaHeia siis ajaa tärkeää asiaa tuomalla liikuntaan iloa ja tekemällä meistä siten terveempiä.
-toisin kuin esim. Facebookissa tai Twitterissä, sillä on etukäteen määritelty puheenaihe (eli Jyri Engeströmin termein sosiaalinen objekti): kuntoilu
-sinne voi kirjautua esim. Facebook- tai Twitter-tunnuksin, mikä mm. helpottaa verkoston kasaamista ja salasanojen muistamista. Halutessaan omat tekemiset voi jakaa myös näissä palveluissa
-käyttäjä saa määritellä itse aika hyvin sen, mitä kellekin ja minnekin jakaa
-palvelun ilme on raikas ja siinä jaettavat virtuaalipalkinnot näyttävät hyviltä
Palvelu on käyttäjille ilmainen, joten voitte aiheellisesti ihmetellä minun rooliani HeiaHeia:n jälleenmyyjänä. Organisaatiot voivat ostaa palveluun paitsi mainoksia, myös omia tiloja, joiden avulla nostetaan sekä työntekijöiden kuntoa että yhteishenkeä. Jussi kertoi tosi mielenkiintoisista hankkeista eri organisaatioiden kanssa ja nyt harmittaa kun en saa niistä teille vielä kertoa. Siksi tyydyn esimerkeissäni vain tähän nyt pyörivään Fazerin kampanjaan, jossa Real-ryhmä jakaa ylimääräisiä kannustimia niille ryhmäläisilleen, jotka käyvät vastaamassa viikon gallupiin. Nam, kellehän minä tuon vihreän kuulan antaisin ja kuka ansaitsee palan suklaata...
Jos sinua siis kiinnostaa terveemmät työntekijät tai toimit kuntoiluun liittyvällä alalla, ota yhteyttä niin mietitään yhdessä, mitä kivaa HeiaHeia voisi teille tarjota.
Monday, May 2, 2011
Suora yhteys: @SenjaLarsen ja Suomi on kehitysmaa somessa
Senja Larsen, jonka moni tuntee somen suosituimpana ruotsin maikkana sanoo suorat sanat suomalaisesta somesta. Piilotettu aarre onnittelee Keskuskauppakamaria hyvästä rekrytoinnista ja toivottaa Senjalle onnea uusiin haasteisiin tuoreena viestintäjohtajana. :)
Twitterin käyttö koulun viestinnässä
EOppimiskeskuksen Facebook-sivulta löytyi Jokikunnan koulun rehtorin, Esa Kukkasniemen esitys siitä, mitä he tekevät Twitterissä. Strategia edellä. Hyvä!
Thursday, April 28, 2011
Koulutuksen haasteet
Kuluneen kuun aikana olen joutunut törmäämään kouluttajien pahinpaan painajaiseen. Jouduin pitämään monen tunnin koulutuksen flunssaisena ja niin siinä kävi, että seuraavan päivän työpajaan ei ääntä enää riittänyt, tuntui että multa hävisi joka neljäs sana. Kohtalon ivaa oli se, että myöhemmin samana päivänä musta tehtiin erään kokouksen puheenjohtaja ;). Hoidoksi minulle määrättiin mykkäkoulua, ja sain taas syyn hiljaiseen hihittelyyn, kun äänestin äänettömänä. :D
Mutta ei sekään riitä, että ääni kulkee. Parhaillaan pähkäilen tarjousta, jossa minulta pyydetään kolmen tunnin koulutusta, jossa suurin osa ihmisistä on ympäri maailmaa omilla koneillaan, niin että he näkevät esittämäni kalvot ja kuulevat ääneni.
Nokia-aikana pidin kerran vastaavan koulutuksen: Amerikan mantereella istui kahdessa kaupungissa porukkaa, minä istuin Jyväskylässä ja pidin tunnin verran monologia. Yritin kyllä välillä saada palautetta ihmisiltä kysymällä kysymyksiä, mutta hiljaista oli - emme tunteneet toisiamme entuudestaan, eikä aihekaan ollut heille tuttu, joten vain muutama ihminen uskaltautui ääneen - ja kyse oli sentään aina niin sanavalmiista jenkeistä! Aloinkin miettiä sitä, kuinka moni ihminen oli oikeasti luurin toisessa päässä.
Vähän aikaa sen jälkeen pidin toisen koulutuksen Intiaan ja eroa näillä tilaisuuksilla oli kuin yöllä ja päivällä. Kun aamukahdeksalta napsautin Halo-videoneuvotteluhuoneen päälle, vastassa odotti iso joukko intialaisia, osalla päällään eksoottiset sarit. He olivat joutuneet ahtautumaan neukkariinsa niin tiiviisti, että osa jäi päättömiksi, mutta ainakin he näkivät minut. Ja se, että sain heihin katsekontaktin ja näin kuka puhui oli kyllä todella ylellistä.
Jälkeenpäin huomasin, miten intialaiset ottivat oppini paremmin käyttöön ja kun sain lähtöpassit Nokialta Jyväskylän toimipisteen sulkemisen takia, nämä intialaiset näkivät vaivaa ja lähettivät minulle hienon pöydällä pidettävän sertifikaatin siitä, miten olin muuttanut heidän työtapojaan web2.0-suuntaan. Amerikasta en kuullut mitään.
Pidin videokoulutuksia toki muuallekin, mm. Iso-Britanniaan, ja ihastuin kovasti Halo-systeemiin, tutustuin ihmisiin ihan kuin neukkarissa, vain kahvileipiä emme voineet jakaa. Jälkeenpäin nämä ihmiset, jotka olivat nähneet minut, kysyivät minulta apua chatissa kuin vanhalta tutulta.
Suomalaiset kollegani koulutin paikan päällä, ja sanon että sitä ei voi mikään webinaari korvata ja siksi niitä nykyäänkin suosin. Etäkoulutuksista tykkään silloin, kun vastapuolella on joko korkeintaan muutamia tuttuja tai asiaan hyvin perehtyneitä.
Kun lukee ihmisten ilmeitä ja eleitä, voi koulutuksen kulkua muuttaa lennosta, selittää asioita, jotka näyttävät olevat vieraita, herättää keskustelua tai kertoa vitsejä sopivissa kohdissa niin, etteivät ihmiset pääse nukahtamaan. Välillä koenkin olevani kuin joku stand-up-koomikko, kun yleisön innoittamana jutut menevät turhankin rohkeiksi (ei-ei, en kerro esimerkkejä, eivät ne toimi kuin livenä).
Aloin siis tässä koulutustarjouksen äärellä muistella kommunikointiteorioita, ja tällainen löytyi Googlella:
Eli nyt jouduitte tyytymään kymmenesosaan kommunikoinnistani, ettekä ehkä ymmärtäneet hymyillä oikeissa kohdissa vitseilleni. Pahoittelen :)
Mutta ei sekään riitä, että ääni kulkee. Parhaillaan pähkäilen tarjousta, jossa minulta pyydetään kolmen tunnin koulutusta, jossa suurin osa ihmisistä on ympäri maailmaa omilla koneillaan, niin että he näkevät esittämäni kalvot ja kuulevat ääneni.
Nokia-aikana pidin kerran vastaavan koulutuksen: Amerikan mantereella istui kahdessa kaupungissa porukkaa, minä istuin Jyväskylässä ja pidin tunnin verran monologia. Yritin kyllä välillä saada palautetta ihmisiltä kysymällä kysymyksiä, mutta hiljaista oli - emme tunteneet toisiamme entuudestaan, eikä aihekaan ollut heille tuttu, joten vain muutama ihminen uskaltautui ääneen - ja kyse oli sentään aina niin sanavalmiista jenkeistä! Aloinkin miettiä sitä, kuinka moni ihminen oli oikeasti luurin toisessa päässä.Vähän aikaa sen jälkeen pidin toisen koulutuksen Intiaan ja eroa näillä tilaisuuksilla oli kuin yöllä ja päivällä. Kun aamukahdeksalta napsautin Halo-videoneuvotteluhuoneen päälle, vastassa odotti iso joukko intialaisia, osalla päällään eksoottiset sarit. He olivat joutuneet ahtautumaan neukkariinsa niin tiiviisti, että osa jäi päättömiksi, mutta ainakin he näkivät minut. Ja se, että sain heihin katsekontaktin ja näin kuka puhui oli kyllä todella ylellistä.
Jälkeenpäin huomasin, miten intialaiset ottivat oppini paremmin käyttöön ja kun sain lähtöpassit Nokialta Jyväskylän toimipisteen sulkemisen takia, nämä intialaiset näkivät vaivaa ja lähettivät minulle hienon pöydällä pidettävän sertifikaatin siitä, miten olin muuttanut heidän työtapojaan web2.0-suuntaan. Amerikasta en kuullut mitään.
Pidin videokoulutuksia toki muuallekin, mm. Iso-Britanniaan, ja ihastuin kovasti Halo-systeemiin, tutustuin ihmisiin ihan kuin neukkarissa, vain kahvileipiä emme voineet jakaa. Jälkeenpäin nämä ihmiset, jotka olivat nähneet minut, kysyivät minulta apua chatissa kuin vanhalta tutulta.
Suomalaiset kollegani koulutin paikan päällä, ja sanon että sitä ei voi mikään webinaari korvata ja siksi niitä nykyäänkin suosin. Etäkoulutuksista tykkään silloin, kun vastapuolella on joko korkeintaan muutamia tuttuja tai asiaan hyvin perehtyneitä.
Kun lukee ihmisten ilmeitä ja eleitä, voi koulutuksen kulkua muuttaa lennosta, selittää asioita, jotka näyttävät olevat vieraita, herättää keskustelua tai kertoa vitsejä sopivissa kohdissa niin, etteivät ihmiset pääse nukahtamaan. Välillä koenkin olevani kuin joku stand-up-koomikko, kun yleisön innoittamana jutut menevät turhankin rohkeiksi (ei-ei, en kerro esimerkkejä, eivät ne toimi kuin livenä).
Aloin siis tässä koulutustarjouksen äärellä muistella kommunikointiteorioita, ja tällainen löytyi Googlella:
Nonverbaalinen kommunikaatio on kommunikaatiota, joka ei käytä hyväkseen kielen symbolijärjestelmää. Joidenkin asiantuntijoiden näkemyksen mukaan peräti vain 7-10 % kommunikaatiostamme tulkitaan sanoin ja 90-93 % tulkinnasta perustuu nonverbaaliseen kommunikaatioon eli lähinnä ilmeisiin ja eleisiin. Ilmeisiin ja eleisiin lasketaan myös äänenpainot, jotka edellä mainittujen näkemysten mukaan muodostavat 38% nonverbaalisesta viestinnästä.
Eli nyt jouduitte tyytymään kymmenesosaan kommunikoinnistani, ettekä ehkä ymmärtäneet hymyillä oikeissa kohdissa vitseilleni. Pahoittelen :)
Suora yhteys: Mikko Hyppönen, F-Secure ja Twitter
Hihii. Some on kivaa. Olin vasta 15. henkilö, joka katsoi, kun F-Securen Mikko kertoi siitä, miten he käyttävät Twitteriä - ja mitä he siitä hyötyvät. Lisää tällaisia avauksia kiitos - odotan innolla ensi viikkoa, jolloin tuo EVA:n raportti julkaistaan. Pysy sinäkin ajantasalla ja tykkää Suorasta yhteydestä, joko Facebookissa: https://www.facebook.com/suorayhteys tai Twitterissä: http://twitter.com/#!/suorayhteys
Subscribe to:
Posts (Atom)